Pöytäkirja nro 2 / 14.6.2005

Asiat

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

7
TURUN YLIOPISTON ASIANTUNTIJA KIELELLISEN VÄHEMMISTÖN LAUTAKUNTAAN

8
TURUNMAAN OSAVASTUUALUEEN JOHTOKUNNAN JA VÄHEMMISTÖKIELISEN JAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA

9
HALLITUKSEN KERTOMUS SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNASTA VUONNA 2004, TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2004

10
VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄSITTELY

11
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2004 JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

12
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2004

13
TILINTARKASTAJIEN VALINTA VUOSILLE 2005–2008

14
LISÄTALOUSARVIO VUODELLE 2005

15
VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSEN AVAAVA TASE 1.1.2005

16
VALTUUSTORYHMÄT

17
VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN

18
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

19
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

20
SAIRAANHOITOPIIRIN ESITTELY

21
VALTUUSTOESITELMÄ: TYKSIN T2-RAKENNUSHANKE

22
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Aika                                   

Tiistai 14.6.2005 klo 13.00–15.10

Paikka                              

TYKSin SH-rakennuksen auditorio
Rakennus 11 A–B, Kiinamyllynkatu 4–8 

Läsnä                                

96  valtuutettua, liite 1 § 3 

Puheenjohtaja                  

Jarmo Rasi

Pöytäkirjanpitäjä              

Taru Luukkala-Viitanen, hallintopäällikkö ovo.

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi avasi kokouksen ja valtuusto hyväksyi esityslistan työjärjestykseksi.

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

Valtuusto valitsee kokousta varten sihteeriksi hal­lintopäällikkö ovo. Taru Luukkala-Viitasen.  

Päätös                              

Valtuusto valitsi kokouksen sihteeriksi hallintopäällikkö ovo. Taru Luukkala-Viitasen.

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

Toimitetaan nimenhuuto läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Valtuutettujen lukumäärästä ja äänivallan perusteesta määrätään Erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:issä ja perussopimuksen 8 §:ssä.

Päätös                              

Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin olevan läsnä 96 valtuutettua, jotka edustivat 443 ääntä ja hyväksyttiin kokousta varten seuraava ääniluettelo:

Liite 1 § 3

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Kuntayhtymän perussopimuksen 9 § mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän  johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yli­opistolle. Perussopimuksen 10 § mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimää­rästä.

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus edellyttää näin ollen, että suoritetussa nimenhuudossa ja ääniluetteloa hyväksyttäessä vähintään 70 valtuutettua on todettu olevan paikalla ja että he edustavat vähintään 223½ ääntä.

Tämän valtuuston on kutsunut koolle valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi tiistaina toukokuun 31. päivänä 2005 pos­ti­tetul­la kutsulla.

Hallitus                              

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltai­suus.

Päätös                              

Valtuusto totesi yksimielisesti kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

Hallitus                              

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa suorittamaan tämän valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastus.

Pöytäkirjan tarkastus suoritetaan keskiviikkona 22. päivänä kesäkuuta 2005 klo 14.00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintokeskuksessa, TYKS, SH-rakennus, 4. kerros.

Valtuuston pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa keskiviikkona 29. päivänä kesäkuuta 2005.

Päätös                              

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti Hanna-Sofia Poussu-Olli Naantalista ja Risto Laurikainen Yläneeltä.

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

Mahdollisten äänestysten varalta on tarpeellista valita kokousta varten ääntenlaskijat.

Hallitus                              

Valtuusto valitsee kokousta varten kolme ääntenlaskijaa.

Päätös                              

Ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti Riitta Honkala Koski Tl:stä, Juhani Vaaranen Naantalista ja Mauno Ahlgren Kaarinasta.

7
TURUN YLIOPISTON ASIANTUNTIJA KIELELLISEN VÄHEMMISTÖN LAUTAKUNTAAN

Hallitus 24.5.2005
§ 125

Hallintopäällikkö ovo. Taru Luukkala-Viitanen

Kielellisen vähemmistön lautakunnassa on valtuuston nimeämien jäsenten ja varajäsenten lisäksi ollut Turun yliopistoa edustava asiantuntijajäsen.

Valtuuston kokouksessa 31.3.2005 nimettiin valtuuston toimikaudeksi kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuuston päätöksessä todettiin, että Turun yliopisto nimeää asiantuntijajäsenen myöhemmin.

Turun yliopistolta on saatu ehdotus, että kielellisen vähemmistön lautakuntaan nimetään Turun yliopistoa edustavana asiantuntijajäsenenä professori, ylilääkäri Reidar Grenman.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se nimeää toimikaudekseen kielellisen vähemmistön lautakuntaan Turun yliopistoa edustavana asiantuntijajäsenenä professori, ylilääkäri Reidar Grenmanin.

Päätös                              

Hyväksyttiin yksimielisesti päätösesitys.

- - - - -

Hallituksen päätösesitys valtuustolle   

Valtuusto päättää nimetä toimikaudekseen kielellisen vähemmistön lautakuntaan Turun yliopistoa edustavana asiantuntijajäsenenä professori, ylilääkäri Reidar Grenmanin.

Päätös                              

Hyväksyttiin yksimielisesti päätösesitys.

8
TURUNMAAN OSAVASTUUALUEEN JOHTOKUNNAN JA VÄHEMMISTÖKIELISEN JAOSTON VARAJÄSENEN VALINTA

Valtuusto valitsi kokouksessaan 31.3.2005 Turunmaan osavastuualueen johtokuntaan Ilkka Heinaron henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anna Vainion. Hänet valittiin myös vähemmistökieliseen jaostoon Jarmo Kallisen varajäseneksi. Päätös ei ole lainvoimainen, koska valtuuston kokouksen jälkeen on tullut esille, että Anna Vainio on vakinaisessa palvelussuhteessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin, joten Kuntalain 82 § mukaan hän ei ole vaalikelpoinen.

Hallituksen päätösesitys valtuustolle   

Valtuusto päättää

1. valita Turunmaan osavastuualueen johtokuntaan varajäsen Anna Vainion tilalle uuden varajäsenen ja
2. valita Turunmaan osavastuualueen vähemmistökieliseen jaostoon uuden varajäsenen Anna Vainion tilalle.

Päätös                              

Valtuusto päätti yksimielisesti

1. valita Turunmaan osavastuualueen johtokunnan varajäseneksi ylilääkäri Hanna Järvisen ja
2. valita Turunmaan osavastuualueen vähemmistökieliseen jaostoon varajäseneksi ylilääkäri Hanna Järvisen.

9
HALLITUKSEN KERTOMUS SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNASTA VUONNA 2004, TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2004

Hallitus 10.3.2005
§ 32

Sairaanhoitopiirin vuoden 2004 tilinpäätös

Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Sairaanhoitopiirin tilinpäätös vuodelta 2004 on ohessa liitteenä. Tilinpäätös sisältää toiminnallisten  ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen, talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja tilinpäätöksen liitetiedot. Keskeisten suoritetavoitteiden toteutumisesta on myös laadittu laskelmat.

(Liite 1 § 32)     Valtuusto 14.6.2005   Liite 1 § 9  (erillinen liite)

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan tytäryhteisön sekä kuntayhtymän tulee antaa konsernitilinpäätöksen laativalle kunnalle yhdistelyä varten tarpeelliset tiedot.  Yhteisön tilinpäätöksen yhdistely konsernitilinpäätökseen voidaan tehdä, kun tilinpäätös on käsitelty yhteisön hallituksessa.  Konsernitilinpäätöstä koskevat tiedot on toimitettu ennakkotietona jäsenkunnille 24.2.2005. 

Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä myös päätös tilinpäätöksen osoittaman tuloksen käsittelystä ja tätä koskevasta esityksestä valtuustolle.

TILIKAUDEN TULOS

Vuodelta 2004 laadittu tilinpäätös osoittaa piiritasolla 4.062.257,42 euron tulosta ennen tilinpäätösvarauksia ja rahastosiirtoja.  Laboratorioliikelaitoksen investointivarauksen (200.000 euroa) ja kanttiinitoimintaan liittyvien rahastosiirtojen (90.755,48 euroa) jälkeen tilikauden ylijäämä on 3.953.012,90 euroa.  Tuloslaskelma on valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivulla 118.

Tavoitteena vuonna 2004 oli nollatulos Turunmaan sairaalaa lukuun ottamatta, jonka talousarvio laadittiin 100.000 euroa alijäämäiseksi ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille.  Tilikauden tulos ylittää koko piirin tasolla tavoitetuloksen 4,1 milj. euroa, joka on 1,0 % sairaanhoitopiirin toimintatuotoista.

Toimintayksiköittäin tilikauden 2004 yli- ja alijäämät muodostuivat seuraaviksi:

Ennen vuotta 2004 syntyneet yli- ja alijäämät mukaan lukien on vuoden 2004 taseessa kertyneitä yli- ja alijäämiä sairaaloittain seuraavasti.  Koko piirin alijäämäkertymä on 1,6 milj. euroa, mikä on 0,5 % vuotuisista jäsen- ja ulkokuntatuotoista.

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Vuoden 2004 alussa tapahtui useita merkittäviä hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia, joilla on ollut vaikutusta sairaanhoitopiirin vuoden 2004 toimintaan ja talouteen.

Turun kirurginen sairaala siirtyi sairaanhoitopiirin omistukseen ja sen toiminta osaksi Turun yliopistollista keskussairaalaa.  T-sairaalan toiminta käynnistyi marraskuussa 2003.  Kirurgisen sairaalan fuusio ja T-sairaalan toiminnan käynnistyminen aiheuttivat vuodelle 2004 kertaluonteisia kuluja.  Uusien potilashallinnon tietojärjestelmien (Oberon, Miranda) laajamittainen käyttöönotto on kohdistunut pääosin vuoteen 2004 aiheuttaen kuluja, koulutustarvetta ja käyttöönottokitkaa.  Koko sairaanhoitopiirin kattava laboratorioliikelaitos aloitti toimintansa kliinisen kemian ja mikrobiologian erikoisaloilla.

Toiminnallisesti vuosi oli vilkas.  Palvelutuotantoa pidettiin korkealla tasolla, jotta jonojen lyhentäminen hoitotakuusäädösten mukaisiin rajoihin vuonna 2005 olisi mahdollista.  TYKSissä somaattisten hoitojaksojen määrä kasvoi  edelliseen vuoteen verrattuna 10,7 % ja tavoite ylitettiin 2 %:lla.  Raskaiden vuodeosastohoidossa suoritettujen leikkaustoimenpiteiden määrä kasvoi  27,4 % ja tavoite ylitettiin 2,6 %:lla.  Osaltaan TYKSin suoritemäärää lisäsi palvelutuotantoon mukaan tullut kirurginen sairaala.

Edellä mainituista syistä sekä toimintatuotot että toimintakulut ylittivät talousarvion.  Toimintatuotoissa ylitys oli 13,0 milj. euroa (3,4 %) ja toimintakuluissa 12,8 milj. euroa (3,6 %).  Toimintatuotoissa merkittävin ylitys syntyi tuotoissa jäsenkunnilta, jotka runsaan suoritemäärän johdosta ylittivät talousarvion 15,0 milj. euroa (5,1 %). 

Toiminnallisiin muutoksiin liittyneet kertaluonteiset kulut ja vilkas toiminta kasvattivat materiaalien ja palvelujen ostoja, mikä aiheutti toimintakulujen talousarvioylityksen.  Palkat ja sosiaalikulut toteutuivat koko piirissä talousarvion mukaisesti.  Toteutumisprosentti oli 99,9 %.

Valtuustoon nähden käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ylittivät talousarvion 14,1 milj. euroa (4,7 %).

Talousarvion toteutumisesta on laadittu talousarvion sitovuutta osoittava laskelma, jossa palvelujen ostot laboratorioliikelaitokselta sisältyvät palvelujen ostoihin (valtuuston 15.10.2003 vahvistamaan talousarvioon perustuva toteutumisvertailu) sekä informatiivinen toiminnan kokonaisuutta kuvaava laskelma, joka sisältää laboratorioliikelaitoksen menot ja tulot, mutta jossa sisäinen laskutus liikelaitoksen ja sairaaloiden välillä on eliminoitu.  Talousarvion toteutumista koskeva esitys perustuu sitovuutta osoittavaan laskelmaan.  Laskelmat on esitetty valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivuilla 24–27.

Toiminnan tuotot

Toimintatuottoja kertyi yhteensä 391,1 milj. euroa, mikä on 103,4 % talousarviosta ja 11,8 % enemmän kuin vuonna 2003.

Myyntituotot jäsenkunnilta
Myyntituottoja jäsenkunnilta kertyi 274,0 milj. euroa.  Talousarvion toteutumisprosentiksi muodostui 104,0 %.  Myyntituotot jäsenkunnilta kasvoivat vuoteen 2003 verrattuna 15,3 % (ilman kirurgista sairaalaa 9,2 %).  TYKSissä kasvu oli 17,0 % (ilman kirurgista sairaalaa 8,6 %) ja aluesairaaloissa 10,9 %.  Kasvun taustalla oli runsas suoritemäärä ja palvelujen hintojen korotukset 1.1.2004 alkaen. 

Tasaerälaskutuksen tarkistuksena vuodelta 2004 jäsenkunnilta laskutettiin lisää myyntituottoja yhteensä 4,6 milj. euroa, mikä on 1,7 % ennakkona laskutetuista tasaeristä.  Tasaerälaskutuksen tarkistuslaskutus on esitetty sairaaloittain valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivuilla 223–228.

Myyntituotot ulkokunnilta
Piirin sairaaloista TYKSissä ja Loimaan aluesairaalassa palvelujen myynti piirin ulkopuolisille kunnille on merkittävää.  TYKSissä myyntituottoja ulkokunnilta kertyi 15,9 milj. euroa, mikä on 96,1 % talousarviosta ja 7,7 % enemmän kuin vuonna 2003.  Loimaan aluesairaalassa ulkokuntatuottoja kertyi 3,0 milj. euroa, mikä on 97,6 % talousarviosta ja 5,2 % edellisvuotista enemmän.

Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu
Kalliin hoidon tasausmaksua laskutettiin jäsenkunnilta vuodelta 2004 lisää 4,4 milj. euroa toteutuneiden kalliin hoidon tasaushyvitysten perusteella.  Tasaushyvitysten määrä ja samalla tasausmaksu nousivat 17,6 milj. euroon, mikä on 133,8 % talousarviossa arvioidusta.  Fabryn-taudin hoidon kustannukset ja hengityshalvauspotilaiden määrän lisääntyminen selittävät osan kalliin hoidon tasauskustannusten noususta.

Talousarvion perusteella määräytyvää erityisvelvoitemaksua laskutettiin jäsenkunnilta 16,9 milj. euroa.

Erityisvaltionosuus
Sosiaali- ja terveysministeriön maksama erityisvaltionosuuden määrä vastasi vuoden 2004 talousarviossa arvioitua määrää.  Erityisvaltionosuutta opetus- ja tutkimustoiminnan menoihin saatiin 16,9 milj. euroa, mikä on 100,1 % talousarviosta.  Vuoteen 2003 verrattuna määrä kasvoi 2,7 %.

Muut myyntituotot
Muita myyntituottoja kertyi koko piirissä 17,6 milj. euroa, mikä on 104,8 % talousarviosta ja 24,8 % edellisvuotista vähemmän.  Muiden myyntituottojen väheneminen johtuu laboratoriopalvelujen laskutuksen siirtymisestä laboratorioliikelaitokselle.  TYKSin osuus myyntituotoista oli 11,7 milj. euroa ja aluesairaaloiden osuus 6,5 milj. euroa.  Sairaaloiden keskinäisen laskutuksen määrä, joka on eliminoitu koko piirin laskutuksesta, oli 0,6 milj. euroa.

Maksutuotot
Potilasmaksutuottoja kertyi 18,2 milj. euroa, mikä on 92,0 % talousarviosta ja 0,4 % enemmän kuin vuonna 2003.  TYKSissä potilasmaksutulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna ainoastaan 2,7 % siitä huolimatta, että kirurginen sairaala osaltaan lisäsi niitä.  Aluesairaaloissa potilasmaksutulot vähenivät vuoteen 2003 verrattuna keskimäärin 4,6 %. Potilasmaksutulojen väheneminen johtui pääosin hoitojaksojen lyhenemisestä, mikä merkitsi vähemmän maksujen perusteena olevia hoitopäiviä hoitojaksoa kohti. Somaattisessa hoidossa keskimääräinen hoitoaika lyheni 4,26 vuorokauteen vuoden 2003 4,37 vuorokaudesta (2,5 %).

Tuet ja avustukset
Tukia ja avustuksia kirjattiin 2,1 milj. euroa.  Kansallisen terveydenhuoltoprojektin kehittämishankkeisiin käytettiin vuonna 2004 1,2 milj. euroa.  Valtionavustuksina näistä tuloutettiin 50 % eli 600.000 euroa.  Valtionavustuksina huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin kirjattiin 483.000 euroa ja valtionavustusta lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen 140.000 euroa.  Työterveydenhuollon Kela-korvausta kirjattiin 716.000 euroa.  Loppuosa 161.000 euroa muodostui työllistämistuista ja muista tuista ja avustuksista.

Muut toimintatuotot
Muita toimintatuottoja kertyi 9,0 milj. euroa, mikä on 92,5 % talousarviosta ja 3,3 % edellisvuotista vähemmän.  Muihin toimintatuottoihin sisältyy merkittävimpänä eränä TYKSin ulkopuolisen tutkimustoiminnan rahoitus, jota suoriteperusteella saatiin vuonna 2004 3,9 milj. euroa  (3,5 milj. euroa vuonna 2003).  Muita toimintatuottoja lisäsi vuonna 2004 sairaaloiden laboratorioliikelaitokselle vuokraamien tilojen vuokratulot 1,3 milj. eurolla.  Toisaalta vuoden 2003 tuottoihin sisältyi 1,3 milj. euron myyntivoitto TYKSin asuntolarakennuksen myynnistä.

Tulolajeittain toimintatuotot verrattuna talousarvioon ja vuoden 2003 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Toiminnan kulut

Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 366,5 milj. euroa, mikä on 103,6 % talousarviosta ja 11,3 % enemmän kuin vuonna 2003.  Kirurgisen sairaalan fuusion osuus on arviolta 5,2 %.

Palkat ja sosiaalivakuutusmaksut
Palkkamenoihin käytettiin vuonna 2004 178,5 milj. euroa, mikä on 99,9 % talousarviosta.  Vuoteen 2003 verrattuna palkkamenot kasvoivat 4,6 %.  TYKSissä palkkabudjetti ylittyi 1,0 milj. eurolla.  Toteutumisprosentin ollessa 100,8 %.  Aluesairaaloiden palkkamenot pysyivät budjetin rajoissa.  Toteutumisprosentin ollessa keskimäärin 97,8 %.  Palkkamenoihin sisältyy lisäyksenä kirurgisen sairaalan aiheuttamat palkkamenot 6,9 milj. euroa ja vähennyksenä vuoden 2004 alusta eriytetyn laboratorioliikelaitoksen palkkamenot 9,4 milj. euroa.

Palkkojen sopimuskorotukset lisäsivät palkkamenoja vuoteen 2003 verrattuna n. 3,4 %.  Palvelutuotannon korkeasta tasosta huolimatta työpanos ei kasvanut merkittävästi.  Työpanos oli vuonna 2004  4.734 laskennallista virkaa.  Se kasvoi vuoteen 2003 verrattuna 49 laskennallista virkaa eli 1,0 %.  Työpanokseen sisältyy kirurgisen sairaalan mukanaan tuomat 250 uutta virkaa ja siitä on vähennetty laboratorioliikelaitokseen siirtyneet 324 virkaa.  Työpanostilasto on esitetty valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivulla 94.

Sosiaalivakuutusmaksut toteutuivat talousarviossa arvioitujen prosenttien mukaisesti.  Sosiaalivakuutusmaksujen toteutumaksi muodostui 99,6 %.

Palvelujen ostot
Palvelujen ostomenoihin käytettiin vuonna 2004 55,0 milj. euroa, mikä on 111,5 % talousarviosta.  Talousarvio ylittyi 5,7 milj. euroa.  TYKSissä talousarvio ylittyi 4,9 milj. euroa (toteutumisprosentti 113,3 %), Vakka-Suomen sairaalassa 0,2 milj. euroa (toteutumisprosentti 109,0 %) ja piirin yhteiskustannuspaikalla 0,4 milj. euroa (toteutumisprosentti 110,7 %).

Palvelujen ostomenot kasvoivat vuoteen 2003 verrattuna 16,9 milj. euroa  (44,3 %).  Kasvusta 11,7 milj. euroa aiheutui laboratoriopalvelujen ostoista vuoden 2004 alusta eriytetyiltä laboratorioliikelaitokselta (nettovaikutus, koska osa laboratoriopalvelujen ostoista siirtyi liikelaitokselle) ja 2,3 milj. euroa kirurgisen sairaalan mukanaan tuomista palvelujen ostoista.  Vertailukelpoinen palvelujen ostomenojen kasvu oli 3,0 milj. euroa (7,9 %).

TYKSissä kirurginen sairaala ja T-sairaalassa käynnistynyt toiminta aiheuttivat lisäystä palvelujen ostoissa niin hoitopalveluissa, atk-palveluissa kuin laitteiden kunnossapitopalveluissa.  Atk-palvelujen ostot kasvoivat potilashallinnon atk-järjestelmien (Oberon, Miranda) käyttöönotosta johtuen.  Rakennusten kunnossapitopalveluita lisäsi lukuisat käynnissä olleet korjaus- ja muutostyöt sairaala-alueella.

Laboratoriopalvelujen ostot toteutuivat varsin tarkoin talousarvion mukaisesti, mitä edesauttoi liikelaitoksen maksama myyntihyvitys.  Laboratoriopalvelujen ostojen toteutumisprosentti oli piirin sairaaloissa keskimäärin 99,9 %.  TYKSissä 103,7 % ja aluesairaaloissa keskimäärin 88,0 %.  Laskelma laboratoriopalvelujen ostoista on valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivulla 93.

Materiaalin ostot
Materiaalin ostomenoihin käytettiin 73,3 milj. euroa, mikä on 110,2 % talousarviosta (ylitys 6,8 milj. euroa).  Vuoteen 2003 verrattuna materiaalin ostomenot kasvoivat 10,5 %.  Vertailukelpoinen kasvu, kun kirurgisen sairaalan ja laboratorion liikelaitostamisen vaikutukset otetaan huomioon oli n. 8,2 %

Apteekkitarvikkeisiin käytettiin 28,1 milj. euroa, mikä on 112,6 % talousarviosta (ylitys 3,1 milj. euroa).  Apteekkitarvikkeiden kulutus kasvoi vuoteen 2003 verrattuna 17,5 % (kasvu ilman kirurgista sairaalaa 14,4 %).  Hoitotarvikkeisiin käytettiin 25,0 milj. euroa, mikä on 128,0 % talousarviosta (ylitys 5,5 milj. euroa).  Hoitotarvikkeiden kulutus kasvoi 30,2 % (ilman kirurgista sairaalaa 7,1 %).  Laskelma apteekki- ja hoitotarvikkeiden kulutuksesta on valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivulla 93.

TYKSissä aloitettiin huhtikuussa 2004 yhdeksällä potilaalla Fabryn taudin lääkehoito.  Aikaisemmin hoidon oli kustantanut hoitokokeiluna lääketeollisuus.  Loppuvuonna potilasmäärä nousi 11:een.  Vuosikustannus potilasta kohti on n. 200.000 euroa.  Hoidosta aiheutuneet lääkekustannukset vuonna 2004 olivat 1,22 milj. euroa.  Eduskunnan oikeusasiamiehelle v. 2004 tehty kantelu koskien potilaiden hoitoa kuntayhtymän kustannuksella ratkaistiin vuonna 2005 hoidon antamiseen velvoittavalla päätöksellä.

Kirurgisen sairaalan materiaalin kulutus oli 5,9 milj. euroa, mikä ylitti 3,6 milj. euroa tarkoitukseen varatun 2,3 milj. euron määrärahan.  Toteutumaan sisältyy 1,1 milj. euroa kertaluonteisia menoja kirurgisen sairaalan kaupan yhteydessä hankitusta irtaimistosta, instrumenteista ja hoitotarvikkeista.  Osa ylityksestä johtuu siitä, että on tehty aikaisempaa enemmän proteesikirurgiaa, jonka materiaalikulut (esim. proteesi) ovat merkittävät.

Menolajeittain toimintakulut verrattuna talousarvioon ja vuoden 2003 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot olivat yhteensä 264.000 euroa, josta 110.000 euroa kertyi talletuskorkoina Handelsbankenin konsernitililtä.  Muina rahoitustuottoina kertyi 154.000 euroa (viivästyskorkotulot, osingot ja osuuspääomien korot).

Rahoituskulut ilman peruspääoman korkoa olivat yhteensä 1.646.000 euroa, josta rahoitus- ja vakuutuslaitoslainojen korkokulut 1.573.000 euroa.  Vuoteen 2003 verrattuna rahalaitoslainojen korkokulut kasvoivat 800.000 euroa  (103,3 %).  Vuonna 1997 nostetun jäsenkuntalainan korkokulut olivat 56.000 euroa ja muut rahoituskulut 17.000 euroa. Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko oli 3,9 milj. euroa, mikä matalasta korkotasosta johtuen jäi 56,7 %:iin talousarviomäärärahasta.  Peruspääoman korko on sidottu 12 kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoon.

Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaisina poistoina käyttöomaisuudesta kirjattiin kuluksi yhteensä 15,4 milj. euroa.  Poistot olivat 98,8 % talousarvioon varatusta määrärahasta.

Käyttötalouden sitovuustaso

Käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ylittivät talousarvion 14,1 milj. euroa (4,7 %).  TYKSissä sitovuustaso ylittyi 15,3 milj. euroa (6,7 %) ja aluesairaaloissa alittui yhteensä 1,1 milj. euroa (1,4 %).  Sairaaloittain ylitykset ja alitukset olivat seuraavat:

Investointimenot

Investointimenoihin käytettiin vuonna 2004 koko piirissä yhteensä 25,7 milj. euroa, mikä on investointeihin varatusta 32,8 milj. euron määrärahasta 78,2 %.  Investointimenojen talousarvio alittui 7,2 milj. euroa.

Rakentamiseen käytettiin 15,7 milj. euroa, mikä on talousarvioon varatusta 17,1 milj. euron määrärahasta 92,4 %.  Merkittävimmät rakentamishankkeet vuonna 2004 olivat TYKSin kirurgian poliklinikan peruskorjaus, johon käytettiin 2,4 milj. euroa, pysäköintirakennuksen korottaminen (2,9 milj. euroa), ensiapupoliklinikan muutostyöt (1,0 milj. euroa) ja ravintokeskuksen ja talousrakennuksen peruskorjaus (1,1 milj. euroa).

Laitehankintoihin käytettiin 6,7 milj. euroa, mikä on talousarvioon varatusta määrärahasta 56,3 %.  Määrärahasta jäi osa käyttämättä siitä syystä, että TYKSin toimenpidemagneettikuvauslaitteen (1,5 milj. euroa) ja korkeakenttämagneettikuvauslaitteen (1,5 milj. euroa) hankinnat siirtyivät vuonna 2004 maksettuja 10 % maksueriä lukuun ottamatta vuodelle 2005.

Muihin käyttöomaisuushankintoihin, pääasiassa tietojärjestelmäinvestointeihin käytettiin 3,2 milj. euroa, mikä on 82,9 % talousarvioon varatusta määrärahasta.  Merkittävimmät investointikohteet olivat elektroninen potilaskertomusjärjestelmä (Miranda), johon investoitiin 1,7 milj. euroa ja potilashallinnon tietojärjestelmä (Oberon), jonka investointimenot olivat 0,9 milj. euroa.

Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivuilla 89–90.

Talousarviopoikkeamista erikseen suhteessa valtuuston asettamiin ja hallituksen asettamiin sitovuustasoihin on laadittu laskelma, joka on esityslistan liitteenä.

(Liite 2 § 32)     Valtuusto 14.6.2005   Liite 2 § 9

Valtuuston asettaman käyttötalouden sitovuustason ylitys 14.145.186 euroa on perusteltua esittää valtuuston hyväksyttäväksi.

LABORATORIOLIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

Vuoden 2004 alusta toimintansa aloittaneen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen TYKSLABin liikevaihto vuonna 2004 oli 25,4 milj. euroa, mikä on 99,1 % talousarviosta.  Liiketoiminnan muita tuottoja kertyi 2,1 milj. euroa, mikä on 188,1 % talousarviosta.  Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 27,5 milj. euroa (102,9 % talousarviosta).

Liiketoiminnan kulut olivat 27,3 milj. euroa, mikä on 102,0 % talousarviosta.  Henkilöstökulut sekä materiaali- ja palvelujen ostokulut toteutuivat tarkoin talousarvion mukaisesti.  Vuokrakulut ylittivät talousarvion 0,4 milj. euroa (28,5 %).

Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen laboratorioliikelaitoksen ylijäämäksi ennen varauksia muodostui 221.897,05 euroa. Hallitus esittää liikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisesti tuloksesta tehtäväksi 200.000 euron suuruisen investointivarauksen pre-analyyttisen näytteenottolaitteen hankkimiseksi vuonna 2005.  Tilikauden ylijäämä investointivarauksen jälkeen on 21.897,05 euroa, minkä johtokunta esittää siirrettäväksi liikelaitoksen taseen yli- ja alijäämätilille.

Laboratorioliikelaitoksella on kuntayhtymän talousarviosta erillinen talousarvio.  Liikelaitoksen tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot ovat osa kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmia.  Liikelaitoksen ylijäämä 21.897,05 euroa sisältyy kuntayhtymän ylijäämään 3.953.012,90 euroa.

Laboratorioliikelaitos maksoi vuodelta 2004 asiakashyvitystä kunnallisille asiakkailleen 1.500.000 euroa (5,7 % laboratoriotutkimuspalvelujen ostoista).  Piirin sairaaloiden osuus asiakashyvityksestä oli 925.000 euroa.  Asiakashyvitys on kirjattu liikelaitoksessa vuoden 2004 myyntituottojen vähennyksenä ja piirin sairaaloissa vuoden 2004 tutkimuspalvelujen ostojen vähennyksenä.

Liikelaitoksen talousarvion sitovuustasoksi asetettu myyntituotot piirin sairaaloilta olivat myyntihyvityksen jälkeen 15,4 milj. euroa, mikä on 101,7 % talousarviossa asetetusta tavoitteesta.  Liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu on valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivulla 84.

KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS VUONNA 2004

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli vuonna 2004 5,3 milj. euroa negatiivinen.  Tulorahoituksella voitiin vuonna 2004 rahoittaa käyttötalous kokonaan ja investoinneista 76,7 %.  Rahalaitoslainoja vuonna 2004 nostettiin 17,0 milj. euroa. Rahalaitoslainojen määrä nousi vuoden 2003 lopun 42,0 milj. eurosta 59,0 milj. euroon.  Kassavarojen määrä 31.12.2004 oli 7,2 milj. euroa.  Kassavarat kasvoivat vuoden 2004 aikana 5,1 milj. euroa.  Rahoituslaskelma on valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivulla 136.

TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVAT TOIMENPITEET

Vuoden 2004 tilinpäätöstaseen osoittama kumulatiivinen alijäämäkertymä on 1,6 milj. euroa.  Tilinpäätöstilanne huomioon ottaen on perusteltua, että kuntayhtymän vuoden 2004 ylijäämä 3.953.012,90 euroa varausten ja rahastosiirtojen jälkeen jätetään taseen yli- ja alijäämätilille.  Ylijäämästä 3.931.115,85 euroa on sairaaloiden ylijäämää ja 21.897,05 euroa laboratorioliikelaitoksen ylijäämää.

Kuntalain 70 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi.  Kuntalain perustelujen mukaan kunnan tuloskehityksen voidaan perustellusti katsoa edellyttävän tasapainottamista silloin, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen.

Koska sairaanhoitopiirin vuoden 2004 tilinpäätös osoittaa ylijäämää ja vuosia 2005-2008 koskevassa talousarviossa ja -suunnitelmassa on esitetty tasapainoon päätyvä rahoitussuunnitelma ei talouden tasapainottamista koskevan esityksen tekeminen valtuustolle ole tarpeen.

SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Somaattinen erikoissairaanhoito

Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2004 koko piirissä 83.518, mikä on 100,4 % talousarviosta ja 6,5 % enemmän kuin vuonna 2003.  Hoitopäiviä tuotettiin 355.850, mikä on 97,9 % talousarviosta ja 3,8 % enemmän kuin vuonna 2003.  Somaattisten avohoitokäyntien määrä oli 492.739, mikä on 102,4 % talousarviosta.  Avohoitokäyntien määrä kasvoi  5,7 %.  Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 4,26 vuorokautta (4,37 vuorokautta vuonna 2003). Keskimääräinen hoitoaika lyheni 2,5 % vuoteen 2003 verrattuna.

TYKSissä sekä hoitojaksojen että avohoitokäyntien määrä kasvoi kirurgisen sairaalan fuusion johdosta.  Hoitojaksoja tuotettiin TYKSissä 61.456, mikä oli 101,9 % talousarviosta ja 10,7 % edellisvuotista enemmän.  Avohoitokäyntejä tuotettiin 363.771, mikä on 102,1 % talousarviosta ja 6,6 % vuotta 2003 enemmän.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2004 3.239, mikä on 106,2 % talousarviosta ja 6,7 % enemmän kuin vuonna 2003. Hoitopäiviä tuotettiin 86.289, mikä on 103,2 % talousarviosta ja 2,9 % enemmän kuin vuonna 2003.  Psykiatristen avohoitokäyntien määrä oli 104.887, mikä on 100,1 % talousarviosta.  Avohoitokäyntien määrä lisääntyi 0,5 % vuoteen 2003 verrattuna.  Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 26,6 vuorokautta (27,6 vuorokautta vuonna 2003).

Leikkaustoiminta

Vuodeosastohoidossa suoritettavia leikkaustoimenpiteitä tehtiin koko piirissä 29.543, mikä on 98,1 % talousarviosta.  Toimenpiteiden määrä lisääntyi vuoteen 2003 verrattuna 16,7 %.  Päiväkirurgisia toimenpiteitä suoritettiin 12.550, mikä on 81,3 % talousarviosta.  Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä väheni 3,6 %.

TYKSissä vuodeosastohoidossa suoritettujen leikkaustoimenpiteiden määrä oli 22.777, mikä on 102,6 % talousarviosta.  Määrä lisääntyi 4.895 toimenpiteellä (27,4 %) kirurgisen sairaalan fuusion myötä.  Kirurgisen sairaalan osuus TYKSin leikkaustoiminnasta on n. 20 %.  Vuonna 2003 valtion erillismäärärahalla suoritetun jononpurkuprojektin loppuminen toisaalta vähensi leikkaustoimintaa.  Päiväkirurgisia toimenpiteitä suoritettiin TYKSissä 7.976, mikä on 76,7 % talousarviosta ja 4,4 % edellisvuotista vähemmän. 

Leikkaustoimenpiteiden määrät suhteutettuna talousarvioon ja edelliseen vuoteen olivat sairaaloittain seuraavat:

Synnytysten määrä oli 4.830. Vuoden 2003  4.732 synnytykseen verrattuna määrä lisääntyi 2,1 %.

Suoritetavoitteiden toteutuminen on esitetty tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin ja eri sairaaloiden tuloslaskelmien yhteydessä.

Jonotilanne

TYKSissä operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien lukumäärä oli vuoden 2003 lopussa 6.074 potilasta.  Vuoden 2004 alusta jonoon yhdistettiin kirurgisen sairaalan 1.172 potilaan jono.  Vuoden 2004 lopussa jono oli 7.276 potilasta, mikä on 1.202 vuoden 2003 lopun tilannetta enemmän.  Kun kirurgisen sairaalan jono otetaan huomioon, oli vertailukelpoinen jonon kasvu 30 potilasta (0,5 %).  Aluesairaaloiden yhteenlaskettu operatiivinen jono oli 31.12.2004 2.611 potilasta.  Jono lyheni vuoden 2003 lopun tilanteeseen verrattuna 208 potilaalla (7,4 %). Jonotilanne on esitetty valtuuston esityslistan § 9 liitteen 1 sivulla 115.

Lähetteet ja palveluja saaneet eri henkilöt

Terveyskeskuksista, yksityislääkäreiltä ja muilta lähettäjätahoilta tulleiden lähetteiden kokonaismäärä piirin sairaaloissa oli vuonna 2004 105.568, mikä on 7,6 % enemmän kuin vuonna 2003.  Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä oli 163.294, mikä on 4,0 % enemmän kuin vuonna 2003.  Piirin asukaslukuun (457.749) suhteutettuna 35,7 % piirin asukkaista käytti vuonna 2004 sairaanhoitopiirin palveluja.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. esittää valtuuston hyväksyttäväksi käyttötalouden sitovuustason 14.145.186 euron ylitys liitteen 2 § 32 mukaisesti.
     
2. esittää valtuustolle, laboratorioliikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisesti, että laboratorioliikelaitoksen vuoden 2004 tuloksesta tehdään 200.000 euron investointivaraus pre-analyyttisen näytteenottolaitteen hankkimiseksi vuonna 2005.
      
3. esittää valtuustolle, että viihdytysrahastosta katetaan kanttiinitoiminnan vuoden 2004 alijäämää 1.045,75 euroa ja virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 89.709,73 euroa.
      
4. esittää valtuustolle, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuoden 2004 ylijäämä 3.953.012,90 euroa edellä mainittujen varausten ja rahastosiirtojen jälkeen, jätetään taseen yli- ja alijäämätilille.  Ylijäämästä 3.931.115,85 euroa on sairaaloiden ylijäämää ja 21.897,05 euroa laboratorioliikelaitoksen ylijäämää.
      
5. että jäsenkunnille toimitetaan liitteessä 1 § 32 esitettyyn vuoden 2004 tilinpäätöstaseeseen perustuvat konsernitilinpäätöksen laatimisessa tarvittavat tiedot.

Päätös                              

Hyväksyttiin päätösesitys.

- - - - -

Edellä olevan lisäksi hallitus on kokouksessa 31.3.2005 hyväksynyt toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen vuodelta 2004, jotka jaetaan valtuustolle tässä yhteydessä.

- - - - -

Hallituksen päätösesitys valtuustolle

Valtuusto päättää

1. hyväksyä käyttötalouden sitovuustason 14.145.186 euron suuruisen ylityksen
2. vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2004
3. hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen vuodelta 2004 ja
4. muista mahdollisista toimenpiteistä, joihin hallituksen kertomus antaa aihetta.

Päätös                              

Valtuusto päätti yksimielisesti

1. hyväksyä käyttötalouden sitovuustason 14.145.186 euron suuruisen ylityksen,
2. vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2004,
3. hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen vuodelta 2004 ja
4. että hallituksen kertomus ei anna aihetta toimenpiteisiin.

10
VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄSITTELY

Sairaanhoitopiirin vuoden 2004 tilinpäätös osoittaa ylijäämää 3.953.012,90 euroa. Ennen vuotta 2004 sairaanhoitopiirille on kertynyt alijäämiä yhteensä 5.525.586 euroa. Kun sairaanhoitopiirin vuoden 2004 ylijäämä siirretään yli- ja alijäämätilille, jää kertyneeksi alijäämäksi 1.572.573 euroa.

TYKSissä toimii sairaalan ylläpitämä kanttiini ja sen tuloksesta siirretään vuosittain osa käytettäväksi Metsä- ja Tunturi-Jukolan ylläpitoon sekä TYKSin henkilökuntaneuvostolle osoitettavaksi henkilökunnan virkistäytymiseen ja kuntotoimintaan.

Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen laboratorioliikelaitoksen ylijäämäksi ennen varauksia muodostui 221.897,05 euroa. Hallitus esittää liikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisesti tuloksesta tehtäväksi 200.000 euron suuruisen investointivarauksen pre-analyyttisen näytteenottolaitteen hankkimiseksi vuonna 2005.  Tilikauden ylijäämä investointivarauksen jälkeen on 21.897,05 euroa, minkä johtokunta esittää siirrettäväksi liikelaitoksen taseen yli- ja alijäämätilille.

Laboratorioliikelaitoksella on kuntayhtymän talousarviosta erillinen talousarvio.  Liikelaitoksen tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot ovat osa kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmia.  Liikelaitoksen ylijäämä 21.897,05 euroa sisältyy kuntayhtymän ylijäämään 3.953.012,90 euroa.

Hallituksen päätösesitys valtuustolle

Valtuusto päättää,

1. että viihdytysrahastosta katetaan kanttiinitoiminnan vuoden 2004 alijäämää 1.045,75 euroa ja virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 89.709,73 euroa.
2. laboratorioliikelaitoksen johtokunnan ja hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että laboratorioliikelaitoksen vuoden 2004 tuloksesta tehdään 200.000 euron investointivaraus pre-analyyttisen näytteenottolaitteen hankkimiseksi vuonna 2005.
3. että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuoden 2004 ylijäämä 3.953.012,90 euroa edellä mainittujen varausten ja rahastosiirtojen jälkeen, jätetään taseen yli- ja alijäämätilille.  Ylijäämästä 3.931.115,85 euroa on sairaaloiden ylijäämää ja 21.897,05 euroa laboratorioliikelaitoksen ylijäämää.

Päätös                              

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

11
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2004 JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n ja tarkastussäännön 2 §:n mukaan mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja esittää myös ehdotukset toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

Tarkastuslautakunta on tutustunut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen vuodelta 2004 ja kuullut tilintarkastajien raportin tilintarkastuksesta tilivuodelta 2004.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus vuodelta 2004 on päivätty 26.4.2005 ja sen on allekirjoittanut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, vastuullisena tilintarkastajana Sisko Myöhänen, JHTT. Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle ja sitä on käsitelty kokouksessa 26.4.2005 § 83.

Tilintarkastuskertomuksessa esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilikaudelta 1.1.–31.12.2004 kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. Tarkastuslautakunta on käsitellyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä kokouksessaan 17.5.2005 § 101 ja yhtyy tilintarkastajien esitykseen. Tilintarkastuskertomus saatetaan valtuustolle tiedoksi.

Liite 1 § 11

Tarkastuslautakunnan päätösesitys valtuustolle      

Valtuusto päättää

1. merkitä tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2004 tiedokseen,
2. hyväksyä tilinpäätöksen vuodelta 2004 sekä
3. myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2004 kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille.

Päätös                              

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen

12
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2004

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n mukaan mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Tarkastuslautakunnan tilivuodelta laatima arviointikertomus kuten myös tilintarkastuskertomus saatetaan tarkastussäännön 5 §:n mukaan valtuuston käsittelyyn yhdessä tilinpäätöksen kanssa.

Tarkastuslautakunta on päättänyt arviointikertomuksen 2004 sisällöstä ja  allekirjoittanut sen kokouksessaan 17.5.2005 § 100 sekä saattaa sen valtuuston tiedoksi.

Liite 1 § 12

Tarkastuslautakunnan päätösesitys valtuustolle      

Valtuusto päättää merkitä arviointikertomuksen 2004 tiedokseen.

Päätös                              

Valtuusto päätti merkitä arviointikertomuksen 2004 tiedokseen. Lisäksi valtuusto edellytti, että syksyn valtuuston kokoukseen tuodaan hallituksen selvitys arviointikertomuksessa esille nostetuista asioista.

13
TILINTARKASTAJIEN VALINTA VUOSILLE 2005–2008

Kuntalain 72 §:n ja tarkastussäännön mukaan valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien tilintarkastusta varten JHTT-yhteisön tai JHTT-tilintarkastajan ja hänelle JHTT-varatilintarkastajan. Jos tilintarkastajaksi valitaan JHTT-yhteisö, nimeää yhteisö vastuunalaisen tilintarkastajan ja varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.

Kuntalain 71 §:n ja tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tilintarkastajien valinta tapahtuu tarkastuslautakunnan esityksestä.

Uuden valtuustokauden 2004–2008 tilintarkastajien valintaprosessi on aikataulusyistä käynnistetty edellisen tarkastuslautakunnan 2001–2004 valmistelemana. Lautakunta on kokouksessaan 21.12.2004 § 46 kohdalla käsitellyt ja hyväksynyt sairaanhoitopiirin lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamista koskevan tarjouspyynnön sisällön ja tarjouspyynnön kohderyhmän laajuuden. Kohderyhmä rajattiin koskemaan niitä JHTT-yhteisöjä, joiden palveluksessa on vähintään kaksi JHTT-tilintarkastajaa. Tarjouspyynnön malli sekä luettelo JHTT-yhteisöistä on liitteenä.

Liitteet 1–2 § 13

Tarjouspyynnöt sairaanhoitopiirin tilintarkastuksen suorittamisesta vuosina 2005–2008 lähetettiin 25.2.2005 seitsemälle JHTT-yhteisölle. Pyydettyyn määräaikaan 11.4.2005 mennessä saatiin tarjoukset KPMG Kunta Oy:ltä, Oy Audiator Ab:ltä ja SVH Julkistarjous Oy:ltä. Näiden lisäksi saatiin ilmoitus Ernst & Young Julkispalvelut Oy:ltä siitä, ettei se anna tarjousta.

Tarjouskirjeet avattiin 12.4.2005 ja tilaisuudesta laadittiin tilintarkastustarjousten avaamispöytäkirja.

Liite 3 § 13

Tarjouspyynnössä ilmoitettiin, että tarjouksista valitaan se, joka on kokonaistaloudellisesti arvioiden edullisin. Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa valintakriteereinä ilmoitettiin käytettäväksi hintaa painoarvolla 60 ja laatua yhteispainoarvolla 40. Tarjousten laatua ilmoitettiin tärkeysjärjestyksessä arvioitavan 1. vastuullisen tilintarkastajan osalta (kokemus, koulutus, referenssit, erityistaidot ym), 2. tarkastustiimin osalta (rakenne, kokemus, koulutus, referenssit, erityistaidot, vastuullisen varahenkilö ym.) sekä 3. tarkastuksen tuen, tarkastussuunnitelmien ja -toteutusprosessien osalta (JHTT-yhteisö, referenssit, laadunvarmistus, tarkastussuunnitelmat ja -prosessit, asiantuntijat ym).

Tarkastuslautakunta käsitteli tilintarkastajien valintaa kokouksessaan 24.5.2005 ja päätti hyväksyä edellisen tarkastuslautakunnan toimet uuden valtuustokauden tilintarkastajien valinnan käynnistämisestä, tarjouspyyntöjen sisällöstä sekä tarjousten arviointiperusteista ja painoarvoista sekä päätti kokoukseen tuodun tilintarkastustarjousten tarjousyhteenvedon ja laajemman suullisen esityksen mukaisesti esittää valtuustolle, että tilintarkastajaksi valittaisiin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt JHTT-yhteisö SVH-Julkistarkastus Oy.

Alkuperäiset tarjoukset ovat nähtävillä kokouksessa. Ne voivat sisältää liikesalaisuuksia eikä niitä ole tarkoitettu julkisuuteen. Tarjousyhteenveto on esitetty liitteenä. Se on julkinen valtuuston päätöksen jälkeen.

Liite 4 § 13

Tarkastuslautakunnan päätösesitys valtuustolle      

Valtuusto päättää valita tilintarkastajaksi vuosille 2005–2008 JHTT-yhteisö SVH-Julkistarkastus Oy:n vastuullisena JHTT-tilintarkastaja­naan Irma Högman.

Päätös                              

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

14
LISÄTALOUSARVIO VUODELLE 2005

Hallitus 24.5.2005
§ 110

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén
Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Sairaanhoitopiirin vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan toimintakulut ylittyivät 12,6 miljoonalla eurolla eli 3,5 %:lla. Toimintakulut ylittyivät TYKSissä ja ylitystä tapahtui palveluiden ostoon ja materiaalien ostoon budjetoiduissa määrärahoissa. Palkkamäärärahat pysyivät talousarvion mukaisina. Pääasialliset syyt määrärahojen ylityksiin olivat seuraavat:

• T-sairaalan täysimääräinen käyttöönotto
• Kirurgisen sairaalan fuusio ja vaativampien operaatioiden lisäys
• tuotantomäärien ylitys, kasvanut kysyntä
• valmistautuminen hoitotakuuseen
• tietohallinnon kehityshankkeet
• Fabryn taudin hoitovelvoite
• eräiden muiden kalliiden lääkkeiden käytön lisäys
• palvelujen ja materiaalien oston määrärahavaraukset talousarviossa olivat alle vuoden 2003 tilinpäätöksen toteutuman

Yksityiskohtaisesti ylitysten syyt on selvitetty vuoden 2004 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Vuoden 2005 talousarvio laadittiin vuoden 2004 talousarvion pohjalta syyskuussa 2004, jolloin vielä pyrittiin sopeuttamaan toimintaa talousarvion puitteisiin, missä ei kuitenkaan palkkamenoja lukuun ottamatta onnistuttu.

Vuoden 2005 tammi–maaliskuun toteutumien perusteella laadittiin ensimmäiset tulosennusteet vuodelle 2005. Ne osoittavat, että toimintakulujen ylitysennuste vuodelle 2005 on samansuuruinen kuin vuoden 2004 ylitys. Ylitysten syykin on sama kuin vuonna 2004, eli pääasiassa palveluiden oston ja materiaalien oston määrärahat ovat alimitoitetut. Ennusteen mukaan ylitys syntyy TYKSissä, aluesairaalat alittavat talousarvionsa. Hallituksen talousjaoston ja johtoryhmän käsittelyssä on päädytty oikaisemaan vuoden 2005 talousarviota lisätalousarviolla ja tämän oikaistavan osuuden kokonaismäärä on 8 983 200 euroa. 3–4 miljoonaa euroa yhteensä 13 miljoonan euron ylitysuhasta on saatava hallintaan sopeutustoimenpiteillä. Sairaanhoitopiirissä on tehty perusteellinen kartoitus lisätoimenpiteistä, joita hoitotakuun toteuttaminen vielä edellyttää. Hoidon tarpeen arvioiminen määräajassa edellyttää 2 985 polikliinisen lisätutkimuksen suorittamista, jotka toteutetaan oman organisaation toimesta ylityönä erillisvirkaehtosopimuksella. Lisäksi tarvitaan 2 000 magneettitutkimusta lisää. TYKSin operatiivisessa tulosryhmässä tulee hoitotakuun toteuttamiseksi suorittaa lähes 600 ylimääräistä leikkausta, hankkia 700 kuulontutkimusta ja suorittaa 2 000 silmäsairauksien polikliinista tutkimusta.

Operatiivisen tulosryhmän tarve hoitotakuun toteuttamiseksi on 2 856 800 euroa.

Konservatiivisessa tulosryhmässä määrärahan lisätarve on 2 335 000 euroa. Määräraha konservatiivisessa tulosryhmässä kohdistuu uniapnean hoitoon, kommunikaatio-ongelmien hoitoon, rytmihäiriöpotilaiden hoitoon, pallolaajennuksiin, reumaortopediaan, Fabryn taudin hoitoon, nuorisopsykiatriaan ja huumepotilaiden hoitoon. Hoitotakuun toteuttaminen edellyttää lisätalousarviossa yhteensä 5 916 800 euron varausta. Näin ollen lisätalousarvion loppusummaksi muodostuu 14 900 000 euroa. Lisätalousarvion jälkeen jäsenkuntatuotot kasvavat 5,2 % vuoden 2004 tilinpäätöksestä.

Lisätalousarvioesitys perusteluineen on liitteenä:

(Liite 1 § 110)     Valtuusto 14.6.2005  Liite 1 § 14

Hallituksen talousjaoston käsittelemä tulosennuste kuluvalle vuodelle on myös liitteenä:

(Liite 2 § 110)     Valtuusto 14.6.2005  Liite 2 § 14

Lisätalousarvio ei aiheuta muutoksia vuoden 2005 palveluhinnastoon, vaan hinnat pidetään entisellään. Näin siitäkin huolimatta, että talous näyttää ennusteen mukaan muodostuvan 7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousarviossa alijäämäksi oli arvioitu 2,7 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1) esittää valtuustolle 14 900 000 euron suuruista lisätalousarviota vuodelle 2005 liitteen 1 mukaisesti.

- - - - -

Sairaanhoitopiirin johtaja täydensi kokouksessa päätösesitystä seuraavalla 2) -kohdalla:

2) hallitus päättää Salon seudun sairaalan uudisrakennus 1 A:n suunnittelumäärärahan korottamisen 350 000 eurolla hankkeen kokonaiskustannusten puitteissa.

Päätös                              

Hallitus hyväksyi yksimielisesti sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tarkistaman päätösesityksen.

- - - - -

Hallituksen päätösesitys valtuustolle   

Valtuusto hyväksyy 14 900 000 euron suuruisen lisätalousarvion vuodelle 2005 liitteen 1 mukaisesti.

Päätös                              

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

Pöytäkirjaan päätettiin merkitä valtuutettu Jaakko Kailialan valtuutettu Juhani Vaarasen kannattamana tekemä esitys, että vuoden 2006 talousarviovuoden laskentapohjaksi otetaan vuoden 2005 talousarvio lisättynä lisätalousarviolla, jolloin kasvua voi olla korkeintaan 3,5 %, ottaen huomioon myöskin taloudellisen kasvun hidastumisen. (Liite)

15
VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSEN AVAAVA TASE 1.1.2005

Hallitus 13.5.2005
§ 98

Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Sairaanhoitopiirin valtuusto teki 14.10.2004 päätöksen sairaanhoitopiirin maakunnallisen kuvantamisen taseyksikön (Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksen) perustamisesta TYKSin, Loimaan aluesairaalan, Salon seudun sairaalan, Turunmaan sairaalan ja Vakka-Suomen sairaalan kuvantamistoiminnoista. Taseyksikkö toimii valtuuston päätöksen mukaan hallituksen alaisena. Sen toiminnan menot ja tulot sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Kuvantamisen taseyksikkö aloitti päätöksen mukaisesti toimintansa 1.1.2005 alkaen tiloissa, jotka piirin sairaaloissa on varattu kuvantamistoiminnan käyttöön. Henkilökuntaa siirtyi piirin sairaaloista taseyksikön palvelukseen yhteensä 253 henkilöä. Taseyksikkö on 1.1.2005 lukien käyttänyt toiminnassaan tutkimus- ja hoitolaitteita ja irtaimistoa, jotka sairaaloiden toimesta on ennen vuotta 2005 hankittu kuvantamistoiminnan käyttöön.

Kunnallisessa taloudenhoidossa ja kirjanpidossa taseyksikkö on toimintamalli, jossa liiketoiminnan kannattavuutta ja taseasemaa seurataan liikelaitoksen tapaan, mutta jossa liiketoiminnan menot ja tulot otetaan kunnan ja kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksikkömalli on sovellettavissa paitsi liiketoimintaan myös muuhun kunnan tehtävään, jossa edellytetään kirjanpidon eriytystä ja tasejatkuvuutta, mutta joka kuitenkin pidetään talousarviossa. Liikelaitoksen tapaan taseyksikkö laatii soveltuvin osin kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Tämän johdosta taseyksikölle on muodostettava avaava tase, jossa määritellään liikelaitokselle siirtyvät varat ja vastuut. Suomen Kuntaliiton kunnallisen liiketoiminnan eriyttämistä koskevan ohjeen mukaan taseyksikön avaavan taseen vahvistaa valtuusto. Ohjeen mukaan taseyksikölle siirrettäviä omaisuus- ja pääomaeriä ei ole tarpeen käsitellä talousarviovaikutteisesti.

Hallitus esittää valtuustolle, että kuvantamisen taseyksikön omaisuudeksi siirretään tutkimus- ja hoitolaitteet sekä irtaimisto, jotka ovat olleet sairaaloissa nyt perustettua kuvantamisen taseyksikköä vastaavien yksiköiden käytössä 31.12.2004. Lyhytvaikutteinen irtaimisto, joka on sairaaloissa kirjattu vuosikuluksi, siirretään vastikkeetta. Pitkävaikutteinen irtaimisto ja tutkimus- ja hoitolaitteet siirretään vuoden 2004 lopun tasearvoa vastaavalla arvolla 9.224.024,21 euroa. Kuvantamisen taseyksikön peruspääoman määräksi muodostuu käyttöomaisuutta vastaava määrä 9.224.024,21 euroa.

Taseyksikön vastuisiin siirretään liikelaitoksen palvelukseen siirtyneen henkilökunnan lomapalkka- ja lomarahavelka sosiaalikuluineen tilinpäätöksen 2004 perusteella 1.230.643,97 euron määräisenä. Koska kustannusvastuu ennen vuotta 2005 kertyneistä lomapalkoista ja lomarahoista kuuluu sairaaloille, kirjataan taseyksikön avaavassa taseessa vastaava summa saamiseksi piirin sairaaloilta.

Saamisiin sairaaloilta kirjataan lisäksi kesken olevien evo- ja ulkoisen rahoituksen tutkimusprojektien TYKSissä käyttämättä jääneet rahoitusosuudet. Tilinpäätöksen 2004 perusteella käyttämättä olevien evo-rahoitusosuuksien määrä on 61.860,40 euroa ja ulkopuolisten tutkimushankkeitten rahoitusosuuksien määrä 15.722,44 euroa. Vastaavat viennit tehdään avaavassa taseessa vastattavien saatuihin ennakoihin ja siirtovelkoihin.

Kuvantamisen taseyksikkö toimii sairaaloilta vuokraamissaan tiloissa, joten liikelaitokselle ei siirretä rakennuksiin tai rakennusten kiinteisiin ainesosiin liittyvää omaisuutta. Avaavan taseen loppusummaksi edellä mainituista eristä muodostuu 10.532.251,02 euroa. Esityslistan liitteenä on Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksen avaava tase erittelyineen.

(Liite 1 § 98)     Valtuusto 14.6.2005  Liite 1 § 15

Sairaaloiden taseisiin tehdään luovutettua omaisuutta ja vastuita koskevat kirjaukset. Osuus taseyksikön peruspääomaan merkitään taseen vastaaviin osakkeisiin ja osuuksiin. Kuvantamisen taseyksikkö maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden euribor-koron perusteella. Korko maksetaan tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Peruspääoman koron määrittely vastaa ehdoiltaan perussopimuksessa määriteltyä jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle

1. että sairaanhoitopiirin kuvantamisen taseyksikölle avaavassa taseessa 1.1.2005 siirrettävät varat ja vastuut arvostetaan edellä esityksessä selostetulla tavalla ja peruspääoman määräksi vahvistetaan 9.224.024,21 euroa ja taseen loppusummaksi 10.532.251,02 euroa ja että
2. kuvantamisen taseyksikkö maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden euribor-koron perusteella.

Päätös                              

Hyväksyttiin päätösesitys.

- - - - -

Hallituksen päätösesitys valtuustolle   

Valtuusto päättää, että

1. sairaanhoitopiirin kuvantamisen taseyksikölle avaavassa taseessa 1.1.2005 siirrettävät varat ja vastuut arvostetaan edellä esityksessä selostetulla tavalla ja peruspääoman määräksi vahvistetaan 9.224.024,21 euroa ja taseen loppusummaksi 10.532.251,02 euroa, ja että
2. kuvantamisen taseyksikkö maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden euribor-koron perusteella.

Päätös                              

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

16
VALTUUSTORYHMÄT

Hallitus 24.5.2005
§ 124                                 

Valtuustolle ilmoitetaan, että valtuutetut ovat muodostaneet seuraavat valtuustoryhmät ja valinneet puheenjohtajikseen seuraavat valtuutetut:  

Valtuustoryhmien kokoonpanosta tiedotetaan erikseen.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi edellä mainittujen valtuustoryhmien muodostamisen ja ryhmien puheenjohtajat.

Päätös                              

Hyväksyttiin päätösesitys.

- - - - - 

Hallituksen päätösesitys valtuustolle

Valtuusto merkitsee tiedoksi edellä mainittujen valtuustoryhmien muodostamisen ja ryhmien puheenjohtajat.

Päätös                              

Merkittiin tiedoksi.

17
VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN

Hallitus 24.5.2005
§ 122

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén

Sairaanhoitopiirin valtuustossa 31.3. tekivät kuntayhtymän valtuuston raisiolaiset jäsenet Veli Jalonen, Aarre Lehtonen ja Aila Salmento seuraavansisältöisen valtuustoaloitteen:

”Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuudet

Raisiossa on todettu sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kustannusten jatkuva nousu. Syksyisin ennen talousarvion laadintaa sairaanhoitopiirin kanssa neuvoteltu hoitojen kustannussopimus on jatkuvasti ylittynyt. Samanaikaisesti kuitenkin on hoitopäivien ja hoitojaksojen käyttö ollut laskeva. V. 2004 Raision erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät yhteisesti hyväksytystä sopimuksesta yli 11 %. Hinnat ovat nousseet selkeästi enemmän suoritemäärillä, jotka on sairaanhoitopiirin kanssa sovittu.

Pyydämme sairaanhoitopiiriltä selvitystä:

1. Miksi Raisiolta laskutettujen palvelujen keskihinnat sekä kokonaiskustannukset ovat nousseet selvästi sovittua enemmän.
2. Mitkä ovat syyt ja perusteet jotka johtivat sairaanhoitopiirin v. 2004 talousarvion ylittymiseen Raision osalta.
3. Esitämme, että sairaanhoitopiiri tehostaa toimintaansa niin että erillistä lisämäärärahaa hoitotakuun toteuttamiseen ei tarvita.

Toivomme, että sairaanhoitopiiri vastaa nykyistä nopeammin esitettyihin kirjallisiin selvityspyyntöihin.”

Vastauksena yllä olevaan valtuustoaloitteeseen esitän seuraavaa:

1. Raision kaupungin sairaanhoitopiirille raisiolaisten saamista erikoissairaanhoidon palveluista maksamat laskut eli sairaanhoitopiirin myyntituotot olivat v. 2003  12 851 000 euroa. Vuoden 2004 talousarvioon on myyntituotoiksi merkitty 12 774 000 euroa, eli vähemmän kuin toteutumavuonna 2003. Tämä perustui pääasiassa oletukseen siitä, että raisiolaisten erikoissairaanhoito­palveluiden käyttö merkittävästi alenisi vuonna 2004. Esimerkiksi Vakka-Suomen sairaalan psykiatrian toimintayksikössä raisiolaisilla oli vuonna 2003  5 039 hoitopäivää ja talousarvioon vuodelle 2004 merkittiin 3 848 hoitopäivää. Toteutuma oli kuitenkin 5 801 hoitopäivää, eli 2 000 hoitopäivää enemmän kuin talousarviossa. Turun yliopistollisen keskussairaalan käyttö kuitenkin väheni edellisestä vuodesta noin 1 000 hoitopäivällä. Näiltä osin hoidon porrastus Raisiossa onnistui aikaisempaa paremmin.
     
   Raision entinen aluesairaala oli vuonna 2004 osa Turun yliopistollista keskussairaalaa. Avohoitokäyntien toteutuma oli 99,2 %. Vuodeosastohoitopäivien toteutuma talousarvioon verrattuna oli 103,7 % yhteensä. Vuodeosastotoiminnan kautta laskutetaan 2/3 kuntayhtymän myyntituotoista. Kunnan erikoissairaanhoidon käyttöä ja sen aiheuttamia taloudellisia seurauksia ei voida arvioida niin yksinkertaisilla keskiarvosuoritteilla kuin hoitopäivä tai avohoitokäynti. Avohoitokäynti voi aiheuttaa kunnalle 60 euron tai 8 000 euron laskun siitä riippuen, minkälaisesta avohoitokäynnistä on kysymys. Samoin vuodeosastohoidon laskutus on täysin riippuvaista hoidon sisällöstä. Sydänleikkaushoitojakson hinta on esim. 10 000 euroa ja halvemman leikkaushoitojakson hinta 2 000 euroa. Sairaanhoitopiirissä on koko toimintavuoden ollut voimassa sama, kaikille kunnille yhtäläinen palveluhinnasto, jonka hintoja ei toimintavuoden aikana olla muutettu. Raisiolaiset ovat vuonna 2004 käyttäneet sairaanhoitopiirin palveluista vaativampia palveluja kuin vuonna 2003. 
      
   On myös epäilty, että Raision sairaalan fuusiolla Turun yliopistolliseen keskussairaalaan olisi ollut kuntalaskutukseen vaikutusta. Fuusio tapahtui jo vuoden 2003 alusta ja nyt esitetty kritiikki koskee kuntalaskutuksen lisääntymistä vuodesta 2003 vuoteen 2004. Raision kuntalaskutus kokonaisuudessaan kasvoi 9,6 %, joka on vähemmän kuin sairaanhoitopiirin kuntien kuntalaskutus keskimäärin. Esimerkiksi Kaarinan laskutus kasvoi 17,8 %, eikä Raision sairaalan fuusio TYKSiin vaikuttanut kaarinalaisten palveluiden käyttöön millään tavalla. Raision erikoissairaanhoidon kustannukset asukasta kohden laskettuna ovat myös maan edullisimpien joukossa. Raision sairaalan ja TYKSin fuusio koski erityisesti kirurgian ja sisätautien erikoisaloja, jotka Raision aikaisemmassa aluesairaalassa olivat edustettuina. Näiden osalta voidaan todeta seuraavaa: Vuonna 2003 raisiolaisilla oli 4 286 sisätautien avohoitokäyntiä ja vuonna 2004  4 594, kasvu oli 7,1 %. Laskutus kasvoi 743 000 eurosta 937 000 euroon, eli 26 %. Sisätautien vuodeosastohoitopäiviä raisiolaisilla oli vuonna 2003 5 681 hoitopäivää ja vuonna 2004  6 267. Hoitopäivämäärän kasvu oli siis 10,3 %. Kuntalaskutus kasvoi 2 000 090 eurosta 2 264 000 euroon, eli 8,3 %:lla. Vuodeosastohoidossa kuntalaskutuksen kasvu oli siis vähäisempi kuin hoitopäivämäärän kasvu, mutta avohoitokäynneissä vastaavasti toisinpäin.
     
   Kirurgian osalta avohoitokäyntien laskutus kasvoi 6,5 %:lla ja vuodeosastohoidon laskutus 9,6 %:lla. Eräillä muilla erikoisaloilla, jotka eivät olleet sairaaloiden fuusion piirissä, kuntalaskutuksen kasvu oli merkittävästi suurempaa, eräillä erikoisaloilla taas kuntalaskutus aleni aikaisemmasta vuodesta. Laskutus perustui kaikissa tapauksissa toteutuneisiin potilaskohtaisiin hoitoihin, joissa on noudatettu sairaanhoitopiirin voimassa olevaa palveluhinnastoa. Tässä yhteydessä ei ole edellytyksiä eikä tarkoituksenmukaistakaan lähteä selvittämän yksittäisen potilaan hoitolaskutuksen sisältöä, vaikka tähän on sairaanhoitopiirillä täysi teknillinen valmius. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Raision kaupungin laskutuksessa ei ole mitään epäselvää eikä poikkeuksellista.
     
2. Sairaanhoitopiirin toimintakulujen yleinen ylittyminen 3,6 %:lla toimintavuoden 2004 aikana on selvitetty tilinpäätöksessä perusteellisesti. Kyse on ennen kaikkea ollut yleisesti vaativampihoitoisten potilaiden hoidon lääketarvikkeiden ja hoitotarvikkeiden sekä palveluostojen kasvusta. Esimerkiksi elinsiirtopotilaiden ostopalveluja hankittiin vuonna 2004 enemmän kuin vuonna 2003, samoin vaikeavammaisten neliraajahalvaus­potilaiden ostopalvelukuntoutusta. Fabryn taudin hoitokustannukset (1,3 miljoonaa euroa) tulivat vuonna 2004 sairaanhoitopiirin rahoitettaviksi. Asiasta antoi erillisen päätöksen eduskunnan oikeusasiamies. Vaativia leikkauksia, esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, joissa on kalliit materiaalikulut, tehtiin vuonna 2004 selvästi enemmän kuin vuonna 2003.
      
   Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma vuodelta 2004 oli noin 4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ilman tätä ylijäämää olisi kuntien laskutus jäänyt noin 1,2 % pienemmäksi. Ylijäämää on kuitenkin tällä tarkkuudella erittäin vaikea arvioida toimintavuoden aikana, ylijäämän suuruus vastaa 3–4 toimintapäivän kuntalaskutusta. Raision kaupungin osalta kysymyksessä ei ole mitään erityisiä ylittymiseen johtavia syitä, vaan kysymys on edellä mainituista yleisistä syistä ja raisiolaisten potilaiden käyttämistä sairaanhoitopiirin palveluista.
      
3. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä, kuten millään muullakaan sairaanhoitopiirillä, ei ole mahdollisuuksia selvitä hoitotakuun lakisääteisistä velvoitteista pelkästään toimintaa tehostamalla. Tämä on jo ajatuksena sillä tavalla virheellinen, että esimerkiksi 100 ylimääräisen, vaativan neurokirurgisen tai plastiikkakirurgisen leikkauksen suorittaminen voitaisiin tehdä jollakin yksinkertaisella tehostamistoimenpiteellä, kun kyseisen erikoisalan osaajia on sairaanhoitopiirin palkkalistoilla kutakin 2–3 henkilöä. Henkilöstö on täysin työllistettyä ollut jo ennen hoitotakuun toteuttamista ja kertyneet jonot ovat hoidettavissa pois tai lyhennettävissä vain lisäresurssein, joita ovat joko 1) ostopalvelut 2) oman henkilökunnan ylityöt 3) lisähenkilökunnan palkkaaminen. Viimeksi mainittu ei käytännössä tule kysymykseen, koska erikoissairaanhoidon osaajia ei työmarkkinoilla ole vapaasti rekrytoitavissa tilapäisiä töitä varten. Kysymys on pitkäjänteisestä, vuosia kestävästä kouluttautumisesta ja jonot ovat tietyille erikoisaloille syntyneetkin pääasiassa avainsuorittajien vähäisyyden, eivätkä niinkään talousarviomäärärahojen riittämättömyyden vuoksi.
     
   Sosiaali- ja terveysministeriö on yleisesti arvioinut hoitotakuusta koituvan sairaanhoitopiireille noin 4 % ylimääräiset kustannukset. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä tarkoittaisi noin 16 miljoona euroa. Varsinainen hoitotakuun toteuttamiseen kohdistuva lisätalousarviotarve meillä kuitenkin on arvioitu noin 6 miljoonaksi euroksi. Muilta osin lisätalousarvion tarve on 9 miljoonaa euroa liittyen jo vuonna 2004 ilmenneeseen yleiseen materiaaliostojen ja  palveluostojen osuuden kasvuun.
     
   Sairaanhoitopiiri tehostaa toimintaansa monin tavoin ja viimeksi suoritetussa Stakesin sairaanhoitopiirien tuottavuusvertailussa, jossa oli mukana kaikki maan 20 sairaanhoitopiiriä ja lisäksi HUSin sairaanhoitoalueet, sairaanhoitopiirimme sijoittui 26 piirin tai alueen vertailussa 8. tehokkaimmaksi. Kehittämisvaraa luonnollisesti on ja tämän suhteen tehdään määrätietoisesti työtä. Hoitotakuun osalta kuitenkin kysymyksessä ovat tiettyjen erikoisalojen erityis- ja lisätarpeet joita ei sisäisillä tehostamistoimenpiteillä pelkästään voida ratkaista.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyy yllä olevan selvityksen vastaukseksi sairaanhoitopiirin valtuuston raisiolaisten jäsenten valtuustoaloitteeseen.

Päätös                              

Hyväksyttiin päätösesitys.

- - - - -

Hallituksen päätösesitys valtuustolle

Valtuusto hyväksyy annetun selvityksen vastaukseksi sairaanhoitopiirin valtuuston raisiolaisten jäsenten valtuustoaloitteeseen.

Päätös                              

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

Pöytäkirjaan päätettiin kirjata valtuutettu Aila Salmennon esittämä ja valtuutettu Veli Jalosen kannattama ponsi, jonka mukaan Raision kaupunginhallitukselle annetaan selvitys väitteeseen, että palvelujen käyttö on siirtynyt vaativampiin palveluihin.

18
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

Valtuuston työjärjestyksen 4 §:ssä säädetään valtuutettujen aloitteista seuraavaa:

”Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetuilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.

Hallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.”

Päätös                              

Merkittiin, että aloitteita ei ollut.

19
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

Valtuuston työjärjestyksen 5 § mukaan hallitukselle osoitettavasta kysymyksestä säädetään seuraavaa:

”Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Hallituksen on vastattava kysymykseen kysymyksen tekemisestä seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.”

Päätös                              

Todettiin, että hallitukselle ei osoitettu kysymyksiä.

20
SAIRAANHOITOPIIRIN ESITTELY

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén esittelee lyhyesti sairaanhoitopiirin organisaation ja eräät johtavat viranhaltijat kertovat lyhyesti tehtävistään.

Päätös                              

Kuultiin sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin esitys sairaanhoitopiirin organisaatiosta ja eräiden johtavien viranhaltijoiden kuvaukset keskeisistä tehtävistään.

21
VALTUUSTOESITELMÄ: TYKSIN T2-RAKENNUSHANKE

Projektijohtaja Heikki Korvenranta pitää kokousesitelmän T2-sairaalan suunnittelun nykyvaiheesta.

Päätös                              

Kuultiin projektijohtaja Heikki Korvenrannan esitelmä T2-sairaalan suunnittelun nykyvaiheista, sen tarpeista, siihen sijoittuvista toiminnoista ja toimintaa tehostavasta vaikutuksesta sekä kustannusarviosta.

22
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja päättää kokouksen ja todetaan, että pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus.

Päätös                              

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.10 ilmoituksin, että pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus.

Pöytäkirjan vakuudeksi

Jarmo Rasi                                            
puheenjohtaja                                        

Taru Luukkala-Viitanen
sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty

Hanna-Sofia Poussu-Olli
Risto Laurikainen