VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
Valtuusto § 1 - 14
Asiat
Aika
15.10.2002 klo 13.00 - 14.20
Paikka
TYKSin SH-rakennuksen auditorio, Kiinamyllynkatu 4 - 8, 20520 TURKU
Läsnä
98 valtuutettua, liite 1 § 3
Mikko Sedig hallituksen puheenjohtaja
Reijo Aalto hallituksen jäsen
Hannu Arve "
Janne Aso "
Riitta Eklund "
Risto Jaakkola "
Ritva Järvi "
Mirjam Karila "
Anneli Kivijärvi "
Riitta Liuksa "
Raili Suontausta "
Jukka Tamminen "
Juhani Uusitalo "
Leena Vähätalo "
Auli Guevara hallituksen varajäsen
Aki Lindén sairaanhoitopiirin johtaja
Puheenjohtaja
Jarmo Rasi
Pöytäkirjanpitäjä
Maija Mäkelä, hallintopäällikkö
1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN
Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi avasi kokouksen.
Sivun alkuun
2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN
Valtuusto valitsee kokousta varten sihteeriksi hallintopäällikkö Maija Mäkelän.
Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivun alkuun
3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN
Toimitetaan nimenhuuto läsnä olevien valtuutettujen toteamiseksi ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Valtuutettujen lukumäärästä ja äänivallan perusteesta määrätään erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:issä ja perussopimuksen 8 §:ssä.
Päätös
Sivun alkuun
Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin läsnä olevan 98 valtuutettua, jotka edustivat 437 ääntä ja hyväksyttiin kokousta varten seuraava ääniluettel
Liite 1 § 3
Sivun alkuun
4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Kuntayhtymän perussopimuksen 9 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yliopistolle. Perussopimuksen 10 §:n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus edellyttää näin ollen, että suoritetussa nimenhuudossa ja ääniluetteloa hyväksyttäessä vähintään 72 valtuutettua on todettu olevan paikalla ja että he edustavat vähintään 221 ääntä.
Tämän valtuuston on kutsunut koolle valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi tiistaina lokakuun 1. päivänä 2002 postitetulla kutsulla.
Hallitus
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Päätös
Valtuusto totesi yksimielisesti kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Sivun alkuun
5
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITO
Hallitus
Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa suorittamaan tämän valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastus.
Pöytäkirjan tarkastus suoritettaneen tiistaina 22. päivänä lokakuuta 2002 klo 10.00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintokeskuksessa, TYKS, SH-rakennus, 4. kerros.
Valtuuston pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa maanantaina 28. päivänä lokakuuta 2002.
Päätös
Valtuusto valitsi yksimielisesti pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Hannu Aurasen Karinaisista ja Antero Luhtalan Raisiosta sekä hyväksyi päätösesityksen muilta osin.
Sivun alkuun
6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA
Mahdollisten äänestysten varalta on varmaan tarpeellista valita kokousta varten ääntenlaskijat.
Hallitus
Valtuusto valitsee kokousta varten kolme ääntenlaskijaa.
Päätös
Valtuusto päätti yksimielisesti valita kokousta varten ääntenlaskijoiksi valtuutetut Tatu Johanssonin Salosta, Tapio Saarisen Halikosta ja Antti Sepän Marttilasta.
Sivun alkuun
7
HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSU VUONNA 2003
Perussopimuksen 29 §:n mukaan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät valtuuston vuosittain määräämän euromääräisen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannettavalla maksulla. Kustannuksissa otetaan huomioon sekä kuntayhtymän omissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä euromääräiseksi rajaksi on vuodeksi 2002 vahvistettu 40.365 euroa (240.000 markkaa), mikä esitetään pyöristettäväsi vuodelle 2003 40.000 euroon. Vuoden 2003 talousarvioesityksessä kalliin hoidon tasausmaksuksi on esitetään yhteensä 10.079.600 euroa. Sairaalakohtainen erittely on liitteenä:
Liite 1 § 7
Erikoissairaanhoitolain 56 a §:ää on muutettu 12.4.2002 siten, että sairaanhoitopiirillä tulee olla kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kattava tasausjärjestelmä. ESHL:n muutos astuu voimaan 1.1.2003. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä merkitsee, että vuoden 2003 alusta psykiatrinen hoito, mukaan lukien aikuispsykiatria, on otettava kalliin hoidon tasauksen piiriin, kun tasaus tähän asti on koskenut ainoastaan lasten ja nuorten psykiatriaa. Tällä perusteella edellä mainittuun kalliin hoidon tasausmaksuun on sisällytetty aikuispsykiatrian tasauksen arvioituina kustannuksina Salon seudun sairaalan osalta 551.300 euroa, Vakka-Suomen sairaalan osalta 417.000 euroa ja Turunmaan mielenterveyskeskuksen osalta 70.000 euroa.
Sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Turun kaupunki huolehtii itse aikuispsykiatrisesta hoidosta. Tämän johdosta esitetään, että Turun kaupunki vapautetaan kalliin hoidon tasausmaksusta aikuispsykiatrian osalta.
Kalliin hoidon tasausmaksu jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen (1.1.2002) mukaisessa suhteessa. Aikuispsykiatrian osalta jako tehdään ilman Turun kaupunkia. Asukasta kohti tasausmaksun määrä on vuoden 2003 talousarvioesityksen mukaan 23,58 euroa ja Turun osalta 19,88 euroa. Hoitokustannusten tasaus vahvistetaan lopullisena tilinpäätöksessä todellisten kustannusten mukaisena.
Hallitus
Valtuusto päättää,
1 että kalliin hoidon tasauksen euromääräiseksi rajaksi vuodelle 2003 vahvistetaan 40.000 euroa, sekä
2 että kalliin hoidon tasausmaksun talousarviovaraukseksi vuodelle 2003 vahvistetaan 10.079.600 euroa siten, että Turku vapautetaan tasausmaksusta aikuispsykiatrian osalta, jolloin Turun osuus maksusta on 19,88 euroa asukasta kohti ja muiden jäsenkuntien osuudet 23,58 euroa asukasta kohti.
Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivun alkuun
8
ERITYISVELVOITTEISTA AIHEUTUVIEN MENOJEN MAKSUT VUONNA 2003
Perussopimuksen 28 §:n mukaan sairaanhoitopiirille määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheutuvat menot katetaan maksulla, joka peritään jäsenkunnilta niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Valtuusto päättää vuosittain ne erät, jotka sisällytetään asukaslukupohjaiseen maksuun sekä maksun suuruuden. Vuoden 2003 talousarvioesitykseen sisältyvä erityisvelvoitemaksu on eritelty liitteessä erikseen avohoidon ja vuodeosastohoidon osalta:
Liite 1 § 8
Talousarvioesityksen mukaan erityisvelvoitteista aiheutuvat maksut ovat yhteensä 12.484.300 euroa. Vuonna 2002 vastaava menoerä on yhteensä 10.392.900 euroa. Erityisvelvoitemaksu jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen 1.1.2002 mukaisessa suhteessa.
Asukasta kohti erityisvelvoitemaksun määrä vuoden 2003 talousarvioesityksessä on 27,45 euroa. Erityisvelvoitteista aiheutuva maksu on talousarvion mukaan määräytyvä lopullinen maksu eikä sitä tilinpäätöksessä tarkisteta.
Hallitus
Valtuusto päättää
1 hyväksyä erityisvelvoitteista aiheutuviksi kustannuksiksi 12.484.300 euroa vuonna 2003 liitteen 1 § 8 mukaisesti sekä
2 vahvistaa jäsenkunnilta asukasta kohti perittäväksi maksuosuudeksi erityisvelvoitteiden kattamiseksi vuonna 2003 27,45 euroa.
Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivun alkuun
9
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA VUOSILLE 2003 - 2006
Perussopimuksen mukaan talousarviota ja -suunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille ja yliopistolle on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Yhteensä 58 jäsenkunnasta ehdotuksen antoi 45 jäsenkuntaa sekä Turun yliopisto. Esityksistä on laadittu yhteenveto, joka on esityslistan liitteenä:
Liite 1 § 9 (erillinen liite)
Hallituksen esitys valtuustolle sairaanhoitopiirin vuoden 2003 talousarvioksi ja vuosien 2004 - 2006 taloussuunnitelmaksi on esityslistan liitteenä:
Liite 2 § 9 (erillinen liite)
VUOSIEN 2003 - 2006 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT
Sairaanhoitopiirin vuosien 2003 - 2006 talousarvion ja -suunnitelman laadinnan lähtökohtana on ollut laatia sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden osalta erikoissairaanhoidon nykytilanne huomioon ottava realistinen suunnitelma. Taloudellisten tavoitteiden osalta realistiseen suunnitelmaan pääsemiseksi on vuoden 2003 talousarvion resurssimitoituksessa pyritty mahdollisimman tarkkaan ottamaan huomioon kuluvana vuonna toteutunut menokehitys. Keskeiseksi kysymykseksi talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa on muodostunut ristiriita käytettävissä olevien voimavarojen niukkuuden ja toisaalta palvelujen kysynnän kasvun, hoidon laadullisen kehittämisen ja potilastyytyväisyyden sekä henkilöstöresurssien riittävän mitoituksen välillä.
Talousarvioesitys vuodelle 2003
Resurssimitoitus:
Vuoden 2003 talousarvioesitys on taloudellisilta tavoitteiltaan laadittu siten, että toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta, joka kuvaa toiminnasta jäsenkunnille syntyvää maksuosuusrasitusta, ovat esityksessä 272,0 milj. euroa, mikä merkitsee 16,4 milj. euron (6,4 %) kasvua vuoden 2002 talousarviosta sekä lisäksi 1,5 milj. euron (0,6 %) varausta erityisvaltionosuuksilla tuettuun hoitojonojen lyhentämiseen. Mainittu 16,4 milj. euron kasvu muodostuu arvioidusta 3,4 % kustannustason noususta (8,8 milj. euroa) ja 3,0 % reaalikasvusta (7,5 milj. euroa), joka on hyväksytty sairaanhoitopiirin strategiassa (toimintalinja 12). Yhteensä 7,5 milj. euron (3,0 %) reaalikasvusta kuluvan vuoden kustannuspaineet syövät 3,0 milj. euroa (1,2 %) ja suunnitelmapoistojen ja rahoituskulujen kasvu 1,1 milj. euroa (0,4 %), joten varsinaisesti uutta resurssilisää esitykseen sisältyy 3,5 milj. euroa (1,4 %).
Vuoden 2003 talousarvioesitykseen sisältyy periaate, jonka mukaan uudet resurssilisäykset toteutetaan vain, mikäli ne voidaan kustannuskehitys huomioon ottaen, vuoden 2003 talousarviota ylittämättä toteuttaa.
Vuoden 2003 talousarvioesityksessä resurssilisäykset on suunnattu pääasiassa sairaanhoitopiirin tärkeimmän menestystekijän - henkilöstön - osaamisen ja jaksamisen varmistamiseen. Resurssilisäysten vaikutus näkyy ensisijaisesti toiminnan laadussa - hoidon vaikuttavuus paranee ja toimintavarmuus lisääntyy kriittisissä kohdissa kuten kiireellisessä hoidossa. Uusia virkoja esitykseen sisältyy 61. Lisäksi sijaismäärärahoja on korotettu. Toiminnan nettokulujen 7,5 milj. euron reaalikasvu jakautuu eri kohteisiin seuraavasti:
- Uudet virat ja toimet 1,9 milj. euroa (vuoden 2003 kustannusvaikutus)
- Kesken vuotta 2002 perustettujen uusien virkojen kokovuotinen rahoittaminen vuonna 2003 891.000 euroa
- Henkilöstörakenteen muutokset (nimikemuutokset) 240.000 euroa
- Lisäykset sijais- ja muihin palkkamäärärahoihin 2,3 milj. euroa
- Palvelujen ostojen lisäykset 1,5 milj. euroa, josta tutkimus- ja hoitopalvelujen ostoihin 662.000 euroa, potilasvakuutukseen 457.000 euroa ja muihin palvelujen ostoihin 411.000 euroa
- Materiaalin ostojen lisäykset 3,7 milj. euroa, josta lääkemenoihin 1,9 milj. euroa ja hoito- ja muihin tarvikkeisiin 1,8 milj. euroa
- Lisäykset vuokra- ja muihin menoihin 285.000 euroa
- Poistojen ja rahoituskulujen kasvu 1,0 milj. euroa
- Ulkokuntatuottoihin, muihin myyntituottoihin ja muihin tuottoihin tehdyillä tuloarvioiden tarkistuksilla voidaan resurssilisäyksistä kattaa 4,3 milj. euroa.
Edellä mainittuihin menolajikohtaisiin resurssilisäyksiin sisältyy erillisinä kohteina mm:
- Kehittämistoiminnan määrärahojen lisäys 62.000 euroa
- Henkilöstön koulutusmäärärahan lisäys 25.000 euroa
- Lisäys kannustavaan palkkaukseen 97.800 euroa
- Erikoistuvien lääkäreiden virkojen lisäys 7 virkaa, kustannusvaikutus vuonna 2003 216.000 euroa
- Hyväksyttyjen tietojärjestelmäprojektien jatkorahoitus 688.000 euroa (elektroninen potilaskertomusjärjestelmä, apteekkijärjestelmä, MD-Oberon, digitaalinen arkisto, DRG-projektit)
- T-sairaalan toiminnan aloittaminen syksyllä 2003:
- Yhteensä 9 uutta virkaa (kustannusvaikutus vuonna 2003 59.000 euroa, vuonna 2004 336.000 euroa)
- Kalusto- ja laitehankinnat käsitellään investointimenoina, lukuun ottamatta lyhytvaikutteista irtaimistoa, joka on tarkoitus hankkia leasing-sopimuksella (vuodelle 2003 varattu 2 kk
määräraha 110.000 euroa, arvioitu vuosivuokra 800.000 euroa vuonna 2004).
Uudet virat (61) jakautuvat sairaaloittain seuraavasti: TYKS 57 virkaa, Salon seudun sairaala 2 virkaa, Vakka-Suomen sairaala 1 ja piirin yhteiset 1 virkaa. TYKSin uusista viroista 25 on sellaista, joita vastaava työpanos on otettu käyttöön vuonna 2002 ja rahoitettu sijaisten palkkaamiseen varatuilla määrärahoilla, mikä osaltaan selittää vuoden 2002 palkkabudjettiin kohdistuvaa ylityspainetta. Erikoistuvien lääkäreiden virkoja TYKSin uusista viroista on 7, yliopistoyhteistyöhön ja tutkimukseen liittyviä virkoja 6, T-sairaalan käyttöönottoon liittyviä virkoja 9 ja muuttuneeseen lainsäädäntöön tai sopimuksiin perustuvia uusia virkoja 6. Ostopalvelujen muuttamiseen omaksi toiminnaksi tai myyntipalvelun lisäämiseen perustuu 3 uutta virkaa.
Talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyvistä resurssimuutoksista on sairaaloittain ja tulosyksiköittäin eritelty luettelo talousarvion sivuilla 84 - 107. Sivuilla 108 - 111 on perustelut TYKSin uusista viroista.
Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen muun kuin lääkärihenkilöstön osalta on talousarvioon varattu kuluvan vuoden talousarviota vastaava määräraha 336.000 euroa.
Tuotot jäsenkunnilta:
Tuotot jäsenkunnilta netto lisääntyvät talousarvioesityksessä vuoden 2002 talousarvioon verrattuna 8,2 % ja kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna 3,9 %. Jäsenkuntien maksuosuusrasitusta on vuoden 2003 talousarviossa kevennetty laatimalla talousarvio 2,6 milj. euroa alijäämäiseksi ja kattamalla alijäämä lainanotolla.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään valtion vuoden 2003 talousarvioesityksessä reaalisesti 154,7 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen edistämiseksi valtionosuuksia lisätään 97,7 milj. euroa ja kansalliseen terveysprojektiin liittyen 57,0 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvu keventää osaltaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille maksuosuuksien kasvusta aiheutuvaa rasitusta. Asukaslukujen suhteessa 154,7 milj. euron valtionosuuksien lisäyksestä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osuus on 27,7 milj. euroa. Kun sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon osuus vähennetään, jää erikoissairaanhoidon laskennalliseksi osuudeksi Varsinais-Suomessa 4,5 milj. euroa, mikä on 60 % vuoden 2003 talousarvio-esitykseen sisältyvästä 7,5 milj. euron reaalikasvusta. Kun vertailu-kohdaksi otetaan vuosi 2001, kattaa valtionosuuksien reaalikasvu sairaanhoitopiirin toiminnan nettokulujen reaalikasvun kokonaan. Laskelma sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien reaalikasvusta on sivulla 226.
Erikoissairaanhoitolain 56 a §:ää on 12.4.2003 muutettu siten, että "sairaanhoitopiirillä tulee olla kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kattava tasausjärjestelmä" (279/12.4.2002). Lainmuutos astuu voimaan 1.1.2003. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä merkitsee, että vuoden 2003 alusta psykiatrinen hoito, mukaan lukien aikuispsykiatria, on otettava kalliin hoidon tasauksen piiriin, kun tasaus tähän asti on Varsinais-Suomessa koskenut ainoastaan lasten ja nuorten psykiatriaa. Aikuispsykiatria lisää vuonna 2003 kalliin hoidon tasauksen kustannuksia 1,0 milj. eurolla 10,1 milj. euroon. Kalliin hoidon tasauksesta aiheutuvat kustannukset jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen (1.1.2002) mukaisessa suhteessa. Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja vuonna 2003 on 40.000 euroa.
Sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Turun kaupunki huolehtii itse aikuis-psykiatrisesta hoidosta. Tämän johdosta valtuustolle esitetään, että Turun kaupunki vapautetaan kalliin hoidon tasausmaksusta aikuispsykiatrian osalta.
Talousarvioesitykseen sisältyvät arviot jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista perustuvat myyntitulojen osalta hoitopäiviin ja avohoitokäynteihin, jotka on arvioitu kunnilta saatujen lausuntojen ja vuoden 2001 ja kuluvan vuoden käytön perusteella. Jonojen lyhentämisen aiheuttama lisäys hoitopäivissä (1.330) ja avohoitokäynneissä (4.400) on jaettu jäsenkuntien kesken käytön suhteessa.
Vuosien 2004 - 2006 suunnitelma
Vuosien 2004 - 2006 taloussuunnitelman laadinnan lähtökohtana on ollut strategiasuunnitelmassa määritelty toiminnan nettokulujen reaalikasvun rajoittaminen enintään 3 %:iin vuodessa. Enimmäiskasvuun sisältyvät myös T-sairaalan käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset.
Resurssilisäyksistä (ilman suunnitelmapoistoja ja rahoituskuluja) aiheutuva toiminnan nettokulujen kasvu on vuoden 2004 suunnitelmassa 4,4 milj. euroa (1,6 %), vuoden 2005 suunnitelmassa 4,2 milj. euroa (1,6 %) ja vuoden 2006 suunnitelmassa 3,1 milj. euroa (1,1 %). Kun T-sairaalan käyttöönoton aiheuttama suunnitelmapoistojen ja rahoituskulujen kasvu otetaan huomioon, muodostuu vuoden 2004 reaaliseksi kasvuksi 10,5 milj. euroa (3,9 %), vuoden 2005 kasvuksi 7,1 milj. euroa (2,5 %) ja vuoden 2006 kasvuksi 5,8 milj. euroa (2,0 %). Vuoden 2004 kasvu ylittää 0,9 %-yksiköllä strategiassa määritellyn enimmäiskasvun, mutta koko suunnitelmakaudella pysytään 3,0 % reaalikasvun rajoissa.
Ansiotason vuotuiseksi nousuksi suunnitelmakaudella 2004 - 2006 on arvioitu 3,8 % ja palvelujen ja materiaalin ostojen hintojen vuosittaiseksi nousuksi 2,7 %.
Strategiasuunnitelman toimintalinjan 12 mukaan sairaanhoitopiirin talousarvio laaditaan alijäämäisenä vielä vuodelle 2003. Vuosien 2004 - 2006 suunnitelmissa on lähtökohtana talouden tasapainon osalta nollatulos.
Investointisuunnitelma 2003 - 2006
Strategiasuunnitelman toimintalinjan 14 mukaan TYKSin toimitilojen pitkän aikavälin periaatteellinen ratkaisu hyväksytään osana vuosien 2003 - 2006 taloussuunnitelmaa. Tällä perusteella on laadittu TYKSin suurten perustamishankkeitten osalta esitys vuoteen 2014 ulottuvasta investointi- ja rahoitussuunnitelmasta, josta vuosien 2003 - 2006 suunnitelma muodostaa osan. TYKSin toimitilojen pitkän aikavälin ratkaisu sisältää T-sairaalan rakentamisen loppuunsaattamisen vuonna 2003 (13,0 milj. euroa), T-sairaalan vapauttamien tilojen muutostyöt vuosina 2004 - 2008 (15,0 milj. euroa), T-sairaalan II-vaiheen vuosina 2006 - 2008 (57,0 milj. euroa) ja U-sairaalan peruskorjauksen vuosina 2009 - 2014 (79,0 milj. euroa). Rakentamisen lisäksi suunnitelmaan sisältyvät hankkeisiin liittyvät laite- ja kalustohankinnat.
Pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman mukaan kumulatiivinen lainakertymä lyhennyksillä vähennettynä on vuoden 2006 lopussa 82,9 milj. euroa ja lainanhoitokulut vuonna 2007 9,4 milj. euroa (n. 3,7 % jäsenkuntatuotoista). Korkeimmillaan kumulatiivinen lainakertymä on vuonna 2014 177,5 milj. euroa ja lainanhoitokulut vuonna 2015 20,9 milj. euroa (n. 8,3 % jäsenkuntatuotoista).
Investointien rahoitussuunnitelman lähtökohtana on, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan lainarahoituksella. Strategiasuunnitelman toimintalinjan 12 mukaan investointien rahoittamiseksi käynnistetään neuvottelut jäsenkuntien kanssa.
TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2003 - 2006
Strategiasuunnitelman pohjalta vuodelle 2003 asetetaan seuraavat toiminnalliset tavoitteet:
POTILAAN NÄKÖKULMA
- Sairaalainfektiot vähenevät 1 %-yksiköllä verrattuna edelliseen vuoteen
- Korvattavat potilasvahingot vähenevät kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna
- Sairaanhoitopiiriin perustetaan hoitoeettinen neuvottelukunta
- Määritellään palvelujen saatavuutta kuvaava raportointijärjestelmä avohoidon lähetepotilaille, vaativiin kuvantamis- ym. tutkimuksiin lähetetyille potilaille ja leikkaustoimenpiteisiin odottaville potilaille
- Määritellään päivystysluonteisten palvelujen saatavuutta kuvaava raportointijärjestelmä
- Kuvataan akuuttipotilaan hoitoprosessi kaikissa päivystystoimintaa harjoittavissa yksiköissä ja tehdään korjausehdotukset, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2004 aikana.
KUNTIEN NÄKÖKULMA
- Sairaanhoitopiirin toiminnan tehokkuus säilyy vuoden 2000 tasolla suhteessa muihin yliopistosairaanhoitopiireihin
- Kehitetään sopimusmenettely, jota sovelletaan vuoden 2004 suunnitteluprosessissa. Sopimuksissa on keskeisellä sijalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö ja työnjako
- Kehitetään palvelusopimusten seurantaan tarpeelliset järjestelmät, joiden avulla voidaan kuukausittain todeta toteutumatilanne ja laatia ennuste koko vuodelle.
HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA
- Laaditaan sairaanhoitopiirille henkilöstön rekrytointiohjelma
- Vuoden 2002 aikana käynnistetty henkilöstöstrategian valmistelu viedään päätökseen ja esitellään hallitukselle toukokuussa
- Toteutetaan ammattialoittain koulutustarpeen kartoitus, jonka pohjalta koulutusmäärärahat voidaan osoittaa koulutustavoitteiden mukaisesti
- Laaditaan koko sairaanhoitopiirille johtamiskoulutusohjelma toukokuun loppuun mennessä
- Kehityskeskustelut kattavat 80 % henkilöstöstä
- Määritellään hoitoisuusluokituksen raportointijärjestelmä, jota voidaan käyttää vuodeosastojen henkilöstömitoituksessa sekä kustannusten kohdentamisessa palveluille
- Henkilöstörakenteen selvittelyä jatketaan (lääkärit) ja rakennemuutokset toteutetaan tehtyjen selvitysten (perushoitajat, mielenterveyshoitajat) mukaisesti.
PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMA
- Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ilta- ja yöpäivystys keskitetään Varsinais-Suomessa neljään pisteeseen (Salo, Loimaa, Uusikaupunki ja Raisio) ja Turun seudulla yhteiseen perusterveydenhuollon päivystykseen
- Perusterveydenhuollolle suunnattu koulutus toteutetaan kattavan terveyskeskuskyselyn perusteella
- Intra-/Extranettiin sijoitettavat ensimmäiset alueelliset hoitoketjujen ja -käytäntöjen prosessinkuvaukset valmistuvat ihotautien, keuhkosairauksien ja lastentautien klinikoissa (säärihaava, astma, COPD, oppimisvaikeudet). Määritellään hoitoketjujen ja -käy-täntöjen seurantajärjestelmä
- Sairaanhoitopiirin internet-sivuille viedään keskeinen asiakasinformaatio kuukausittain (jonotilanne, sovittujen suoritteiden raportointi, talouden toteutuman raportointi)
- Elektronisen lähetteen, konsultaation ja hoitopalautteen käyttömahdollisuuksia laajennetaan.
TALOUSNÄKÖKULMA
- Sairaanhoitopiirin talousarvio laaditaan alijäämäisenä vielä vuodelle 2003 (2,6 milj. euroa)
- Investointien rahoittamisesta käynnistetään neuvottelut jäsenkuntien kanssa
- Muuta kuin jäsenkuntamyyntiä kasvatetaan reaalisesti vähintään 3 %:lla
- Valmistellaan DRG-pohjaista tuotteistusta ja laskutusta siten, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2004 alusta
- Uudistetaan hinnoittelun perustana oleva kustannuslaskenta
- Suunnitellaan kuntalaskutuksen muutos siten, että valmiuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa väestöpohjaisella erityisvelvoitemaksulla
- Selvitetään tilahallinnon uudelleenjärjestämistä
- Tehdään sopimus Turun yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa opetustoiminnan tilajärjestelyistä.
UUDISTUMISEN NÄKÖKULMA
- Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyönä ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien tutkimushankkeiden valmistelu ja tekninen toteutus siirretään yhteiseen yksikköön
- Sairaanhoitopiiri on aktiivisesti mukana yliopiston bioetiikan keskuksen tulevaisuuden järjestämisessä
- Kilpailutettavan evn määrä lisätään 35 %:iin tiede-evon:n kokonaismäärästä ja sitä suunnataan lisääntyvästi vaikuttavuus-tutkimuksiin ja palvelujärjestelmätutkimukseen
- Luodaan internet-pohjaiset terveydenhuoltoalan eri ammattiryhmille räätälöidyt jatkokoulutusohjelmat. Kuhunkin ohjelmarunkoon liittyvät yhteiset koulutustilaisuudet sekä internet-pohjainen vuorovaikutteinen koulutusmateriaali, johon kuuluu myös elektronisen kirjaston palvelut
- Perustetaan koulutustarpeen pohjalta kliinisesti tärkeitä erikoistuvan lääkärin virkoja
- Käynnistetään kehitysprojekti, jossa selvitetään perusteellisesti näyttöön perustuvien palvelujen osuus kaikista tuotetuista palveluista
- Kehittämistoiminnassa käytettävät menettelyt kuvataan systemaattisesti ja niiden soveltamista tuetaan koulutuksen avulla
- Laaditaan ympäristöohjelma hallituksen käsiteltäväksi joulukuussa
- Hoitotyön strategia uudistetaan ja esitellään hallituksen käsiteltäväksi joulukuussa.
PROSESSI- JA ORGANISAATIONÄKÖKULMA
- Käynnistetään sairaaloissa toimintalaskelmaprojektit
- Toteutetaan vuoden 2003 aikana vähintään 10 kehittämishanketta, joilla lisätään palveluprosessin tehokkuutta
- Päiväkirurgiaa lisätään. Avohoidon osuutta lisätään
- MD-Mirandan ja MB-Oberonin käyttöönottoa jatketaan periaate-suunnitelman mukaisesti
- Korvataan alueelliset neuvottelukunnat erikoisalakohtaisilla johtoryhmillä ja määritellään niille selkeät toimintatavoitteet ja seurantamenettelyt
- Valmistellaan TYKS-Laboratoriot muutos liikelaitosmallin toteuttamiseksi vuoden 2004 alusta
- Raision aluesairaalan hallinnollinen fuusio TYKSiin kehitetään toiminnalliseksi fuusioksi
- Turun kaupungin erikoissairaanhoidon operatiivinen toiminta yhdistetään TYKSin klinikoiden toimintaan
- Jokaisessa aluesairaalassa kehitetään seudullista yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa.
Toiminnalliset tavoitteet on esitetty taulukon muodossa sivuilla 23 - 30, josta käy ilmi toimintalinjat, jota kukin tavoite toteuttaa sekä toimintalinjojen ja tavoitteiden toteuttamisen vastuuhenkilöt.
Suoritetavoitteet
Sairaanhoitopiirissä on vuonna 2003 tavoitteena tuottaa yhteensä 81.900 hoitojaksoa, mikä on 50 hoitojaksoa (0,1 %) vähemmän kuin vuoden 2002 talousarvio. Vuoden 2002 ennusteeseen verrattuna hoitojaksojen arvioidaan lisääntyvän 465 hoitojaksolla (0,6 %).
Hoitopäivien tavoite on 434.460 hoitopäivää, mikä on 10.340 hoitopäivää (2,3 %) vähemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa. Vuoden 2002 ennusteeseen verrattuna hoitopäivien määrä vähenee 2.020 hoitopäivällä (0,5 %).
Avohoitokäyntien tavoite on 566.455 avohoitokäyntiä, missä on kasvua vuoden 2002 talousarvioon verrattuna 20.255 (3,7 %). Vuoden 2002 ennusteeseen verrattuna avohoitokäyntien määrän arvioidaan lisääntyvän 9.812 käynnillä (1,8 %).
Keskimääräiseksi hoitoajaksi arvioidaan vuonna 2003 5,3 vuorokautta, kun vuoden 2002 arvioitu ja ennustettu taso on 5,4 vuorokautta.
Vuodeosastohoidossa suoritettavien leikkaustoimenpiteiden määrä (26.970) vähenee vuoden 2002 talousarvioon verrattuna 760 toimenpiteellä (2,7 %). Vuoden 2002 ennusteeseen verrattuna toimenpiteiden määrä lisääntyy 900 toimenpiteellä (3,5 %). Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä (13.450 vuonna 2003) supistuu vuoden 2002 talousarvioon verrattuna 90 toimenpiteellä (0,7 %). Vuoden 2002 ennusteeseen verrattuna toimenpiteiden määrä kasvaa 1.600 toimenpiteellä (13,5 %).
Ensi- ja uusintakäyntien välisen suhteen seurantaa varten on vuoden 2003 talousarviossa asetettu somaattisessa hoidossa suoritetavoitteina ensi- ja uusintakäyntien lukumäärät sekä niiden välinen suhde laskettuna uusintakäyntien lukumääränä yhtä ensikäyntiä kohti. Sairaalatasolla tavoitteiksi asetetut suhdeluvut ovat seuraavat:
Uusintakäyntejä ensikäyntiä kohti:
Toteutunut 2001 Tavoite 2003
TYKS 3,5 3,4
Loimaan aluesairaala 1,9 2,0
Raision aluesairaala 2,1 1,8
Salon seudun sairaala 2,8 3,1
Turunmaan sairaala 1,3 1,3
Vakka-Suomen sairaala 0,9 0,9
Sairaanhoitopiiri keskimäärin 2,7 2,7.
Sairaalatason suhdeluvut eivät ole vertailukelpoisia sairaaloiden välillä.
Suoritetavoitteisiin sisältyy valtionosuudella toteutettavan leikkausjonojen lyhentämisen perusteella suoritemäärän kasvuna 380 vuodeosastohoidossa suoritettavaa leikkaustoimenpidettä, 750 päiki-toimenpidettä, 460 hoitojaksoa, 1.330 hoitopäivää ja 4.400 avohoitokäyntiä.
Suunnitelmakauden 2004 - 2006 suoritetavoitteissa ei ole varauduttu leikkausjonojen lyhentämiseen erityisresursseilla. Suoritemäärien arvioidaan säilyvän muilta osin vuoden 2003 tasolla.
Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta
Toiminnalliset tavoitteet on asetettu ohjeellisina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen resurssien määräämissä rajoissa (käyttötalouden sitovuustaso). Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2003 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana.
TALOUDELLISET TAVOITTEET 2003 - 2006
Vuoden 2003 käyttötalous
Toiminnan kulut:
Vuoden 2003 toimintakulut ovat talousarvioesityksen mukaan 327,9 milj. euroa. Toimintakulut kasvavat vuoden 2002 talousarvioon verrattuna 25,8 milj. euroa (8,5 %). Toimintakulujen kasvusta 10,3 milj. euroa (3,4 %) muodostuu palkkojen sopimuskorotuksista ja indeksitarkistuksista ja 15,6 milj. euroa (5,2 %) resurssilisäyksistä. Resurssilisäyksistä 8,1 milj. euroa (2,7 %) on varattu vuoden 2002 kustannuskehityksen perusteella tarvittaviin lisämäärärahoihin. Jonojen lyhentämiseen varatut määrärahat ovat toimintakulujen tasolla 3,1 milj. euroa (1,0 %). Varsinaisesti uusiin resurssilisäyksiin toimintakulujen kasvusta jää 4,4 milj. euroa (1,5 %).
Palkkoihin on varattu 172,9 milj. euroa, mikä on 12,7 milj. euroa (7,9 %) enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa. Palkkamenoissa on otettu huomioon palkankorotusvarauksena 4,0 % (6,4 milj. euroa) ja resurssimuutosten vaikutuksena 6,2 milj. euroa (3,9 %). Resurssilisäyksistä 2,5 milj. euroa on varattu kuluvan vuoden kustannuskehityksen perusteella tarvittaviin lisämäärärahoihin. Palkkamenoihin varatut resurssit jonojen lyhentämiseen ovat 1,3 milj. euroa. Varsinaisesti uusiin resurssilisäyksiin jää 2,5 milj. euroa.
Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 27,8 % mukaan palkkamenoista. Sosiaalivakuutusmaksuihin on varattu 48,0 milj. euroa.
Palvelujen ostoihin on varattu 34,8 milj. euroa, mikä on 2,6 milj. euroa (8,2 %) enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa. Hintojen nousuvarauksena on otettu huomioon 2,0 % (588.000 euroa) ja resurssilisäyksenä 1,9 milj. euroa (6,0 %). Kuluvan vuoden kustannuskehityksen perusteella varattujen määrärahojen osuus on resurssilisäyksistä 1,1 milj. euroa.
Materiaalin ostomenot ovat talousarvioesityksessä 65,3 milj. euroa, mikä on 7,0 milj. euroa (12,1 %) enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa. Apteekkitarvikkeissa on varauduttu 5,0 % ja hoito- ja muissa tarvikkeissa 2,0 % kustannustason nousuun. Indeksitarkistukset ovat yhteensä 1,8 milj. euroa (3,0 %) ja resurssilisäykset 5,3 milj. euroa (9,2 %). Kuluvan vuoden kustannuskehityksen perusteella varattujen määrärahojen osuus resurssilisäyksistä on 3,7 milj. euroa. Jonojen lyhentämisen edellyttämä hoitotarvike- ja lääkemääräraha on yhteensä 1,2 milj. euroa.
Vuokramenoihin on varattu 4,7 milj. euroa. Kasvu vuoden 2002 talousarvioon on 256.000 euroa (5,8 %).
Muihin toimintakuluihin on varattu 2,3 milj. euroa, mikä on 89.000 euroa (4,0 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän.
Suunnitelmapoistoihin on varattu 12,7 milj. euroa. Poistot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 1,1 milj. euroa (9,2 %). Poistojen kasvu aiheutuu pääasiassa kuluvana vuonna toteutetuista laitehankinnoista.
Toiminnan tuotot:
Muita myyntituottoja, mikä suurimpana yksittäisenä eränä pitää sisällään laboratoriotutkimusten ja kuvantamispalveluiden myyntitulot, arvioidaan saatavan vuonna 2003 23,6 milj. euroa, mikä on 3,7 milj. euroa (18,6 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Hintojen nousuvarauksena arviossa on otettu huomioon 737.000 euroa (3,7 %) ja reaalikasvuna 3,1 milj. euroa (15,5 %). Reaalikasvuarvio perustuu kuluvan vuoden tuloarvion ylittymiseen (ylitys 2,6 milj. euroa) ja laboratoriopalvelujen myyntitulojen kasvuun 0,4 milj. eurolla fuusioitaessa vuonna 2003 Maskun ja Ruskon terveyskeskusten laboratorioiden toiminnat TYKS-laboratorioihin.
Maksutuottoja arvioidaan kertyvän 19,2 milj. euroa, mikä on 238.000 euroa (1,3 %) enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Jonojen lyhentämisen aikaansaama suoritemäärän kasvu lisää maksutuottoja 270.000 euroa.
Tuet ja avustustulot ovat esityksen mukaan 2,2 milj. euroa, missä on kasvua kuluvan vuoden talousarvioon 1,6 milj. euroa. Kasvu selittyy jonojen lyhentämiseen saatavalla valtionavustuksella, jonka vuodelle 2003 jaksotettu määrä (70 % vuonna 2003/30 % vuonna 2002) on 1,5 milj. euroa.
Muiden toimintatuottojen tuloarvio on 6,7 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2002 talousarvioon 2,3 milj. euroa (51,6 %). Arvio perustuu kasvaneisiin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen tuloihin, joita ennusteen mukaan saadaan kuluvana vuonna n. 1,9 milj. euroa yli tuloarvion.
Ulkokuntatulojen määräksi arvioidaan vuonna 2003 18,0 milj. euroa, mikä on 1,9 milj. euroa (11,5 %) enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa. Arvio perustuu kuluvana vuonna kasvaneisiin ulkokuntatuloihin, joita ennusteen mukaan saadaan n. 0,8 milj. euroa yli tuloarvion. Loimaan aluesairaalan ulkokuntamyynti Forssan seudulle lisää tuloja 0,2 milj. euroa. Hintojen korotusvarausta arviossa on mukana 565.000 euroa (3,5 %).
Toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta:
Edellä mainittujen tulojen vähentämisen jälkeen toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta, joka kuvaa toiminnasta aiheutuvaa maksuosuusrasitusta jäsenkunnille, ovat esityksen mukaan 272,0 milj. euroa, mikä on 17,9 milj. euroa (7,0 %) enemmän kuin vuoden 2002 talousarviossa. Vuoden 2002 ennusteeseen verrattuna toiminnan nettokulut vähennettynä ulkokuntatuotoilla kasvavat 15,0 milj. euroa (5,8 %).
Tuotot jäsenkunnilta netto ovat esityksessä 251,5 milj. euroa. Jäsenkuntatuotot kasvavat vuoden 2002 talousarvioon verrattuna 19,1 milj. euroa (8,2 %) ja vuoden 2002 ennusteeseen verrattuna 9,4 milj. euroa (3,9 %). Vuoden 2003 talousarvio on laadittu jäsenkuntatuottojen kasvun rajoittamiseksi 2,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katetaan lainanotolla. Vuoden 2002 talousarvio oli 3,4 milj. euroa alijäämäinen.
Erikoissairaanhoitolain 50 a §:n muutoksella aikuispsykiatrinen hoito tulee vuoden 2003 alusta kalliin hoidon tasauksen piiriin. Tästä johtuen kalliin hoidon tasausmaksu nousee 1.038.000 eurolla. Myyntituotot jäsenkunnilta supistuvat vastaavalla määrällä.
Vuoden 2003 investointisuunnitelma
Vuoden 2003 investointibudjetti on loppusummaltaan 43,6 milj. euroa, kun kuluvan vuoden investointibudjetti on 32,7 milj. euroa. T-sairaalan rakentamiseen on varattu 13,0 milj. euron määräraha (15,1 milj. euroa vuonna 2002). T-sairaalan kalustamiseen on varattu 5,0 milj. euroa ja laitehankintoihin 5,6 milj. euroa. T-sairaalasta johtuviin investointimenoihin on varattu yhteensä 23,6 milj. euron määrärahat. Yli 270.000 euron rakentamis-hankkeisiin on varattu 6,4 milj. euroa. Muiden rakentamishankkeiden määräraha on 3,1 milj. euroa (3,9 milj. euroa vuonna 2002).
Yli 270.000 euron laitehankintoihin on varattu 3,5 milj. euroa, josta TYKSin radiologian angiografialaitteistoon (1,5 milj. euroa), MRI-laitteen ½-osuuteen 850.000 euroa ja radiologian thorax-laitteeseen 300.000 euroa. Salon seudun sairaalan röntgenlaitteiden digitalisointiin on varattu 350.000 euroa ja Vakka-Suomen sairaalan luukuvaushuoneen digitalisointiin 500.000 euroa. Muiden laitehankintojen määräraha on 4,8 milj. euroa (6,0 milj. euroa vuonna 2002).
Vuoden 2003 investointisuunnitelman lainarahoitustarve on 30,0 milj. euroa.
Käyttötalous vuosina 2004 - 2006
Vuosien 2004 - 2006 käyttötalouden suunnitelmassa on otettu huomioon näille vuosille suunnitellut resurssimuutokset. Luettelo resurssimuutoksista on talousarvion ja suunnitelman sivuilla 84 - 107.
Vuoden 2004 nettomääräiset resurssilisäykset ilman suunnitelmapoistoja ja rahoituskuluja ovat 4,4 milj. euroa, mikä merkitsee toiminnan nettokulujen 1,6 % reaalikasvua vuoden 2003 tasoon verrattuna. Vuoden 2005 reaalikasvu on 4,2 milj. euroa (1,6 %) ja vuoden 2006 reaalikasvu 3,1 milj. euroa (1,1 %). Kun T-sairaalan käyttöönoton aiheuttama suunnitelmapoistojen kasvu, irtaimiston leasing-vuokra ja rahoituskulujen kasvu otetaan huomioon muodostuu vuoden 2004 reaaliseksi kasvuksi 10,5 milj. euroa (3,9 %), vuoden 2005 kasvuksi 7,1 milj. euroa (2,5 %) ja vuoden 2006 kasvuksi 5,8 milj. euroa (2,0 %). Edellä mainitut luvut kuvaavat samalla jäsenkuntaosuuksien vuosittaista reaalikasvua.
Ansiotason vuotuiseksi nousuksi suunnitelmakaudella 2004 - 2006 on arvioitu 3,8 % ja palvelujen ja materiaalin ostojen hintojen vuosittaiseksi nousuksi 2,7 %. Kun nämä tekijät otetaan lisäksi huomioon muodostuu toiminnan nettokulujen ja jäsenkuntaosuuksien vuotuiseksi nimelliskasvuksi vuonna 2004 7,0 %, vuonna 2005 5,6 % ja vuonna 2006 5,1 %.
Vuosien 2004 - 2006 investointisuunnitelma
Vuosien 2004 - 2006 suunnitelmassa on investointimenoihin varattu yhteensä 91,3 milj. euroa, josta suuriin perustamishankkeisiin 35,2 milj. euroa (38,6 %) ja muihin investointimenoihin 56,1 milj. euroa. T-sairaalan vapauttamien tilojen muutostyöt on tarkoitus käynnistää vuonna 2004. Tätä tarkoitusta varten on varattu vuosille 2004 - 2005 12,0 milj. euroa. Salon seudun sairaalan poliklinikka ja leikkaus-osaston lisätilojen rakentamiseen käytetään vuosina 2004 - 2005 5,0 milj. euroa. TYKSin jatkorakentamiseen (T-sairaalan rakentamisen II-vaihe) on varattu vuosille 2005 - 2006 yhteensä 17,9 milj. euroa. Investointimenot ilman suuria perustamishankkeita ovat vuoden 2004 suunnitelmassa 23,3 milj. euroa, vuoden 2005 suunnitelmassa 19,2 milj. euroa ja vuoden 2006 suunnitelmassa 13,6 milj. euroa, mikä vastaa korvausinvestointien normaalitasoa.
Vuosien 2003 - 2006 investointisuunnitelman toteuttaminen edellyttää yhteensä 76,3 milj. euron lainanottoa. Rahoitussuunnitelman mukaan kumulatiivinen lainakertymä lyhennyksillä vähennettynä on vuoden 2006 lopussa 82,9 milj. euroa ja lainanhoitokulut vuonna 2007 9,4 milj. euroa, josta koron osuus on 4,7 milj. euroa.
Vuosina 2007 - 2008 T-sairaalan rakentamisen II-vaihe jatkuu, jolloin rakentamisen loppuun saattamiseen käytetään suunnitelman mukaan 42,0 milj. euroa ja kalustamiseen ja laitehankintoihin 20,0 milj. euroa. Vuoteen 2014 ulottuvan investointisuunnitelman mukaan U-sairaalan peruskorjaus aloitetaan vuonna 2009. Vuosina 2009 - 2014 U-sairaalan peruskorjaukseen käytetään yhteensä 79,0 milj. euroa ja laitehankintoihin ja kalustamiseen 15,0 milj. euroa. Vuoteen 2020 ulottuvan rahoitussuunnitelman mukaan kumulatiivinen lainakertymä on korkeimmillaan vuonna 2014 (177,5 milj. euroa). Lainanhoitokulut vuonna 2015 ovat 20,1 milj. euroa, josta koron osuus on 8,7 milj. euroa. Investointi- ja rahoitussuunnitelmat sivuilla 116 - 132.
Palkkojen sopimuskorotukset, indeksitarkistukset ja korkoarviot
Palkkojen sopimuskorotuksiin on vuoden 2003 talousarviossa varattu kuluvan vuoden tasoon verrattuna 4,0 %. Sopimuskorotusten lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 336.000 euroa (sosiaalikuluineen) palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen muun kuin lääkärihenkilöstön osalta. Jälkeenjääneisyyden korjaamiseen varatut määrärahat sisältyvät sairaaloiden henkilöstömenobudjetteihin (vastaavat määrärahat kuin vuonna 2002). Kannustavan palkkauksen määrärahaa (sosiaalikuluineen) on korotettu 97.000 eurolla 206.000 euroon vuodessa.
Sosiaalivakuutusmaksuihin on vuoden 2003 talousarviossa varattu keskimäärin 27,8 % palkoista. Sosiaaliturvamaksua varten on varattu 4,0 %, työttömyysvakuutusmaksua varten 2,6 %, kvtel-maksua varten keskimäärin 20,4 % ja muihin sosiaalivakuutusmenoihin keskimäärin 0,75 %. Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuprosentit perustuvat Kuntaliiton arvioihin. Palkkaperusteinen kvtel-maksu-prosentti on arvioitu sairaalakohtaisesti Kunnallisen eläkelaitoksen laskentaohjeen perusteella. Muut sosiaalivakuutusmenot (tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, varhaiseläkemaksut ja vanhat eläkkeet) on arvioitu sairaalakohtaisesti todellisiin kustannuksiin perustuen. Vuoden 2004 taloussuunnitelmassa on sosiaalivakuutusmaksuihin varattu keskimäärin 28,0 %, vuoden 2005 suunnitelmassa 28,2 % ja vuoden 2006 suunnitelmassa 28,4 % palkkamenoista. (Sosiaali-vakuutusmaksuprosentit sairaaloittain sivulla 229).
Erikoissairaanhoidon palvelujen ja materiaalin ostojen ja muiden toimintakulujen vuotuiseksi hintojen nousuksi on vuonna 2003 arvioitu 2,0 %. Lääkkeiden hintojen nousuksi kuitenkin 5,0 %. Vuosina 2004 - 2006 on palvelujen ja materiaalin ostojen hintojen nousuksi arvioitu 2,8 % vuodessa.
Peruspääoman ja jäsenkuntalainan korkoarviona vuoden 2003 talousarviossa ja vuosien 2004 - 2006 suunnitelmassa on käytetty 4,0 %:a. Peruspääoman ja jäsenkuntalainan korko määräytyvät Euribor-koron vuosikeskiarvon (12 kk/360) perusteella. Investointien ja käyttötalouden rahoittamiseksi nostettavien rahalaitoslainojen korkokantana on käytetty 5 %:a. Investointilainojen takaisinmaksuajaksi on oletettu 20 vuotta ja käyttötalouslainan takaisinmaksuajaksi 10 vuotta.
Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta
Yhtymävaltuustolle esitetään vuoden 2003 talousarvion sitovuustasoiksi:
1. Yhtymähallitukselle asetetaan valtuustoon nähden sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärä ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärä koko kuntayhtymän tasolla. Yhtymähallituksella on oikeus päättää määrärahan siirtämisestä tulosalueelta toiselle edellyttäen, ettei toiminnan nettokulujen tai investointimenojen yhteismäärä ylity. Lisäksi asetetaan sitovaksi tilikauden ylijäämä (alijäämä) talouden rahoitustasapainon varmistamiseksi.
2. TYKSin tulosyksiköille ja osavastuualueille asetetaan hallitukseen nähden sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärä ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärä. Mahdollisen budjettipoikkeaman ilmetessä tulee välittömästi tehdä siitä ilmoitus hallitukselle sekä samalla ehdotus poikkeaman korjaamisesta. Yli 270.000 euron investointeihin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. Yli 270.000 euron investointihankkeet, mukaan lukien hankkeet, jotka rahoitetaan rahoitusleasing-sopimukseen perustuen, voidaan käynnistää vasta, kun yhtymähallitus on tehnyt asiasta erillispäätöksen.
Lisäksi TYKSin tulosyksiköille ja osavastuualueille asetetaan hallitukseen nähden sitovaksi tilikauden ylijäämä (alijäämä) talouden rahoitustasapainon varmistamiseksi.
3. TYKSille ja osavastuualueille asetetaan projektikohtaisesti sitoviksi vuonna 2003 aloitettavien yli 270.000 euron rakennushankkeiden investointisuunnitelmassa määritellyt kustannusarviot seuraavasti:
TYKS
- Ensiapupoliklinikan muutostyöt 400.000 euroa
- Os. 416 kantasolusiirtotilan muutostyöt 360.000 euroa
- Yleisangiografialaitteen tilojen muutostyö 750.000 euroa
- U-sairaalan kanttiinin peruskorjaus 300.000 euroa
- Paimion sairaalan os. 017 kaksi potilashuonetta eristyshuoneiksi 270.000 euroa
Loimaan seudun osavastuualue
- Aluesairaalan saneeraus III vaihe 520.000 euroa
Raision seudun osavastuualue
- B-siiven perustekniikan uusiminen ja psykiatrian toimitilat 800.000 euroa
Vakka-Suomen osavastuualue
- Somaattisen tulosyksikön poliklinikan saneeraus 672.000 euroa
Käyttötalouden sitovuustaso määritellään tuloslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + korko- ja muut rahoituskulut + poistot ja arvonalentumiset - myyntituotot ulkokunnilta - muut myyntituotot - maksutuotot - tuet ja avustukset - muut tuotot - korko- ja muut rahoitustuotot.
Taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2003 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana. Taloussuunnitelma 2004 -2006 on ohjeellinen ja muodostaa suunnitelmavuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan.
KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS VUOSINA 2003 - 2006
Käyttötalouden rahoitus
Toiminnasta aiheutuneet nettokulut ja peruspääomalle ja jäsenkuntakuntalainalle maksettava korko katetaan suunnitelmakaudella 2002 - 2005 myyntituotoilla jäsen- ja ulkokunnilta, erityisvaltionosuudella, kalliin hoidon tasausmaksulla ja erityisvelvoitemaksulla. Lisäksi vuonna 2003 rahoitetaan toiminnan nettokuluista 2,6 milj. euroa lainarahoituksella.
Palvelujen hinnat ovat yhtäläiset sekä jäsen- että ulkokunnille. Palvelujen hintoja voidaan hallituksen päätöksellä muuttaa toimintavuoden aikana, kuitenkin niin, että palvelujen hintoja korottava muutos voi tulla voimaan aikaisintaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.
Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja on 40.000 euroa vuonna 2003. Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla kalliin hoidon tasausmaksulla katetaan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät 40.000 euroa. Tasausjärjestelmä kattaa kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot (ESHL 56 a §).
Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla erityisvelvoitemaksulla katetaan sairaaloiden erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset.
Jäsen- ja ulkokunnille myytävien palvelujen laskut erääntyvät vuonna 2003 palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 5. päivä. Maksuvalmiuden turvaamiseksi kannetaan jäsenkunnilta tammikuun 5. päivä ja helmikuun 5. päivä 2003 ennakkoa 1/12-osa vuodelle 2003 budjetoiduista myyntituotoista. Ennakon laskutus suoritetaan osavastuualueittain. Ennakonkannon yhteydessä palautetaan vuoden 2002 tammi-helmikuussa vastaavin perustein kannetut ennakot.
Kalliin hoidon tasausmaksu ja erityisvelvoitemaksu laskutetaan vuonna 2003 neljännesvuosittain etukäteen. Ennakkolaskujen eräpäivä on kuukauden 5. päivä.
Investointimenojen rahoitus
Investointimenot siltä osin kuin tulorahoitus ei riitä niitä kattamaan rahoitetaan lainarahoituksella. Lainarahoitustarve on vuonna 2003 30,0 milj. euroa, ja suunnitelmakaudella 2003 - 2006 yhteensä 77,1 milj. euroa.
Hallitus
Valtuusto päättää
1 hyväksyä vuoden 2003 talousarvion ja vuosien 2004 - 2006 taloussuunnitelman liitteen 2 § 9 mukaisesti. Toteutettaessa vuoden 2003 lisäresursseja on hallituksen varmistettava talousarvion sitovuustason määrittelemissä puitteissa pysyminen,
2 että vuonna 2003 toiminnan nettokuluja siltä osin kuin tulorahoitus ei riitä niitä kattamaan, voidaan kattaa rahalaitoslainalla yhteensä 2,6 milj. euroa ja investointimenoja yhteensä 30,0 milj. euroa,
3 vahvistaa vuoden 2003 talousarvion sitovuustasoiksi:
1. Yhtymähallitukselle asetetaan valtuustoon nähden sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärä ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärä koko kuntayhtymän tasolla. Yhtymähallituksella on oikeus päättää määrärahan siirtämisestä tulosalueelta toiselle edellyttäen, ettei toiminnan nettokulujen tai investointimenojen yhteismäärä ylity. Lisäksi asetetaan sitovaksi tilikauden ylijäämä (alijäämä) talouden rahoitustasapainon varmistamiseksi.
2. TYKSin tulosyksiköille ja osavastuualueille asetetaan hallitukseen nähden sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärä ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärä. Mahdollisen budjettipoikkeaman ilmetessä tulee välittömästi tehdä siitä ilmoitus hallitukselle sekä samalla ehdotus poikkeaman korjaamisesta. Yli 270.000 euron investointeihin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. Yli 270.000 euron investointihankkeet, mukaanlukien hankkeet, jotka rahoitetaan rahoitusleasing-sopimukseen perustuen, voidaan käynnistää vasta, kun yhtymähallitus on tehnyt asiasta erillispäätöksen. Lisäksi TYKSin tulosyksiköille ja osavastuualueille asetetaan hallitukseen nähden sitovaksi tilikauden ylijäämä (alijäämä) talouden rahoitustasapainon varmistamiseksi.
3. TYKSille ja osavastuualueille asetetaan projektikohtaisesti sitoviksi vuonna 2003 aloitettavien yli 270.000 euron rakennushankkeiden investointisuunnitelmassa määritellyt kustannusarviot seuraavasti:
TYKS
- Ensiapupoliklinikan muutostyöt 400.000 euroa
- Os. 416 kantasolusiirtotilan muutostyöt 360.000 euroa
- Yleisangiografialaitteen tilojen muutostyö 750.000 euroa
- U-sairaalan kanttiinin peruskorjaus 300.000 euroa
- Paimion sairaalan os. 017 kaksi potilashuonetta eristyshuoneiksi 270.000 euroa.
Loimaan aluesairaala
- Aluesairaalan saneeraus III vaihe 520.000 euroa
Raision aluesairaala
- B-siiven perustekniikan uusiminen ja psykiatrian toimitilat 800.000 euroa
Vakka-Suomen osavastuualue
- Somaattisen tulosyksikön poliklinikan saneeraus 672.000 euroa.
Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuusto hyväksyi lisäksi yksimielisesti valtuutettu Heikki Silpolan Jaana Gustafssonin kannattamana esittämän ponnen pöytäkirjaan liitettäväksi:
"Samalla kun valtuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman vuodelle 2003 - 2006, se edellyttää, että:
- Sairaanhoitopiirin johdon tulee esitellä käyttö- ja investointitaloutta koskevat suunnitelmat ja toimenpide-ehdotukset riittävän hyvissä ajoin kuntien vastuullisille virkamiehille, jotta kunnat voivat niitä käsitellä omissa päätöselimissään.
- Sairaanhoitopiirin talouden tulee jatkossa noudattaa kuntatalouden yleistä kehitystä.
- Vuoden 2003 aikana talousarvioon sisältymätöntä uutta toimintaa ei saa aloittaa eikä nykyistä toimintaa laajentaa ilman erillistä päätöstä, jossa sairaanhoitopiirin kokonaistalous huomioidaan.
- Talousarvioon sisältymättömiä henkilökuntalisäyksiä tai henkilökunnan käytön laajentamista ei saa toteuttaa ilman erillisiä päätöksiä, joissa sairaanhoitopiirin kokonaistalous huomioidaan."
Sivun alkuun
10
ENNAKOIDEN KANTO VUONNA 2003
Sairaanhoitopiirin maksuvalmiuden turvaamiseksi on vuodesta 1996 alkaen kannettu jäsenkunnilta ennakkoa palvelujen myyntituloista ja kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksuista. Vuonna 2003 piirin maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää edelleen ennakoiden kannon jatkamista. Ennakon kanto vuonna 2003 on tarkoitus järjestää siten, että jäsenkunnilta kannetaan ennakkoa tammikuun 5. ja helmikuun 5. päivä 2003 erääntyvillä laskuilla 1/12-osa vuodelle 2003 budjetoiduista sairaalakohtaisista palvelujen myyntituloista. Ennakkokannon yhteydessä palautetaan vuoden 2002 tammi-helmikuussa vastaavin perustein kannetut ennakot. Ennakoitten laskutus suoritetaan sairaaloittain.
Vuoden 2003 todellisiin suoritteisiin perustuvat laskut erääntyvät palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 5. päivänä.
Erityisvelvoitemaksut ja kalliin hoidon tasausmaksut laskutetaan jäsenkunnilta neljännesvuosittain etukäteen. Laskutuksen suorittaa sairaanhoitopiirin hallintokeskus.
Hallitus on päättänyt kokouksessaan 30.9.2002, että vuoden 2003 aikana valmistellaan osana sairaanhoitopiirin tuotteistuksen uudistamista myös ennakoiden kantojärjestelmän uudistus, joka toteutetaan vuonna 2004.
Hallitus
Valtuusto päättää
1 että maksuvalmiuden turvaamiseksi jäsenkunnilta kannetaan ennakkoa tammikuun 5. ja helmikuun 5. päivänä 2003 1/12-osa vuodelle 2003 budjetoiduista sairaala-kohtaisista myyntituloista. Ennakonkannon yhteydessä palautetaan vuoden 2002 tammi-helmikuussa vastaavin perustein kannetut ennakot. Vuoden 2003 todellisiin suoritteisiin perustuvat laskut erääntyvät palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 5. päivänä sekä
2 että erityisvelvoitemaksut ja kalliin hoidon tasausmaksut
laskutetaan neljännesvuosittain etukäteen.
Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivun alkuun
11
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN
Sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta esittää, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luottamushenkilöiden palkkiosääntöä muutettaisiin siten, että tarkastuslautakunnan puheenjohtaja rinnastettaisiin johtokuntien puheenjohtajiin vuosipalkkion suhteen. Voimassa olevan palkkiosäännön mukaan suoritetaan johtokuntien puheenjohtajille vuosipalkkiona 1.500 euroa.
Hallitus
Valtuusto päättää muuttaa luottamushenkilöiden palkkiosäännön 4 §:n 2 momentin seuraavaksi:
Tarkastuslautakunnan ja johtokunnan puheenjohtajalle suoritetaan vuosipalkkiona 1.500 euroa.
Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Sivun alkuun
12
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET
Päätös
Merkittiin, että aloitteita ei ollut.
Sivun alkuun
13
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS
Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukaan vähintään ¼ valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Hallituksen on vastattava kysymykseen kysymyksen tekemistä seuraavassa valtuuston kokouksessa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.
Päätös
Merkittiin, että kysymyksiä ei ollut.
Sivun alkuun
14
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi päätti kokouksen klo 14.20 ilmoituksin, että asianmukainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjaan.
Pöytäkirjan vakuudeksi:
Jarmo Rasi Maija Mäkelä
Puheenjohtaja Sihteeri
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:
Hannu Auranen Antero Luhtala
Sivun alkuun
Tätä dokumenttia on viimeksi päivitetty 25.10.2002
|
