Pöytäkirja nro 2 / 14.6.2006

Asiat

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

7
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJISTON VAALI

8
SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖS, TOIMINTAKERTOMUS JA HENKILÖSTÖKERTOMUS

9
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2005

10
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2005

11
PSYKIATRIAN TULOSALUEEN AVAAVA TASE 1.1.2006, PSYKIATRIAN AIEMMIN KERTYNEIDEN YLIJÄÄMIEN PALAUTTAMINEN JA RAISION SAIRAALAN KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KANTAMINEN

12
YHTEENVETO JA SAIRAANHOITOPIIRIN HALLITUKSEN KANNANOTOT VALTUUSTON STRATEGIAKOKOUKSEN 4.4.2006 TYÖRYHMÄTÖISTÄ

13
T-SAIRAALAN TOISEN VAIHEEN HANKESUUNNITELMA JA HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN

14
HALLINTOYLIHOITAJAN ILMOITUS ELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

15
HALLINTOYLIHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

16
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

17
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

18
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Aika

Keskiviikko 14.6.2006 klo 13.00–13.55

Paikka

TYKSin rakennuksen 11 auditorio
Rakennus 11 A–B, Kiinamyllynkatu 4–8

Läsnä

96 valtuutettua
16 hallituksen jäsentä ja asiantuntijaa liitteen 1 § 3 mukaisesti

Puheenjohtaja

Jarmo Rasi

Pöytäkirjanpitäjä

Lauri Tanner

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi avasi kokouksen.

Valtuutettu Martti Sipposen esityksestä valtuusto päätti yksimielisesti ottaa ylimääräisenä asiana käsittelyyn valtuuston puheenjohtajiston vaalin kalenterivuodeksi 2006.

Valtuusto hyväksyi muutoin esityslistan työjärjestykseksi.

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

Valtuusto valitsee kokousta varten sihteeriksi hallintopäällikkö Lauri Tannerin.

Päätös

Valtuusto valitsi kokouksen sihteeriksi hallintopäällikkö Lauri Tannerin.

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

Toimitetaan nimenhuuto läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Valtuutettujen lukumäärästä ja äänivallan perusteesta määrätään erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:issä ja perussopimuksen 8 §:ssä.

Toimitetaan lisäksi nimenhuuto läsnäoloon velvollisten ja oikeutettujen läsnäolon toteamiseksi. Läsnäoloon velvollisia ovat valtuuston työjärjestyksen mukaan hallituksen puheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin johtaja. Läsnäoloon oikeutettuja ovat hallituksen jäsenet ja puheenjohtajan paikalle kutsumat asiantuntijat.

Päätös Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin olevan läsnä 96 valtuutettua, jotka edustivat 440 114/300 ääntä ja hyväksyttiin kokousta varten seuraava ääniluettelo:

Liite 1 § 3

Suoritetun nimenhuudon perustella liitteeseen merkittiin myös ilman äänioikeutta läsnä olleet läsnäoloon velvolliset ja oikeutetut.

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Kuntayhtymän perussopimuksen 9 § mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yliopistolle. Perussopimuksen 10 § mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus edellyttää näin ollen, että suoritetussa nimenhuudossa ja ääniluetteloa hyväksyttäessä vähintään 70 valtuutettua on todettu olevan paikalla ja että he edustavat vähintään 223 57/300 ääntä.

Tämän valtuuston on kutsunut koolle valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi keskiviikkona toukokuun 31. päivänä 2006 postitetulla kutsulla.

Hallitus

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Päätös

Valtuusto totesi yksimielisesti kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

Hallitus

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa suorittamaan tämän valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastus.

Pöytäkirjan tarkastus suoritetaan 16.6.2006 klo 14.00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintokeskuksessa, TYKS, rakennus 11, 4. kerros.

Valtuuston pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa 26.6.2006.

Päätös

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutettu Markku Knuutila Turusta ja valtuutettu Risto Ahonen Mynämäeltä.

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

Mahdollisten äänestysten varalta on tarpeellista valita kokousta varten ääntenlaskijat.

Hallitus

Valtuusto valitsee kokousta varten kolme ääntenlaskijaa.

Päätös

Ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti valtuutettu Seppo Koskinen Kiikalasta, valtuutettu Ulla-Maija Vierimaa Turusta ja valtuutettu Veli Jalonen Raisiosta.

7
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJISTON VAALI

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti kalenterivuodeksi 2006 valita valtuutettu Jarmo Rasin Loimaalta valtuuston puheenjohtajaksi, valtuutettu Markku Knuutilan Turusta valtuuston I varapuheenjohtajaksi ja valtuutettu Minna Hallanheimon Tarvasjoelta valtuuston II varapuheenjohtajaksi.

8
SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖS, TOIMINTAKERTOMUS JA HENKILÖSTÖKERTOMUS

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden

Sairaanhoitopiiri on suuri kuntayhtymä. Sen toiminta on hyvin monipuolista. Tilinpäätöksessä selvitetään perusteellisesti sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta vuonna 2005 kokonaisuutena, sairaaloittain, kunnittain jne. Koska tilinpäätös tällä tavalla esitettynä paisuu hyvin laajaksi ja monimutkaiseksi, on hallituksen jäsenten toimesta pyydetty tiivistämään vuoden 2005 toiminta ja talous kaikkein tärkeimpien tietojen osalta lyhyeen muotoon. Alla olevat esittelytekstit hallitukselle 28.2.2006 muodostavat tällaisen yhteenvedon vuoden 2005 tilinpäätöksestä. Vielä tätäkin lyhyempi tiivistelmä esitetään seuraavassa kappaleessa.

Sairaanhoitopiirin jäsenkuntatuotot kasvoivat vuonna 2005 6,8 %. Asukasta kohti jäsenkuntatuotot kasvoivat 6,5 %. Sairaanhoitopiirin toimintatuotot kokonaisuutena kasvoivat vuonna 2005 7,6 %. Tästä 1,4 %-yksikköä kattoi 5,4 miljoonan euron ylijäämän kertymisen, 3,5 %-yksikköä toiminnan kustannustason muutoksen, 1 %-yksikkö toiminnan laadullisen kehityksen (esimerkiksi aikaisempaa vaativammat hoidot uusilla vaikuttavammilla lääkkeillä ja muilla hoitomuodoilla) ja 1,6 %-yksikköä toiminnan volyymin eli määrän kasvun. Somaattiset hoitopäivät lisääntyivät 1,9 % ja avohoitokäynnit 4,2 %. Psykiatriset hoitopäivät vähentyivät 5,9 % ja avohoitokäynnit lisääntyivät 1,8 %.

-.-.-.-

Hallitus 28.2.2006
36 §

Vuoden 2005 talousarvio perustui jäsenkuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin, jotka käytiin elo-syyskuussa 2004, jolloin käytössä olivat valmiina vuosien 2002 ja 2003 vertailutiedot. Hoitotakuulainsäädännön tiedettiin astuvan voimaan 1.3.2005. Kuntien kanssa käydyissä neuvotteluissa tuotettavien palveluiden määrä vuonna 2005 arvioitiin kuitenkin pienemmäksi kuin vuoden 2004 toteutuma. Erityisesti TYKSissä hoitojaksojen piti merkittävästi vähentyä vuonna 2005. Talousarvio laadittiin 2,750 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Palveluiden hinnoittelu laskettiin edellä mainittujen suorite- ja tulo- ja menoarvioiden pohjalta. Keskimääräinen hintojen korotusprosentti oli 5 %.

Vuodesta 2005 tuli kuitenkin merkittävästi suunniteltua vilkkaampi. Erityisesti TYKSissä toiminta lisääntyi. Aluesairaaloiden toiminta yhteenlaskettuna väheni hieman. Hoitosuoritteiden lisääntyminen vuonna 2005 oli suurempi kuin yhteensä vuosina 2000-2004. Palveluja saaneiden henkilöiden lukumäärä oli 3,9 % suurempi kuin vuonna 2004. Leikkausten lukumäärä kasvoi TYKSissä 948 (+3,1 %), mutta aluesairaaloissa leikkausten määrät vähenivät: Loimaa -394

(-12,2 %), Salo -119 (-3,0 %), Turunmaa -58 (-2,5 %) ja Vakka-Suomi -41 (-2,2 %). Lähetteiden määrä erityisesti terveyskeskuksista lisääntyi voimakkaasti ja hoitotakuun velvoitteiden toteuttamiseksi palvelutuotantoa oli pidettävä korkealla. Henkilökunnan työpanos kasvoi koko sairaanhoitopiirissä 1,6 %, mikä on vähemmän kuin suoritteiden määrän kasvu. Henkilötuottavuus siis parani. Ongelmaksi muodostui hoitojaksojen pidentyminen, mikä johtui jatkohoidon huonosta järjestymisestä terveyskeskuksissa ja kuntien muissa palveluyksiköissä. Sairaalat joutuivat yhä enemmän huolehtimaan perusterveydenhuollon tasoisesta hoidosta, mikä ei ole tarkoituksenmukaista – etenkään kun potilaiden määrä ns. käytäväpaikoilla oli toistuvasti kriittisen suuri.

Lisääntyneiden suoritemäärien – josta osa siis muodostui jatkohoitoa odottavista potilaista – perusteella sairaanhoitopiirin tulosmuodostus kehittyi erittäin hyvin. Osaltaan tähän vaikutti myös vuoden 2005 alusta voimaan astunut täyskustannusvastuun periaate, jonka perusteella vakuutusyhtiöiltä saadut tulot kasvoivat merkittäviksi. Tämä kevensi osaltaan kuntien maksuosuutta n. yhdellä prosenttiyksiköllä ja se vaikutti käyttötalouden sitovuustason alittumiseen. Yhteensä kuntien maksuosuus kuitenkin kasvoi 9,1 % vuodesta 2004. Tuloslaskelma muodostui 12,6 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi kun tavoitteena oli 2,75 miljoonan euron alijäämä. Ylijäämä vastaa 3,0 % sairaanhoitopiirin toimintatuotoista. Se oli näin ollen "linjassa" suoritemäärän ylittymisen kanssa. Jäsenkuntien myyntitulojen ylitys oli 4,4 miljoonaa euroa ja kalliin hoidon tasausmaksun ylitys 6,6 miljoonaa euroa eli yhteensä jäsenkuntatulot ylittyivät 11,0 miljoonalla eurolla, mikä oli 3,3 % kaikista jäsenkuntatuotoista. Sairaanhoitopiirin virkamiesjohto päätti – oltuaan yhteydessä hallituksessa edustettuna oleviin ryhmiin – esittää tässä tilanteessa hallitukselle asiakashyvityksen maksamista jäsenkunnille 2,0 %:n suuruisena jäsenkuntatuotoista, mikä on 2,3 % jäsenkuntien myyntituotoista. Tilinpäätös on laadittu tällä perusteella. Ylijäämäksi jää 6,884 miljoonan euron asiakashyvityksen jälkeen 5,714 miljoonan euron ylijäämä ennen tilinpäätösvarauksia ja rahastosiiroja ja niiden jälkeen 5,585 miljoonan euron ylijäämä.

Yksityiskohtaisemmin tilinpäätöstä selvitetään alla olevassa esittelyssä ja liiteaineistoissa.

Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen:

Sairaanhoitopiirin vuoden 2005 tilinpäätöksen taloudellisten tavoitteiden toteutumista koskevat laskelmat ovat valmistuneet. Hallituksen tietoon saatetaan talousarvion toteutumisvertailu, tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot. Keskeisten suoritetavoitteiden toteutumisesta on myös laadittu laskelmat.

Liite 1 § 36 (erillinen liite)

Tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus ja selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ovat valmisteltavina ja ne esitellään hallitukselle 28.3.2006 pidettävässä kokouksessa, jolloin tilinpäätös esitetään hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan tytäryhteisön sekä kuntayhtymän tulee antaa konsernitilinpäätöksen laativalle kunnalle yhdistelyä varten tarpeelliset tiedot. Yhteisön tilinpäätöksen yhdistely konsernitilinpäätökseen voidaan tehdä, kun tilinpäätös on käsitelty yhteisön hallituksessa. Konsernitilinpäätöstä koskevat tiedot toimitetaan ennakkotietona jäsenkunnille 24.2.2006.

Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä myös päätös asiakashyvitysten maksamisesta jäsenkunnille ja tilinpäätöksen osoittaman tuloksen käsittelystä ja tätä koskevasta esityksestä valtuustolle.

ASIAKASHYVITYSTEN MAKSAMINEN JÄSENKUNNILLE VUODEN 2005 SAIRAALAPALVELUJEN OSTOISTA

Hallitukselle esitetään, että jäsenkunnille maksetaan asiakashyvitystä 2,3 % vuoden 2005 sairaanhoitopalvelujen ostoista, mikä euroina merkitsee 6.883.680 euroa. Tämä on perusteltua koska suoritteisiin perustuva laskutus jäsenkunnilta on kuntien runsaan palvelujen käytön johdosta muodostunut vuonna 2005 1,4 % sairaanhoitopiirin talousarviossa arvioitua suuremmaksi ja koko laskutus, kun kalliin hoidon tasausmaksu ja erityisvelvoitemaksu otetaan huomioon 3,3 % suuremmaksi. Laskelma jäsenkunnille maksettavaksi esitettävistä asiakashyvityksistä on liitteen 1 sivulla 112. Seuraavassa tilinpäätöstä koskeva esittely on tehty luvuilla, joissa on otettu huomioon jäsenkunnille maksettavaksi esitettävät asiakashyvitykset vuoden 2005 jäsenkuntien myyntituottojen ja samalla tilikauden tuloksen vähennyksenä.

TILIKAUDEN TULOS

Vuodelta 2005 laadittu tilinpäätös osoittaa piiritasolla 5.714.383,64 euron tulosta ennen tilinpäätösvarauksia ja rahastosiirtoja. Laboratorioliikelaitoksen investointivarauksen (150.000 euroa) ja kanttiinitoimintaan liittyvien rahastosiirtojen (20.350,73 euroa) jälkeen tilikauden ylijäämä on 5.584.734,37 euroa, mikä on 1,8 % jäsen- ja ulkokuntien myyntituotoista. Tuloslaskelma on liitteen 1 sivulla 58.

Tulosalueittain tilikauden 2005 ylijäämät ja alijäämät muodostuivat seuraaviksi:

Ennen vuotta 2005 syntyneet yli- ja alijäämät mukaan lukien on vuoden 2005 taseessa kertyneitä yli- ja alijäämiä tulosalueittain seuraavasti. Koko piirin ylijäämäkertymä on 4,0 milj. euroa, mikä on 1,3 % vuotuisista myyntituotoista jäsen- ja ulkokunnilta.

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Toiminnallisesti vuosi oli vilkas. Palvelutuotantoa pidettiin korkealla tasolla jonojen lyhentämiseksi hoitotakuusäädösten mukaisiin rajoihin. Osaltaan palvelutuotantoa lisäsi ennakoitua suurempi palvelujen myynti vakuutusyhtiöille koskien tapaturma- ja liikennevakuutuspotilaiden hoitoa. Hoitojaksojen määrä ylitti talousarviossa asetetun tavoitteen 1,7 %:lla ja avohoitokäyntien määrä 2,1 %:lla. Valtuusto hyväksyi 14.6.2005 sairaanhoitopiirille 14,9 milj. euron lisätalousarvion, josta 5,9 milj. euroa kohdistui hoitotakuun toteuttamiseen ja 9,0 milj. euroa talousarvion menomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen. Myös suoritetavoitteita lisättiin. Lisätalousarvio katettiin jäsenkuntien myyntituottoarviota korottamalla. Palveluhintoja ei lisätalousarvion johdosta korotettu.

Toimintatuotot ylittivät lisätalousarviolla lisätyn talousarvion 11,1 milj. euroa (2,7 %). Merkittävimmät ylitykset syntyivät myyntituotoissa ulkokunnilta ja muilta maksajilta (vakuutusyhtiöiltä) 4,6 milj. euroa. Hoitojen kallistuminen kalliin hoidon tasausrajan ollessa ennallaan 40.000 eurossa johti kalliin hoidon tasauskustannusten kasvuun ja kalliin hoidon tasausmaksun talousarvioylitykseen 6,6 milj. eurolla. Tuet ja avustukset olivat 1,8 milj. euroa talousarviossa arvioitua suuremmat johtuen kansallisen terveyshankkeen projekteihin saaduista valtionavuista. Muut toimintatuotot ylittivät talousarvion 1,3 milj. euroa johtuen ulkopuolisen tutkimustoiminnan kasvaneesta volyymistä (kasvu 19,7 %). Myyntituotot jäsenkunnilta alittivat asiakashyvityksen jälkeen talousarvion 2,7 milj. euroa. Toteutumisprosentiksi muodostui 99,1 %.

Suoritetavoitteiden ylittymisestä huolimatta menotalouden osalta vuoden 2005 lisätalousarviolla lisätty talousarvio toteutui lähes talousarvion mukaisesti. Toimintakulut ylittivät talousarvion 4,8 milj. euroa (1,2 %). Palkkamenoissa ylitys oli 0,9 milj. euroa (0,5 %), palvelujen ostoissa 1,6 milj. euroa (2,8 %) ja materiaalin ostoissa 1,7 milj. euroa (2,2 %). Käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta jäivät 3,5 milj. euroa alle talousarvion johtuen osaltaan runsaista myyntituotoista vakuutusyhtiöiltä ja ulkokunnilta. Käyttötalouden sitovuustason toteutumisprosentti oli 99,0 %.

Talousarvion toteutumisesta on laadittu talousarvion sitovuutta osoittava laskelma, jossa palvelujen ostot laboratorioliikelaitokselta (TYKSLAB) sisältyvät palvelujen ostoihin (valtuuston vahvistamaan talousarvioon perustuva toteutumisvertailu) sekä informatiivinen toiminnan kokonaisuutta kuvaava toteutumisvertailu, joka sisältää laboratorioliikelaitoksen menot ja tulot, mutta jossa sisäinen laskutus liikelaitoksen ja sairaaloiden välillä on eliminoitu. Talousarvion toteutumista koskeva esitys perustuu sitovuutta osoittavaan laskelmaan. Laskelmat on esitetty liitteen 1 sivuilla 2–5.

Toiminnan tuotot

Toimintatuottoja kertyi yhteensä 420,8 milj. euroa, mikä on 11,1 milj. euroa (2,7 %) talousarviossa arvioitua enemmän ja 7,7 % enemmän kuin vuonna 2004.

Myyntituotot jäsenkunnilta
Myyntituottoja jäsenkunnilta kertyi 291,5 milj. euroa, mikä on 2,7 milj. euroa (0,9 %) talousarviossa arvioitua vähemmän. Kasvu vuoteen 2004 verrattuna oli 6,4 %. TYKSissä kasvu oli 7,5 % ja aluesairaaloissa 3,2 %. Kasvun taustalla oli jäsenkuntien runsas palvelujen käyttö ja hintojen korotukset keskimäärin 5 %:lla 1.1.2005 alkaen. Ilman asiakashyvityksiä jäsenkuntien myyntituottojen kasvuprosentit olisivat olleet 2,5 %-yksikköä korkeammat.

Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta
Myyntituottoja ulkokunnilta ja muilta maksajilta kertyi 24,9 milj. euroa, mikä on 4,6 milj. euroa (22,8 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Tuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 28,6 %. Talousarvioylitys ja kasvu aiheutuivat lähes kokonaan tuloista vakuutusyhtiöiltä koskien tapaturma- ja liikennevakuutuspotilaiden hoitoa. Tuloja vakuutusyhtiöiltä kertyi 3,7 milj. euroa. Piirin sairaaloista TYKSissä ja Loimaan aluesairaalassa palvelujen myynti piirin ulkopuolisille kunnille on merkittävää. TYKSissä myyntituottoja ulkokunnilta kertyi 17,8 milj. euroa, mikä on 12,2 % enemmän kuin vuonna 2004. Loimaan aluesairaalassa ulkokuntatuottoja kertyi 2,9 milj. euroa, mikä on 2,8 % edellisvuotista vähemmän.

Myyntituotot vakuutusyhtiöiltä piirin eri sairaaloissa olivat seuraavat:

Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu
Jäsenkunnille maksettujen kaliin hoidon tasaushyvitysten määrä ja samalla tasausmaksu nousivat 20,5 milj. euroon, mikä ylittää talousarvion 6,6 milj. eurolla (47,8 %). Ylitystä selittää hoitojen kallistumisen lisäksi Fabryn-taudin hoidon tasauskustannukset (1,7 milj. euroa), joihin ei vuoden 2005 talousarviossa oltu vielä varauduttu.

Talousarvion perusteella määräytyvää erityisvelvoitemaksua laskutettiin jäsenkunnilta 16,9 milj. euroa.

Erityisvaltionosuus
Sosiaali- ja terveysministeriön maksama erityisvaltionosuuden määrä jäi 96,8 %:iin talousarviossa arvioidusta. EVO-tulojen jaksotukset mukaan lukien erityisvaltionosuustuloja kirjattiin yhteensä 16,5 milj. euroa, mikä on 97,9 % talousarviossa arvioidusta ja 2,2 % edellisvuotista vähemmän.

Muut myyntituotot
Muita myyntituottoja kertyi koko piirissä 17,8 milj. euroa, mikä on 99,9 % talousarviosta ja 0,9 % edellisvuotista enemmän.

Maksutuotot
Potilasmaksutuottoja kertyi 19,7 milj. euroa, mikä on 99,4 % talousarviosta ja 8,5 % enemmän kuin vuonna 2004. TYKSissä potilasmaksutulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 8,9 % ja aluesairaaloissa 6,1 %. Kasvua selittää osaltaan hoitopäivien määrän kasvu (1,9 %), avohoitokäyntien määrän kasvu (4,2 %) ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrän kasvu (26,5 %). Vuonna 2004 potilasmaksutulojen laskutus ei ollut tilinpäätöstilanteessa ajan tasalla potilashallinnon tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyneistä ongelmista johtuen. Vuonna 2005 potilasmaksujen laskutus on saatu ajan tasalle.

Tuet ja avustukset
Tukia ja avustuksia kirjattiin 3,2 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin kehittämishankkeiden toteutuneet menot vuonna 2005 olivat 3,9 milj. euroa. Kate-hankkeiden valtionavustuksina tuloutettiin 1,6 milj. euroa (40,0 %). Valtionavustuksina lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen kirjattiin 361.000 euroa ja huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin 175.000 euroa. Työterveydenhuollon Kela-korvausta kirjattiin 898.000 euroa. Valtionavustusta eristystilojen rakentamiseen saatiin 71.000 euroa ja työllistämistukia 28.000 euroa.

Muut toimintatuotot
Muita toimintatuottoja kertyi 9,9 milj. euroa, mikä on 115,4 % talousarviosta ja 0,9 milj. euroa (9,5 %) edellisvuotista enemmän. Muihin toimintatuottoihin sisältyy merkittävimpänä eränä TYKSin ulkopuolisen tutkimustoiminnan rahoitus, jota tuloutettiin vuonna 2005 4,6 milj. euroa (menoja vastaava määrä). Määrä on 0,8 milj. euroa (19,7 %) enemmän kuin vuonna 2004. Tuloutuksen määrä kuvastaa ulkopuolisen tutkimustoiminnan volyymin kasvua.

Tulolajeittain toimintatuotot verrattuna talousarvioon ja vuoden 2004 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Toiminnan kulut

Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 392,9 milj. euroa, mikä on 101,2 % talousarviosta ja 7,2 % enemmän kuin vuonna 2004.

Palkat ja sosiaalivakuutusmaksut
Palkkamenoihin käytettiin vuonna 2005 191,0 milj. euroa, mikä on 100,5  % talousarviosta. Vuoteen 2004 verrattuna palkkamenot kasvoivat 7,0 %. TYKSissä palkkabudjetti ylittyi 2,2 milj. eurolla. Toteutumisprosentin ollessa 101,7 %. Aluesairaaloiden palkkamenot pysyivät budjetin rajoissa. Toteutumisprosentin ollessa keskimäärin 97,3 %.

Palkkojen sopimuskorotukset lisäsivät palkkamenoja vuoteen 2004 verrattuna n. 3,3 %. Työpanos oli 4.812 laskennallista virkaa. Se kasvoi vuoteen 2004 verrattuna 78 laskennallista virkaa eli 1,6 %. Talousarvion resurssilisäyksiin perustuvien uusien virkojen työpanosvaikutus oli 60 laskennallista virkaa. Työpanostilasto on esitetty liitteen 1 sivulla 40. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin hankkeisiin käytetty työpanos oli vuonna 2005 63 laskennallista virkaa. Palkkamenoja lisäsi vuonna 2005 hoitotakuun toteuttamiseksi tehty erikoisvirkaehtosopimuksen mukainen työ 1,3 milj. eurolla. Tästä aiheutunut palkkakustannusten lisäys oli 0,7 %.

Sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2005 54,8 milj. euroa, mikä on 101,2 % talousarviosta ja 9,1 % vuotta 2004 enemmän. Sosiaalivakuutusmaksuissa talousarvion toteutumisaste oli palkkoja korkeampi. Tämä johtui siitä, että vuoden 2005 toteutunut työttömyysvakuutusmaksuprosentti oli 2,8 %, kun talousarviossa arvioitiin 2,5 %.

Palvelujen ostot
Palvelujen ostomenoihin käytettiin vuonna 2005 58,5 milj. euroa, mikä on 102,8 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 1,6 milj. euroa. Ylityksestä 0,8 milj. euroa syntyi Vakka-Suomen sairaalassa, jossa päivystystoiminnan turvaamiseksi käytettiin MedOnen lääkäripalveluja. Palvelujen ostomenojen kasvu vuoteen 2004 verrattuna oli sairaanhoitopiirissä 6,2 %. Kasvu selittyy pääosin hoitotakuun toteuttamiseksi ostetuilla hoitopalveluilla.

Laboratoriopalvelujen ostot (16,9 milj. euroa) toteutuivat varsin tarkoin talousarvion mukaisesti, mitä edesauttoi liikelaitoksen maksama 1,0 milj. euron asiakashyvitys piirin sairaaloille. Laboratoriopalvelujen ostojen toteutumisprosentti oli piirin sairaaloissa keskimäärin 98,1 %. TYKSissä 96,8 % ja aluesairaaloissa keskimäärin 102,8 %.

Kuvantamispalvelujen ostot (18,6 milj. euroa), joista pääosa oli ostoja vuoden 2005 alusta perustetulta Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskukselta, toteutuivat niin ikään talousarvion mukaisesti. Kuvantamispalvelujen ostojen toteutumisprosentti oli piirin sairaaloissa keskimäärin 102,0 %. TYKSissä 99,4 % ja aluesairaaloissa keskimäärin 116,2 %. Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostojen talousarvion toteutumisvertailu on liitteen 1 sivulla 39.

Materiaalin ostot
Materiaalin ostomenoihin käytettiin 79,6 milj. euroa, mikä on 102,2 % talousarviosta (ylitys 1,7 milj. euroa). Vuoteen 2004 verrattuna materiaalin osto-menot kasvoivat 8,7 %.

Apteekkitarvikkeisiin käytettiin 32,1 milj. euroa, mikä on 103,1 % talousarviosta (ylitys 1,0 milj. euroa). Apteekkitarvikkeiden kulutus kasvoi vuoteen 2004 verrattuna 12,2 %. Hoitotarvikkeisiin käytettiin 27,1 milj. euroa, mikä on 110,8 % talousarviosta (ylitys 2,7 milj. euroa). Hoitotarvikkeiden kulutus kasvoi 8,2 %. Laskelma apteekki- ja hoitotarvikkeiden kulutuksesta on liitteen 1 sivulla 39.

Menolajeittain toimintakulut verrattuna talousarvioon ja vuoden 2003 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot olivat yhteensä 289.800 euroa, josta 112.200 euroa kertyi talletuskorkoina Handelsbankenin konsernitililtä. Muina rahoitustuottoina kertyi 177.600 euroa (viivästyskorkotulot, osingot ja osuuspääomien korot).

Rahoituskulut ilman peruspääoman korkoa olivat yhteensä 2.191.900 euroa, josta rahoitus- ja vakuutuslaitoslainojen korkokulut 2.140.500 euroa. Vuoteen 2004 verrattuna rahalaitoslainojen korkokulut kasvoivat 567.200 euroa (36,0 %). Vuonna 1997 nostetun jäsenkuntalainan korkokulut olivat 10.100 euroa ja muut rahoituskulut 41.300 euroa. Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko oli 4,0 milj. euroa, mikä jäi 77,9 %:iin talousarviomäärärahasta. Peruspääoman korko on sidottu 12 kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoon (2,33 % vuonna 2005).

Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaisina poistoina käyttöomaisuudesta kirjattiin kuluksi yhteensä 16,6 milj. euroa. Poistot olivat 96,4 % talousarvioon varatusta määrärahasta.

Käyttötalouden sitovuustaso

Käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta alittivat talousarvion 3,5 milj. euroa. Toteutumisprosentti oli 99,0 %. TYKSissä sitovuustason toteutumisprosentti oli 99,0 % ja aluesairaaloissa keskimäärin 98,7 %. Sairaaloittain käyttötalouden sitovuustason toteutumat olivat seuraavat:

Investointimenot

Investointimenoihin käytettiin vuonna 2005 koko piirissä yhteensä 32,2 milj. euroa, mikä on investointeihin varatusta 35,0 milj. euron määrärahasta 91,9 %. Investointimenojen talousarvio alittui 2,8 milj. euroa.

Rakentamiseen käytettiin 19,6 milj. euroa, mikä on talousarvioon varatusta 20,7 milj. euron määrärahasta 95,0 %. Merkittävimmät rakentamishankkeet vuonna 2005 olivat TYKSin ravintokeskuksen ja talousrakennuksen peruskorjaus, johon käytettiin 6,0 milj. euroa, U-sairaalan 9. kerroksen muutostyöt (2,3 milj. euroa), U-sairaalan 1. kerroksen muutostyöt (2,2 milj. euroa) ja entisen ihotautiklinikkarakennuksen peruskorjaus 1,7 milj. euroa. Loimaan aluesairaalan saneerauksen 3. vaiheeseen käytettiin 0,7 milj. euroa ja Vakka-Suomen sairaalan dialyysi- ja skopiayksikön saneeraukseen 0,6 milj. euroa.

Laitehankintoihin käytettiin 10,2 milj. euroa, mikä on talousarvioon varatusta määrärahasta 97,6 %. Merkittävimmät laitehankinnat olivat TYKSin toimenpidemagneettikuvauslaitteen hankinta 1,2 milj. euroa ja korkeakenttämagneettikuvauslaitteen hankinta 1,3 milj. euroa.

Muihin käyttöomaisuushankintoihin, pääasiassa tietojärjestelmäinvestointeihin käytettiin 2,3 milj. euroa, mikä on 60,2 % talousarvioon varatusta määrärahasta. Merkittävimmät investointikohteet olivat elektroninen potilaskertomusjärjestelmä (Miranda), johon investoitiin 1,2 milj. euroa ja potilashallinnon tietojärjestelmä (Oberon), jonka investointimenot olivat 0,8 milj. euroa. Sairaalainfektiotietojärjestelmän hankintaan käytettiin 111.000 euroa.

Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on liitteen 1 sivuilla 24–25.

Talousarviopoikkeamista erikseen suhteessa valtuuston asettamiin ja hallituksen asettamiin sitovuustasoihin on laadittu, niin käyttötalouden kuin investointien osalta laskelma, joka on liitteen sivulla 26.

LABORATORIOLIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS

Sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen TYKSLABin liikevaihto vuonna 2005 oli 28,0 milj. euroa, mikä on 107,4 % talousarviosta. Liiketoiminnan muita tuottoja kertyi 482.900 euroa, mikä on 32,7 % talousarviosta. Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 28,4 milj. euroa (103,4 % talousarviosta).

Liiketoiminnan kulut olivat 28,1 milj. euroa, mikä on 102,4 % talousarviosta. Henkilöstökulujen talousarvion toteutumisprosentti oli 97,6 %, palvelujen ostojen 120,0 %, materiaalin ostojen 99,3 % sekä vuokra- ja muiden kulujen 98,3 %.

Rahoitustuottojen ja kulujen jälkeen ylijäämäksi ennen varauksia muodostui 277.998 euroa. Liikelaitoksen johtokunta esittää tuloksesta tehtäväksi 150.000 euron suuruisen investointivarauksen hematologian automaattianalysaattoreiden hankkimiseksi vuonna 2006. Tilikauden ylijäämä investointivarauksen jälkeen on 127.998,04 euroa, minkä johtokunta esittää siirrettäväksi liikelaitoksen taseen yli- ja alijäämätilille.

Laboratorioliikelaitoksella on kuntayhtymän talousarviosta erillinen talousarvio. Liikelaitoksen tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot ovat osa kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmia. Liikelaitoksen ylijäämä 127.998,04 euroa sisältyy edellä kappaleessa "Tilikauden tulos" mainittuun kuntayhtymän ylijäämään 5.584.734,37 euroa.

Laboratorioliikelaitos maksoi vuodelta 2005 asiakashyvitystä kunnallisille asiakkailleen 1.650.000 euroa (5,9 % laboratoriotutkimuspalvelujen ostoista). Piirin sairaaloiden osuus asiakashyvityksestä oli 1.030.000 euroa. Asiakashyvitys on kirjattu liikelaitoksessa vuoden 2005 myyntituottojen vähennyksenä ja piirin sairaaloissa vuoden 2005 tutkimuspalvelujen ostojen vähennyksenä. Asiakashyvityksiä koskeva laskelma on liitteen 1 sivulla 104.

Liikelaitoksen talousarvion sitovuustasoksi asetettu myyntituotot piirin sairaaloilta olivat myyntihyvityksen jälkeen 17,1 milj. euroa, mikä on 111,5 % talousarviossa määritellyistä 15,4 milj. euron myyntituotoista. Lukujen vertailussa on otettava huomioon, että tarvikemyynti n. 1,0 milj. euroa sisältyy toteutumaan. Talousarviossa se on otettu huomioon erheellisesti liiketoiminnan muissa tuotoissa. Liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu on liitteen 1 sivulla 22.

KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS VUONNA 2005

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli vuonna 2005 9,4 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella voitiin vuonna 2005 rahoittaa käyttötalous kokonaan ja investoinneista 70,7 %. Rahalaitoslainoja vuonna 2005 nostettiin 11,0 milj. euroa. Rahalaitoslainojen määrä nousi vuoden 2004 lopun 59,0 milj. eurosta 70,0 milj. euroon. Kassavarojen määrä 31.12.2005 oli 12,4 milj. euroa. Kassavarat kasvoivat vuoden 2005 aikana 5,2 milj. euroa. Rahoituslaskelma on liitteen 1 sivulla 78.

TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVAT TOIMENPITEET

Hallitukselle esitetään, että vuoden 2005 ylijäämä 5.584.734,37 euroa varausten ja rahastosiirtojen jälkeen jätetään taseen yli- ja alijäämätilille. Ylijäämästä 5.456.736,33 euroa on sairaaloiden ylijäämää ja 127.998,04 euroa laboratorioliikelaitoksen ylijäämää. Tilikauden 2005 alussa sairaanhoitopiirin taseessa oli alijäämäkertymää 1.572.573 euroa. Vuoden 2005 ylijäämän jälkeen taseen ylijäämäkertymä on 4.012.161 euroa, mikä on 1,3 % jäsen- ja ulkokuntien myyntituotoista. Liitteen sivulla 41 on laskelma ylijäämä- ja alijäämäkertymistä sairaaloittain.

Kuntalain 70 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen. Koska sairaanhoitopiirin vuoden 2005 tilinpäätös osoittaa ylijäämää ja kumulatiivinen ylijäämä–alijäämäkertymä on positiivinen, ei talouden tasapainottamista koskevan esityksen tekeminen valtuustolle ole tarpeen.

SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Somaattinen erikoissairaanhoito

Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2005 koko piirissä 82.311, mikä on 101,9 % talousarviosta ja 1,4 % vähemmän kuin vuonna 2004. Hoitopäiviä tuotettiin 362.479, mikä on 102,4 % talousarviosta ja 1,9 % enemmän kuin vuonna 2004. Somaattisten avohoitokäyntien määrä oli 513.244, mikä on 103,1 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 4,2 %. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 4,40 vuorokautta (4,26 vuorokautta vuonna 2004). Keskimääräinen hoitoaika piteni 3,4 % vuoteen 2004 verrattuna.

TYKSissä sekä hoitojaksojen että avohoitokäyntien määrä kasvoi vuoteen 2004 verrattuna ja vuodelle 2005 asetetut suoritetavoitteet ylitettiin. Hoitojaksoja tuotettiin TYKSissä 61.851, mikä oli 106,3 % talousarviosta ja 0,6 % edellisvuotista enemmän. Avohoitokäyntejä tuotettiin 380.519, mikä on 102,5 % talousarviosta ja 4,6 % vuotta 2004 enemmän.

Aluesairaaloissa hoitojaksojen määrä (20.460) oli 90,4 % talousarviosta ja 7,3 % edellisvuotta vähemmän. Avohoitokäyntien määrä (132.725) oli 104,6 % talousarviosta ja 2,9 % edellisvuotista enemmän.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2005 3.332, mikä on 98,5 % talousarviosta ja 2,9 % enemmän kuin vuonna 2004. Hoitopäiviä tuotettiin 81213, mikä on 100,5 % talousarviosta ja 5,9 % vähemmän kuin vuonna 2004. Psykiatristen avohoitokäyntien määrä oli 106.729, mikä on 97,7 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä lisääntyi 1,8 % vuoteen 2004 verrattuna. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 24,4 vuorokautta (26,6 vuorokautta vuonna 2004).

Leikkaustoiminta

Vuodeosastohoidossa suoritettavia leikkaustoimenpiteitä tehtiin koko piirissä 26.547, mikä on 80,6 % talousarviosta. Toimenpiteiden määrä väheni vuoteen 2004 verrattuna 10,1 %. Päiväkirurgisia toimenpiteitä suoritettiin 15.882, mikä on 101,2 % talousarviosta. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä kasvoi koko piirissä 26,5 %. TYKSissä kasvu oli 40,2 %.

Leikkaustoimenpiteiden määrät suhteutettuna talousarvioon ja edelliseen vuoteen olivat sairaaloittain seuraavat:

Synnytysten määrä oli 4.768. Vuoden 2004 4.830 synnytykseen verrattuna määrä väheni 1,3 %.

Suoritetavoitteiden toteutuminen on esitetty liitteen 1 sivuilla 42–53.

Jonotilanne

Operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien lukumäärä oli vuoden 2005 lopussa 8.761 potilasta. Vuoden 2005 aikana jono lyheni 1.175 potilaalla (11,8 %). TYKSin jonossa oli 6.668 potilasta. Jono lyheni 657 potilaalla (9,0 %). Aluesairaaloiden yhteenlaskettu operatiivinen jono oli 2.093 potilasta. Jono lyheni vuoden 2005 aikana 518 potilaalla (19,8 %).

Yli 6 kuukautta toimenpiteeseen pääsyä odottaneita oli 31.12.2005 tilanteessa 1.220 potilasta, joista TYKSin jonossa oli 954 ja aluesairaaloiden jonossa 266 potilasta. Jonotilanne on esitetty liitteen 1 sivulla 56.

Lähetteet ja palveluja saaneet eri henkilöt

Terveyskeskuksista, yksityislääkäreiltä ja muilta lähettäjätahoilta tulleiden lähetteiden kokonaismäärä piirin sairaaloissa oli vuonna 2005 105.092, mikä on 2,6 % enemmän kuin vuonna 2004. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä oli 169.712, mikä on 3,9 % enemmän kuin vuonna 2004. Piirin asukaslukuun (459.010) suhteutettuna 37,0 % piirin asukkaista käytti vuonna 2005 sairaanhoitopiirin palveluja.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. että jäsenkunnille maksetaan asiakashyvitystä 2,3 % vuoden 2005 sairaanhoitopalvelujen ostomenoista yhteensä 6.883.680 euroa liitteessä 1 § 36 sivulla 112 esitetyn laskelman mukaisesti. Asiakashyvitys kirjataan vuoden 2005 tuloslaskelmaan jäsenkuntien myyntituottojen vähennyksenä.
2. esittää valtuustolle, laboratorioliikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisesti, että laboratorioliikelaitoksen vuoden 2005 tuloksesta tehdään 150.000 euron investointivaraus hematologian automaattianalysaattoreiden hankkimiseksi vuonna 2006.
3. esittää valtuustolle, että viihdytysrahastosta katetaan virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 20.350,73 euroa.
4. esittää valtuustolle, että Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin kuntayhtymän vuoden 2005 ylijäämä 5.584.734,37 euroa edellä mainittujen varausten ja rahastosiirtojen jälkeen, jätetään taseen yli- ja alijäämätilille. Ylijäämästä 5.456.736,33 euroa on sairaaloiden ylijäämää ja 127.998,04 euroa laboratorioliikelaitoksen ylijäämää.
5. että jäsenkunnille toimitetaan liitteessä 1 § 36 esitettyyn vuoden 2005 tilinpäätöstaseeseen perustuvat konsernitilinpäätöksen laatimisessa tarvittavat tiedot.

Päätös

Asiassa käydyn keskustelun aikana Juhani Uusitalo ehdotti ponnen liittämistä päätökseen, jossa edellytetään, että laaditaan selvitys sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kuntakohtaisista toteutuneista avohoitokäyntien ja hoitopäivien suhteesta vuoden 2004 toteutuneisiin kuntaneuvotteluihin.

Päätösesitys ja ponnen liittäminen päätökseen hyväksyttiin yksimielisesti.

-.-.-.-

Hallitus 28.3.2006
56 §

Viestintäpäällikkö Esa Halsinaho
Suunnittelusihteeri Päivi Parjanen
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu hyväksyttiin hallituksen viime kokouksessa. Kuntalain 68 §:n mukaan tilinpäätökseen kuuluva kuntayhtymän toimintakertomus esitellään tässä kokouksessa. Kuntayhtymän toimintakertomuksessa on kuntalain 69 §:n mukaan esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja siinä on annettava myös tietoja sellaisista olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntayhtymän toimintakertomus on esityslistan liitteenä:

Liite 1 § 56 (erillinen liite)

TYKSin tulosyksiköiden toimintakertomuksista on koottu julkaisu, joka on esityslistan liitteenä (ainoastaan hallituksen kokoukseen osallistuville).

Liite 2 § 56 (erillinen liite)

Tasekirjaan sisältyvät keskeiset tilinpäätösasiakirjat on koottu taloutta koskevaksi tilinpäätöskirjaksi, josta käy yksityiskohdittain ilmi taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2005. Julkaisu, joka esitetään jaettavaksi tilinpäätöskokouksessa valtuutetuille toimintakertomusten ohella, on esityslistan liitteenä.

Liite 3 § 56 (erillinen liite)

Tilinpäätöksestä, kuntayhtymän ja TYKSin toimintakertomuksista sekä henkilöstökertomuksesta toimitetaan yhtenä niteenä kirjapainossa painettava vuosikertomusjulkaisu.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää osaltaan hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen vuodelta 2005 ja jättää tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi, hyväksyä kuntayhtymän toimintakertomuksen sekä merkitä TYKSin tulosyksiköiden toimintakertomukset tiedokseen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-

Hallitus 28.3.2006
57 §

Henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 8. henkilöstökertomus koskien vuotta 2005 on valmistunut.

Liite 1 § 57

Henkilöstökertomus on vielä luonnosvaiheessa sikäli, että se on sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan käsittelyssä torstaina 23.3.2006 ja sairaanhoitopiirin johtoryhmässä maanantaina 27.3.2006. Näissä toimielimissä mahdollisesti annetut korjausesitykset ja lausunnot esitetään hallituksen kokouksessa.

Edellä olevan lisäksi henkilöstökertomukseen tehdään tarvittaessa vielä teknisiä täsmennyksiä.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus hyväksyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstökertomuksen vuodelta 2005 ja oikeuttaa tekemään siihen teknisluonteisia korjauksia.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-

Valtuuston esityslistan liitteinä seuraavat kuntayhtymän tilinpäätös, toimintakertomus ja henkilöstökertomus vuodelta 2005.

Liitteet 1–3 § 8

-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää

1. vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2005,
2. hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen vuodelta 2005,
3. muista mahdollisista toimenpiteistä, joihin hallituksen kertomukset antavat aihetta,
4. tehdä laboratorioliikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisesti laboratorioliikelaitoksen vuoden 2005 tuloksesta 150.000 euron investointivarauksen hematologian automaattianalysaattoreiden hankkimiseksi vuonna 2006,
5. kattaa viihdytysrahastosta virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 20.350,73 euroa ja
6. jättää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuoden 2005 ylijäämän 5.584.734,37 euroa edellä mainittujen varausten ja rahastosiirtojen jälkeen taseen yli- ja alijäämätilille. Ylijäämästä 5.456.736,33 euroa on sairaaloiden ylijäämää ja 127.998,04 euroa laboratorioliikelaitoksen ylijäämää.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen. Todettiin, että hallituksen kertomukset eivät antaneet aihetta muihin toimenpiteisiin.

9
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2005

Tarkastuslautakunta 18.5.2006
121 §

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n ja tarkastussäännön 2 §:n mukaan mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja esittää myös ehdotukset toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

Tarkastuslautakunta on tutustunut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vuodelta 2005 sekä tilintarkastus-kertomukseen 2005 ja kuullut tilintarkastajien raportin tilintarkastuksesta tilivuodelta 2005.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus vuodelta 2005 on päivätty 28.4.2006 ja sen on allekirjoittanut JHTT-yhteisö PwC-Julkistarkastus Oy:n puolesta vastuullinen tilintarkastajana Irma Högman, JHTT. Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle ja käsitelty kokouksessa 11.5.2006 § 113.

Tilintarkastuskertomuksessa esitetään, että tilinpäätös voidaan hyväksyä sekä vastuuvapaus myöntää toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.- 31.12.2005.

Tarkastuslautakunnalla ei liene asiasta eriävää näkemystä tai muuta huomautettavaa, joten se yhtynee tilintarkastajien esitykseen. Tilintarkastuskertomus saatetaan valtuustolle tiedoksi.

Liite 1 § 121

Päätösesitys

Tarkastuslautakunta keskustelee tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä vuodelta 2005 sekä päättää

1. saattaa tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2005 valtuustolle tiedoksi ja
2. esittää valtuustolle, että tilinpäätös vuodelta 2005 hyväksytään ja
3. että vastuuvapaus myönnetään toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1–31.12.2005.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin esityksen mukaisena.

-.-.-.-

Liite 1 § 9

Tarkastuslautakunta

Valtuusto päättää

1. merkitä tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2005 tiedoksi ja
2. hyväksyä tilinpäätöksen vuodelta 2005 ja
3. myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1–31.12.2005.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

10
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2005

Tarkastuslautakunta 18.5.2006
§ 120

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n mukaan mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Tarkastuslautakunnan tilivuodelta laatima arviointikertomus, kuten myös tilintarkastuskertomus saatetaan tarkastussäännön 5 §:n mukaan valtuuston käsittelyyn yhdessä tilinpäätöksen kanssa.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt arviointikertomuksen 2005 muotoa ja sisältöä tilikauden työkokouksissaan. Arviointikertomuksen lopullinen sisältö muokataan ja päätetään tässä kokouksessa edellisissä kokouksissa tehdyn valmistelun ja kokoukseen tuotavan esitysluonnoksen pohjalta sekä allekirjoitetaan.

Päätösesitys

Tarkastuslautakunta käy keskustelua arviointikertomuksesta vuodelta 2005 ja päättää hyväksyä sen lopulliseen muotoonsa sekä esittää sen tiedoksi valtuustolle.

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti

1. hyväksyä ja allekirjoittaa arviointikertomuksen vuodelta 2005 (Liite 1)
   sekä
2. esittää sen tiedoksi valtuustolle.

-.-.-.-

Liite 1 § 10

Tarkastuslautakunta

Valtuusto päättää merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2005 tiedoksi.

Päätös

Valtuusto päätti merkitä arviointikertomuksen 2005 tiedokseen.

11
PSYKIATRIAN TULOSALUEEN AVAAVA TASE 1.1.2006, PSYKIATRIAN AIEMMIN KERTYNEIDEN YLIJÄÄMIEN PALAUTTAMINEN JA RAISION SAIRAALAN KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KANTAMINEN

Hallitus 23.5.2006
90 §

Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Sairaanhoitopiirin valtuusto teki 15.11.2005 (§ 9) päätöksen psykiatrian tulosalueen muodostamisesta 1.1.2006 lukien TYKSin, Salon seudun sairaalan, Vakka-Suomen sairaalan ja Loimaan aluesairaalan psykiatrian toiminnoista. Tulosalue toimii valtuuston päätöksen mukaan hallituksen alaisena. Tulosalueella on erillinen talousarvio, mutta sen toiminnan menot ja tulot sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Taloudenhoidon näkökulmasta psykiatrian tulosalue on luonteeltaan taseyksikkö (Vuosien 2006-2009 talousarviota ja -suunnitelmaa koskeva päätös 15.11.2005 § 11).

Psykiatrian tulosalue aloitti toimintansa 1.1.2006. Henkilökuntaa siirtyi piirin suomenkielisistä sairaaloista tulosalueen palvelukseen yhteensä 547 henkilöä.

Kunnallisessa taloudenhoidossa ja kirjanpidossa taseyksikkö on toimintamalli, jossa liiketoiminnan kannattavuutta ja taseasemaa seurataan liikelaitoksen tapaan, mutta jossa liiketoiminnan menot ja tulot otetaan kunnan ja kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksikkömalli on sovellettavissa paitsi liiketoimintaan myös muuhun kunnan tehtävään, jossa edellytetään kirjanpidon eriytystä ja tasejatkuvuutta, mutta joka kuitenkin pidetään talousarviossa (psykiatrian tulosaluetta koskeva tapaus). Liikelaitoksen tapaan taseyksikkö laatii soveltuvin osin kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Tämän johdosta taseyksikölle on muodostettava avaava tase, jossa määritellään taseyksikölle siirtyvät varat ja vastuut. Suomen Kuntaliiton kunnallisen liiketoiminnan eriyttämistä koskevan ohjeen mukaan taseyksikön avaavan taseen vahvistaa valtuusto. Ohjeen mukaan taseyksikölle siirrettäviä omaisuus- ja pääomaeriä ei ole tarpeen käsitellä talousarviovaikutteisesti.

Hallitus esittää valtuustolle, että psykiatrian tulosalueen omaisuudeksi siirretään Salon seudun sairaalan ja Vakka-Suomen sairaalan psykiatrian toimintayksiköiden rakennukset, jotka ovat olleet sairaaloissa nyt perustettua psykiatrian tulosaluetta vastaavien yksiköiden käytössä 31.12.2005. TYKSin ja Loimaan aluesairaalan psykiatrian yksiköiden tilojen käyttöoikeuden tulosalue vuokraa 1.1.2006 lukien. Rakennukset siirretään vuoden 2005 lopun tasearvoa vastaavalla arvolla, yhteensä 14.139.539,57 euroa. Lisäksi psykiatrian tulosalueen omaisuudeksi siirretään, vuoden 2005 lopun tasearvoihin perustuen, psykiatrialle kuuluva osuus EPK-järjestelmän investointimenojen ennakkomaksuista (262.592,19 euroa), tiettyjen toimitilojen hallintaan oikeuttavat käyttöomaisuusosakkeet (536.453 euroa), puhelinosuudet (37.591 euroa) ja osuus keskushallinnon peruspääomaan (76.807 euroa). Lisäksi siirretään kiinteät rakenteet ja laitteet sekä irtaimisto, jotka ovat olleet sairaaloissa nyt perustettua psykiatrian tulosaluetta vastaavien yksiköiden käytössä. Lyhytvaikutteinen irtaimisto, joka on sairaaloissa kirjattu vuosikuluksi, siirretään vastikkeetta. Kiinteät rakenteet ja laitteet siirretään vuoden 2005 lopun tasearvoa vastaavalla arvolla 65.948,41 euroa ja irtaimisto arvolla 15.461,63 euroa. Käyttöomaisuuden ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat siirretään arvolla 33.589,45 euroa.

Psykiatrian tulosalueen avaava tase 1.1.2006, jonka liitelaskelmista käy ilmi luettelo tulosalueelle siirrettävästä omaisuudesta on esityslistan liitteenä.

Liite 1 § 90

Psykiatrian tulosalueen peruspääoman määräksi muodostuu pysyviä vastaavia (käyttöomaisuutta) vastaava määrä 16.783.931 euroa vähennettynä pakollisiin varauksiin kirjatulla vanhojen eläkkeiden eläkevastuuvarauksella 74.992 euroa. Tulosalueen peruspääoma (16.708.939 euroa) jaetaan jäsenkuntien omistusosuuksiksi, mikä merkitsee, että jäsenkunnat omistavat psykiatrian tulosalueen varat suoraan, ei somaattisiksi jäävien sairaalayksiköiden kautta. TYKSistä siirtynyt peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi TYKSin peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa ja Loimaan aluesairaalasta siirtynyt peruspääoma Loimaan aluesairaalan peruspääomaosuuksien suhteessa. Salon seudun sairaalasta ja Vakka-Suomen sairaalasta siirtyneet peruspääomat jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi näiden sairaaloiden psykiatrian toimintayksiköiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. (Halikon sairaalalle ja Uudenkaupungin sairaalalle määriteltiin avaavassa taseessa sairaanhoitopiiriä perustettaessa 1.1.1991 erilliset peruspääomat, joiden kuntakohtainen karttuminen jäsenkuntien käytön suhteessa vuotuiserien lainajärjestelyn muodossa on laskettu erikseen vuosina 1992-2001.) Somaattisiksi jääviin sairaaloihin jäljelle jäävä peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi Salon seudun sairaalan ja Vakka-Suomen sairaalan osalta näiden sairaaloiden somaattisten toimintayksiköiden peruspääoma-osuuksien mukaisessa suhteessa. TYKSissä ja Loimaan aluesairaalassa, joissa ei ole tehty jakoa peruspääomassa somaattiseen ja psykiatriseen toimintaan, jakoperusteena käytetään jäljelle jäävän peruspääoman osalta sairaaloiden koko peruspääoman kuntakohtaista jakautumaa. Sairaanhoitopiirin peruspääoman kokonaismäärä ei psykiatrian tulosalueen perustamisen johdosta muutu. Peruspääoman jakautumiseen jäsenkuntien kesken tulee vähäisiä muutoksia. Esityslistan liitteenä on laskelmat psykiatrian tulosalueen ja somaattisiin sairaaloihin jäljelle jäävän peruspääoman jaosta jäsenkuntien kesken ja psykiatrian tulosalueen perustamisen vaikutuksesta peruspääoman kuntakohtaiseen kokonaisjakautumaan.

Liite 2 § 90

Psykiatrian tulosalueen taseeseen siirretään lisäksi sairaaloissa vuosina 1998–2005 kertyneet psykiatrisen toiminnan ylijäämät ja alijäämät sairaaloittain seuraavasti. Hallitus esittää valtuustolle, että yli- ja alijäämät palautetaan jäsenkunnille sairaaloiden vuosien 1998–2005 psykiatrisen toiminnan käytön suhteessa vuoden 2006 liiketapahtumana siten kuin esityksen lopusta käy tarkemmin ilmi. Psykiatrian tulosalue suorittaa palautuksen.

Sairaalat maksavat kertyneet ylijäämät psykiatrian tulosalueelle rahasuorituksena. Salon seudun sairaalan psykiatrian yksikön alijäämän psykiatrian tulosalue maksaa Salon seudun sairaalalle. Psykiatrian tulosalueen avaavassa taseessa ylijäämät ja alijäämät merkitään nettona oman pääoman erään edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja maksusuoritusta koskeva saaminen sairaaloilta lyhytaikaisiin saamisiin (Salon seudun sairaalan osalta lyhytaikaisiin velkoihin).

Psykiatrian tulosalueen vastuisiin siirretään sen palvelukseen siirtyneen henkilökunnan lomapalkka- ja lomarahavelka sosiaalikuluineen tilinpäätöksen 2005 perusteella 2.609.784,65 euron määräisenä. Koska maksuvelvollisuus ennen vuotta 2006 kertyneistä lomapalkoista ja lomarahoista kuuluu sairaaloille, kirjataan psykiatrian tulosalueen avaavassa taseessa vastaava summa lyhytaikaisiin saamisiin sairaaloilta.

Lyhytaikaisiin saamisiin kirjataan lisäksi kesken olevien evo- ja ulkoisen rahoituksen tutkimusprojektien TYKSissä käyttämättä jääneet rahoitusosuudet. Samoin käyttämättä jääneet lasten ja nuortenpsykiatrian valtionavustukset vuosilta 2003–2005 sekä lahjoitusrahastojen katteet. Vastaviennit tehdään taseen vastattavissa vieraan pääoman eriin saadut ennakot ja siirtovelat. Lahjoitusrahastojen katteet kirjataan vastattavissa toimeksiantojen pääomiin.

Taseen vastaavien siirtosaamisiin merkitään lisäksi saaminen Eu/Cosip
-projektista ja vastaaviin tätä koskeva lyhytaikainen velka TYKSille.

Psykiatrian tulosalueen avaavan taseen loppusummaksi edellä mainituista eristä muodostuu yhteensä 24.078.918,51 euroa.

Sairaaloiden taseisiin tehdään luovutettua omaisuutta, ylijäämävaroja ja vastuita koskevat päinvastaiset kirjaukset. Luovutettu käyttöomaisuus kirjataan peruspääomaa vähentäen.

Psykiatrian toiminnan vuosina 1998–2005 kertyneiden ylijäämien palauttaminen jäsenkunnille ja Raision aluesairaalan vuosina 1998–2003 kertyneen alijäämän huomioon ottaminen

Psykiatrinen toiminta on vuosina 1998–2005 tuottanut TYKSissä ylijäämää 814.839 euroa, mikä on 10,3 % psykiatrian vuotuisista myyntituotoista. Loimaan aluesairaalassa ylijäämäkertymä on 974.128 euroa, mikä on 53,6 % ja Vakka-Suomen sairaalassa 2.219.422 euroa, mikä on 33,4 % vuotuisista psykiatrian myyntituotoista. Salon seudun sairaalassa psykiatrinen toiminta on tuottanut alijäämää 150.493 euroa, mikä on 1,2 % vuotuisista psykiatrian myyntituotoista. Koko psykiatrian nettomääräinen ylijäämäkertymä on 3.857.896 euroa (13,3 %). Koska psykiatrian tulosalueen muodostaminen merkitsee, että osavastuualuekohtaisia yli- ja alijäämäkertymiä ei voida psykiatrian tulosalueen sisällä pitää jatkossa erillään, vaan ne menevät hinnoittelussa tasaisesti kaikkien psykiatrian tulosaluetta käyttävien kuntien hyväksi, on perusteltua, että osavastuualueilla vuosina 1998–2005 kertyneet psykiatrisen toiminnan yli- ja alijäämät palautetaan vuosien 1998–2005 käytön suhteessa niille jäsenkunnille, joiden käytöstä ne ovat syntyneet ja psykiatrian tulosalueen tuloslaskenta aloitetaan 1.1.2006 lukien nollatilanteesta. Esityslistan liitteenä on ylijäämien palauttamista koskeva kuntakohtainen jakolaskelma.

Liite 3 § 90

Psykiatrian toiminnan 3,9 milj. euron ylijäämien palauttamisen yhteydessä on perusteltua ottaa vähennyksenä huomioon Raision aluesairaalassa vuosina 1998–2003 kertyneet alijäämät 442.713 euroa, koska Raision aluesairaalan TYKSiin vuonna 2004 tapahtunut fuusio on yli- ja alijäämien näkökulmasta

verrattavissa psykiatrian tulosalueen muodostamiseen ja kyseiset alijäämäkertymät ovat edelleen Raision aluesairaalan käyttäjäkunnilta kantamatta. Esityslistan liitteenä on Raision aluesairaalan alijäämien 1998–2003 jako jäsenkunnille.

Liite 4 § 90

Liitteessä 5 § on laskettu jäsenkunnille nettomääräisesti palautettavat summat.

Liite 5 § 90

Ylijäämien palauttaminen tapahtuu avaavan taseen jälkeen vuoden 2006 liiketapahtumana. Palautukset maksetaan taseen yli- ja alijäämätililtä. Jäsenkuntien kirjanpidossa palautukset käsitellään muina rahoitustuottoina.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle

1. että sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueelle siirretään avaavassa taseessa 1.1.2006 edellä esityksessä määritellyt varat ja vastuut arvostettuina tilinpäätöksen 2005 mukaisiin tasearvoihin ja peruspääoman määräksi vahvistetaan 16.708.939,00 euroa ja taseen loppusummaksi yhteensä 24.078.918,51 euroa.
2. että jäsenkuntien osuudet psykiatrian tulosalueen ja sairaaloiden jäljelle jääneisiin peruspääomiin määritellään liitteessä 2 § 90 esitetyllä tavalla ja että
3. jäsenkunnille palautetaan vuoden 2006 liiketapahtumana psykiatrian toiminnan vuosina 1998–2005 kertyneet ylijäämät 3.857.896,47 euroa liitteen 3 § 90 mukaan, mistä vähennetään Raision aluesairaalan vuosina 1998–2003 kertynyt alijäämä 442.713,37 euroa liitteen 4 § 90 mukaan.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää,

1. että sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueelle siirretään avaavassa taseessa 1.1.2006 edellä esityksessä määritellyt varat ja vastuut arvostettuina tilinpäätöksen 2005 mukaisiin tasearvoihin ja peruspääoman määräksi vahvistetaan 16.708.939,00 euroa ja taseen loppusummaksi yhteensä 24.078.918,51 euroa,
2. että jäsenkuntien osuudet psykiatrian tulosalueen ja sairaaloiden jäljelle jääneisiin peruspääomiin määritellään liitteessä 2 § 90 esitetyllä tavalla ja että
3. jäsenkunnille palautetaan vuoden 2006 liiketapahtumana psykiatrian toiminnan vuosina 1998–2005 kertyneet ylijäämät 3.857.896,47 euroa liitteen 3 § 90 mukaan, mistä vähennetään Raision aluesairaalan vuosina 1998–2003 kertynyt alijäämä 442.713,37 euroa liitteen 4 § 90 mukaan.

Liitteet 1–5 § 11

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen. Pöytäkirjaan liitettiin yksimielisesti valtuutettu Martti Sipposen ehdotuksesta Naantalin kaupunginhallituksen pöytäkirjanote Naantalin ja Raision kaupunkien valtuustoryhmien kannanottoina.

Liite 1 § 11a pöytäkirjaan

12
YHTEENVETO JA SAIRAANHOITOPIIRIN HALLITUKSEN KANNANOTOT VALTUUSTON STRATEGIAKOKOUKSEN 4.4.2006 TYÖRYHMÄTÖISTÄ

Hallitus 23.5.2006
92 §

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden

Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja esitti sairaanhoitopiirin valtuuston poliittisten ryhmien puheenjohtajille, että 4.4.2006 pidetyn valtuuston strategiakokouksen ryhmätöistä laaditaan työryhmäkohtaisten raporttien lisäksi yksi kokonaisyhteenveto, johon on koottu tärkeimmät ryhmätöiden tulokset. Hallitukselle jaettiin myös erikseen kaikkien kahdeksan ryhmän raportit. Hallitus keskusteli seminaarissaan 25.4.2006 raporteista niiden tiivistelmän pohjalta. Osa tiivistelmässä olevista asioista on luonteeltaan nopeaan, välittömään toimeenpanoon soveltuvia eivätkä ne ole strategiaan kuuluvia. Käydyn keskustelun ja muun strategian valmistelussa hyödynnetyn aineiston pohjalta on hallitus 23.5.2006 kokouksessaan hyväksynyt työryhmien raportteihin oheiset kannanotot. Strategian valmistelu jatkuu ja varsinainen strategiaehdotus vuosille 2007–2015 tulee sairaanhoitopiirin syysvaltuuston kokoukseen 21.11.2006 käsiteltäväksi.

Työryhmä 1

PALVELUJEN LAATU JA SAATAVUUS

Keskeisin työryhmän johtopäätös oli se, että yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä tulee parantaa nykyisestä. Jatkohoitopaikkoja tarvitaan nykyistä enemmän. Sairauksien ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa kunnissa, terveyskeskuksissa ja ohjaavalla tavalla myös sairaanhoitopiirin toimesta. Call center -toimintaa pidettiin kannattavana. Raskaan päivystyksen, mm. yöaikaisen leikkaustoiminnan, keskittämistä kannatettiin. Sen sijaan kevyempien erikoislääkärikonsultaatioiden mahdollisuus myös päivystysaikana koettiin tärkeäksi yhdistetyissä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspisteissä. Yhteistyön lisäämistä yksityissektorin kanssa ja myös ostopalvelujen käytön lisäämistä pidettiin perusteltuna.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esitetyt kannanotot tullaan sisällyttämään valmisteilla olevaan strategiaan.

Työryhmä 2

TOIMINNAN KUSTANNUSTEHOKKUUS

Tuottavuuden lisäämistä korostettiin useissa puheenvuoroissa. Keinoina siinä nähtiin mm. nykyisen tuotannon kriittinen analysointi, oikealla tavalla tehty keskittäminen, toimintojen uudelleenorganisoiminen, ulkoistaminen, jatkohoitopotilaiden siirto muualle erikoissairaanhoidosta, erilaisten päällekkäisyyksien purkaminen ja aikaisempaa kriittisempi keskittyminen kaikkein oleellisimpiin palveluihin.

Useassa puheenvuorossa kannatettiin terveydenhuollon kahden tason eli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä. Ostopalveluja voidaan myös lisätä, sairaanhoitopiiri voisi toimia ostajana yksittäisten kuntien puolesta. Investoinnit tulee rahoittaa ensi sijassa vieraalla pääomalla. 1 %:n suuruinen reaalikasvukin on kuntien talouden näkökulmasta korkea.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esitetyt kannanotot tullaan pääosin sisällyttämään valmisteilla olevaan strategiaan. Kannanottoa keskittymisestä kaikkein olennaisimpiin palveluihin ei voida sellaisenaan sisällyttää strategiaan, koska lainsäädännön perusteella sairaanhoitopiirin järjestämisvelvollisuuteen kuuluu sekä kiireellistä hoitoa että kiireetöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoito yhtenäisin lääketieteellisin perustein, jotka on vahvistettu STM:n toimesta. Hoitokriteerien mukaan potilaan toimintakykyä rajoittavat sairaudet on hoidettava julkisin varoin. Kosmeettista tai muuta ei-lääketieteellistä hoitoa sairaanhoitopiirin sairaaloissa ei tarjota kuntien rahoittamana. Myöskään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä ei sellaisenaan voida sisällyttää sairaanhoitopiirin strategiaan. Asia vaatisi sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamista ja käytännössä kuntien yksimielisyyttä. Sellaista tahtotilaa ei Varsinais-Suomessa ole havaittavissa perusterveydenhuollon ydintoimintojen (terveyskeskuslääkäri- ja hammaslääkäritoiminta, neuvolat, koulu-, opiskelija- ja työterveyshuolto) osalta. Sen sijaan sairaanhoitopiiri hoitaa jo tällä hetkellä useita erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisiä palveluita ja niiden määrä tulee entisestään lisääntymään. Hallitus totesi osaltaan – yhtyen myös työryhmässä esitettyihin mielipiteisiin – että yhden prosentin reaalikasvussa pysyminen erikoissairaanhoidon lakisääteiset vaatimukset, ikärakenteen muutoksen, lääketieteen teknologian ja mm. työmarkkinatilanteen huomioiden, tulee olemaan vaativa tehtävä.

Työryhmä 3

ORGANISAATIO- JA JOHTAMISRAKENTEEN SELKIYTTÄMINEN

Työryhmä näki, että kolmilinjaisesta johtamisesta (toiminta ja talous, lääketiede, hoitotyö) tulee siirtyä selkeään yksijohtajajärjestelmään. Budjettivastuun tulee kohdentua linjaorganisaatiossa johdonmukaisesti. Strategisen johdon tulee pystyä keskittymään heille kuuluviin tehtäviin. Yleisesti todettiin, että yksikkötason johtamisessa tulee lisätä johtamistaitoja sekä henkilöstöjohtamisen että talousjohtamisen alueilla. Yksikköjen huomattavia kokoeroja pidettiin ongelmallisena. Johtamistehtävistä selviytymiseen tulee turvata myös ajallinen resurssi. Sairaanhoitopiirin kokonaisorganisaatiota tulee edelleen selkiyttää. Osavastuualueiden itsenäiset johtokunnat ja aluesairaaloiden asema tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun. Yhtymävaltuuston työskentelyssä voitaisi käyttää esimerkiksi valiokuntajärjestelmää. Valtuutetuille tulisi järjestää myös nykyistä enemmän perehdyttämistä. Valtuuston vaikutusvaltaa käsiteltäviin merkittäviin kysymyksiin tulee lisätä.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esitetyt kannanotot tullaan pääosin sisällyttämään valmisteilla olevaan strategiaan. Valtuuston aseman osalta hallitus toteaa, että suuren kuntayhtymän yli 100-jäsenisen valtuuston tehtävää ei pidä kehittää kunnanvaltuustojen roolin suuntaan vaan enemmänkin yhtymäkokouksen (vertaus: osakeyhtiöiden yhtiökokoukset) suuntaan.

Työryhmä 4

PALVELUTUOTANNON PROSESSIJOHTAMISEN VAHVISTAMINEN

Työryhmän johtopäätöksen mukaan rajallisia resursseja tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti, mikä on poliittisen järjestelmän vastuulla ja toisaalta vaikuttavasti, mikä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastuulla. Terveyskeskusten yhdistäminen suuremmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi on perusteltua. Erikoissairaanhoidon antamia konsultaatioita terveyskeskuksissa pitää lisätä joko erikoislääkäripoliklinikoiden tai etäkonsultaatioiden muodossa. Työn kiertoa tulee lisätä ja ammattiryhmien välistä työnjakoa kehittää nykyisestä liian hierarkisesta mallista. Yhteispäivystyksiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken tulee pyrkiä. Kotiutusprosessiin tulee kiinnittää selvästi nykyistä enemmän huomiota. Tässä yhteistyö sosiaalitoimen kanssa on erittäin tärkeää. On perusteltua keskittää erityisesti leikkauspäivystystoimintaa. Vastaavasti kevyempää toimintaa (esim. päiväkirurgia) voidaan hajauttaa. Prosessien johtamisessa tärkeää on substanssin ohella hallita taloudellisuusajattelu ja johtamiskoulutusta onkin lisättävä keskijohdolle. Prosessijohtamisen tueksi tarvitaan selkeät mittarit, joista työryhmä myös keskusteli.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esitetyt kannanotot tullaan sisällyttämään valmisteilla olevaan strategiaan tai huomioimaan sellaisenaan lähiaikojen toiminnassa.

Työryhmä 5

INFRASTRUKTUURIHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN

Työryhmä rajasi infrastruktuurihankkeet tilahankkeisiin, laitehankkeisiin ja tietotekniikkahankkeisiin. Eniten oli esillä suurin lähivuosien investointi, eli T-sairaalan jatkorakentaminen. Tilaratkaisujen tavoitteena on oltava tehokkaat tilat, jotka osaltaan varmistavat sen, että investointikustannukset saadaan takaisin käyttökustannusten alenemisena verrattuna nykyisissä tiloissa tapahtuvaan toimintamalliin. Myös tiloista, joiden käytöstä luovutaan, tulee päästä järkevällä tavalla eroon. Pitkällä tähtäimellä Paimion sairaalan ja Raision sairaalan tiloja ei tarvittane erikoissairaanhoitoon. Kiinteistöhallinnon järjestäminen tehokkaalla tavalla on varmistettava. Vaihtoehtoiset tavat rahoittaa kiinteistöinvestointeja on tutkittava. Tietojärjestelmähankkeista keskusteltaessa nousivat esille erilaiset käyttöön liittyneet ongelmat. Korostettiin niiden voittamista yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa. Tulee pyrkiä yhtenäisyyteen kansallisella tasolla. Tärkeitä ovat aluetietojärjestelmän toimivuus ja elektroniset lähetekäytännöt.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esitetyt kannanotot tullaan sisällyttämään valmisteilla olevaan strategiaan tai huomioimaan sellaisenaan lähiaikojen toiminnassa.

Työryhmä 6

HENKILÖSTÖN HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMINEN

Työryhmä näki kehittämisasioina työvoiman saatavuudessa seuraavia asioita: Työelämän ja koulutusyksiköiden yhteistyön lisäämisen ja rekrytointiosaamisen parantamisen. Osaamisen alueilla nähtiin kehittämiskohteiksi seuraavat: Täydennyskoulutuksen lisääminen ja tason parantaminen, johtamisosaamisen lisääminen oikeilla johtajavalinnoilla, johtamiskoulutuksella ja sosiaalisten taitojen parantamisella sekä toimenkuvien ja tehtävien ajantasaistamisen. Työhyvinvoinnin alueella kehittämiskohteiksi nähtiin omaan työhön kohdistuvien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, kehityskeskustelujen aikaisempaa parempi käyminen sekä virkistystoiminnan tukeminen. Työryhmän näkemyksen mukaan sairaanhoitopiirin henkilöstön palkkatason tulee olla kilpailukykyinen verrattuna muiden sairaanhoitopiirien palkkatasoon.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esitetyt kannanotot tullaan sisällyttämään valmisteilla olevaan strategiaan tai sitä konkretisoivaan henkilöstöohjelmaan. Palkkauksen osalta sairaanhoitopiirin vertailuryhmänä tulee pitää muita yliopistollisia sairaanhoitopiirejä lukuun ottamatta HUS-piiriä. Toisaalta sairaanhoitopiirin tulee vaikuttaa valtakunnalliseen työnantajapolitiikkaan siten, että kunnallinen terveydenhuolto säilyttää vetovoimansa ja toisaalta siten, että hallitsemattomalta palkkakilpailulta eri kuntien ja kuntayhtymien kesken voidaan välttyä.

Työryhmä 7

YLIOPISTOLLISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN

Tieteellisen tutkimuksen alueella työryhmä korosti hoitojen vaikuttavuustutkimuksen lisäämistä, terveydenhuollon palvelujärjestelmän tutkimusta, perusterveydenhuollon kytkemistä mukaan tutkimustoimintaan,

kliinisen tutkimuksen osaamiskeskuksen organisointia TYKSiin sekä tutkijoiden motivaatio- ja kannustustekijöistä huolehtimista. Akateemisten ammattiryhmien koulutuksessa tulee riittävästi paneutua väestön terveystarpeisiin (esim. geriatria) sekä perusterveydenhuollossa että yliopistosairaalan ulkopuolella toimivien henkilöiden osaamiseen ja valmiuksiin. Yhteyksiä Turun Biocityyn tulee lisätä. Ulkopuolista rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen tulee saada lisättyä. TYKSiä ei saa kilpailuttaa palvelutuotantovaatimuksilla "hengiltä", koska tarvitaan myös yliopistollista osaamista, josta hyötyy koko maakunta.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esitetyt kannanotot tullaan sisällyttämään valmisteilla olevaan strategiaan tai sitä konkretisoiviin tutkimus- ja opetustoimintaa koskeviin kehittämisohjelmiin. Yliopistojen kanssa tapahtuvan yhteistoiminnan sopimusperustaa laajennetaan ja vanhat sopimukset saatetaan ajan tasalle. Koulutuksen ja tutkimuksen kunnille mahdollisesti aiheuttama kustannusrasitus tulee – ennen kuin valtionrahoitus lisääntyy – saattaa läpinäkyväksi. Samalla tulee perustella koulutuksen ja tutkimuksen hyödyt.

Työryhmä 8

JOHTAMISOSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Sairaanhoitopiirissä tulee esimies- ja johtotehtävissä toimivilta. edellyttää riittävän substanssiosaamisen lisäksi myös leadership-ominaisuuksien eli ihmisten johtamisen hallintaa ja management-taitojen eli "johtamisen tekniikoiden" hallitsemista. Tärkeintä on kuitenkin nyt johto- ja esimiestehtävissä olevien koulutus. Tässä voitaisiin käyttää kolmiportaista sisäistä koulutusohjelmaa, josta ylimmissä johtamistehtävissä olevat suorittaisivat 40–80 opintoviikon laajuisen johtamiskoulutuksen (esim. MBA-tutkinnon) tai muun vastaavan.

Seuraavan johtajaryhmän tulisi suorittaa ainakin 20–40 opintoviikon laajuinen johtamiskoulutus. Kaikkien esimiesten tulisi saada noin 10 opintoviikon laajuinen esimieskoulutus. Esimies- ja johtamiskoulutus on myös vetovoimatekijä tulevaisuudessa. Koulutuksen tulee olla jatkuvaa. Kehityskeskustelujen merkitys on tärkeä.

Hallituksen kannanotto:

Työryhmän tiivistelmässä esittämä johtamiskoulutus toteutetaan ja uusia esimiehiä ja johtajia valittaessa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota johtamiskykyihin ja -taitoihin.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus hyväksyy valtuuston työryhmien tiivistelmiin edellä esitetyt kannanotot ja saattaa ne tiedoksi valtuustolle 14.6.2006 kokouksessa.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto merkitsee tiivistelmät ja kannanotot tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

13
T-SAIRAALAN TOISEN VAIHEEN HANKESUUNNITELMA JA HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN

Hallitus 23.5.2005
93 §

Projektinjohtaja Heikki Korvenranta
Projektijohtaja Timo Seppälä
Kehitysjohtaja Pentti Kojo
Hallintopäällikkö Lauri Tanner
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén

T-sairaalan toisen vaiheen suunnittelu ja rakentaminen sisältyy yhtymävaltuuston 14.10.2004 vahvistamaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousarvioon ja -suunnitelmaan 2005–2008. Silloisen suunnitelman mukaan sairaalan rakentamisen suunniteltiin ajoittuvan vuosille 2006–2009.

Suunnittelun käynnistämiseksi sairaanhoitopiirin hallitus asetti tammikuussa 2004 T-sairaalan 2-vaiheen suunnittelua varten projektin, jonka ohjausryhmään nimettiin hallituksen strategiaryhmä, rakennusjaoston puheenjohtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja ja talousjohtaja. Lisäksi ohjausryhmään kutsuttiin Turun kaupungin, Turun yliopiston, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja ns. viisikkokuntien sekä muiden Varsinais-Suomen kuntien osalta Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen osavastuualueiden edustajat.

Projektin tehtävänä oli tehdä yksityiskohtainen ja ajantasainen selvitystyö T-sairaalan sisällöstä ja laatia toiminnallinen suunnitelma sekä tilojen käytön suunnitelma. Selvitystyön yhteydessä tehtiin ensi vuosikymmenen toiminnan ja toimintaympäristön tulevaisuusskenaariot sekä laadittiin pääsairausryhmittäin hoidon tuottamisen potilasvirta-analyysit. Toiminnalliseen suunnitelmaan ja potilasvirta-analyyseihin perustuen laadittiin myös alustava tilojen käyttö- ja sijoittelusuunnitelma. Ohjausryhmä hyväksyi yksimielisesti projektin loppuraportin kokouksessaan 17.3.2005.

Sairaanhoitopiirin hallitus merkitsi tiedoksi loppuraportin kokouksessaan 15.4.2005 ja hallitus hyväksyi hankesuunnitelman ensimmäisen version 24.5.2005.

T-sairaalahanke esiteltiin valtuustolle 14.6.2005 pidetyssä kokouksessa / 21 §. Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén ja projektijohtaja Heikki Korvenranta ovat esitelleet hanketta myös maakunnallisissa tilaisuuksissa Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Salossa vuonna 2005.

Hankesuunnitelman mukaan T-sairaala tulee toisen vaiheen valmistuttua toimimaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon päivystyksen, akuuttihoidon sekä vaativien ja raskaiden erikoissairaanhoidon palvelujen sairaalana erityisesti kirurgian, sisätautien, neurologian ja keuhkosairauksien erikoisaloilla. T-sairaalassa säilyy syöpätautien hoito. Lisäksi sairaalaan varataan tilat Turun alueen perusterveydenhuollon päivystykselle.

T-sairaalan toisen vaiheen rakentaminen turvaa sairaanhoitopiirin ja alueen sairaanhoidon palvelujen tuottamisen asianmukaisessa ja tehokkaassa ympäristössä seuraavien vuosikymmenien ajan. Lisäksi T-sairaalan valmistuminen mahdollistaa ensi vuosikymmenellä tarpeellisen U-sairaalan saneerauksen.

Jos T-sairaalan toisen vaiheen rakentaminen viivästyy, sairaanhoitopiiri ei pysty tuottamaan 2010-luvun alussa etenkään sydänsairauksien ja muiden sisätautien sekä traumatologian ja kirurgian palveluja siinä laajuudessa kuin lainsäädäntö, nykyinen tarve ja ennakoitu 2010-luvun kysyntä aiheuttavat. Palvelut on silloin pakko ostaa muualta (mm. yksityiseltä terveydenhuollolta, Satakunnan sairaanhoitopiiriltä ja osin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä). Tämä merkitsee palvelujen järjestämisen kustannusten kasvua ja laadun huononemista, koska suuri osa kyseisistä palveluista tarvitaan päivystyksenä tai muuten kiireellisenä hoitona. Kuljetuskustannukset muodostavat silloin merkittävän kustannuslisän ja kuljetukseen kuluva aika on riskitekijä, joka huonontaa hoitojen tuloksia.

Hankkeen suunnittelua on jatkettu vuosien 2005 ja 2006 aikana. Suunnittelun aikana sekä toiminnalliset tarpeet että niihin liittyvät tilatarpeet ovat täsmentyneet ja niihin on ollut perusteltua tehdä muutoksia.

Hankesuunnitelman (24.5.2005) mukaisesti T-sairaalan uusien toimintojen tilatarpeeksi arvioitiin 24 900 m2. Tästä 2 500 m2 olisi sijoittunut T-sairaalan ensimmäisen vaiheen tiloihin. Tämä edellytti, että näistä tiloista muualle siirtyville toiminnoille (ihotautien, keuhkosairauksien poliklinikan ja allergiayksikön sekä päiväkirurgian toiminnat) olisi ollut rakennettava uudet tilat muualle TYKSin alueelle. Tämän vuoksi suunnitelmia muutettiin niin, että ihotautien, keuhkosairauksien ja allergiayksikön toiminnat jäävät T-sairaalaan, ainoastaan päiväkirurgia siirtyy T-sairaalan ulkopuolelle. Muutos edellyttää, että T-sairaalaan rakennetaan yksi vuodeosasto ja puolitoista poliklinikkakerrosta enemmän kuin alkuperäinen suunnitelma sisältää. Ratkaisu kuitenkin vähentää myöhempää saneeraus/rakentamistarvetta muualla sairaalan alueelle runsaalla 2 000 m2:llä.

Toiminnallisesti lisäyksenä tilaohjelmaan on uutena sisällytetty uusi verisairauksien (hematologian) vuodeosasto, jonka rakentaminen on tarpeen kiireellisesti toiminnan laatuvaatimusten perusteella (suoritetun kansainvälisen auditoinnin perusteella). Aiemmissa suunnitelmissa osasto on ollut tarkoitus sijoittaa U-sairaalan tiloihin. Ratkaisu vähentää muualle sairaalan alueelle sijoitettavan toiminnan tarvetta noin 850 m2:ä.

Varsinaisen toiminnan tiloihin muuten lisäystä on suunnittelutyön edetessä tullut noin 1 600 m2:n verran (kuvantaminen, urologia, kirurginen poliklinikka, kansliatiloja). Tämän lisäksi välinehuollon, ruokahuollon ja lääkehuollon toimintojen selvitys on tuonut noin 800 m2:n lisätilatarpeen. Muutokset tehostavat näitä toimintoja.

Hankkeen suunnittelusta ja siihen liittyvistä muutoksista esitettiin väliraportti hallitukselle 13.1.2006, jolloin hallitus merkitsi raportin tiedoksi ja päätti että raportin periaatteiden mukainen hankesuunnitelma tuodaan hallituksen käsittelyyn luonnossuunnitteluvaiheessa. Tämä hankesuunnitelma on nyt valmistunut.

Liite 1 § 93 (jakelu vain hallituksen kokoukseen osallistuville materiaalin laajuudesta johtuen)

Myös toiminnallinen suunnitelma on uudistettu.

Liite 2 § 93 (jakelu vain hallituksen kokoukseen osallistuville materiaalin laajuudesta johtuen)

Hankkeen hyötypinta-alaksi esitetään uudessa hankesuunnitelmassa 29.785 hyötyneliötä ja hankkeen kokonaiskustannuksiksi 128.600.000 € alv 0 %. Hankeen kustannukset on huomioitu toukokuun 2006 hintatasossa. Hankkeen kustannukset ovat 24.5.2005 hankesuunnitelmaan suunnitelmaan nähden nousseet noin 3 % (n. 3 M€) vuodessa rakennuskustannusten nousun myötä. Loppuosa kustannusmuutoksesta johtuu hankkeen väliraportin mukaisesta laajuuden muutoksesta.

Hanke on tarkoitus toteuttaa kahdessa päävaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan uusi vuodeosastorakennus (D-osa) Hämeenkadun puoleiselle sivulle ja korotetaan vanhaa poliklinikkasiipeä (B-osa) kahdella kerroksella. Ensimmäisen vaiheen perustusurakka on tarkoitus käynnistää ensi kesänä ja rakennustyöt joulukuussa 2006. Uusi vuodeosastorakennus valmistuu toukokuussa 2008 ja kokonaisuudessaan 1-vaihe on valmis helmikuussa 2009.

Toisen vaiheen luonnossuunnitelmat valmistuvat marraskuussa 2006. Toisen vaiheen rakentaminen käynnistyy perustusurakalla helmi-maaliskuussa 2008 ja rakentaminen keväällä 2008. Toisen vaiheen ja samalla koko hankkeen rakennustyöt valmistuvat keväällä 2011. Käytössä uusien tilojen arvioidaan olevan syksyllä 2011.

T-sairaalan toisen vaiheen hankkeen toteutuminen luo edellytykset sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon päivystyspalvelujen sekä vaativien ja raskaiden palvelujen tuotannolle kirurgian, traumatologian, neurologian, keuhkosairauksien, sydänsairauksien sekä muiden sisätautien tautiryhmissä. Samalla luodaan edellytykset Turun alueen perusterveydenhuollon päivystyspalveluille sijoittua yhteiseen toimintapaikkaan. Tästä mallista, joka on toteutettu useassa kaupungissa, saadaan monia toiminnallisia synergiaetuja.

Mainitut erikoissairaanhoidon palvelut muodostavat tällä hetkellä kolmanneksen TYKSin erikoissairaanhoidosta. Pääosin nämä palvelut on tuotettu noin 70 vuoden ajan A-sairaalassa. T-sairaalan toisen vaiheen valmistuminen auttaa osaltaan vastaamaan niihin palvelutuotannon lisääntyviin määrällisiin, laadullisiin ja kustannuksellisiin haasteisiin, joita lainsäädäntö, lääketieteen kehitys, väestön vaatimustaso sekä ikärakenteen muutos aiheuttavat.

T-sairaalan toisen vaiheen tarkistetun hankesuunnitelman mukainen rakennuksen hyötypinta-ala on 29 785 m2. Rakentamisen tavoitehinta-arvio on 128,6 M€:a ja erillisten kiinteiden sairaalalaitteiden ja urakoiden tavoitehinta-arvio on n.29 M€:a. Sairaalassa tarvittavien kalliiden (>200.000 €) tutkimus- ja hoitolaitteiden uushankinta-arvo on noin 21 M€.a ja irtaimiston uushankinta-arvo on noin 18 M€.a. Kokonaisuudessaan rakennus hankesuunnitelman aikataulun mukaan otetaan käyttöön vuonna 2011. Tuotannon arvon arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 130 M€:a.

T-sairaalan toiminnallinen suunnitelma perustuu nykytoiminnan ja siitä johdetuille palvelutarpeen laadullisten ja määrällisten muutosten tarpeelle. Nämä on arvioitu pääasiassa 5-15 vuoden perspektiivissä perustuen asiantuntijaryhmien suunnittelulle ja skenarioinnille. Taustana on käytetty toiminnan nykyistä laajuutta sekä alueellisia, kansallisia ja osin myös kansainvälisiä ennusteita palvelutarpeen muutoksista, jotka liittyvät mm. ikärakenteeseen, sairastavuuteen sekä hoitomahdollisuuksien kehittymiseen. Sairaala ja sen toiminta on suunniteltu ensi vuosikymmenen tarpeisiin, mutta samalla varaudutaan myös mahdollisuuksien mukaan etäisemmän tulevaisuuden muutostarpeisiin. Erityistä huomiota toiminnassa kiinnitetään hoidon tuottamisen sujuvuuteen, nopeuteen ja muuhun laatuun. Tavoitteina ovat mm. nopea läpimenoaika, hyvä lähijohtaminen ja visuaalinen ohjaus, kokonaisoptimin ohjaus, kapeikko-ohjaus ja erityisesti siihen liittyvä joustava resurssien käyttö sekä työtyytyväisyys, työmotivaatio ja päivittäinen oppiminen.

Mainittuja tavoitteita varten on analysoitu potilaiden liikkumista hoitolinjoittain sairaalassa, henkilökunnan liikkumista samoin kuin materiaalien ja tarvikkeiden tilausta, kulkua ja varastointia. Tavoitteina on ollut potilassiirtojen määrän ja etäisyyksien vähentäminen, henkilökunnan liikkumisen vähentäminen sekä tarkoituksenmukainen tavaralogistiikka. Kaikki nämä ovat omiaan nopeuttamaan hoidon tuottamista sekä vapauttavat henkilökunnan aikaa hoidon tuottamiseen. Nämä näkökohdat ovat olleet tärkeitä osatekijöitä, joiden perusteella tilojen sijoittelusuunnitelmia ja tilaratkaisuja on tehty.

T-sairaalan useilla sairaanhoidon alueilla palvelutarve kasvaa ensi vuosikymmenellä ja 2020-luvulla nykyhetkeen verrattuna noin 20 %:a, monilla vielä enemmänkin. Esimerkiksi sydänsairauksien tutkimusten ja hoidon kohdalla sydämen varjoainekuvausten määrä, pallolaajennusten määrä sekä rytmihäiriöiden hoitoon liittyvien toimenpiteiden määrä kaksinkertaistuu ja sydänvalvonnan hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä suurenee ylikin kaksikertaiseksi tämän hetken tilanteeseen verrattuna. Myös sydänsairauksien hoidon vuodeosastohoidon tarve lisääntyy arvioiden mukaan kolmanneksella.

Tiedossa oleva palvelutarpeen ja -tuotannon kasvu aiheuttaa myös henkilöstön tarpeen kasvun. Koko TYKSissä työskentelee n. 4000 henkilöä. Uuteen T-sairaalakokonaisuuteen sisältyvään palvelutuotantoon tarvitaan koko henkilöstöstä noin 1500 henkilön vuosityöpanos. Huomioiden toiminnan laajuuden arviolta 20 %:n kasvun ensi vuosikymmen alkuvuosiin mennessä sekä hoitoon liittyvien laadullisten parannusten (mm. päivystyksen hoito-osasto, tehostettu valvonta, sydänvalvonta) merkityksen, henkilöstömäärän lisäystarve puhtaasti tilastollisesti olisi noin 300 henkilöä. Koska tavoitteena on toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen toimintatapojen ja niitä tukevien tilaratkaisujen avulla, ylärajaksi voidaan asettaa T-sairaalan toimintoihin liittyvä noin 200 henkilötyöpanoksen kasvu. Tarpeen lisääntyminen ei luonnollisesti voi tapahtua T-sairaalan käynnistymiseen liittyen kerralla, vaan tämä on suunniteltava pitkän aikavälin ohjelmana palvelutuotannon kasvuun liittyen.

Hankkeeseen liittyvistä tähänastisista keskeisimmistä päätöksistä sairaanhoitopiirin toimielimissä on laadittu yhteenveto.

Liite 3 § 93

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösehdotus

Hallitus päättää

1. hyväksyä T2-hankkeen hankesuunnitelman tarkistuksen ja
2. esittää valtuustolle, että T-sairaalan toisen vaiheen hanke toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti.

Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto hyväksyy T-sairaalan toisen vaiheen hankkeen toteuttamisen hankesuunnitelman mukaisesti.

Liitteet 1–3 § 13

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti T-sairaalan toisen vaiheen hankkeen toteuttamisen hankesuunnitelman mukaisesti siten muutettuna, että varsinainen rakentaminen alkaa vuoden 2006 sijasta vuonna 2007.

Pöytäkirjaan liitettiin valtuutettu Veli Jalosen kirjallinen kysymys. Kysymys lähetetään hallituksen valmisteltavaksi.

14
HALLINTOYLIHOITAJAN ILMOITUS ELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

Hallitus 28.3.2006
63 §

Henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Seija Paatero on ilmoittanut siirtyvänsä vanhuuseläkkeelle siten, että hänen viimeinen palvelussuhdepäivänsä on 31.1.2007.

Hallintosäännön 39 § mukaan valtuusto ottaa sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajan ja 47 § mukaan palvelussuhteen päättämisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan. Koska enää ei ole yhtä vahvistettua eläkeikää, on eläkkeelle siirtyvän ilmoitettava siitä irtisanoutumisaikaa noudattaen. Valtuuston ottaman viranhaltijan osalta irtisanomisaika on vähintään kaksi kuukautta.

Hallintosäännön 37 § mukaan viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. esittää valtuustolle, että hallintoylihoitaja Seija Paaterolle myönnetään ero virastaan vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta siten, että hänen viimeinen palvelussuhdepäivänsä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on 31.1.2007 ja
2. oikeuttaa ryhtymään toimenpiteisiin hallintoylihoitajan viran auki julistamiseksi ja täyttämiseksi.

-.-.-.-

Hallintoylihoitaja Seija Paatero ilmoitti esteellisyydestään hallintolain tarkoittamana asianosaisena ja poistui asian käsittelyn ajaksi.

-.-.-.-

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää myöntää hallintoylihoitaja Seija Paaterolle eron virastaan vanhuuseläkkeelle siirtymisen johdosta siten, että hänen viimeinen palvelussuhdepäivänsä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on 31.1.2007.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

15
HALLINTOYLIHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Hallitus 23.5.2006
99 §

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on 30.3.2006 julistettu haettavaksi hallintoylihoitajan virka.

Hallintoylihoitajan keskeisiä tehtäviä ovat

• johtaa kuntayhtymän sairaaloissa tehtävää hoitotyötä johtavien ylihoitajien esimiehenä ja toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan johtavana ylihoitajana
• johtaa hoitotyön suunnittelua, kehittämistä ja laadunvarmistamista sekä opetusta
• ohjata ja yhteensovittaa osaltaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarkoituksenmukaista työnjakoa ja yhteistyötä
• vastata osaltaan hoitotieteellisen tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus tai sitä vastaava aikaisempi rekisteröinti ja kokemusta hallinnollisista tehtävistä. Hakuajan päättymiseen 21.4.2006 mennessä saapui 11 hakemusta. Yhteenveto, josta selviää hakijoiden henkilötietojen ja koulutuksen lisäksi hakijoiden laillistuksen jälkeen merkittävimmät työsuhteet ja toimet, joista voidaan arvioida hallinnollista kokemusta, on liitteenä.

Liite 1 § 99 (jakelu vain hallituksen kokoukseen osallistuville)

Hakemukset ovat nähtävissä ja tutustuttavissa virka-aikana sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa ja hallituksen ja valtuuston kokouksissa. Kaikki hakijat täyttävät kelpoisuusehdon ylemmän korkeakoulututkinnon ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisen laillistuksen osalta. Hallinnollista kokemusta, jota pääsääntöisesti hoitotyössä saadaan osastonhoitajan ja ylihoitajan tai vastaavissa tehtävissä, on Päivi Niirasta lukuun ottamatta kaikilla hakijoilla jonkin verran, eli Päivi Niirasta lukuun ottamatta kaikki hakijat ovat kelpoisia virkaan.

Viran täytön valmisteluun ja hakijoiden Kirsi Kiviniemi, Tuija Lehti, Helena Luotolinna-Lybeck, Märta Marjamäki ja Päivi Nygren haastatteluun ovat osallistuneet sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén, johtajaylilääkäri Turkka Tunturi ja hallintoylihoitaja Seija Paatero. Haastattelutilaisuuden jälkeen hakija Märta Marjamäki on perunut hakemuksensa tultuaan valituksi Turunmaan sairaalan henkilöstö- ja kehittämispäällikön virkaan.

Mercuri Urvalin tekemä soveltuvuuden arviointi on hankittu hakijoista Kirsi Kiviniemi, Tuija Lehti ja Päivi Nygren. Soveltuvuusarviointiin osallistuneet hakijat ovat kaikki esittäneet valtion virkamiehiltä vaadittavan todistuksen ruotsin kielen taidostaan.

Tutkintotodistusten, lisäopintojen, työkokemuksen, tehdyn soveltuvuusarvioinnin ja haastattelujen perusteella haastattelijat yksimielisesti ehdottavat, että hallintoylihoitajan virkaan (11417-0002) valitaan hallintoylihoitaja, TtM Päivi Nygren.

Uusi viranhaltija voidaan valita virkaan 1.2.2007 alkaen, kun nykyiselle viranhaltijalle myönnetty ero astuu voimaan. Tarkoituksena kuitenkin on, että nyt hallintoylihoitajaksi valittava aloittaa tehtävään perehtymisen nykyisen hallintoylihoitajan johdolla 1.9.2006 lukien.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että hallintoylihoitajan virkaan (11417-0002) valitaan 1.2.2007 alkaen hallintoylihoitaja, TtM Päivi Nygren ehdolla, että hänet todetaan lääkärintodistuksen perusteella terveytensä puolesta sopivaksi virkaan. Palkaksi, joka määritellään kokonaispalkkaan, esitetään 4 500 euroa kuukaudessa.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää, että hallintoylihoitajan virkaan (11417-0002) valitaan 1.2.2007 alkaen hallintoylihoitaja, TtM Päivi Nygren ehdolla, että hänet todetaan lääkärintodistuksen perusteella terveytensä puolesta sopivaksi virkaan.

Liite 1 § 15

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

16
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

Valtuuston työjärjestyksen 4 §:ssä säädetään valtuutettujen aloitteista seuraavaa:

"Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetuilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.

Hallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun."

Päätös

Merkittiin, että aloitteita ei ollut.

17
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

Valtuuston työjärjestyksen 5 § mukaan hallitukselle osoitettavasta kysymyksestä säädetään seuraavaa:

"Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Hallituksen on vastattava kysymykseen kysymyksen tekemisestä seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä."

Päätös

Todettiin, että hallitukselle ei osoitettu kysymyksiä.

18
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.55 ilmoituksin, että pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus.

Pöytäkirjan vakuudeksi

Jarmo Rasi
puheenjohtaja

Lauri Tanner
sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty

Markku Knuutila
Risto Ahonen