Pöytäkirja nro 1 / 12.6.2007

Asiat

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

7
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI

8
SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖS, TOIMINTAKERTOMUS JA HENKILÖSTÖKERTOMUS

9
TILINTARKASTUSKERTOMUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2006

10
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2006

11
VARSINAIS-SUOMEN LÄÄKEHUOLLON AVAAVA TASE

12
VALTUUSTOESITELMÄ

13
MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN / TOIMIVALLAN JAON TARKISTAMINEN VIRAN- JA TOIMENHALTIJOIDEN OTTAMISEN OSALTA

14
TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON ALUEELLINEN TOIMIJA

15
ERON MYÖNTÄMINEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI

16
VALTUUSTON KOKOUS SYKSYLLÄ 2007

17
HENKILÖKUNTAPYSÄKÖINTIÄ JA TYÖSUHDEMATKALIPPUA KOSKEVA VALTUUSTOALOITE

18
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

19
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

20
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Aika

Tiistai 12.6.2007 klo 13.00–15.12

Paikka

TYKSin rakennuksen 11 auditorio
Sisäänkäynti 11 A–B, Kiinamyllynkatu 4–8

Puheenjohtaja

Jarmo Rasi

Pöytäkirjanpitäjä

Lauri Tanner

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi avasi kokouksen ja valtuusto hyväksyi esityslistan työjärjestykseksi sillä tarkistuksella, että asian 9 otsikko muutettiin kuulumaan "Tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2006".

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

Valtuusto valitsee kokousta varten sihteeriksi hallintopäällikkö Lauri Tannerin.

Päätös

Valtuusto valitsi kokouksen sihteeriksi hallintopäällikkö Lauri Tannerin.

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

Toimitetaan nimenhuuto läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Valtuutettujen lukumäärästä ja äänivallan perusteesta määrätään erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:issä ja perussopimuksen 8 §:ssä.

Toimitetaan lisäksi nimenhuuto läsnäoloon velvollisten ja oikeutettujen läsnäolon toteamiseksi. Läsnäoloon velvollisia ovat valtuuston työjärjestyksen mukaan hallituksen puheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin johtaja. Läsnäoloon oikeutettuja ovat hallituksen jäsenet ja puheenjohtajan paikalle kutsumat asiantuntijat.

Päätös Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin olevan läsnä 89 valtuutettua, jotka edustivat 434 114/300 ääntä ja hyväksyttiin kokousta varten seuraava ääniluettelo:

Liite 1 § 3

Suoritetun nimenhuudon perustella liitteeseen merkittiin myös ilman äänioikeutta läsnä olleet läsnäoloon velvolliset ja oikeutetut.

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Kuntayhtymän perussopimuksen 9 § mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yliopistolle. Perussopimuksen 10 § mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus edellyttää näin ollen, että suoritetussa nimenhuudossa ja ääniluetteloa hyväksyttäessä vähintään 70 valtuutettua on todettu olevan paikalla ja että he edustavat vähintään 223 57/300 ääntä.

Tämän valtuuston on kutsunut koolle valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi tiistaina toukokuun 29. päivänä 2007 postitetulla kutsulla.

Hallitus

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Päätös

Valtuusto totesi yksimielisesti kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

Hallitus

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa suorittamaan tämän valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastus.

Pöytäkirjan tarkastus suoritetaan torstaina 14. päivänä kesäkuuta 2007 klo 14.00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintokeskuksessa, TYKS, SH-rakennus 11A, 4. kerros.

Valtuuston pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa maanantaina 25. päivänä kesäkuuta 2007.

Päätös

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutettu Raija Lietzen Kiskosta ja valtuutettu Veli Jalonen Raisiosta.

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

Mahdollisten äänestysten varalta on tarpeellista valita kokousta varten ääntenlaskijat.

Hallitus

Valtuusto valitsee kokousta varten kolme ääntenlaskijaa.

Päätös

Ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti valtuutettu Gunnevi Vesterlund Västanfjärdistä, valtuutettu Päivi Ström-Valo Piikkiöstä ja valtuutettu Kaisa Impilä Kaarinasta.

7
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI

Hall. 24.4.2007
71 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Kuntalain 12 §:n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Valtuuston työjärjestyksen 1 § 2 momentin mukaan valtuustossa on puheenjohtajan lisäksi ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja, jotka valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Vaikka valtuuston puheenjohtajiston toimikausi on määritelty kalenterivuodeksi, jatkaa puheenjohtajisto tehtävässään kuntalain 39 §:n mukaisesti kunnes uudet henkilöt ovat valittuja.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää valita keskuudestaan kalenterivuodeksi 2007 valtuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Hallitus

Valtuusto päättää valita keskuudestaan kalenterivuodeksi 2007 valtuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Päätös

Valtuusto valitsi yksimielisesti valtuuston puheenjohtajaksi kalenterivuodeksi 2007 Jarmo Rasin Loimaalta, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Knuutilan Turusta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Minna Hallanheimon Tarvasjoelta.

8
SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖS, TOIMINTAKERTOMUS JA HENKILÖSTÖKERTOMUS

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén

Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta saadut tuotot kasvoivat vuonna 2006 6,7 %. Kaikkiaan sairaanhoitopiirin sitovat nettomenot kasvoivat 7,7 %, mikä ylitti talousarvion 1,7 %-yksiköllä. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,9 miljoonaa euroa talousarviossa tavoitellun 1,3 miljoonan euron alijäämän sijasta. Toimintakulujen kasvu oli 7,3 %.

Somaattiset avohoitokäynnit lisääntyivät vuonna 2006 5,4 %:lla ja psykiatriset avohoitokäynnit 3,2 %:lla. Somaattisen vuodeosastotoiminnan hoitojaksot vähenivät 1,7 %:lla ja hoitopäivät 0,2 %:lla. Psykiatrisen vuodeosastotoiminnan hoitojaksot lisääntyivät 12,2 %:lla ja hoitopäivät vähenivät 0,9 %:lla. Yli kuusi kuukautta toimenpiteeseen pääsyä odottaneiden lukumäärä väheni vuoden aikana 42 %:lla. Leikkaustoiminnassa lisääntyi vaativien leikkausten määrä ja pienempien leikkausten lukumäärä väheni.

- - -

Hall. 27.2.2007
26 §

SAIRAANHOITOPIIRIN VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖS

Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen:

Sairaanhoitopiirin vuoden 2006 tilinpäätöksen taloudellisten tavoitteiden toteutumista koskevat laskelmat ovat valmistuneet. Hallituksen tietoon saatetaan talousarvion toteutumisvertailu, tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja tilinpäätöksen liitetiedot. Keskeisten suoritetavoitteiden toteutumisesta on myös laadittu laskelmat.

Liite 1 § 26 (erillinen liite)

Tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus ja selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ovat valmisteltavina ja ne esitellään hallitukselle 27.3.2007 pidettävässä kokouksessa, jolloin tilinpäätös ja toimintakertomus esitetään hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan tytäryhteisön sekä kuntayhtymän tulee antaa konsernitilinpäätöksen laativalle kunnalle yhdistelyä varten tarpeelliset tiedot. Yhteisön tilinpäätöksen yhdistely konsernitilinpäätökseen voidaan tehdä, kun tilinpäätös on käsitelty yhteisön hallituksessa. Konsernitilinpäätöstä koskevat tiedot toimitetaan ennakkotietona jäsenkunnille 22.2.2007.

Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä myös päätös tilinpäätöksen osoittaman tuloksen käsittelystä ja tätä koskevasta esityksestä valtuustolle.

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Työ hoitotakuulainsäädännön edellyttämän hoidon saatavuustilanteen saavuttamiseksi jatkui vuonna 2006. Palvelutuotantoa pidettiin talousarviossa suunnitellusti korkealla tasolla jonojen lyhentämiseksi hoitotakuusäädösten mukaisiin rajoihin. Palvelujen kysynnän kasvu lisäsi hoitoa odottavien potilaiden määrää samaan aikaan, kun jonoja lyhennettiin. Taloudellisesti tilanne merkitsi runsasta tulovirtaa hoitopalveluista, mutta myös menojen korkeaa tasoa.

Rakenteelliset muutokset

Merkittävänä rakenteellisena muutoksena toteutettiin vuoden 2006 alusta lukien koko piirin kattavan psykiatrian tulosalueen muodostaminen TYKSin, Loimaan aluesairaalan, Salon seudun sairaalan ja Vakka-Suomen sairaalan psykiatrian toiminnoista. Turunmaan sairaalasta, joka aiemmin on toiminut hallituksen alaisena taseyksikkönä, muodostettiin vuoden 2006 alusta valtuuston alainen liikelaitos.

Talousarvion toteutumisvertailusta on laadittu liikelaitokset (TYKSLAB ja Turunmaan sairaalan liikelaitos) sisältävä toiminnan kokonaisuutta kuvaava laskelma ja hallituksen alaista toimintaa kuvaava laskelma ilman liikelaitoksia. Talousarvion toteutumisen tarkastelu perustuu seuraavassa toiminnan kokonaisuutta kuvaavaan laskelmaan (liitteen 1 sivu 2).

Toiminnan tuotot

Toimintatuottoja koko kuntayhtymässä kertyi yhteensä 457,0 milj. euroa, mikä on 15,4 milj. euroa (3,5 %) talousarviossa arvioitua enemmän ja 6,9 % enemmän kuin vuonna 2005.

Myyntituotot jäsenkunnilta
Myyntituottoja jäsenkunnilta kertyi 311,3 milj. euroa, mikä on 103,0 % talousarviosta ja 6,8 % vuotta 2005 enemmän. TYKSissä jäsenkuntien myyntituottojen toteutumisaste oli 104,4 %, Loimaan aluesairaalassa 99,0 %, Salon aluesairaalassa 103,6 %, Vakka-Suomen sairaalassa 107,5 %, psykiatrian tulosalueella 94,7 % ja Turunmaan sairaalassa 98,5 %. Jäsenkunnille tuotettujen hoitojaksojen toteutuma talousarvioon (= palvelusuunnitelmiin) verrattuna oli 104,6 % ja avohoitokäyntien toteutuma 105,5 %. Myyntituotoista on vähennetty jäsenkunnille maksetut asiakashyvitykset 6,4 milj. euroa.

Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta
Myyntituottoja ulkokunnilta ja muilta maksajilta kertyi 26,5 milj. euroa, mikä on 110,3 % talousarviosta ja 6,4 % vuotta 2005 enemmän. Talousarvioylitys ja kasvu aiheutuivat tuloista vakuutusyhtiöiltä koskien tapaturma- ja liikennevakuutuspotilaiden hoitoa. Tuloja vakuutusyhtiöiltä kertyi 6,5 milj. euroa (3,7 milj. euroa vuonna 2005). TYKSissä myyntituottoja ulkokunnilta ja muilta maksajilta kertyi 22,0 milj. euroa, mikä on 109,7 % talousarviosta ja 5,0 % enemmän kuin vuonna 2005. Loimaan aluesairaalassa, jossa TYKSin ohella myynti ulkokunnille on merkittävää, tuottoja kertyi 3,2 milj. euroa, mikä on
102,6 % talousarviosta ja 2,3 % edellisvuotista enemmän.

Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu
Jäsenkunnille annettujen kalliin hoidon tasaushyvitysten määrä ja samalla tasausmaksu nousivat 22,9 milj. euroon, mikä ylittää talousarvion 3,4 milj. eurolla (17,4 %). Kalliin hoidon tasausmaksu kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 12,1 %. Kalliin hoidon tasausmaksun kasvua selittää, paitsi hoitojen kallistuminen myös se, että kalliin hoidon tasausraja on vuodesta 2000 lukien pidetty 40.000 eurossa.

Talousarvion perusteella määräytyvää erityisvelvoitemaksua laskutettiin jäsenkunnilta 18,4 milj. euroa, mikä on 9,4 % vuotta 2005 enemmän. Erityisvelvoitemaksun kasvu aiheutui Medi-Helin lääkinnällisen toiminnan kustannuksista (0,6 milj. euroa) ja aluetietojärjestelmän kustannuksista (0,3 milj. euroa), jotka uusina kustannuksina vuonna 2006 sisällytettiin erityisvelvoitemaksuun.

Erityisvaltionosuus
Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä vuoden 2006 erityisvaltionosuus jäi 93,7 %:iin talousarviossa arvioidusta. Talousarviossa varauduttiin vuositasolla erityisvaltionosuuden 2,3 milj. euron tasokorotukseen. Tasokorotusta ei kuitenkaan valtion vuoden 2006 tulo- ja menoarvioon sisältynyt. EVO-tulojen jaksotukset mukaan lukien erityisvaltionosuustuloja kirjattiin yhteensä 17,9 milj. euroa, mikä on 93,1 % talousarviossa arvioidusta ja 8,4 % edellisvuotista enemmän.

Muut myyntituotot
Muita myyntituottoja kertyi koko piirissä 26,9 milj. euroa, mikä on 95,1 % talousarviosta ja 4,4 % edellisvuotista enemmän. Muista myyntituotoista sairaaloiden apteekkitarvikkeiden, varastotarvikkeiden ja huoltopalvelujen myynti terveyskeskuksille ja muille ulkopuolisille oli 11,0 milj. euroa (107,9 % tuloarviosta). Kuvantamiskeskuksen myynti ulkopuolisille oli 4,8 milj. euroa, mikä on 83,9 % tuloarviosta. TYKSLABin myynti ulkopuolisille oli 11,1 milj. euroa, mikä on 89,8 % tuloarviosta.

Maksutuotot
Potilasmaksutuottoja kertyi 18,9 milj. euroa, mikä on 91,0 % talousarviosta ja 4,4 % vähemmän kuin vuonna 2005. Talousarviossa varauduttiin 5 % potilasmaksujen korotukseen vuonna 2006. Korotus ei kuitenkaan toteutunut.

Tuet ja avustukset
Tukia ja avustuksia kirjattiin 4,4 milj. euroa, mikä ylittää tuloarvion
3,0 milj. euroa. Kansallisen terveydenhuoltoprojektin kehittämishankkeiden toteutuneet menot vuonna 2006 olivat 5,7 milj. euroa. Valtionavustuksina näistä tuloutettiin 2,1 milj. euroa (37 %). Valtionavustuksina lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen kirjattiin 459.000 euroa, työterveydenhuollon Kela-korvausta 968.000 euroa ja matalapalkkatukea 527.000 euroa. Turunmaan sairaalan avustukset yksityisiltä säätiöiltä olivat 191.000 euroa.

Muut toimintatuotot
Muita toimintatuottoja kertyi 9,8 milj. euroa, mikä on 124,3 % talousarviosta ja 12,8 % edellisvuotista enemmän. Muihin toimintatuottoihin sisältyy merkittävimpänä eränä TYKSin ulkopuolisen tutkimustoiminnan rahoitus, jota tuloutettiin vuonna 2006 menoja vastaava määrä eli 4,4 milj. euroa (4,6 milj. euroa vuonna 2005).

Tulolajeittain toimintatuotot verrattuna talousarvioon ja vuoden 2005 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Toiminnan kulut

Kuntayhtymän toimintakulut olivat 428,1 milj. euroa, mikä on 103,0 % talousarviosta ja 7,3 % enemmän kuin vuonna 2005.

Palkat ja sosiaalivakuutusmaksut
Palkkamenoihin käytettiin vuonna 2006 212,7 milj. euroa, mikä on 101,0 % talousarviosta. Vuoteen 2005 verrattuna palkkamenot kasvoivat 11,8 milj. euroa, mikä prosentteina on 5,9 %.

Palkkojen sopimuskorotukset lisäsivät palkkamenoja vuoteen 2005 verrattuna n. 3,0 %. Työpanos oli 5.227 laskennallista virkaa. Se kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 140 laskennallista virkaa eli 2,8 %. Uusia virkoja perustettiin 105 (ilman varahenkilöstön vakansseja). Työpanostilasto on esitetty liitteen 1 sivulla 35.

Sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2006 62,0 milj. euroa, mikä on 102,0 % talousarviosta ja 7,7 % vuotta 2005 enemmän. Sosiaalivakuutusmaksuissa talousarvion toteutumisaste oli palkkoja korkeampi. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2006 toteutunut työttömyysvakuutusmaksuprosentti oli 2,95 %, kun talousarviossa arvioitiin 2,8 %.

Palvelujen ostot
Palvelujen ostomenoihin käytettiin 53,6 milj. euroa, mikä on 109,8 % talousarviosta ja 14,2 % enemmän kuin vuonna 2005. Talousarvio ylittyi 4,8 milj. euroa. Palvelujen ostot tarkoittavat tässä ostoja kuntayhtymän ulkopuolelta. Lukuihin eivät sisälly sisäiset ostot TYKSLABilta ja Kuvantamiskeskukselta.

Merkittävimpänä syynä palvelujen ostojen talousarvion ylittymiseen oli TYKSin atk-yksikön ostopalvelubudjetin ylittyminen 2,2 milj. eurolla. Tästä 1,6 milj. euroa aiheutui atk-palvelujen ostoista valtionavustuksella tuettuihin projekteihin (Valtakunnallisen sähköisen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishanke ja TYKSin erityisvastuualueen tietohallinta). Hankkeisiin ei talousarviossa varattu määrärahoja. Valtionavustukset ja muiden sairaanhoitopiirien maksuosuudet on kirjattu tuloksi. Lisäksi psykiatrian tulosalue käytti valtionavustuksella tuettuihin lasten ja nuortenpsykiatrian terapiapalveluihin 388.000 euroa. Vakka-Suomen sairaalassa ostettiin lääkäripalveluja yksityisiltä lääkäritaloilta lääkärivajauksen kattamiseksi 990.000 eurolla.

Materiaalin ostot
Materiaalin ostomenoihin käytettiin 88,9 milj. euroa, mikä on 104,0 % talousarviosta (ylitys 3,4 milj. euroa). Vuoteen 2005 verrattuna materiaalin ostomenot kasvoivat 5,6 %.

Apteekkitarvikkeisiin käytettiin 35,5 milj. euroa, mikä on 107,9 % talousarviosta (ylitys 2,6 milj. euroa). Apteekkitarvikkeiden kulutus kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 9,7 %. Hoitotarvikkeisiin käytettiin
28,6 milj. euroa, mikä on 108,0 % talousarviosta (ylitys 2,1 milj. euroa). Hoitotarvikkeiden kulutus kasvoi 5,8 %. Laskelma apteekki- ja hoitotarvikkeiden kulutuksesta sairaaloittain on liitteen 1 sivulla 34.

Menolajeittain toimintakulut verrattuna talousarvioon ja vuoden 2005 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot olivat yhteensä 481.006 euroa, josta 291.480 euroa kertyi talletuskorkoina Nordean konsernitililtä. Muina rahoitustuottoina kertyi 189.527 euroa (viivästyskorkotulot, osingot ja osuuspääomien korot).

Rahoituskulut ilman peruspääoman korkoa olivat yhteensä 1.990.176 euroa, josta rahalaitoslainojen korkokulut 1.940.900 euroa. Vuonna 1997 nostetun jäsenkuntalainan korkokulut olivat 41.447 euroa ja muut rahoituskulut 7.829 euroa. Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko oli 5,9 milj. euroa, mikä on 114,7 % talousarviomäärärahasta. Peruspääoman korko on sidottu 12 kuukauden euribor-koron vuosikeskiarvoon (3,43 % vuonna 2006).

Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaisina poistoina käyttöomaisuudesta kirjattiin kuluksi yhteensä 18,4 milj. euroa. Poistot olivat 93,6 % talousarvioon varatusta määrärahasta.

Käyttötalouden sitovuustasot valtuustoon nähden

Hallituksen alaisille yksiköille käyttötalouden sitovuustasoksi määritelty – toiminnan nettokulut vähennettynä tuotoilla ulkokunnilta ja muilta – olivat yhteensä 352,5 milj. euroa, mikä on 101,9 % talousarviosta ja 7,8 % vuotta 2005 enemmän.

Turunmaan sairaalan liikelaitokselle käyttötalouden sitovuustasoksi määritellyt vastaavat menot olivat 9,1 milj. euroa, mikä on 98,1 % talousarviosta ja 3,9 % vuotta 2005 enemmän.

TYKSLABille sitovaksi määritellyt myyntituotot piirin sairaaloilta olivat 18,3 milj. euroa, mikä on 108,8 % talousarviosta ja 7,0 % vuotta 2005 enemmän.

Tulosalueittain käyttötalouden sitovuustasot toteutuivat seuraavasti:

Investointimenot

Investointimenoihin käytettiin vuonna 2006 koko piirissä yhteensä 32,4 milj. euroa, mikä on investointeihin varatusta 41,1 milj. euron määrärahasta 78,7 %. Investointimenojen talousarvio alittui 8,8 milj. euroa.

Rakentamiseen käytettiin 15,5 milj. euroa, mikä on talousarvioon varatusta 24,0 milj. euron määrärahasta 64,8 %. Merkittävimmät rakentamishankkeet vuonna 2006 olivat TYKSin rakennus 8 muutostyöt (1,7 milj. euroa), kuulokeskuksen muutostyö (1,5 milj. euroa), A-sairaalan 1. kerroksen muutostyö (1,2 milj. euroa) ja ravintokeskuksen ja talousrakennuksen peruskorjaus (1,9 milj. euroa). T-sairaalan II-vaiheen suunnitteluun käytettiin 3,4 milj. euroa. Apteekin muutostöihin varattu määräraha (1,8 milj. euroa) jäi käyttämättä ja hanke siirtyi aloitettavaksi vuonna 2007. Samoin Salon aluesairaalan uudisrakennushankkeen suunnitteluun varattu määräraha (2,2 milj. euroa) jäi vuonna 2006 käyttämättä koska suunnittelua koskeva sopimusasia on ollut markkinaoikeuden käsiteltävänä.

Laitehankintoihin käytettiin yhteensä 14,0 milj. euroa, mikä on talousarvioon varatusta 13,6 milj. euron määrärahasta 103,3 %. Merkittävimmät laitehankinnat olivat TYKSin PET-TT-laitteen hankinta (851.000 euroa) ja digitaalisen 3D-angiografialaitteiston hankinta (680.000 euroa) sekä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen vahvakenttämagneettilaitteen (1,4 milj. euroa) ja yhdensuunnan angiografialaitteiston (892.000 euroa) hankinta.

Muihin käyttöomaisuushankintoihin, pääasiassa tietojärjestelmäinvestointeihin, käytettiin 2,8 milj. euroa, mikä on 77,8 % talousarvioon varatusta määrärahasta.

Merkittävimmät investointikohteet olivat elektroninen potilaskertomusjärjestelmä (Miranda), johon investoitiin 1,0 milj. euroa. Potilashallinnon tietojärjestelmän (Oberon) investointimenot olivat vuonna 2006 330.000 euroa ja leikkaustoiminnan atk-järjestelmän investointimenot 496.000 euroa. Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on liitteen 1 sivuilla 31–32.

KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS VUONNA 2006

Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli vuonna 2006 10,0 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella voitiin vuonna 2006 rahoittaa käyttötalous kokonaan ja investoinneista 66,6 %. Rahalaitoslainoja ei vuonna 2006 nostettu, vaikka tähän oli talousarviossa varauduttu (varaus 21,3 milj. euroa). Syynä tähän oli, että investointimenojen toteutuma jäi alle talousarvion 8,8 milj. euroa ja muut maksuvalmiuden muutokset olivat +10,7 milj. euroa, mikä koostui lyhytaikaisten saamisten vähenemisestä 4,1 milj. eurolla ja lyhytaikaisten korottomien velkojen kasvusta 6,6 milj. eurolla. Kassavarat 31.12.2006 olivat 12,3 milj. euroa.

Kassavarojen määrä oli varsin tarkoin sama kuin vuoden 2005 lopussa (muutos -85.000 euroa). Rahoituslaskelma on liitteen 1 sivulla 78.

TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVAT TOIMENPITEET

Vuoden 2006 tilinpäätös osoittaa piiritasolla 2.982.613,78 euron tulosta ennen tilinpäätösvarauksia ja rahastosiirtoja. Laboratorioliikelaitoksen investointivaraus- ja poistoerokirjausten (-111.213,66 euroa) ja kanttiinitoimintaan liittyvien rahastosiirtojen (+57.234 euroa) jälkeen tilikauden ylijäämä on 2.928.634,12 euroa, mikä on 0,9 % jäsen- ja ulkokuntien myyntituotoista. Tuloslaskelma on liitteen 1 sivulla 54.

Tulosalueittain tilikauden 2006 ylijäämät ja alijäämät muodostuivat seuraaviksi:

Ennen vuotta 2006 syntyneet yli- ja alijäämät mukaan lukien on vuoden 2006 taseessa ylijäämää 6,9 milj. euroa, mikä on 2,1 % vuotuisista myyntituotoista jäsen- ja ulkokunnilta.

Vuoden 2006 tuloksessa on vähentävänä tekijänä otettu huomioon jäsenkunnille annetut 6.351.905 euron ja Satakunnan sairaanhoitopiirille annetut 229.311 euron asiakashyvitykset, jotka on kirjattu vuoden 2006 myyntituottojen vähennyksenä. Samoin tuloksessa on otettu huomioon Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksen 650.000 euron asiakashyvitykset piirin sairaaloille ja jäsenkuntien terveydenhuollon yksiköille sekä TYKSLABin henkilökunnan tulospalkkiot sosiaalikuluineen 279.799 euroa.

Hallitukselle esitetään, että vuoden 2006 ylijäämä 2.928.634,12 euroa varausten ja rahastosiirtojen jälkeen jätetään taseen yli- ja alijäämätilille. Ylijäämästä 33.980,63 euroa on laboratorioliikelaitoksen ylijäämää ja 248.283,14 euroa Turunmaan sairaalan liikelaitoksen alijäämää.

Kuntalain 69 §:n mukaan toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä, jos tilinpäätöksessä kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Sairaanhoitopiirin vuoden 2006 tilinpäätös ei edellytä talouden tasapainottamista koskevan selvityksen tekemistä toimintakertomuksessa.

SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Somaattinen erikoissairaanhoito

Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2006 koko piirissä 81.046, mikä on 103,6 % talousarviosta ja 1,7 % vähemmän kuin vuonna 2005. Hoitopäiviä tuotettiin 361.829 mikä on 105,2 % talousarviosta ja 0,2 % vähemmän kuin vuonna 2005. Somaattisten avohoitokäyntien määrä oli 541.291, mikä on 105,1 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 5,5 %. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 4,46 vuorokautta (4,40 vuorokautta vuonna 2005). Keskimääräinen hoitoaika piteni 1,5 % vuoteen 2005 verrattuna.

TYKSissä hoitojaksoja tuotettiin 61.101, mikä on 108,1 % talousarviosta ja 1,2 % vähemmän kuin vuonna 2005. Avohoitokäyntejä tuotettiin 401.974, mikä on 104,7 % talousarviosta ja 5,6 % vuotta 2005 enemmän.

Aluesairaaloissa hoitojaksojen määrä (19.945) oli 91,6 % talousarviosta ja 3,0 % edellisvuotta vähemmän. Avohoitokäyntien määrä (139.317) oli 106,4 % talousarviosta ja 5,0 % edellisvuotista enemmän.

Leikkaustoiminta

Vuodeosastohoidossa suoritettavia leikkaustoimenpiteitä tehtiin koko piirissä 26.350, mikä on 89,7 % talousarviosta. Toimenpiteiden määrä oli varsin tarkoin sama kuin vuonna 2005 (-0,7 %). Päiväkirurgisia toimenpiteitä tehtiin 15.756, mikä on 102,2 % talousarviosta. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä supistui 0,8 %. Leikkaustoimenpiteiden määrät suhteutettuna talousarvioon ja edelliseen vuoteen olivat sairaaloittain seuraavat:

Synnytysten määrä oli 4.788. Vuoden 2005 4.768 synnytykseen verrattuna määrä kasvoi 0,4 %.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2006 3.740, mikä on 112,8 % talousarviosta ja 12,2 % enemmän kuin vuonna 2005. Hoitopäiviä tuotettiin 80.520, mikä on 99,4 % talousarviosta ja 0,9 % vähemmän kuin vuonna 2005. Psykiatristen avohoitokäyntien määrä oli 110.197, mikä on 103,9 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä lisääntyi 3,2 % vuoteen 2005 verrattuna. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 21,5 vuorokautta (24,4 vuorokautta vuonna 2005).

Suoritetavoitteiden toteutuminen on esitetty liitteen 1 sivuilla 36 - 49.

Jonotilanne

Yli 6 kuukautta toimenpiteeseen pääsyä odottaneita oli 31.12.2006 tilanteessa 767 potilasta, joista TYKSin jonossa oli 671 potilasta ja aluesairaaloiden jonossa 96 potilasta (1.220 potilasta 31.12.2005 tilanteessa). Yli 6 kuukautta odottaneista potilaista 169 oli plastiikkakirurgisia, 97 käsikirurgisia ja 119 neurokirurgisia potilaita. Jonotilanne on esitetty liitteen 1 sivuilla 50 - 51.

Lähetteet ja palveluja saaneet eri henkilöt

Terveyskeskuksista, yksityislääkäreiltä ja muilta lähettäjätahoilta tulleiden lähetteiden kokonaismäärä piirin sairaaloissa oli vuonna 2006 118.305, mikä on 7,9 % enemmän kuin vuonna 2005. Päivystyksenä tulleiden potilaiden määrä sen sijaan ei ole kasvanut ts. suhteellinen osuus on jopa vähentynyt. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä oli 166.829, mikä on 0,3 % enemmän kuin vuonna 2005. Piirin asukaslukuun (460.738) suhteutettuna 36,0 % piirin asukkaista käytti vuonna 2006 sairaanhoitopiirin palveluja.

Johtoryhmän käsittely 19.2.2007

Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on kokouksessaan 19.2.2007 käsitellyt ja hyväksynyt tämän tilinpäätöksen esittelytekstin. Liitetaulukoita ei käsitelty johtoryhmässä.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. esittää valtuustolle, laboratorioliikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisesti, että laboratorioliikelaitoksen vuoden 2006 tuloksesta tehdään 60.000 euron investointivaraus eletrofreesi- ja geenimonistuslaitteiden hankkimiseksi sekä 60.000 euron investointivaraus veriryhmäautomaatin hankkimiseksi vuosina 2007–2008 ja että vuosina 2004 ja 2005 muodostettuja investointivarauksia puretaan tuloslaskelmaan investointivarauksilla hankittujen laitteiden poistokuluja vastaavasti 8.786,34 euroa,
2. esittää valtuustolle, että viihdytysrahastosta katetaan virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 57.234,00 euroa,
3. esittää valtuustolle, että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuoden 2006 ylijäämä 2.928.634,12 euroa edellä mainittujen varausten ja rahastosiirtojen jälkeen, jätetään taseen yli- ja alijäämätilille. Ylijäämästä 33.980,63 euroa on laboratorioliikelaitoksen ylijäämää ja 248.283,14 euroa Turunmaan sairaalan liikelaitoksen alijäämää,
4. että jäsenkunnille toimitetaan liitteessä 1 § esitettyyn vuoden 2006 tilinpäätöstaseeseen perustuvat konsernitilinpäätöksen laatimisessa tarvittavat tiedot.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Hall. 27.3.2007
44 §

KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

Hallintopäällikkö Lauri Tanner
Suunnittelusihteeri Päivi Parjanen
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu hyväksyttiin hallituksen viime kokouksessa. Kuntalain 68 §:n mukaan tilinpäätökseen kuuluu lisäksi toimintakertomus. Toimintakertomuksessa on kuntalain 69 §:n mukaan esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja siinä on annettava myös tietoja sellaisista olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Toimintakertomus, jonka keskeisen sisällön muodostavat johtoryhmän jäsenten laatimat selvitykset talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä selvitys taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on sisällytetty tilinpäätöskirjaan sivuille 1–19. Tilinpäätöskirjaan on lisäksi koottu tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu. Julkaisu, joka on tarkoitus jakaa tilinpäätöskokouksessa valtuutetuille, on esityslistan liitteenä.

Liite 1 § 44 (erillinen liite)

Tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja henkilöstökertomuksesta toimitetaan yhtenä niteenä kirjapainossa painettava vuosikertomusjulkaisu, joka jaetaan tilinpäätöskokouksessa valtuustolle.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää osaltaan hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2006 ja jättää tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilintarkastajien tarkastettavaksi.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Hallitus 22.5.2007
81 §

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2006

Henkilöstösihteeri Hely Lehtokari

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstökertomus vuodelta 2006 on valmistunut. Kyseessä on sairaanhoitopiirin yhdeksäs henkilöstökertomus.

Liite 1 § 81

Sairaanhoitopiirin johtoryhmä käsitteli henkilöstökertomusta kokouksessaan 7.5.2007 ja hyväksyi sen osaltaan. Henkilöstökertomus on sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan käsittelyssä tiistaina 15.5.2007. Yhteistyötoimikunnassa mahdollisesti annetut korjausesitykset ja lausunnot esitetään hallituksen kokouksessa.

Edellä olevan lisäksi henkilöstökertomukseen tehdään tarvittaessa vielä teknisiä täsmennyksiä.

Henkilöstökertomus on rakenteeltaan samanlainen kuin aikaisemmat henkilöstökertomukset. Henkilöstökertomuksessa seurataan mm. henkilöstöstrategian toteutumista sekä tarkastellaan tasa-arvotilanteen toteutumista henkilöstörakenteessa, koulutusrakenteessa, perhevapaiden käytössä ja palkkarakenteessa.

Henkilöstökertomuksessa todetaan mm:

• Henkilöstöstrategian yhtenä tavoitteena on, että kehityskeskustelut toteutetaan siten, että osallistuneita on kullakin osavastuualueella 80 % henkilöstöstä. Tavoitetta ei saavutettu vuonna 2006. Kehityskeskustelujen määrä vaihtelee yksiköittäin hyvin paljon, joissakin yksiköissä on kehityskeskustelut käyty koko henkilöstön kanssa ja toisissa ei ollenkaan. Myös käytyjen kehityskeskustelujen tilastointi on puutteellista. Koko sairaanhoitopiiritasolla kehityskeskusteluja käytiin 48,4 % henkilöstöstä
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 6.020 virkaa ja tointa, joista 72 oli yliopiston sivuvirkoja ja 56 amanuenssien ja harjoittelijoiden toimia.
• Henkilöstön työpanos oli yhteensä 5.226,9. laskennallista virkaa. Työpanos nousi 2,7 prosentilla vuodesta 2005. Lisäystä oli 135,3 laskennallista virkaa. Työpanos kertoo, montako henkilöä keskimäärin on koko ajan työssä. Työpanos saadaan laskemalla henkilöstön kaikki poiminta-aikana voimassa olevat palvelujaksopäivät sekä kaikki ko. ajankohdan poissaolopäivät (virka/työvapaat ja vuosilomat). Työpanos saadaan vähentämällä palvelujaksopäivistä kaikki poissaolopäivät. Vakinaisten työntekijöiden osuus tehdystä työpanoksesta oli 70,8 % (71,3 % v. 2005). Määräaikaisten viran/toimenhaltijoiden osuus työpanoksesta oli 29,2 % (28,7 % v. 2005.)
• Viran- ja toimenhaltijoiden lukumäärä nousi vuodesta 2005 yhteensä 267 henkilöllä. Vakinaisten henkilöiden määrä nousi 111 henkilöllä ja määräaikaisten 156 henkilöllä.
• Haettavaksi julistettuja virkoja ja toimia oli koko sairaanhoitopiirissä 51 enemmän kuin vuonna 2005, yhteensä 527, joihin hakemuksia 498 hakemusta enemmän kuin vuonna 2005, yhteensä 5.469. Hakijoita ei ollut yhtä paljon kuin hakemuksia, koska monet henkilöt hakivat samassa haussa useampia toimia ja toisaalta monet henkilöt hakivat toimia jokaisessa haussa.
• Vuosittain vanhuuseläkkeelle siirtyy yli 100 henkilöä. Vuosien 2007 – 2016 välisenä aikana henkilökohtainen eläkeikä täyttyy yhteensä 1.465 henkilöllä, joka on 24,5 % nykyisistä viroista ja toimista. Osavastuualueittain määrä vaihtelee hallintokeskuksen 34,5 %:sta Varsinais-Suomen lääkehuollon 21,2 %:iin.
• Poissaolopäiviä henkilöstölle kertyi yhteensä 629.176 kalenteripäivää, mikä on 28.592 kalenteripäivää enemmän kuin vuonna 2005. Merkittävin poissaolon peruste on vuosilomapäivät, joiden osuus kaikista poissaolopäivistä on 44,6 %.
• Valtakunnallisessa tulopolitiikassa on viime vuosina tehty ratkaisuja, joilla on ollut vaikutusta perhevapaiden lisääntymiseen. Vuoden 2006 aikana 1.507 henkilöä oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä eri syistä perhevapaalla. Tämä on 15, 5 % kaikista palvelussuhteessa olleista henkilöistä. Kokopäiväisiä poissaoloja kertyi 89.866 päivää, joka on 14,3 % kaikista poissaolopäivistä.
• Henkilöstö oli sairauslomalla vuonna 2006 yhteensä 108.766 päivää. Sairauspäivien osuus kokonaistyöajasta oli 4,2 %. Työministeriön työolobarometrin mukaan sairauspoissaolot vähentyivät hieman vuonna 2006. Näin tapahtui myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Keskimääräinen poissaolo sairauden vuoksi oli 15,4 päivää/vuosi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä sairauspäivien määrä on ollut hieman korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin. Kunnissa vastaava luku oli 13,1 päivää/vuosi.
• Henkilöstön osallistumista täydennyskoulutukseen, joko työnantajan järjestämään sisäiseen koulutukseen tai ulkopuolisen koulutukseen, on seurattu vuodesta 2004. Merkittävää osaa yksiköiden järjestämistä 2-3 tunnin koulutuksista ei ole tilastoitu. Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle annetun selvityksen mukaan vuonna 2006 noin 73,6 % henkilöstöstä osallistui täydennyskoulutukseen. Vuonna 2005 vastaava luku oli 73,1 % ja vuonna 2004 se oli 77,8 %. Täydennyskoulutuspäiviä osallistuneilla oli keskimäärin 4,7 koulutuspäivää/ vuosi.
• Työpaikkana sairaalayhteisö on naisvaltainen. Henkilöstöstä oli 85,1 % naisia (6.275) ja 14,9 % miehiä (1.095). Miesten lukumäärä nousi 21 henkilöllä vuodesta 2005, mutta siitä huolimatta miesten prosenttiosuus pieneni. Työntekijöiden tehtävistä riippuen naisten ja miesten suhde vaihtelee yksiköittäin suuresti.
• Sukupuolten välisiä palkkoja vertailtiin 17 nimikkeessä, joissa oli vähintään 5 miestä ja naista Palkkaerot sukupuolten välillä ovat pääsääntöisesti pienet. Suurimmillaan ero tehtäväkohtaisissa palkoissa on 2,6 % ja varsinaisissa palkoissa 4,1 prosenttia varsinaisissa palkoissa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus hyväksyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstökertomuksen vuodelta 2006 ja oikeuttaa tekemään siihen teknisluonteisia korjauksia sekä esittää sen edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin sillä lisäyksellä, että kertomuksen kohtaan Koulutus korjataan: "JET-koulutukseen osallistuu hoitajia sekä Salon että Loimaan aluesairaalasta".

- - -

Tilinpäätös liite 1 § 8 (erillinen liite)

Henkilöstökertomus liite 2 § 8 (erillinen liite)

Hallitus

Valtuusto päättää

1. merkitä tiedoksi vuoden 2006 tilinpäätöksen,
2. merkitä tiedoksi hallituksen toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen vuodelta 2006,
3. muista mahdollisista toimenpiteistä, joihin hallituksen kertomukset antavat aihetta,
4. hyväksyä laboratorioliikelaitoksen johtokunnan ehdotuksen mukaisen hallituksen esityksen siitä, että laboratorioliikelaitoksen vuoden 2006 tuloksesta tehdään 60.000 euron investointivaraus elektroforeesi- ja geenimonistuslaitteiden hankkimiseksi sekä 60.000 euron investointivaraus veriryhmäautomaatin hankkimiseksi vuosina 2007–2008 ja että vuosina 2004 ja 2005 muodostettuja investointivarauksia puretaan tuloslaskelmaan investointivarauksilla hankittujen laitteiden poistokuluja vastaavasti 8.786,34 euroa,
5. hyväksyä hallituksen esityksen siitä, että viihdytysrahastosta katetaan virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 57.234,00 euroa,
6. hyväksyä hallituksen esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä, jonka mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuoden 2006 ylijäämä 2.928.634,12 euroa edellä mainittujen varausten ja rahastosiirtojen jälkeen, jätetään taseen yli- ja alijäämätilille. Ylijäämästä 33.980,63 euroa on laboratorioliikelaitoksen ylijäämää ja 248.283,14 euroa Turunmaan sairaalan liikelaitoksen alijäämää.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen siten täsmennettynä, että kohta 1. muutettiin kuulumaan "merkitä tiedoksi vuoden 2006 tilinpäätöksen ja hyväksyä siihen sisältyvän ylityksen 6,18 miljoonaa euroa" ja kohta 2. muutettiin kuulumaan "hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen ja merkitä tiedoksi henkilöstökertomuksen vuodelta 2006". Pöytäkirjaan päätettiin lisäksi liittää valtuutettu Jaakko Kailialan lausuma Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottona.

Todettiin, että hallituksen kertomukset eivät antaneet aihetta muihin toimenpiteisiin.

Valtuuston puheenjohtajan esityksestä asian käsittelyn aikana pidettiin kahden minuutin tauko.

Merkittiin että valtuutettu Risto Laurikainen Yläneeltä poistui asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Tämän jälkeen läsnä oli 88 valtuutettua jotka edustivat 434 114/300 ääntä.

9
TILINTARKASTUSKERTOMUS JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2006

Tarkastuslautakunta 15.5.2007
§ 82

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n ja tarkastussäännön mukaan mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja esittää myös ehdotukset toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

Tarkastuslautakunta on tutustunut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen vuodelta 2006 sekä tilintarkastuskertomukseen 2006 ja kuullut tilintarkastajien raportin tilintarkastuksesta tilivuodelta 2006.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus vuodelta 2006 on päivätty 2.5.2007 ja sen on allekirjoittanut JHTT-yhteisö PwC-Julkistarkastus Oy:n puolesta vastuullinen tilintarkastaja Irma Högman, JHTT. Tilintarkastuskertomus on luovutettu tarkastuslautakunnalle ja käsitelty kokouksessa 10.5.2007 § 74.

Tilintarkastuskertomuksen lausunnossa esitetään, että tilinpäätös voidaan hyväksyä sekä vastuuvapaus myöntää toimielinten jäsenille ja tehtävä-alueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1. - 31.12.2006 edellyttäen, että valtuusto hyväksyy 6,5 M€ sitovuustason ylityksen.

Tarkastuslautakunnalla ei liene asiasta eriävää näkemystä tai muuta huomautettavaa joten se yhtynee tilintarkastajien esitykseen.

Tilintarkastuskertomus saatetaan valtuustolle tiedoksi.

Liite 1 § 82

Päätösesitys

Tarkastuslautakunta keskustelee tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä vuodelta 2006 sekä päättää

1. saattaa tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2006 valtuustolle tiedoksi ja
2. esittää valtuustolle, että tilinpäätös vuodelta 2006 hyväksytään ja
3. että vastuuvapaus myönnetään toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.–31.12.2006 edellyttäen, että valtuusto hyväksyy tilintarkastuskertomuksen 1.1 kohdassa todetun nettokulujen ylityksen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin esityksen mukaisena.

-.-.-

Liite 1 § 9

Tarkastuslautakunta

Valtuusto päättää

1. merkitä tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2006 tiedoksi ja
2. hyväksyä tilinpäätöksen vuodelta 2006 ja
3. myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1.–31.12.2006 edellyttäen, että valtuusto hyväksyy tilintarkastuskertomuksen 1.1 kohdassa todetun nettokulujen ylityksen.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

10
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2006

Tarkastuslautakunta 15.5.2007
§ 81

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n mukaan mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Tarkastuslautakunnan tilivuodelta laatima arviointikertomus kuten myös tilintarkastuskertomus saatetaan tarkastussäännön 5 §:n mukaan valtuuston käsittelyyn yhdessä tilinpäätöksen kanssa.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt arviointikertomuksen 2006 muotoa ja sisältöä tilikauden työkokouksissaan. Arviointikertomuksen 2006 lopullinen sisältö muokataan ja päätetään tässä kokouksessa edeltävän valmistelun mukaisesti kokoukseen tuotavan esityksen pohjalta sekä allekirjoitetaan.

Päätösesitys

Tarkastuslautakunta käy keskustelua arviointikertomuksesta vuodelta 2006 ja päättää hyväksyä sen lopullisen muotoonsa sekä esittää sen valtuustolle tiedoksi.

Päätös

Tarkastuslautakunta päätti

1. Hyväksyä ja allekirjoittaa arviointikertomuksen vuodelta 2006 (Liite 1) sekä
2. esittää sen tiedoksi valtuustolle.

-.-.-.-

Liite 1 §10

Tarkastuslautakunta

Valtuusto päättää merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2006 tiedoksi.

Päätös

Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Risto Hakkala ehdotti, että hallituksen tulee antaa valtuuston syyskokouksessa selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt arviointikertomuksessa esitetyn johdosta.

Valtuusto päätti merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2006 tiedoksi sekä yksimielisesti hyväksyä valtuutettu Hakkalan ehdotuksen.

11
VARSINAIS-SUOMEN LÄÄKEHUOLLON AVAAVA TASE

Hallitus 22.5.2007
83 §

Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Sairaanhoitopiirin valtuusto teki 21.11.2006 päätöksen sairaanhoitopiirin laajuisen lääkehuollon taseyksikön (Varsinais-Suomen Lääkehuollon) perustamisesta TYKSin, Loimaan aluesairaalan, Salon aluesairaalan, Vakka-Suomen sairaalan ja Turunmaan sairaalan lääkehuollon toiminnoista.

Taseyksikkö toimii valtuuston päätöksen mukaan hallituksen alaisena. Sen toiminnan menot ja tulot sisältyvät erillisenä talousarviona kuntayhtymän talousarvioon. Varsinais-Suomen Lääkehuolto aloitti päätöksen mukaisesti toimintansa 1.1.2007 alkaen tiloissa, jotka piirin sairaaloissa on varattu lääkehuollon käyttöön. Henkilökuntaa siirtyi piirin sairaaloista yksikön palvelukseen yhteensä 52 henkilöä.

Kunnallisessa taloudenhoidossa ja kirjanpidossa taseyksikkö on toimintamalli, jossa liiketoiminnan kannattavuutta ja taseasemaa seurataan liikelaitoksen tapaan, mutta jossa liiketoiminnan menot ja tulot otetaan kunnan ja kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksikkömalli on sovellettavissa paitsi liiketoimintaan myös muuhun kunnan tehtävään, jossa edellytetään kirjanpidon eriytystä ja tasejatkuvuutta, mutta joka kuitenkin pidetään talousarviossa. Liikelaitoksen tapaan taseyksikkö laatii soveltuvin osin kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Tämän johdosta taseyksikölle on muodostettava avaava tase, jossa määritellään sille siirtyvät varat ja vastuut. Suomen Kuntaliiton kunnallisen liiketoiminnan eriyttämistä koskevan ohjeen mukaan taseyksikön avaavan taseen vahvistaa valtuusto. Ohjeen mukaan taseyksikölle siirrettäviä omaisuus- ja pääomaeriä ei ole tarpeen käsitellä talousarviovaikutteisesti.

Hallitus esittää valtuustolle, että lääkehuollon taseyksikön omaisuudeksi siirretään piirin yhteiskustannuspaikan taseessa oleva Marela-tietojärjestelmä vuoden 2006 lopun tasearvolla 389.355,94 euroa. Lisäksi siirretään lääkevalmistuksessa käytettävät tutkimus- ja hoitolaitteet sekä irtaimisto, jotka ovat olleet sairaaloissa nyt perustettua lääkehuollon taseyksikköä vastaavien yksiköiden käytössä 31.12.2006. Lyhytvaikutteinen irtaimisto, joka on sairaaloissa kirjattu vuosikuluksi, siirretään vastikkeetta. Pitkävaikutteinen irtaimisto ja tutkimus- ja hoitolaitteet siirretään vuoden 2006 lopun tasearvoa vastaavalla arvolla 73.710,58 euroa. Sairaaloiden taseissa olevat lääkevarastot siirretään Varsinais-Suomen Lääkehuollon omaisuudeksi tasearvosta 31.12.2006 yhteisarvoltaan 4.158.776,26 euroa.

Lääkehuollon taseyksikön peruspääoman määräksi muodostuu siirrettyä käyttöomaisuutta ja lääkevarastoja vastaava määrä 4.621.842,78 euroa. Peruspääoma jakautuu sairaaloiden osuuksiin siinä suhteessa kuin sairaalat luovuttavat käyttöomaisuutta ja lääkevarastoja taseyksikön käyttöön. Piirin yhteiskustannuspaikalta siirretyn Marela-järjestelmän osalta sairaaloiden osuus peruspääomaan määräytyy siinä suhteessa kuin piirin sairaalat omistavat piirin yhteiskustannuspaikan käyttöomaisuutta.

Taseyksikön vastuisiin siirretään taseyksikön palvelukseen siirtyneen henkilökunnan lomapalkka- ja lomarahavelka sosiaalikuluineen tilinpäätöksen 2006 perusteella 233.365,96 euron määräisenä. Koska maksuvelvollisuus ennen vuotta 2006 kertyneistä lomapalkoista ja lomarahoista kuuluu sairaaloille, kirjataan taseyksikön avaavassa taseessa vastaava summa saamiseksi piirin sairaaloilta.

Lääkehuollon taseyksikkö toimii sairaaloilta vuokraamissaan tiloissa, joten taseyksikölle ei siirretä rakennuksiin tai rakennusten kiinteisiin ainesosiin liittyvää omaisuutta. Avaavan taseen loppusummaksi edellä mainituista eristä muodostuu 4.855.208,74 euroa. Esityslistan liitteenä on Varsinais-Suomen Lääkehuollon avaava tase erittelyineen.

Liite 1 § 83

Sairaaloiden taseisiin tehdään luovutettua omaisuutta ja vastuita koskevat kirjaukset. Osuus Varsinais-Suomen Lääkehuollon peruspääomaan merkitään taseen vastaaviin osakkeisiin ja osuuksiin. Varsinais-Suomen Lääkehuolto maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden euribor-koron perusteella. Korko maksetaan tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Peruspääoman koron määrittely vastaa ehdoiltaan perussopimuksessa määriteltyä jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle

1. että Varsinais-Suomen Lääkehuollolle avaavassa taseessa 1.1.2007 siirrettävät varat ja vastuut arvostetaan edellä esityksessä selostetulla tavalla ja peruspääoman määräksi vahvistetaan 4.621.842,78 euroa ja taseen loppusummaksi 4.855.208,74 euroa ja että
2. Varsinais-Suomen Lääkehuollon peruspääoma jaetaan sairaaloiden osuuksiin siinä suhteessa kuin sairaalat luovuttavat käyttöomaisuutta ja lääkevarastoja taseyksikön käyttöön. Piirin yhteiskustannuspaikalta siirretyn Marela-tietojärjestelmän osalta sairaaloiden osuus peruspääomaan määräytyy siinä suhteessa kuin piirin sairaalat omistavat piirin yhteiskustannuspaikan käyttöomaisuutta ja että
3. Varsinais-Suomen Lääkehuolto maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden euribor-koron perusteella.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Liite 1 § 11

Hallitus

Valtuusto päättää,

1. että Varsinais-Suomen Lääkehuollolle avaavassa taseessa 1.1.2007 siirrettävät varat ja vastuut arvostetaan edellä esityksessä selostetulla tavalla ja peruspääoman määräksi vahvistetaan 4.621.842,78 euroa ja taseen loppusummaksi 4.855.208,74 euroa ja että
2. Varsinais-Suomen Lääkehuollon peruspääoma jaetaan sairaaloiden osuuksiin siinä suhteessa kuin sairaalat luovuttavat käyttöomaisuutta ja lääkevarastoja taseyksikön käyttöön. Piirin yhteiskustannuspaikalta siirretyn Marela-tietojärjestelmän osalta sairaaloiden osuus peruspääomaan määräytyy siinä suhteessa kuin piirin sairaalat omistavat piirin yhteiskustannuspaikan käyttöomaisuutta ja että
3. Varsinais-Suomen Lääkehuolto maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden euribor-koron perusteella.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

12
VALTUUSTOESITELMÄ

Hallitus 22.5.2007
93 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Valtuuston puheenjohtajan kanssa on sovittu, että sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki kutsutaan valtuuston kokoukseen 12.6.2007 klo 14.00. Kansliapäällikkö Välimäki pitää valtuustolle esitelmän sosiaali- ja terveydenhuollon haasteista.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee kansliapäällikkö Kari Välimäen esitelmän tiedokseen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Hallitus

Valtuusto merkitsee kansliapäällikkö Kari Välimäen esitelmän tiedokseen.

Päätös

Valtuusto merkitsi kansliapäällikkö Kari Välimäen esitelmän tiedoksi.

13
MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN / TOIMIVALLAN JAON TARKISTAMINEN VIRAN- JA TOIMENHALTIJOIDEN OTTAMISEN OSALTA

Hallitus 27.3.2007
47 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Sairaanhoitopiirin viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta määrätään tällä hetkellä perussopimuksen 14 §:n lisäksi hallintosäännön 7. luvussa. Perussopimuksessa määritellään valtuusto viranhaltijan ottavaksi viranomaiseksi sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin, hallintoylihoitajan ja kuntayhtymätarkastajan osalta.

Hallintosäännön 39 §:n mukaan hallitus ottaa hallintokeskuksen johtavassa ja tai itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat. Muun hallintokeskuksen henkilöstön ottaa sairaanhoitopiirin johtaja. Tässä tarkoitetaan hallintokeskuksella niitä viran- ja toimenhaltijoita, jotka eivät kuulu TYKSin hallinnon tai TYKSin huollon tulosyksiköihin.

Johtokuntien ottamien viranhaltijoiden osalta 40 §:ssä todetaan, että johtokunnat ottavat tulosalueen johtajat ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat. Tämä koskee myös hallitusta hallituksen toimiessa TYKSin johtokuntana.

Muitten kuin johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden osalta toimivaltuudet määritellään 41 §:ssä. Koulutusvirkojen osalta päätösvalta kuuluu tulosyksikön vastuuhenkilölle, joka kuulee koulutuksesta vastaavaa tahoa. Muutoin toimivalta näiden tehtävien osalta jakautuu tulosryhmän johtajan ja ylihoitajan sekä tulosyksikön vastuuhenkilön ja ylihoitajan kesken siten kuin mainitussa säännön kohdassa on kuvattu.

Esityslistan liitteenä seuraa jäljennös voimassa olevasta hallintosäännöstä.

Liite 1 § 47

Nykyistä tapaa määrittää hallituksen ja johtokuntien päätösvaltaa voidaan pitää ongelmallisena valtuuksien täsmällisten määrittelyjen kannalta. Viranhaltijan tai työntekijän johtava ja itsenäinen asema todetaan varsinaisesti käsitteenä kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) III luvussa, jossa se määrittää työaikakorvausten suorittamisen rajoituksia. KVTES:n mukaan henkilön lukeutumisen johtavaan tai itsenäiseen asemaan kuuluvaksi määrittää kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen, joka sairaanhoitopiirissä on hallitus tai johtokunta.

Selkeämpi vaihtoehto olisi delegoida hallitukselle ja johtokunnalle yleinen toimivalta alaistensa viranhaltijoiden ottamiseen sekä mahdollisuus tämän toimivallan subdelegointiin. Tällöin hallitus ja johtokunnat päättäisivät nimenomaisesti toimintasäännössään toimivallan jakautumisesta toimielimen ja alaistensa viranhaltijoiden kesken ja toteaisivat kullekin päättävälle viranhaltijalle kuuluvan toimivallan.

Nykyinen määrittely johtaa myös siihen, että hallituksen ottamien viranhaltijoiden määrä kasvaa varsin suureksi. Vuoden 2007 alussa hallituksen täyttämien vakanssien määrä oli esimerkiksi 158. Päätöksenteko ja toimivaltuudet sairaanhoitopiirissä etenkin virkaan ja toimeen ottamista koskevien päätösten osalta ovat muutoinkin keskittyneet hallinnon ylätasoille.

Edellä mainituista lähtökohdista on valmisteltu toimivaltuuksien uudelleen määrittelyä koskeva esitys. Esitys on toteutettu siten, että hallitukselle on annettu yleinen oikeus alaistensa viran- ja toimenhaltijoiden ottamiseen. Hallitus delegoisi tätä toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.

Johtokunnilla olisi vastaavasti yleinen oikeus alaistensa viran- ja toimenhaltijoiden ottamiseen sekä vastaava subdelegointioikeus. Hallitus ottaisi kuitenkin liikelaitosten osalta niiden toimitusjohtajat.

Hallituksen osalta tulevat toimintasäännön muutokset pyrittäisiin laatimaan siten, että hallitus tekisi virkaan ottamista koskevat päätökset vain ylempien johtavien tehtävien osalta. Tällä voitaisiin rajata selkeämmin hallituksessa käsiteltäviä asioita sellaisiin, joilla on merkitystä strategisen johtamisen kannalta. Mm. ylilääkärien ja ylihoitajien osalta tarkoitus jatkossa olisi, että hallitus ottaisi vain päätoimiset ylilääkärit ja ylihoitajat. Sivuvirkoihin valinta tapahtuisi delegoidun päätösvallan nojalla, koska sivuvirkojen osalta varsinainen harkinta on tapahtunut yliopiston suorittamassa virkavaalissa. Vastaavasti konsernihallinnon osalta hallitus ottaisi jatkossa "osastopäällikkötason" viranhaltijat. Muutosten seurauksena hallituksen täyttämien vakanssien määrän on kaavailtu laskevan 158:sta runsaaseen kuuteenkymmeneen.

Päätösvaltaa on tarkoitus siirtää myös hallitukselta tulosryhmien ja tulosyksiköiden johtaville viranhaltijoille, jolta osin pyritään vahvistamaan näiden yksiköiden ja niiden johtajien roolia johtamisjärjestelmässä.

Hallitukselle esitettävät toimintasäännön muutokset valmistellaan erikseen em. linjausten pohjalta. Johtokuntien tulee tehdä myös vastaavat muutokset osavastuualueillaan.

Esitetyt muutokset edellyttävät muutoksia hallintosääntöön, josta syystä päätösvalta asiassa kuuluu valtuustolle.

Muutokset kohdistuvat ensisijaisesti virkojen täyttöprosessia koskeviin hallintosäännön 39, 40, 41 ja 42 §:ään. Näitä sääntökohtia muutettaisiin siten, että hallintosäännössä todettaisiin vain valtuuston, hallituksen ja johtokuntien keskinäinen toimivalta 39 §:ssä. Hallintosäännöstä kumottaisiin toimivallan tarkempaa jakautumista ja täyttöprosessia koskevat 40, 41 ja 42 §§ ja näistä asioista määrättäisiin toimintasäännöin edellä kuvatuin tavoin.

48 § sanamuotoa täsmennetään poistamalla siitä sidonnaisuus johtavan ja itsenäisessä asemassa olevan viranhaltijan käsitteeseen.

Hallituksen ja johtokuntien oikeutta subdelegointiin laajennettaisiin 50 §:n sanamuodoin.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus ehdottaa valtuustolle, että se päättää kumota hallintosäännön 40, 41 ja 42 §§:n hallituksen täytäntöönpanon yhteydessä päättämästä päivämäärästä lukien sekä muuttaa hallintosäännön 39, 48 ja 50 §§:n samasta päivästä lukien kuulumaan seuraavasti:

39 §
Viran- ja toimenhaltijoiden ottaminen

Perussopimuksen mukaan valtuusto ottaa sairaanhoitopiirin johtajan, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin, sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymätarkastajan.

Hallitus ottaa muut alaisensa viranhaltijat. Hallitus ottaa myös liikelaitosten toimitusjohtajat.

Johtokunnat ottavat muut alaisensa viranhaltijat. Mikäli johtavan lääkärin virka ei ole päätoiminen, johtokunta määrää johtavan lääkärin ja hänen varamiehensä osavastuualueen ylilääkäreistä.

Johtokunnan tulee kuulla johtajaylilääkäriä ennen johtavan lääkärin vaalia ja hallintoylihoitajaa ennen johtavan ylihoitajan vaalia.

48 §
Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa

Hallituksen tai johtokunnan määräämä viranhaltija alaisensa henkilökunnan osalta

1. määrää vuosilomat sekä päättää virkatehtävien hoitamisesta lomien aikana,
2. päättää virkavapauden myöntämisestä ja virkatehtävien hoitamisesta virkavapauden aikana,
3. päättää koulutukseen liittyvästä virkavapaudesta sekä siitä johtuvista korvauksista,
4. antaa määräykset virka- ja virantoimitusmatkojen suorittamisesta,
5. päättää kokemus- ja vastaavien lisien myöntämisestä.
6. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon,
7. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä.

50 §
Toimivallan edelleen siirtäminen

Hallintosäännössä toimielimelle tai viranhaltijalle siirrettyä toimivaltaa voidaan siirtää edelleen toimielimen puheenjohtajalle, alemmalle toimielimelle tai viranhaltijalle ellei laista muuta johdu.

Hallitus antaa tarkemmat määräykset toimivallan siirtämistä koskevista päätöksistä ja niiden ilmoittamisesta.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Liite 1 § 13

Hallitus

Valtuusto päättää kumota hallintosäännön 40, 41 ja 42 §§:n hallituksen täytäntöönpanon yhteydessä päättämästä päivämäärästä lukien sekä muuttaa hallintosäännön 39, 48 ja 50 §§:n samasta päivästä lukien kuulumaan seuraavasti:

39 §
Viran- ja toimenhaltijoiden ottaminen

Perussopimuksen mukaan valtuusto ottaa sairaanhoitopiirin johtajan, sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin, sairaanhoitopiirin hallintoylihoitajan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymätarkastajan.

Hallitus ottaa muut alaisensa viranhaltijat. Hallitus ottaa myös liikelaitosten toimitusjohtajat.

Johtokunnat ottavat muut alaisensa viranhaltijat. Mikäli johtavan lääkärin virka ei ole päätoiminen, johtokunta määrää johtavan lääkärin ja hänen varamiehensä osavastuualueen ylilääkäreistä.

Johtokunnan tulee kuulla johtajaylilääkäriä ennen johtavan lääkärin vaalia ja hallintoylihoitajaa ennen johtavan ylihoitajan vaalia.

48 §
Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa

Hallituksen tai johtokunnan määräämä viranhaltija alaisensa henkilökunnan osalta

1. määrää vuosilomat sekä päättää virkatehtävien hoitamisesta lomien aikana,
2. päättää virkavapauden myöntämisestä ja virkatehtävien hoitamisesta virkavapauden aikana,
3. päättää koulutukseen liittyvästä virkavapaudesta sekä siitä johtuvista korvauksista,
4. antaa määräykset virka- ja virantoimitusmatkojen suorittamisesta,
5. päättää kokemus- ja vastaavien lisien myöntämisestä.
6. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon,
7. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä.

50 §
Toimivallan edelleen siirtäminen

Hallintosäännössä toimielimelle tai viranhaltijalle siirrettyä toimivaltaa voidaan siirtää edelleen toimielimen puheenjohtajalle, alemmalle toimielimelle tai viranhaltijalle ellei laista muuta johdu.

Hallitus antaa tarkemmat määräykset toimivallan siirtämistä koskevista päätöksistä ja niiden ilmoittamisesta.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

14
TERVEYDENHUOLLON TIETOHALLINNON ALUEELLINEN TOIMIJA

Hallitus 22.5.2007
79 §

Tietohallintapäällikkö Yrjö Koivusalo
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden
Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi

Otsikkoasia oli sairaanhoitopiirin hallituksen käsiteltävänä 24.4.2007 / 57 §, jolloin hallitus päätti yksimielisesti palauttaa sen uuteen valmisteluun. Alla olevassa esittelytekstissä on otettu huomioon hallituksessa tuolloin asiasta käyty keskustelu.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmä käynnisti 17.9.2004 muutetun erikoissairaanhoitolain (sairaanhoitopiirin alueellinen vastuu terveydenhuollon tietohallinnosta) ja sairaanhoitopiirin alueellisen IT-neuvottelukunnan kokouksissa todetun tarpeen perusteella 14.12.2005 projektin, jonka tehtävänä oli selvittää yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyön organisointimalli sekä käynnistää toiminta projektissa suunniteltavan mallin mukaisesti.

Projektissa käytetään yleistä nimitystä Alueellinen toimija. Tällä tarkoitetaan yksityistä tai julkista toimijaa tai toimijoiden yhteenliittymää, jonka tehtävä on järjestää ja/tai tuottaa tarvittavat terveydenhuollon tietohallintopalvelut palveluiden tilaajille. Kansallisen terveyshankkeen suositusten mukaan valtakunnallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin aikaan saaminen edellyttää paitsi kansallisen tason palveluita ja toimijoita myös alueellisia tietohallintotoimijoita, jotka vastaavat tietohallintopalveluiden kehittämisestä alueella. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiiri vastaa alueensa terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.

Projektiryhmä teki kartoituksen eri organisointivaihtoehdoista, ja esittää kartoituksen perusteella, että alueellisen toimijan tehtävää hoitamaan perustetaan julkisomisteinen, voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka rungon muodostaisi sairaanhoitopiirin atk-yksikkö. Voittoa tavoittelemattomuudella halutaan korostaa yhtiön palvelutehtävää: sen perimmäisenä tarkoituksena on tuottaa palveluita omistajilleen, ei rahallista hyötyä. Tätä on korostettu erikseen, koska osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiö katsotaan parhaaksi vaihtoehdoksi erityisesti seuraavista syistä:

• Osakeyhtiössä kaikilla omistajilla on suoraa vaikutusvaltaa toimijaan enemmän kuin liikelaitosmallissa, jossa vain sairaanhoitopiiri olisi omistajana.
• Tarkoituksena on, että alueellinen toimija sekä kilpailuttaa ja hankkii toimialansa tavaroita ja palveluita yhteisesti asiakkailleen julkisten hankintojen säännöstöjen mukaisesti (ns. yhteishankintayksikkö), ja että omistaja-asiakkaat voivat tehdä suorahankintoja yhtiöltä sen itse tuottamien palveluiden osalta ilman kilpailutusvelvollisuutta (ns. sidosyksikkösuhde; in-house-asema). Sidosyksikkösuhteen syntyminen edellyttää sitä, että palveluja tuottava yksikkö on palveluja ostavien yksikköjen määräysvallassa: suorahankintoja tekevien asiakkaiden tulee olla hankintayksikön omistajia. Tämä voi toteutua vain osakeyhtiömallissa. Kunnat toki omistavat sairaanhoitopiirin ja olisivat välillisesti omistajia, mutta terveyskeskuskuntayhtymiin tämä ei enää päde. Sairaanhoitopiirin liikelaitoksena tämä ei olisi mahdollista. Esitetyssä osakeyhtiömallissa sairaanhoitopiiri ja muut omistaja-asiakkaat ovat samassa asemassa.
• Osakeyhtiömalli on joustavin ja antaa mahdollisuuden tarjota palveluita kysynnän mukaan ilman tiukkaa raamibudjetointia. Tämä on välttämätöntä alalla, joka on jatkuvasti nopeiden muutosten ja uusien tarpeiden kohteena.

Keskeinen tekijä hankintalain kannalta on myös se, että omistajina tulee olla vain julkishallinnon organisaatioita. Muussa tapauksessa em. hankintalain vaatimusten mukainen in-house-asema menetettäisiin ja yhtiö olisi rinnastettava kaupallisiin yrityksiin. Tämä turvataan osakassopimuksen säännöillä ja yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkein, joiden kautta osakkeiden myynti muille kuin julkishallinnon organisaatioille estetään.

Yhteishankintayksikkönä toimiminen edellyttää puolestaan sitä, että perustettavan yhtiön tulee täyttää hankintalain mukaisen julkisoikeudellisen laitoksen määritelmä. Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan "oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta". Tämä asettaa käytännössä merkittäviä rajoituksia mm. sen osalta, voiko yhtiön tarkoituksena olla voiton tavoittelu. Tämä ei kuitenkaan estäne mm. sitä, että yhtiö varautuisi keräämissään palvelumaksuissa tuleviin investointeihin.

Projektiryhmä esitti myös, että osakeyhtiö olisi yhteinen Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Neuvotteluja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa on käyty. Tässä vaiheessa Satakunnan sairaanhoitopiiri ei aio siirtää omaa tietohallintoaan syntyvään osakeyhtiöön, mutta se voi tulla osakkaaksi ja hankkia palveluita yhtiöltä.

Alueellisen toimijan perustamisesta toteutettiin VSSHP:n alueen terveyskeskuksille suunnattu lausuntopyyntökierros elo-syyskuussa 2006. Lausunnot olivat suurimmaksi osaksi myönteisiä ja kymmenen terveyskeskusta ilmoitti alustavasti voivansa tulla uuteen yhtiöön osakkaiksi. Käytyjen keskustelujenkin perusteella on realistista, että osa terveyskeskuksista tulisi heti osakkaiksi. Yrityksen toiminnan kannalta ei ole kriittistä, kuinka suuri tämä osuus on, koska sairaanhoitopiiri on kuitenkin suurin yksittäinen asiakas.

Osakeyhtiömalli on joustava myös tässä kohden: osakkaaksi voidaan ottaa uusia organisaatioita myöhemminkin tarpeen mukaan.

Paras-hanke vaikuttaa terveydenhuollon kenttään ja toimijoihin, mutta sen lopulliset vaikutukset eivät ole selvillä. Ilmeisesti terveyskeskuksia yhdistyy. Tätä ei kuitenkaan nähdä esteenä yhtiöittämiselle, vaan tässä tilanteessa on kokonaisuuden kannalta eduksi, jos on olemassa alueellinen toimija, joka on valmis tarjoamaan palveluita tarvittaessa nopeastikin uusille organisaatioille.

Valmistelun perusteella VSSHP:n talousarviossa vuodelle 2007 on toiminnalliseksi tavoitteeksi kirjattu: " Vuoden 2006 aikana suoritettuun valmisteluun perustuen toteutetaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon muuttaminen alueelliseksi toimijaksi esim. julkisomisteisen osakeyhtiön kautta. Alueellisen toimijan perustaminen on myös sairaanhoitopiirin uuden strategian mukaista. Siinä on kirjattu tavoitteeksi mm.:"Sairaanhoitopiirissä jatketaan organisaatiouudistusta, joka tähtää asiakaskunnaltaan samojen palveluiden hallinnolliseen yhdistämiseen (maakunnalliset toimialat ja yksiköt)."

Henkilöstöresurssit saadaan yrityksen käynnistyessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä, jonka atk-henkilöstö on tarkoitus siirtää vanhoina työntekijöinä yrityksen palvelukseen. Projektiryhmässä on ollut mukana henkilöstön edustaja. Koko valmistelun ajan TYKSin atk-palveluiden henkilökunnalle on välitetty kaikki projektiryhmän tuottama materiaali ja kokouspöytäkirjat ja tilannetta on käsitelty kuukausittain työpaikkakokouksissa. Myös aluesairaaloiden atk-henkilöstö on saanut valmistelumateriaalin ja asiasta on keskusteltu aluesairaaloissa. Asiaa on käsitelty TYKSin hallinnon ja huollon yhteistyötoimikunnassa 5.10.2006 ja sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa 15.2.2007. Henkilöstön siirtyessä yrityksen palvelukseen tehdään siirtymissopimus, jolla turvataan henkilöstön etujen säilyminen organisaatiomuodon muuttuessa.

Taustatiedoksi hallitukselle on tehty oheinen selvitys muiden sairaanhoitopiirien vastaavista tietohallinnon eriyttämistä koskevista hankkeista, päätöksistä tai niiden valmistelusta:

• Satakunta: shp:n taseyksikkö 2007 alusta, suunnitteilla shp:n liikelaitos 2009.
• HUS: omaa toimintaa – alustavassa keskustelussa liikelaitos 2009 (tieto- ja lääkintätekniikka), mutta mitään päätöksiä ei ole.
• Pohjois-Savo: KYS tietotekniikka, teletekniikka ja lääketieteen tekniikka ja yksikkö on toiminut taseyksikkönä pari vuotta. Toimii alueellisesti (10% myynnistä ulos). Käynnissä selvitys yhteistyön tiivistämisestä Kuopion kaupungin ATK-keskuksen kanssa.
• Pirkanmaa: Perustettu alueellinen hankinta- ja projektiyhtiö YT-Tieto Oy alueelliseksi toimijaksi. Shp:ssa kuitenkin edelleen oma tietohallinto ja palvelutuotannon hoitaa Tampereen kaupungin tietotekniikkakeskus.
• Kaakkois-Suomi: Etelä-Karjalan ja Kymen sairaanhoitopiirien yhdessä omistama Medi-IT Oy, hoitaa kaiken terveydenhuollon tietohallinnon alueella.
• Keski-Suomi: päätös perustaa sairaanhoitopiirin liikelaitos 2008, hoitaa kaiken terveydenhuollon tietohallinnon alueella.
• OYS Erva-alue: Perustettu Erva-alueen shpiirien omistama Medi Tieto Oy, joka toteuttaa alueen yhteiset palvelut. Vain alueelliset asiat, sisäiset järjestelmät nykyisellä organisointimallilla.
• Etelä-Savo: Mikkelin seudulla on juuri perustettu Etelä-Savon tietohallinto Oy. ESSHP on sen osakkeenomistaja (16%) ja on ollut aktiivisesti yhtiötä valmistelemassa. Linjaamatta vielä, mitä shp hoitaa itse ja mitä tilataan yhtiöltä, todennäköisesti ainakin tietotekniikan palvelutuotanto siirtyy yhtiöön. Yhtiö tulee palvelemaan kaikkia kuntasektorin toimialoja. Käytännössä yhtiö aloittanee tuotannollisen toiminnan v. 2008 alussa.
• Keski-Pohjanmaa: Shp ja Kokkolanseudun tk ky muodostavat yhdessä tekniikan liikelaitoskuntayhtymän. Sen muodostavat molempien talojen atk- ja muu-tekniikka -toiminnot. Muodostettava liikelaitoskuntayhtymä rakennetaan sillä silmällä, että alueen muut terveyskeskukset voivat liittyä siihen niin halutessaan.
• Pohjois-Karjala: Kaksi vuotta toiminut Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy. Yhtiö on voittoa tuottamaton kunnallinen osakeyhtiö, jonka omistajina alueen kaikki kunnat ja isoimmat kuntayhtymät ovat vähintään yhdellä osakkeella. Parastaikaa selvitetään kuntien tahtotilaa terveydenhuollon tietojärjestelmien maakunnallistamista käsittäen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon. Alueellisen koordinoijana tulisi toimimaan Sosiaali- ja sairaanhoidon kuntayhtymä ja toimeenpanijana Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus osakeyhtiö.
• Päijät-Häme : osana terveydenhuoltopiiriä keskittyy automaattisesti, ei eriyttämistä
• Itä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Vaasa, Kanta-Häme: Ei organisaatiomuutoksia, shp alueellinen toimija

Alueelliselle toimijalle on laadittu liiketoimintasuunnitelma. Liiketoiminnan keskeinen ajatus on, että yhtiö on voittoa tavoittelematon, ja sen tehtävänä on tuottaa palveluita kustannustehokkaasti omistajilleen niin, että terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden varsinaisten käyttäjien ja rahoittajien - eli veronmaksajien - etu ohjaa päällimmäisenä toimintaa. Liiketoimintasuunnitelman osana on tehty myös riskianalyysi. Analyysissä olevat uhat on katsottu pienemmiksi kuin mallin tarjoamat mahdollisuudet. Ellei esitettyä organisointimallia toteuteta, menetetään mahdollisuus saada terveydenhuollon IT-kehitys Varsinais-Suomessa koordinoitua alueellisesti yhteisen toimijan kautta.

Yhtiön ohjausmallissa yhtiön hallituksella on keskeinen vastuu, mikä on huomioitava yhtiön hallituksen jäseniä nimettäessä. Yhtiön hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, strategisista tavoitteista ja taloudesta. Hallituksen kooksi on osakassopimuksen luonnoksen mukaan tulossa alkuvaiheessa viisi jäsentä, joista sairaanhoitopiiri nimeää kolme. Yhtiön ohjailtavuutta sairaanhoitopiirin taholta voidaan edelleen vahvistaa konserniohjeilla, koska yhtiöstä tulee osa sairaanhoitopiirin konsernia.

Ohjausmallin osalta on päädytty edelleen esittämään ratkaisua, jossa sairaanhoitopiirille jäisi tietohallintopalveluiden hankintaan tarvittava osaaminen sekä viranomaistehtävien hoitamiseen tarvittavat resurssit. Kaikilla näillä toimilla yhdessä voidaan varmistaa se, että sairaanhoitopiirillä yhdessä muiden omistajien kanssa on riittävät ohjausmahdollisuudet yhtiöön nähden. Sairaanhoitopiirin keskushallintoon jäisivät tietohallintapäällikkö ja tietohallintalääkäri. Tietohallintapäällikkö vastaisi yhdessä tietohallinnon johtoryhmän kanssa sairaanhoitopiirin tietohallinnon strategisista päätöksistä ja palveluiden ostamisesta. Tietohallintalääkärin vastuulla olisi potilasjärjestelmien kehittäminen käyttäjänäkökulmasta, valtakunnalliseen kehitystyöhön vaikuttaminen, tietoturvavastaavan tehtävät sekä uuden potilastietojen sähköistä käsittelyä koskevan lain mukaiset tietosuojavastaavan tehtävät.

Tietohallintalääkärin tehtäviä on hoidettu usean vuoden ajan EPK- ja aluetietojärjestelmäprojektien rahoituksella, joten siltä osin ei ole kyse varsinaisesti uudesta kustannuksesta. Uutena lisäresurssina organisaatioon tulisi osakeyhtiölle toimitusjohtaja. Ottaen huomioon tietohallinnon volyymin ja merkityksen kasvun sekä toiminnan laajenemisen terveyskeskuksiin ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin voidaan todeta johtamisresurssien vahvistamisen olevan tarpeellista.

Yhtiön liikevaihdoksi arvioidaan ensimmäisenä toimintavuonna 12 M€. Osakepääoma on perusteltua olla vähintään yhden kuukauden liikevaihtoa vastaava, jolloin se olisi 1 M€.

Edellä selostetusta toimintamallista on käyty perusteellista keskustelua sairaanhoitopiirin johtoryhmässä. Keskustelussa on kartoitettu uuden toimintamallin riskejä suhteessa tavoiteltavaan hyötyyn. Merkittävin hyöty on alueen terveyskeskusten tietohallintopalveluiden saaminen samaan organisaatioon sairaanhoitopiirin tietohallintopalveluiden kanssa, mikä ei olisi toteutunut millään muulla toimintamallilla kuin yhteisellä yhtiöllä. Lainsäädännön sisältämä yleinen velvoite ei sinänsä ole riittävä ja suoraan sairaanhoitopiiriltä eivät terveyskeskukset näytä olevan valmiita ostamaan tietohallintopalveluita. Merkittävin riski on luonnollisesti ydinpalveluumme eli potilaiden hoitoon liittyvän tietohallinnon ulkoistuminen ratkaisun myötä. Tätä riskiä voidaan olennaisesti pienentää sillä, että jätetään keskeiset avainhenkilöt edelleen sairaanhoitopiirin palvelukseen sekä sillä, että yhtiön hallintomalli turvaa sairaanhoitopiirin riittävän vaikutusvallan. Myös oikein suoritettu hallituksen jäsenten valinta on tärkeä. Näiden seikkojen huolellisen punninnan perusteella sairaanhoitopiirin johtoryhmä on päätynyt suosittamaan nyt esitettävää ratkaisua.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että

1. Sairaanhoitopiiri perustaa osakeyhtiön, jonka toiminnan tarkoitus on tuottaa kunnille ja kuntayhtymille terveydenhuollon ja sosiaalitoimen atk-palveluita ja muita erikseen sovittavia atk-alan palveluita.
2. Valtuusto päättää myöntää 1.000.000 € määrärahan yhtiön osakkeiden merkitsemiseen.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Hallitus

Valtuusto päättää, että

1. sairaanhoitopiiri perustaa osakeyhtiön, jonka toiminnan tarkoitus on tuottaa kunnille ja kuntayhtymille terveydenhuollon ja sosiaalitoimen atk-palveluita ja muita erikseen sovittavia atk-alan palveluita ja
2. myöntää 1.000.000 € määrärahan yhtiön osakkeiden merkitsemiseen.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

15
ERON MYÖNTÄMINEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI

Hallitus 22.5.2007

88 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Tarkastuslautakunnan varajäsen Eeva Juntti on pyytänyt 19.4.2007 saapuneella sähköpostilla eroa tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä. Eronpyynnön perusteeksi hän ilmoittaa mm. työstään aiheutuvat kiireet ja tästä seuraavat käytännön hankaluudet luottamustehtävän hoitamisessa. Eeva Juntti on Anniina Lehtiö-Vainion henkilökohtainen varajäsen tarkastuslautakunnassa.

Kuntalain 38 §:n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Pätevä syy voi periaatteessa olla mikä tahansa luottamustoimen hoitamista vaikeuttava seikka. Syyn pätevyyden arviointi kuuluu eron myöntävälle toimielimelle.

Valtuusto on päättänyt 31.3.2005 / 9 § valita tarkastuslautakuntaan seuraavat henkilöt:

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4a §:n 1 momentissa todetaan, että kunnallisissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Vaatimus kohdistuu oikeuskäytännössä omaksutun linjan mukaan erikseen toimielimen varsinaisiin ja varajäseniin.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto

1. myöntää Eeva Juntille eron tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja
2. valitsee uuden henkilökohtaisen varajäsenen Anniina Lehtiö-Vainiolle.

-.-.-.-

Asiassa käydyn keskustelun aikana Mikko Sedig ehdotti puheenjohtaja Jukka Mikkolan kannattamana, että kohta 2. muutetaan kuulumaan seuraavasti: "2. valitsee OTK Petra Määttäsen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anniina Lehtiö-Vainiolle."

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin täydennettynä Sedigin ehdotuksella.

- - -

Hallitus

Valtuusto

1. myöntää Eeva Juntille eron tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja
2. valitsee OTK Petra Määttäsen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anniina Lehtiö-Vainiolle.

Päätös

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen.

16
VALTUUSTON KOKOUS SYKSYLLÄ 2007

Hallitus 24.4.2007
70 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Kuntalain 54 §:n 1 momentin mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Hallituksen tulisi tästä syystä laatia valtuustolle esitys syksyn 2007 kokouspäivästä.

Perussopimuksen 12 §:ssä on määrätty, että valtuuston talousarviota koskeva kokous tulee pitää viimeistään marraskuun 30. päivänä.

Kokoukset on vakiintuneesti pidetty tiistaisin.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus esittää valtuustolle, että se päättäisi kokoontua tiistaina 27. marraskuuta 2007 siten, että kokous alkaa klo 13.00 ja se pidetään TYKSin SH-rakennuksen (rakennus 11) auditoriossa.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Hallitus

Valtuusto päättää kokoontua tiistaina 27. marraskuuta 2007 siten, että kokous alkaa klo 13.00 ja se pidetään TYKSin SH-rakennuksen (rakennus 11) auditoriossa.

Päätös

Valtuusto päätti kokoontua tiistaina 27. marraskuuta 2007 siten, että kokous alkaa klo 13.00 ja se pidetään TYKSin SH-rakennuksen (rakennus 11) auditoriossa.

17
HENKILÖKUNTAPYSÄKÖINTIÄ JA TYÖSUHDEMATKALIPPUA KOSKEVA VALTUUSTOALOITE

Hallitus 22.5.2007
94 §

Talousjohtaja Risto Laalo

Vihreiden valtuustoryhmä on jättänyt henkilökunnan paikoitusjärjestelyä ja työsuhdematkalippua koskevan valtuustoaloitteen, joka on oheisena liitteenä.

Liite 1 § 94

Henkilökunnan pysäköintirakennuksen maksullisuus on järjestetty yleiskirjeellä 2/2005 ja mainittu yleiskirje on liitteenä.

Liite 2 § 94

Henkilökunnan pysäköintiä on ohjeistettu lisäksi alkuvuodesta 2007 annetulla ohjeella, joka on liitteenä.

Liite 3 § 94

Työsuhdematkalipusta ei ole aiempia päätöksiä päätöksentekoelimissä.

Pysäköintirakennuksen maksullisuuden periaate käsiteltiin sairaanhoitopiirin hallituksessa vuoden 2004 lopulla ja tuolloin hallitus delegoi maksusta päättämisen sairaanhoitopiirin talousjohtajalle. Maksullisuus valmisteltiin työryhmässä, jossa olivat jäseninä talousjohtaja, apulaistalousjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja tekninen johtaja tai hänen määräämänään lukituksen asiantuntija. Talousjohtajan päätöksellä päädyttiin vuosimaksuun, joka on 120 euroa vuodessa. Vuosimaksun saa maksaa 12 yhtä suurena eränä ja se peritään palkasta suoraan. Nyt käytössä olevaan maksujärjestelyyn päädyttiin sillä perusteella, että se on hallinnollisesti varsin yksinkertainen eikä siitä aiheudu suuria hallinnointi- tai perimiskuluja. Jotta tällaiseen yksinkertaiseen hallinnointitapaan voidaan päästä, noudatetaan parkkitalossa hyvinkin kaavamaisesti samoja pelisääntöjä kaikkiin käyttäjiin. Parkkitalon käyttö on ohjelmoitu kulunvalvonta-avaimeen. Maksuun saa keskeytyksen ainoastaan yli kaksi kuukautta kestävästä sairauslomasta tai virkavapaudesta tai luopumalla pysäköintioikeudesta kokonaan. TYKSin kaltaisessa suuressa organisaatiossa yksilölliset tarpeet ovat niin moninaiset, että niiden kaikkien noudattaminen aiheuttaa kohtuuttoman suuren hallintotyön. Parkkiluvan lunastaneita on nyt 843 ja tuotto vuodessa noin 100 000 euroa.

Ei ole oletettavaa, että nykyinen maksukäytäntö sinällään lisää yksityisauton käyttöä työmatkoilla. Henkilöstöltä saadun palautteen mukaan moni kokee nykyisenkin maksun merkittäväksi, vaikka se vertailuissa muihin vastaaviin onkin edullinen. Todellisia rajoituksia yksityisauton käyttöön työmatkoilla saataisiin vain tuntuvalla maksun korotuksella, jota aloitteessa kuitenkin vastustetaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nyt käytössä olevaa pysäköintitalon korvausjärjestelmää ei ole syytä muuttaa.

Työsuhdematkalipun käyttöönotto on mitä suurimmassa määrin henkilöstöpoliittinen ja liikennepoliittinen kysymys. Eräät kunnalliset työnantajat ovat ottaneet työsuhdematkalipun käyttöön. Työsuhdematkalipun käyttöönotto on myös taloudellinen kysymys ja nyt voimassa olevassa vuoden 2007 talousarviossa siihen ei ole erikseen varauduttu. Näin ollen tämän asian osalta valmistelua tulee jatkaa ensin henkilöstöpoliittisena asiana henkilöstöjaostossa ja sen jälkeen, jos siihen päädytään, taloudellisena kysymyksenä huomioon otettavaksi vuoden 2008 talousarviossa. Valmistelussa tulee ottaa myös huomioon henkilöstön yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää valtuustoaloitteen johdosta seuraavaa:

1. TYKSin pysäköintirakennuksen maksujärjestelmää ei nyt muuteta.
2. Työsuhdematkalipun käyttöönoton valmistelua jatketaan osana vuoden 2008 talousarvion valmistelua.
3. Aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet saatetaan kesäkuun valtuuston tiedoksi.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

- - -

Liitteet 1–3 § 17

Hallitus

Valtuusto merkitsee edellä mainitut valtuustoaloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi.

Päätös

Valtuusto merkitsi edellä mainitut valtuustoaloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi.

18
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

Valtuuston työjärjestyksen 4 §:ssä säädetään valtuutettujen aloitteista seuraavaa:

"Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetuilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.

Hallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun."

Päätös

Merkittiin, että aloitteita ei ollut.

19
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

Valtuuston työjärjestyksen 5 § mukaan hallitukselle osoitettavasta kysymyksestä säädetään seuraavaa:

"Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Hallituksen on vastattava kysymykseen kysymyksen tekemisestä seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä."

Päätös

Todettiin, että hallitukselle ei osoitettu kysymyksiä.

20
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.12 ilmoituksin, että pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus.

Pöytäkirjan vakuudeksi

Jarmo Rasi
puheenjohtaja

Lauri Tanner
sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty

Raija Lietzen
Veli Jalonen