Pöytäkirja nro 1 / 12.6.2003

Paikka                              

TYKSin SH-rakennuksen auditorio, Kiinamyllynkatu  4 - 8, 20520 Turku

Läsnä                                

95 valtuutettua § 1 - 12 aikana,

96 valtuutettua § 12 eteenpäin, liite 1 § 3

Mikko Sedig                      hallituksen puheenjohtaja
Hannu Arve                       hallituksen jäsen
Jukka Tamminen               "
Reijo Aalto                         "
Janne Aso                         "
Sirpa-Liisa Hovi                "
Risto Jaakkola                  "
Erkki Lahikainen               "
Riitta Liuksa                      "
Raili Suontausta               "
Juhani Uusitalo                 "
Leenä Vähätalo                 "
Tuire Lampinen                hallituksen varajäsen
Eeva Aaltonen                   "
Aki Lindén                         sairaanhoitopiirin johtaja

Puheenjohtaja                   Jarmo Rasi

Pöytäkirjanpitäjä               Maija Mäkelä, hallintopäällikkö

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi avasi kokouksen ja valtuusto hyväksyi työjärjestykseksi sille postitetun esityslistan.

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

Valtuusto valitsee kokousta varten sihteeriksi hal­lintopäällikkö Maija Mäkelän.

Päätös                              

Hyväksyttiin yksimielisesti.

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

Toimitetaan nimenhuuto läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Valtuutettujen lukumäärästä ja äänivallan perusteesta määrätään erikoissairaan­hoi­tolain 16 ja 17 §:i­ssä ja perussopimuksen 8 §:­ssä.

Päätös                              

Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin läsnäolevan 95 valtuutettua, jotka edustivat 438 ääntä ja hyväksyttiin kokousta varten seuraava ääniluettelo:

Liite 1 § 3.

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Kuntayhtymän perussopimuksen 9 §:n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän  johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yli­opistolle. Perussopimuksen 10 §:n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimää­rästä.

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus edellyttää näin ollen, että suoritetussa nimenhuudossa ja ääni­luetteloa hyväksyttäessä vähintään 72 valtuutettua on todettu olevan paikalla ja että he edustavat vähintään 221 ääntä.

Tämän valtuuston on kutsunut koolle valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi keskiviikkona toukokuun 28. päivänä 2003 pos­ti­tetul­la kutsulla.

Hallitus                              

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltai­suus.

Päätös                              

Valtuusto totesi yksimielisesti kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITO

Hallitus                              

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa suoritta­maan tämän valtuuston kokouksen pöytäkirjantarkas­tus.

Pöytäkirjan tarkastus suoritettaneen maanantaina 16. päivänä kesäkuuta 2003 klo 12.00 Varsinais-Suo­men sai­raanhoitopiirin kuntayhtymän hallintokeskuksessa, TYKS, SH-rakennus, 4. kerros.

Valtuuston pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa maanantaina 23. päivänä kesäkuuta 2003.

Päätös                              

Valtuusto valitsi yksimielisesti pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Asko Hömpin Maskusta ja Mirja Pitkäsen Turusta sekä hyväksyi päätösesityksen muilta osin.

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

Mahdollisten äänestysten varalta on varmaan tarpeel­lista valita kokousta varten ääntenlaskijat.

Hallitus                              

Valtuusto valitsee kokousta varten kolme ääntenlas­kijaa.

Päätös                              

Valtuusto päätti yksimielisesti valita kokousta varten ääntenlaskijoiksi valtuutetut Pertti Leinon Salosta, Tatu Johanssonin Salosta ja Anne Sinilaakson Raisiosta.

8
ERIKA NUMMELININ EROPYYNTÖ KIELELLISEN VÄHEMMISTÖN LAUTAKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ

Kielellisen vähemmistön lautakunnan varajäsen Erika Nummelin on pyytänyt eroa lautakunnan varajäsenyydestä toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi. Valtuustolle esitettäneen eron myöntämistä ja uuden varajäsenen valitsemista Nummelinin tilalle.

Nummelin on edustanut RKP:tä.

Hallitus                              

Valtuusto päättää

1. myöntää Erika Nummelinille eron sairaanhoitopiirin kielellisen vähemmistön lautakunnan varajäsenyydestä sekä 
2. valita uuden varajäsenen lautakuntaan Nummelinin tilalle.

Päätös                              

Valtuusto päätti yksimielisesti

1. Myöntää Erika Nummelinille eron sairaanhoitopiirin kielellisen vähemmistön lautakunnan varajäsenyydestä, sekä
2. Valita uudeksi varajäseneksi lautakuntaan Nummelinin tilalle Maria Johanssonin.

9
HALLITUKSEN KERTOMUS SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNASTA VUONNA 2002, TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA TILINPÄÄTÖKSEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄSITTELY SEKÄ HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2002

Perussopimuksen 12 §:n mukaan viimeistään kesäkuun 15. päivänä pidettävässä valtuuston kokouksessa kunakin vuonna käsitellään hallituksen kertomus sairaanhoitopiirin toiminnasta edellisenä kalenterivuotena sekä sitä koskeva tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus ja tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot. Samassa kokouksessa päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellä mainitut kertomukset ja muistutukset antavat aiheen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintakertomus, johon sisältyy myös tilinpäätöstiedot vuodelta 2002, jaetaan ohessa erillisenä niteenä:

Liite 1 § 9                          
(erillinen liite)

Esityslistan liitteenä on lisäksi keskeisistä tilinpäätösasiakirjoista koottu tilinpäätösjulkaisu, josta käy yksityiskohdittain ilmi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2002:

Liite 2 § 9                          
(erillinen liite)

Tilinpäätöksen osalta todetaan yksityiskohtaisemmin seuraavaa:

Potilasvakuutuksen vastuuvaraus on vuoden 2002 tilinpäätöksessä jaettu osavastuualueiden kesken aiheuttamisperiaatteella potilasvakuutuksesta maksettujen korvausten mukaisessa suhteessa, kun jako on aiemmin perustunut oman toiminnan toimintakuluihin. Jakoperusteen muutoksesta johtuva osuus varauksen muutoksesta on tilinpäätöksessä kirjattu osavastuualueiden peruspääomiin. Perussopimuksen 5 §:n 2 momentin mukaan peruspääoman muutoksesta päättää kuntayhtymän valtuusto. Osavastuualueiden peruspääomiin kirjatut muutokset on perusteltua saattaa valtuuston vahvistettaviksi.  Esityslistan liitteenä on laskelmat peruspääomaosuuksien muutoksista osavastuualueittain ja jäsenkunnittain:

Liite 3 § 9

TILIKAUDEN TULOS

Vuodelta 2002 laadittu tilinpäätös osoittaa piiritasolla 2.323.953,56 euron alijäämää ennen tilinpäätösvarauksia ja rahastosiirtoja. Kanttiinitoimintaan liittyvien rahastosiirtojen jälkeen tilikauden alijäämä on 2.314.048,42 euroa.

Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvun tasaamiseksi vuoden 2002 talousarvio laadittiin 4,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulos ylittää alijäämäisen tavoitetuloksen 1,8 milj. euroa. Tilinpäätöstilanteen arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon edellisten vuosien tulokset suhteessa tavoitetulokseen. Vuoden 2001 toteutunut alijäämä oli 5,4 milj. euroa, kun tavoitteena oli 2,4 milj. euron alijäämä (poikkeama -3,0 milj. euroa). Vuoden 2000 toteutunut alijäämä oli 6,6 milj. euroa, kun tavoitteena oli 4,5 milj. euron alijäämä (poikkeama     -2,1 milj. euroa). Alijäämäkertymä vuoden 2002 tilinpäätöstaseessa on vuoden 2002 alijäämä mukaan lukien on yhteensä 7,7 milj. euroa.

Osavastuualueittain tilikauden 2002 yli- ja alijäämät muodostuivat seuraaviksi:

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Toimintakulujen loppusummaksi muodostui 308,0 milj. euroa, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 5,9 milj. euroa (1,9 %). Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2001 verrattuna 5,2 %.

Valtuustoon nähden käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta olivat 255,2 milj. euroa ja ylittivät talousarvion 1,1 milj. euroa (0,4 %). Toiminnan nettokulut kasvoivat vuoteen 2001 verrattuna 4,2 %.

Tuotot jäsenkunnilta olivat yhteensä 241,5 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 2,1 milj. euroa (0,9 %). Jäsenkuntatuottojen kasvuksi vuoteen 2001 verrattuna muodostui 18,4 milj. euroa (8,2 %).

Merkittäviä vuoden 2002 tulokseen ja talousarvion toteutumiseen vaikuttaneita seikkoja olivat:

• Palvelujen hintojen korotukset 1.8.2001 (vajaa 5 %) ja 1.1.2002 lukien (keskimäärin 7 %) sekä suoritemäärän kasvu erityisesti avohoidossa kasvattivat myyntituottoja jäsenkunnilta.
• Ulkokuntatuottoja kertyi vuoden 2001 myynnin notkahduksen jälkeen arvioitua enemmän.
• Erityisvaltionosuuden määrä vastasi vuoden 2001 tasoa ja talousarviossa asetettua tavoitetta.
• Vuoden alusta voimaan astuneiden potilasmaksujen korotusten ansiosta potilasmaksutuotot kasvoivat runsaalla 3 prosentilla.
• Muut myyntituotot, mikä suurimpana yksittäisenä eränä pitää sisällään palvelulaskutuksen terveyskeskuksilta, kasvoivat n. 9 %.  Kasvu muodostuu sovituista myyntitoiminnan laajennuksista ja hintojen korotuksista.
• Ulkopuolisella tutkimusrahoituksella rahoitettava tutkimustoiminta laajeni TYKSissä merkittävästi. Vuonna 2002 toimintaan käytettiin 3,5 milj. euroa (2,4 milj. euroa vuonna 2001).
• Palkkamenot pysyivät varsin tarkoin talousarvion asettamissa rajoissa (ylitys 0,7 %). Ensimmäisellä vuosikolmanneksella palkkamenojen kehitys ennakoi  jopa palkkabudjetin 2,3 % ylitysuhkaa.  Keskeisinä syinä olivat ulkopuolisella rahoituksella rahoitettujen tutkijoiden määrän kasvu, tarve lisätä henkilötyöpanosta eräissä kriittisissä sairaanhoidon kohteissa sekä henkilötyöpanoksen kasvu johtuen siitä, että uusien varahenkilövirkojen käyttöönoton myötä sijaisten käyttöä ei pystytty aivan vastaavassa laajuudessa vähentämään. Ylitysuhkan torjumiseksi hallitus asetti tavoitteeksi rajoittaa henkilötyöpanoksen käyttöä elo-joulukuussa 100 henkilötyöpanoksella tammi-huhtikuuhun verrattuna. Työpanos supistui 84 henkilötyöpanoksella. Kun vuoden ensimmäisellä kolmanneksella työpanos kasvoi vuoden 2001 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 3,7 %, kolmannella vuosikolmanneksella työpanos supistui 1,1 %. Vuositasolla työpanoksen kasvuksi muodostui 1,3 %.  Sairaaloittain työpanoksen kasvuprosentit vuosikolmanneksittain olivat alla esitetyn taulukon mukaiset.
• Palvelujen ostomenot kasvoivat talousarviossa arvioitua nopeammin. Vuonna 2001 alkanut lääkärilakon aiheuttama ulkopuolisista hoitolaitoksista ostettujen palvelujen kasvu kuitenkin tasaantui toisella ja kolmannella vuosikolmanneksella.
• Materiaalin ostomenoja kasvattivat edelleen uusien hoitomenetelmien vaatimat kalliit lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Ensimmäisellä vuosikolmanneksella materiaalin ostomenojen kehitys ennakoi jopa talousarvion 7,1 % ylitysuhkaa. Säästötoimien ansiosta ylitys supistui vuositasolla 3,2 %:iin. Vuoden ensimmäisellä kolmanneksella materiaalin ostot kasvoivat vuoden 2001 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 10,9 %, kolmannella vuosikolmanneksella materiaalin ostot supistuivat 2,9 %. Vuositasolla materiaalin ostojen kasvuksi muodostui 5,5 %.
• Valtionavustuksella tuettuun jononpurkuprojektiin käytettiin 388.000 euroa vuonna 2002, mikä on 8,9 % projektin 4,4 milj. euron kokonaiskustannuksista. Valtionavustuksen osuus projektin rahoituksesta on puolet.

Toiminnan tuotot

Toimintatuottoja kertyi yhteensä 324,1 milj. euroa, mikä on 102,2 % talousarviosta ja 6,0 % enemmän kuin vuonna 2001.

Myyntituotot jäsenkunnilta

Myyntituottoja jäsenkunnilta kertyi 222,2 milj. euroa, mikä on 100,4 % talousarviosta ja 7,4 % enemmän kuin vuonna 2001. TYKSissä myyntituotot jäsenkunnilta kasvoivat 8,0 % ja osavastuualueilla keskimäärin 6,2 %. Ainoastaan Turunmaan sairaalassa, jonka tavoitteena oli tehdä alijäämäinen tulos, myyntituotot supistuivat (0,2 %).

Myyntituottojen kasvu selittyy pääosin palvelujen hintojen korotuksilla, mutta osaltaan kasvua selittää myös jäsenkunnille myytyjen suoritteiden lisääntyminen vuoteen 2001 verrattuna, jolloin lääkärilakko rajoitti toimintaa. Loppuvuoden säästötoimet vähensivät palvelutuotantoa ja myyntiä jäsenkunnille. Kun vuoden ensimmäisellä kolmanneksella myyntituotot jäsenkunnilta kasvoivat vuoden 2001 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 14,7 %, kolmannella vuosikolmanneksella kasvu oli 1,3 %. Vuositasolla kasvuksi muodostui edellä mainitut 7,4 %. Jäsenkuntatuottojen toteutumat kunnittain prosentteina talousarviosta on esitetty liitteen 1 sivuilla 28 - 30.

Myyntituotot ulkokunnilta

Piirin sairaaloista TYKSissä ja Loimaan aluesairaalassa palvelujen myynti piirin ulkopuolisille kunnille on merkittävää. TYKSissä myyntituottoja ulkokunnilta kertyi 14,1 milj. euroa, mikä on 111,5 % talousarviosta ja 14,8 % enemmän kuin vuonna 2001. Myyntituottoja kasvatti paitsi palvelujen hintojen korotukset myös palvelujen kasvanut kysyntä vuoden 2001 notkahduksen jälkeen erityisesti lastentaudeissa (keskospotilaat), kirurgiassa (avosydänleikkaukset) ja onkologiassa (sädehoidot). Loimaan aluesairaalassa ulkokuntatuottoja kertyi 2,7 milj. euroa, mikä on 84,7 % talousarviosta ja 5,1 % edellisvuotista vähemmän. Tuottojen supistumisen syynä oli Kanta-Hämeen kuntien käytön väheneminen.

Erityisvaltionosuus

Sosiaali- ja  terveysministeriön päätöksen mukaan erityisvaltion-osuutta saatiin 17,8 milj. euroa eli 0,2 milj. euroa arvioitua enemmän. Tilinpäätösjaksotusten jälkeen erityisvaltionosuuden määräksi kirjattiin 17,5 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa (0,7 %) vähemmän kuin vuonna 2001.

Muut myyntituotot

Muita myyntituottoja kertyi koko piirissä 21,4 milj. euroa, mikä on 107,9 % talousarviosta ja 8,7 % edellisvuotista enemmän. TYKSissä muut myyntituotot lisääntyivät 14,9 %. Laboratoriotutkimusten myyntitulot lisääntyivät TYKSissä 19,1 % johtuen hintojen korotuksista, vaativampien kokeiden käytön lisääntymisestä ja Härkätien terveyskeskuksen ja Turun kaupungin työterveyshuollon Hämeenkadun laboratorioiden liittämisestä huhti-kesäkuussa 2001 TYKS-labora-torioihin. Kuvantamistutkimusten myyntitulot lisääntyivät TYKSissä 20,4 % kuvausten lisääntymisestä, siirtymisestä vaativampiin kuvauksiin ja hintojen tarkistuksista johtuen. Hintojen nousuun vaikuttivat myös Turun terveystoimen tiloihin hankittujen uusien digitaalisten laitteiden leasing-maksut. Aluesairaaloissa muita myyntituottoja kertyi vuotta 2001 vastaava määrä. Turunmaan sairaalassa muut myyntituotot kasvoivat (13,4 %) johtuen kuvantamistutkimusten kasvaneesta myynnistä Puolustusvoimille.

Maksutuotot

Potilasmaksutuottoja kertyi 18,0 milj. euroa, mikä on 95,0 % talousarviosta ja 3,1 % enemmän kuin vuonna 2001. Asiakasmaksuasetuksen muutoksella vuoden 2002 alusta mm. somaattisen hoidon hoitopäivämaksua korotettiin 14,5 %, poliklinikkamaksua 9,0 %, päiväkirurgian maksua 7,0 % ja sarjahoitomaksua 18,9 %. Samalla laitoshoidon perusmaksusta luovuttiin ja potilasmaksukatto (590 euroa) pidettiin ennallaan. Hoitopäivien määrän väheneminen (-2,7 %) hoitojaksojen lyhentyessä vähensi potilasmaksutuottoja.

Tuet ja avustukset

Tukia ja avustuksia saatiin 976.000 euroa. Työterveydenhuollon Kela-korvauksen osuus tästä oli 618.000 euroa. Jononpurkuprojektin valtionavustuksena kirjattiin 194.000 euroa, työllistämistukina 47.000 euroa ja muina tukina ja avustuksina 117.000 euroa. Vuoden 2001 tilinpäätöksessä tukiin ja avustuksiin sisältyi jäsenkunnilta kannettu maksuosuus vuotuiserien lainan korkokustannuksiin (5,6 milj. euroa). Kun tämä otetaan huomioon, tukien ja avustusten vertailukelpoinen kasvu vuoteen 2001 verrattuna oli 7,1 %.

Muut toimintatuotot

Muita toimintatuottoja kertyi 7,5 milj. euroa, mikä on 169,9 % talousarviosta ja 22,3 % edellisvuotista enemmän. Muihin toimintatuottoihin sisältyy merkittävimpänä eränä TYKSin ulkopuolisen tutkimustoiminnan rahoitus, jota suoriteperusteella saatiin vuonna 2002  3,5 milj. euroa (2,4 milj. euroa vuonna 2001).

Tulolajeittain toimintatuotot verrattuna talousarvioon ja vuoden 2001 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Toiminnan kulut

Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 308,0 milj. euroa, mikä on 101,9 % talousarviosta ja 5,2 % enemmän kuin vuonna 2001.

Palkat ja sosiaalivakuutusmaksut

Palkkamenoihin käytettiin vuonna 2002  161,4 milj. euroa, mikä on 100,7 % talousarviosta. Vuoteen 2001 verrattuna palkkamenot kasvoivat 5,8 %. Palkkamenojen kasvusta n. 4,0 % aiheutui palkkojen sopimuskorotuksista. Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen lisäsi palkkamenoja 0,2 %. Työpanos lisääntyi vuoteen 2001 verrattuna 62 laskennallista virkaa eli 1,3 %. Uusia vuoden 2002 talousarvion resurssipakettiin sisältyneitä virkoja perustettiin 86. Säästötoimin voitiin kompensoida työpanoksen kasvu, joka aiheutui mm. siitä, että uusien varahenkilövirkojen käyttöönoton myötä sijaisten käyttö ei vähentynyt vastaavasti ja että eräisiin kriittisiin sairaanhoidon kohteisiin oli tarpeen palkata sijaismäärärahoin 25 uutta työntekijää. Työpanostilasto vuodelta 2002 on esitetty liitteen 1 sivulla 33.

Palvelujen ostot

Palvelujen ostomenoihin käytettiin vuonna 2002 34,7 milj. euroa, mikä on 108,0 % talousarviosta (ylitys 2,6 milj. euroa). Vuoteen 2001 verrattuna palvelujen ostomenot kasvoivat piirissä 7,0 %. TYKSissä palvelujen ostomenojen kasvu hidastui vuositasolla 5,5 %:iin, kun vielä tammi-huhtikuussa kasvu oli 11,3 %. Merkittävimmin kasvun hidastumiseen vaikutti ulkopuolisista hoitolaitoksista ostettujen palvelujen kasvun hidastuminen ja kääntyminen negatiiviseksi lääkärilakon aiheuttaman kasvupaineen mentyä ohi. Kun ensimmäisellä vuosikolmanneksella ulkopuolisista hoitolaitoksista ostetut palvelut kasvoivat 35,1 % vuoden 2001 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, supistuivat ostot toisella ja kolmannella vuosikolmanneksella 8,5 %. Tästä huolimatta TYKSin tutkimus- ja hoitopalvelujen talousarvio ylittyi 0,9 milj. euroa. Toinen merkittävä ylitys TYKSissä syntyi Turun kaupungilta ostettavista pesulapalveluista. TYKSin palvelujen ostojen talousarvio ylittyi yhteensä 2,2 milj. euroa (10,4 %). Aluesairaaloiden palvelujen ostojen talousarviot pitivät lukuun ottamatta Raision aluesairaalaa, jossa lääkäreiden päivystyspalvelujen ostaminen aiheutti merkittävimmän ylityksen ja Vakka-Suomen sairaalaa, jossa Valtion mielisairaalasta ostetut palvelut aiheuttivat ylityksen. Piirin yhteiskustannuspaikalla palvelujen ostomenojen 485.000 euron ylityksestä 457.000 euroa aiheutui potilasvakuutuksesta.

Materiaalin ostot

Materiaalin ostomenoihin käytettiin 60,0 milj. euroa, mikä on 103,2 % talousarviosta (ylitys 1,9 milj. euroa). Vuoteen 2001 verrattuna materiaalin ostomenot kasvoivat 5,5 %. Ensimmäisellä vuosikolmanneksella materiaalin ostomenojen kasvu oli 10,6 %, mikä ennakoi n. 7 % talousarvion ylitysuhkaa. Säästötoimien ansiosta kasvu taittui vuositasolla edellä mainittuun 5,5 %:iin. Materiaalin ostomenojen kasvu ja talousarvioylitys aiheutui uusien kalliiden lääkeaineiden käyttöönotosta ja uusien hoitomenetelmien vaatimista kalliista hoitotarvikkeista. TYKSissä apteekkitarvikkeisiin käytetty rahamäärä kasvoi 3,8 % ja aluesairaaloissa keskimäärin 7,0 %. Hoitotarvikkeiden kulutus kasvoi TYKSissä 9,4 % ja aluesairaaloissa 8,1 %.

Menolajeittain toimintakulut verrattuna talousarvioon ja vuoden 2001 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot olivat  yhteensä 451.000 euroa, josta 362.000 euroa kertyi talletuskorkoina Handelsbankenin konsernitililtä. Muina rahoitustuottoina kertyi 89.000 euroa (viivästyskorkotulot, osingot ja osuuspääomien korot).

Rahoituskulut ilman peruspääoman korkoa olivat yhteensä 575.000 euroa, josta rahoitus- ja vakuutuslaitoslainojen korkokulut 429.000 euroa, vuonna 1997 nostetun jäsenkuntalainan korkokulut 128.000 euroa ja muut rahoituskulut 18.000 euroa. Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko oli 6,1 milj. euroa, mikä korkotason laskun johdosta jäi 87,3 %:iin talousarviossa arvioidusta.

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaisina poistoina kirjattiin 12,3 milj. euroa, mikä on 105,9 % talousarviosta.

Käyttötalouden sitovuustaso

Käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ylittivät talousarvion 1,1 milj. euroa (0,4 %). TYKSissä sitovuustaso ylittyi 0,6 milj. euroa (0,4 %) ja aluesairaaloissa yhteensä 0,4 milj. euroa (0,6 %). Osavastuualueittain ylitykset ja alitukset olivat seuraavat:

TYKSin tulosyksiköiden, osavastuualueiden ja piirin yhteiskustannuspaikan yksityiskohtaiset käyttötalouden talousarvion ylitysperustelut ovat liitteenä:

Liite 4 § 9                         
(erillinen liite)

Investointimenot

Investointimenoihin käytettiin yhteensä 33,1 milj. euroa, mikä on investointeihin varatusta 32,7 milj. euron määrärahasta 101,2 %. Investointimenojen talousarvio ylittyi 395.000 euroa. Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on liitteen 1 sivulla 27.

Merkittävin hankekohtainen talousarvioylitys syntyi T-sairaalan rakentamisessa, jonka vuodelle 2002 varattu 15,1 milj. euron määräraha ylittyi 2,4 milj. euroa (16,1 %). Vuoden 2001 määräraha alittui 3,1 milj. euroa. T-sairaalan rakentaminen tapahtuu hyväksytyn talousarvion puitteissa, mutta kustannukset kohdentuvat eri vuosille taloussuunnitelmasta poikkeavasti.

PET-kameran ½-osuuden rahoittamiseen yhteishankintana yliopiston kanssa varattu 1,0 milj. euron määräraha jäi käyttämättä laitetta koskevien sopimusneuvottelujen pitkittymisen takia. Laitteen toimitus tapahtuu näillä näkymin vuonna 2003. Hallitukselle tullaan esittämään, että hankkeelle myönnettäisiin hankekohtainen sitovuusmääritys.  

Yli 270.000 euron perustamishankkeisiin käytettiin varoja  seuraavasti:

TYKS:

Loimaan aluesairaala:                                                 

Raision aluesairaala:

Salon seudun sairaala:

Lääninhallituksen vuotta 2002 koskevan perustamishankkeiden vahvistamispäätöksen perusteella valtionosuutta saadaan TYKSin T-sairaalahankkeeseen enintään 24,4 milj. euron valtionosuuteen oikeuttaviin kustannuksiin. T-sairaalan vuoden 2002 toteutuneisiin kustannuksiin laskettu valtionosuuden määrä on 7,3  milj. euroa.

TYKS ylitti investointibudjettinsa. Ylitys oli 841.759 euroa (3,1 %). 

Käyttötalouden ja investointimenojen rahoitus vuonna 2002

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta oli vuonna 2002 14,1 milj. euroa negatiivinen. Syynä oli tilikauden alijäämäinen tulos ja T-sairaalan rakentamisen aiheuttamat investointimenot. Investointimenojen rahoittamiseksi nostettiin 24.9.2002 pitkäaikainen 8,5 milj. euron laina (kertalyhennys vuonna 2012) ja samalla uusittiin vuonna 2001 nostettu 8,5 milj. euron lyhytaikainen laina (kertalyhennys 24.9.2003). Lainan ottoon käyttötalouden rahoittamiseksi ei vuonna 2002 turvauduttu, vaikka tähän oli talousarviossa varauduttu. Kassavarojen määrä 31.12.2002 oli 9,5 milj. euroa. Kassavarat lisääntyivät vuoden 2002 aikana negatiivisesta toimintapääoman muutoksesta huolimatta 2,9 milj. euroa. Tähän vaikutti osaltaan maaliskuussa 2002 kassaan saatu Urpo Rinteen tapaukseen liittynyt vahingonkorvaustulo 4,9 milj. euroa. Rahoituslaskelma on liitteen 1 sivulla 72.

Henkilöstökertomus

Aikaisempaan tapaan ja Suomen Kuntaliiton malliin nojautuen on laadittu sairaanhoitopiirin yhteinen henkilöstökertomus vuodelta 2001. Tavanomaisten tilinpäätöstietojen lisäksi halutaan henkilöstökertomuksessa saattaa tiedoksi myös ns. pehmeämpiä henkilöstötietoja. Henkilöstökertomus jaetaan ohessa erillisenä liitteenä:

Liite 5 § 9                          
(erillinen liite)

SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Somaattinen erikoissairaanhoito

Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2002 koko piirissä 78.152, mikä on 99,0 % talousarviosta ja 0,1 % vähemmän kuin vuonna 2001. Hoitopäiviä tuotettiin 343.947 mikä on 96,1 % talousarviosta ja 2,5 % vähemmän kuin vuonna 2001. Somaattisten avohoitokäyntien määrä oli 455.477, mikä on 104,1 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 2,7 %. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika lyheni 4,4 vuorokauteen vuoden 2001  4,5 vuorokaudesta. Talousarviossa asetettu tavoite oli 4,5 vuorokautta.

Leikkaustoiminta

Vuodeosastohoidossa suoritettavia leikkaustoimenpiteitä tehtiin 25.144, mikä on 90,7 % talousarviosta. Toimenpiteiden määrä supistui vuoteen 2001 verrattuna 0,2 %. Päiväkirurgisia toimenpiteitä suoritettiin 11.874, mikä on 87,7 % talousarviosta. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä lisääntyi 8,6 %.

TYKSissä leikkaussaliremontti  kirurgian leikkausosastolla 250 supisti leikkaustoimintaa. Remontin aikana (1.6.2002 - 31.1.2003) keskimäärin 1/3-osa kirurgian leikkaussalikapasiteetista oli suljettuna.  Toiminta korvaavissa leikkaussalitiloissa Turun kirurgisessa sairaalassa ja lasten leikkausosastolla vaikeutti osaltaan toimintaa.

Aluesairaaloissa oli edelleen pulaa leikkaavista lääkäreistä, vaikka erikoislääkäritilanne parani jonkin verran vuoteen 2001 verrattuna.  Vakka-Suomen sairaalassa lääkärivajausta oli gynekologiassa ja anestesiologiassa. Loimaan aluesairaalassa kolme erikoislääkärin virkaa oli täyttämättä (yleiskirurgia, gastroenterologia, urologia).

Vuodeosastohoidossa suoritettujen leikkaustoimenpiteiden ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrät suhteutettuna talousarvioon ja edelliseen vuoteen olivat sairaaloittain seuraavat:

Synnytysten määrä oli 4.656. Vuoden 2001  4.722 synnytykseen verrattuna määrä väheni 1,4 %.

Jonotilanne

 Vuoden 2002 lopussa operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien määrä oli koko sairaanhoitopiirissä 10.295 potilasta. Vuoden 2001 loppuun verrattuna jono kasvoi 124 potilaalla (1,2 %).

TYKSissä operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien määrä oli 6.587 potilasta. Vuoden 2001 lopun tilanteeseen verrattuna jono supistui 337 potilaalla (4,9 %).

Aluesairaaloiden yhteenlaskettu operatiivinen jono oli 3.708 potilasta.  Jono kasvoi vuoden 2001 lopun tilanteeseen verrattuna 461 potilaalla (14,2 %). Tiedot jonotilanteesta käyvät ilmi liitteen 1 sivuilta 51 - 52.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2002 2.938, mikä on 96,7 % talousarviosta ja 15,4 % vähemmän kuin vuonna 2001. Hoitopäiviä tuotettiin 81.460, mikä on 93,8 % talousarviosta ja 3,7 % vähemmän kuin vuonna 2001. Psykiatristen avohoitokäyntien määrä oli 105.241, mikä on 96,9 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä väheni 0,4 % vuoteen 2001 verrattuna. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika piteni 27,7 vuorokauteen vuoden 2001  24,2 vuorokaudesta. Talousarviossa asetettu tavoite oli 28,3 vuorokautta.

 Jononpurkuprojektin toteutuminen

Valtionavustuksella tuetusta jononpurkuprojektista toteutettiin vuonna 2002 kustannuksilla mitattuna n. 9 %. Leikkaustoimenpiteitä tehtiin yhteensä 147, joista 118 oli kaihileikkauksia ja 29 kirurgista ja ortopedista leikkausta. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia tehtiin 8 ja elektrofysiologisia tutkimuksia 5. Polikliinisten tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseksi toteutettiin 96 ortopedista avohoitokäyntiä, 192 neurologista käyntiä ja 68 nuorisopsykiatrista tutkimusta. Magneettikuvauksia tehtiin 225. Jononpurkuprojektin suoritteet sisältyvät edellä somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja leikkaustoiminnan lukuihin. Jononpurkuprojektin toteutumista koskevat tiedot käyvät ilmi liitteen 1 sivulta 32.

Hallitus                             

Valtuusto päättää

1. vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2002,
2. hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2002,
3. niistä mahdollisista toimenpiteistä, joihin hallituksen kertomus antaa aihetta, sekä
4. että osavastuualuekohtaisia ja edelleen kuntakohtaisia peruspääomaosuuksia muutetaan vuoden 2002 tilinpäätöksessä kirjaamalla jakoperusteiden muutoksesta johtuva osuus potilasvakuutusmaksuvarauksen muutoksesta osavastuualueiden peruspääomiin. Jakoperusteiden muutoksen perusteena on siirtyminen vakuutusmaksuvastuun jaossa aiheuttamisperiaatteeseen. Osavastuualueiden peruspääomien muutokset jaetaan jäsenkuntien kesken tilikauden alun 2002 peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.

Peruspääoman

Päätös                              

Valtuusto päätti yksimielisesti

1. vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2002,
2. hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen vuodelta 2002,
3. että osavastuualuekohtaisia ja edelleen kuntakohtaisia peruspääomaosuuksia muutetaan vuoden 2002 tilinpäätöksessä kirjaamalla jakoperusteiden muutoksesta johtuva osuus potilasvakuutusmaksuvarauksen muutoksesta osavastuualueiden peruspääomiin. Jakoperusteiden muutoksen perusteena on siirtyminen vakuutusmaksuvastuun jaossa aiheuttamisperiaatteeseen. Osavastuualueiden peruspääomien muutokset jaetaan jäsenkuntien kesken tilikauden alun 2002 peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.

Peruspääoman

	Lisäys + Vähennys -
Turun yliopistollinen keskussairaala	+386.422 euroa
Loimaan seudun ova	-254.127 euroa
Raision seudun ova	-318.199 euroa
Salon seudun ova	-43.509 euroa
Turunmaan ova	+128.866 euroa
Vakka-Suomen ova	+100.547 euroa
Sh-piiri yhteensä	0 euroa

sekä

      4.   todeta, että hallituksen kertomus ei anna aihetta toimenpiteisiin.

10
VUODEN 2002 TILINPÄÄTÖKSEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄSITTELY

Kuntalain 70 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainoittamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kuntalain 65 §:n 2 momentin mukaan alijäämän kattamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske kuntayhtymiä. Perussopimuksen mukaan jäsenkunnilta toimintavuoden aikana laskutetuista palvelujen hinnoista ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella voida suorittaa jälkilaskutusta tai palautusta.

Kuntalain perustelujen mukaan kunnan tuloskehityksen voidaan perustellusti katsoa edellyttävän tasapainoittamista silloin, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien yljäämää sen kattamiseen. Sairaanhoitopiirin vuoden 2002 tilinpäätös edellyttäisi sinänsä tasapainoitusesityksen tekemistä valtuustolle. Koska vuosia 2003 - 2006 koskevassa talousarviossa ja -suunnitelmassa on esitetty tasapainoon päätyvä rahoitussuunnitelma ei talouden tasapainoittamista koskevan esityksen tekeminen valtuustolle ole tarpeen. Vuoden 2004 talousarvion laadinnan yhteydessä talouden tasapainoon tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota.

Tilinpäätöstä käsitellessään on hallitus päättänyt osoittaa kiitoksena henkilöstölle viime vuoden työstä henkilökuntaneuvostoille 16.800 euroa käytettäväksi henkilöstön hyväksi henkilökuntaneuvostojen päättämällä tavalla, mikä määräraha jaetaan eri henkilökuntaneuvostojen kesken henkilökuntamäärien suhteessa.

Hallitus                              

Valtuusto päättää, että kanttiinitoiminnan tuloksesta siirretään viihdytysrahastoon 25.320,88 euroa ja viihdytysrahastosta katetaan virkistys- ja vapaa-ajan-viettotoiminnan menoja 35.226,02 euroa ja että tilikauden alijäämä 2.314.048,42 euroa, edellä mainittujen rahastosiirtojen jälkeen jätetään taseen yli- ja alijäämätilille.

Päätös                              

Hyväksyttiin yksimielisesti.

11
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2002 JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n ja tarkastussäännön mukaan mm. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja esittää myös ehdotukset toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

Tarkastuslautakunta on tutustunut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen vuodelta 2002.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus vuodelta 2002 on päivätty 23.4.2003 ja sen on allekirjoittanut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, vastuullisena tilintarkastajana Sirpa Toriseva, JHTT, HTM. Tarkastuslautakunta on käsitellyt tilintarkastuskertomusta kokouksessaan 16.5.2003. Tilintarkastuskertomus jaetaan oheisena liitteenä:

Liite 1 § 11

Tilintarkastuskertomuksessa esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilikaudelta 1.1. - 31.12.2002 kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille. Tarkastuslautakunta yhtyy tältä osin tilintarkastajan esitykseen.

Tilivuodelta 2000 vastuuvapaus jäi avoimeksi neljän nimetyn tulosyksikön ylilääkärin osalta valtuuston 14.6.2001 päätöksen mukaisesti. Vastuuvapauden epäämiseen aikanaan johtaneita ulkopuolisen tutkimusrahoitukseen liittyviä asioita on selvitetty vuosina 2000 -2001. Tehtyjen selvitysten ja raporttien perusteella on ulkopuoliseen rahoitukseen liittyviä ohjeita, käytäntöjä ja pankkitilien käyttöä tarkistettu.

Tilivuoden 2001 tilintarkastuskertomuksessa todettiin, että ohjeiden vastaisen tai muutoin virheellisen menettelyn ja toimivaltaylitysten aiheuttamista mahdollisista tutkijoihin tai heidän esimiehiinsä kohdistettavista toimenpiteistä ei ole vielä päätetty. Vastuuvapaus vuodelta 2000 jäi siten edelleen avoimeksi.

Hallitus käsitteli kokouksessaan 12.6.2002 ulkopuolisella rahoituksella suoritettujen tutkimusten sisäisen tarkastuksen raporttia ja päätti antaa johtoryhmän huolehdittavaksi, että raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset käsitellään. Edelleen hallitus päätti huomauttaa vastaisen varalle ylilääkäreitä, joilta vastuuvapaus oli evätty ja päätti lähettää vastuuvapausasian tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi.

Entisen neurologian ylilääkärin Urpo Rinteen taloudellisia väärinkäytöksiä koskevassa asiassa on annettu lainvoimainen tuomioistuinratkaisu. Sen sijaan Rinteen lääketutkimusten potilaiden oikeusturvaan ja heille mahdollisesti syntyneiden vahinkojen korvaamiseen liittyvien asioiden selvittely on kesken. Asiassa on sairaanhoitopiiri yhdessä Turun Yliopiston kanssa jättänyt poliisille tutkintapyynnön ja sen mukaan asianomistajina ovat Rinteen lääketutkimuksiin osallistuneet potilaat. Sairaanhoitopiiri korvaa potilaille tutkimusten potilasmaksut. Lisäksi korvauksia saattaa tulla sairaanhoitopiirin maksettavaksi potilasvahinkovakuutusjärjestelmän kautta. Näin mah-dollisesti syntyvät menot vaadittaneen Rinteen maksettavaksi. Tarkastuslautakunta katsoo vastuuvapauspäätöksen koskevan vain asioita, joista on annettu selvitys.

Tilintarkastuskertomuksessa esitetään, että vuodelta 2000 avoimeksi jäänyt vastuuvapaus myönnetään silloisille neurologian, sisätautien, lastentautien sekä naistentautien ja synnytysten tulosyksiköiden ylilääkäreille. Tarkastuslautakunta yhtyy tältä osin tilintarkastajan esitykseen ja katsoo asian osaltaan käsitellyksi.

Tarkastuslautakunta        

Valtuusto päättää

1. merkitä tilintarkastuskertomuksen 2002 tiedokseen,
2. hyväksyä tilinpäätöksen vuodelta 2002,
3. myöntää vastuuvapaus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2002 kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille sekä
4. myöntää vastuuvapaus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2000 neurologian tulosyksikön ylilääkäri Reijo Marttilalle, sisätautien tulosyksikön ylilääkäri Auli Toivaselle, lastentautien tulosyksikön ylilääkäri Pentti Kerolle sekä naistentautien ja synnytysten tulosyksikön ylilääkäri Risto Erkkolalle.

Päätös                              

Hyväksyttiin yksimielisesti.

12
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2002

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 71 §:n mukaan mm.  valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilintarkastuskertomus saatetaan tarkastussäännön mukaan valtuuston käsittelyyn yhdessä tilinpäätöksen kanssa tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Tarkastuslautakunta on valmistellut arviointikertomusta kokouksessaan 8.5.2003 ja päättänyt sen sisällöstä kokouksessaan 16.5.2003.

Arviointikertomus on esitetty erillisenä liitteenä:

Liite 1 § 12

Tarkastuslautakunta                              

Valtuusto päättää merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2002 tiedokseen.

• Asiasta käydyssä keskustelussa valtuutettu Siura ehdotti, että valtuusto päättäisi täydentää tarkastuslautakunnan päätösesitystä seuraavasti:

… ja esittää lisäksi, että hallitus tiedottaa valtuuston syyskokouksessa, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt arviointikertomuksessa esitetyissä asioissa

Päätös                              

Valtuusto päätti yksimielisesti merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2002 tiedokseen ja esittää lisäksi, että hallitus tiedottaa valtuuston syyskokouksessa, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt arviointikertomuksessa esitetyissä asioissa.

- - -

Merkittiin, että valtuutettu Mauri Salo saapui § 12 käsittelyn aikana.

13
TURUN KAUPUNGIN KIRURGISEN SAIRAALAN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN SAIRAANHOITOPIIRILLE OSAKSI TURUN YLIOPISTOLLISTA KESKUSSAIRAALAA

Turun kaupungin kirurgisen sairaalan yhteensovittamista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastaaviin palveluihin on valmisteltu jo pitkään: Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon kunnan- ja kaupunginjohtajien aloitteesta laativat alueen terveyskeskusten johtavat lääkärit yhdessä sairaanhoitopiirin ja TYKSin edustajien kanssa suunnitelman Turun talousalueen erikoissairaanhoidon eräiden erikoisalojen järjestelyksi. Tämä ns. viisikkokuntasuunnitelma valmistui 16.5.2000. Kyseessä oli aiesuunnitelma, joka ei sisältänyt vielä yksityiskohtaisia henkilöstö- tai toimintayksikköjärjestelyjä. Tavoitteena oli erikoissairaanhoidon keskeisten alojen osaamisen ja hoidon laadun varmistaminen, hoidon saatavuuden tasa-arvoisuu-den toteuttaminen ja erikoissairaanhoidon tuottavuuden lisääminen. Ehdotus perustui useisiin aikaisemmin tehtyihin selvityksiin sekä sairaanhoitopiirin tilastoaineistoihin ja se koski TYKSiä, Raision aluesairaalaa ja Turun kaupunginsairaalaa. Turunmaan sairaala jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska sairaalan olennaisen tehtävän, kaksikielisten palvelujen tuottamisen, ei katsottu toteutuvan riittävällä varmuudella laajempien järjestelyjen yhteydessä.

Tästä edellä mainitusta viisikkokuntasuunnitelmasta on jo toteutettu Raision aluesairaalan hallinnollinen liittäminen TYKSiin, mikä on edellytys toiminnalliselle muutokselle. Koko viisikkokuntasuunnitelman yksityiskohtaista valmistelua tehtiin työryhmissä, joista operatiivisten alojen työryhmän esittämiä toimenpide-ehdotuksia käsiteltiin hallituksessa 12.6.2002 §:n 103 kohdalla. Tällöin hallitus päätti omalta osaltaan hyväksyä operatiivisten erikoisalojen työryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset toteutettaviksi siten, että operatiivisten erikoisalojen toiminta Turun seudulla tulee hallinnollisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimesta järjestettäväksi. Samalla hallitus päätti, että asia viedään myös valtuuston käsiteltäväksi. Tarkoitus oli toteuttaa toiminnallinen järjestely 1.4.2003 alkaen. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, vaan neuvotteluja yksityiskohdista ja sopimuksista on jatkettu Turun kaupungin kanssa syksyn 2002 ja kevään 2003 ajan. Puitesopimuksen ja sen liitteiden valmistelu on suoritettu operatiivisten alojen työryhmien lisäksi sairaanhoidollisten palvelujen, hallinnon ja huollon ja omaisuusjärjestelyjen ja henkilöstöasioiden työryhmissä. Yhteensä eri alojen asiantuntijoista muodostettuja työryhmiä on ollut 21 kpl. Näiden ryhmien työn koordinaatiosta on vastannut sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin terveydenhuollon edustajista koottu johto- ja ohjausryhmä:

Liite 1 § 13

Viisikkokuntasuunnitelma on huomioitu myös sairaanhoitopiirin vuosien 2002 - 2010 strategiassa, jonka valtuusto hyväksyi 12.10.2002. Strategian toimintalinja 23 kuuluu seuraavasti:

"Kalliin valmiuden ylläpitämistä edellyttävää toimintaa keskitetään potilasturvallisuuden, tilojen ja henkilöresurssien mahdollistamalla tavalla. Polikliinista ja päiväaikaista toimintaa laajennetaan lähelle potilaiden asuinpaikkaa. Raision aluesairaala liitetään hallinnollisesti Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Muita aluesairaaloita kehitetään tiiviisti alueensa perusterveydenhuollon kanssa toimivina sairaanhoitopiirin itsenäisinä toimintayksikköinä, jotka tuottavat palveluita koko sairaanhoitopiirissä erikoisaloittain sovitun työnjaon mukaisesti. Turun kaupungin ja TYKSin operatiivinen erikoissairaanhoito yhdistetään ja palveluja laajennetaan koko sairaanhoitopiirin tarpeisiin Turun kirurgisessa sairaalassa."

Kansallisessa terveyshankkeessa todetaan, että samalla paikkakunnalla toteutettavassa erikoissairaanhoidossa poistetaan toiminnalliset ja hallinnolliset päällekkäisyydet siirtämällä vaativa erikoissairaanhoito saman hallinnon alaisuuteen.

Kun valtuusto hyväksyi talousarvion ja -suunnitelman vuosille 2003 - 2006, asetettiin edellä selostetun toimintalinjan 23 vuotta 2003 koskevaksi tavoitteeksi Turun kaupungin erikoissairaanhoidon operatiivisen toiminnan yhdistäminen TYKSin klinikoiden toimintaan. Virkamiestyönä asiaa on valmisteltu tämän tavoitteen mukaisesti.

Luonnos sopimukseksi Turun kaupungin terveystoimen kirurgisen sairaalan toiminnan siirtämisestä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja kirurgisen sairaalan toiminnan järjestämisestä jaetaan jäljempänä. Sopijapuolten tavoitteeksi on sopimusluonnokseen kirjattu kirurgisen toiminnan uudelleenjärjestelyn osalta seuraavat tavoitteet:

• Turvata turkulaisille ja Turun alueen asukkaille monipuoliset kirurgiset palvelut
• Parantaa hoidon saatavuutta
• Vähentää kuntakohtaisia eroja hoitoon pääsyssä
• Lisätä toiminnan tuottavuutta
• Kehittää osaamista ja parantaa hoidon laatua luomalla erityisosaamiseen perustuvia hoitokeskuksia
• Kehittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä ja saumattomia hoitoketjuja
• Vahvistaa lääketieteellisen tiedekunnan toimintaympäristöä.

Luonnoksen mukaan terveystoimen kirurgisen sairaalan tulosyksiköistä tulee osa TYKSiä ja sopimuksen voimaantullessa kirurgisen sairaalan toiminta organisoidaan TYKSin eri tulosyksiköihin. Sopimuksen voimaantulon jälkeen toiminnan järjestämisestä päättää ja vastaa sairaanhoitopiiri, joka sitoutuu toimintaa järjestäessään noudattamaan tämän sopimuksen määräyksiä. Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri ostaa toimintaa varten Turun kaupungilta tilat erikseen tehtävällä sopimuksella ja sitoutuu ottamaan palvelukseensa terveystoimen kirurgisen sairaalan vakinaisen henkilöstön ja sen osan terveystoimen muuta vakinaista henkilöstöä, jonka tehtävistä pääosa on tuottaa kirurgisen sairaalan tarvitsemia palveluita. Myös henkilöstön siirron osalta on tehty sopimuksen liitteeksi erillinen virkaehtosopimus. Erilliset liitesopimukset on tehty myös kirurgisen sairaalan toiminnan järjestelyyn liittyvien tuki- ja oheispalveluiden järjestämisestä ja tavaroiden ja palveluiden ostosta, tietohuollon järjestämisestä ja kustannusten jakamisesta, irtaimiston kaupasta ja leasing- ja huoltosopimusten vastuun siirtämisestä. Koko sopimusluonnos liitteineen jaetaan ohessa:

Liite 2 § 13                       
(erillinen liite)

Edellä oleva toiminnan järjestelyä koskeva sopimus pitää sisällään varsinaisen pääsopimuksen ja sen liitteenä on 13 sopimusta tai järjestelysuunnitelmaa. Paikallisen virkaehtosopimuksen mukaan kirurgisen sairaalan henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus siirtyä vanhoina työntekijöinä sairaanhoitopiirin palvelukseen. Siirtyvää henkilökuntaa on 270, joka lukumäärä vielä tarkentuu. Pääsopimuksessa on sovittu periaatteista, joilla tuki- ja oheispalvelut myydään eli tärkein periaate on omakustannushinnoittelu. Pääsopimuksessa on lisäksi sovittu terveystoimen ja sairaanhoitopiirin yhteistyöstä. Pääsopimuksessa on lisäksi sovittu periaatteista, miten sairaanhoitopiiri toteuttaa nyt siirtyvässä toiminnassa myöhemmin tapahtuvat muutokset yhteistyössä Turun terveystoimen kanssa. Pääsopimuksessa sairaanhoitopiiri sitoutuu palvelujen hinnoittelussa 1,2 prosenttiyksikön vuotuiseen rationalisointihyötyyn vuosina 2005 - 2009, jonka tulee näkyä hinnoittelussa.

Toisen sopimuskokonaisuuden muodostavat kirurgisen sairaalan tonttiin ja rakennukseen liittyvät luovutusehdot. Neuvotteluissa luovutusta valmisteltiin sekä vuokraus- että ostovaihtoehdon pohjalta. Neuvotteluissa päädyttiin ostovaihtoehtoon siitä syystä, että sairaanhoitopiiri soveltaa pidempää rakennuksen poistoaikaa kuin Turun kaupunki ja sairaanhoitopiirin pääoman tuottovaatimus on alhaisempi kuin Turun kaupungilla ja näin ollen sairaanhoitopiirin soveltamat kustannusperiaatteet tuottavat kunnille edullisemmat palveluhinnat. Kiinteistökokonaisuus muodostuu seuraavista osasopimuksista:

1. Maanvuokrasopimus, jolla sairaanhoitopiiri vuokraa Turun kaupungilta 13.412 m²:n suuruisen alueen, johon tontin alueeseen sisältyy 130 autopaikkaa. Tontin vuokra määräytyy Turun kaupungin soveltaman työpaikkatontin vuokrausehtojen mukaisesti. Maanvuokrasopimus tehdään 50 vuodeksi, vuokra on sidottu indeksiin ja vuokralaisella on oikeus vuokrakauden aikana lunastaa tontti omakseen.
2. Radiumkodin luovutuskirja, jolla sairaanhoitopiiri luovuttaa Radiumkodin kiinteistön Turun kaupungille 672.000 euron kauppahinnasta. Radiumkoti jää sairaanhoitopiirin käyttöön 30.6.2005 saakka, johon mennessä Radiumkodissa nyt oleva dialyysitoiminta voidaan siirtää kantasairaalan alueelle. Kiinteistöstä ei peritä eri vuokraa, mutta sairaanhoitopiirille jää velvollisuus huolehtia ylläpitokustannuksista 30.6.2005 asti. Radiumkodin kauppahinta 672.000 euroa vähennetään edellä 1. kohdassa sanotusta tontin pääoma-arvosta ja näin ollen tontin bruttovuokra 80.472 euroa vuodessa laskee 46.872 euroon vuodessa.
3. Kirurgisen sairaalan rakennuksen luovutuskirja, jolla sairaanhoitopiiri ostaa kirurgisen sairaalan rakennuksen 12.000.000 euron luovutushinnalla. Kauppahinta määräytyy siten, että kohteen rakennuskustannuksia on tarkistettu tämän hetken rakennuskustannusindeksiin ja rakennuksesta on tehty arvonalennuksina poistot käyttöönotosta eli 1.3.1997 lukien. Näin saaduista päivitetyistä rakennuskustannuksista on vähennetty Turun kaupungin saama valtionosuus 6.526.532 euroa. Hankintahintaan on lisätty rakennusaikaisina korkoina 372.000 euroa. Rakennuksen kerrosala on 12.310 m² ja huoneistoalaa 11.472,5 m². Sairaanhoitopiiri edellyttää, että kaikki liittymämaksut teknisistä liittymistä on suoritettu, niitä ei jouduta teknisistä eriyttämisistä johtuen uudelleen suorittamaan ja rakennuksen väestönsuojavelvoite on täytetty.
4. Kauppakirja, jolla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myy Turun kaupungille tai sen määräämälle Lemminkäisenkadulla sijaitsevan vuokrakerrostalon, jossa on yhteensä 97 asuntoa. Kauppahinta on 3.700.000 euroa. Kauppahinta määräytyy ulkopuolisen kiinteistöarvioitsijan hinnanmäärityksen perusteella. Sairaanhoitopiiri vuokraa itselleen kohteesta 20 asuntoa ja tällä toimenpiteellä on tarkoitus helpottaa muualta siirtyvän henkilökunnan paikkakunnalle muuttoa. Turun kaupunki edellyttää, että sairaanhoitopiiri saattaa asuntojen vuokran markkina-arvoon ennen luovutusta.
5. Kauppakirja, jolla sairaanhoitopiiri myy Turun kaupungille Hämeenkadun varressa Asunto Oy Kehrämaari -nimisessä yhtiössä sijaitsevat tilat pinta-alaltaan 1.100 m². Tiloissa toimii nyt työterveysasema ja keuhkopoliklinikka, jotka molemmat toiminnot ovat siirtymässä kantasairaalan alueelle. Osakkeiden velaton kauppahinta on 750.000 euroa. Kauppahinta määräytyy ulkopuolisen arvioitsijan arviolausunnon mukaisesti. Tiloista luopumisesta on periaatteessa päätetty T-sairaalan rakentamisen yhteydessä.
6. Liikehuoneiston vuokrasopimus, jolla sopimuksella sairaanhoitopiiri vuokraa Turun kaupungilta edellisessä kohdassa mainitut Hämeenkadun tilat 5 vuodeksi 11.000 euron kuukausivuokralla. Tiloja tarvitaan T-sairaalan vapauttavien tilojen remontin väistötiloina. Vuokra on sidottu indeksiin.
7. Liikehuoneiston vuokrasopimus, jolla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri vuokraa Turun kaupungille kirurgisesta sairaalasta hoitotarvikevaraston ja arkiston tiloja 998 m² 10.500 euron kuukausivuokrasta.

Edellä lueteltu kiinteistöjärjestely muodostaa kokonaisuuden. Luovutusten oikea hintataso on varmistettu ulkopuolisten arvioitsijoiden antamilla hinta-arvioilla ja sekä toiminnan siirtoa koskevan sopimuskokonaisuuden että kiinteistösopimusten kokonaisuuden valmistelussa on käytetty ulkopuolisen asianajotoimiston asiantuntemusta. Kirurgisen sairaalan tontin ja rakennuksen siirtoon liittyvä sopimuskokonaisuus on liitteenä:

Liite 3 § 13                       
(erillinen liite)

Fuusioasia on käsitelty sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa 6.5.2003:

Liite 4 § 13

Hallitus                              

Valtuusto päättää

1. hyväksyä sopimuksen Turun kaupungin kirurgisen sairaalan toiminnan siirtämisestä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja kirurgisen sairaalan toiminnan järjestämisestä liitteen 2 § 13 mukaisesti,
2. hyväksyä kirurgisen sairaalan siirtoon liittyvät rakennuksia koskevat sopimukset liitteen 3 § 13 mukaisesti,
3. myöntää kirurgisen sairaalan tilojen hankintaan 12.000.000 euron suuruisen lisämäärärahan ja hyväksyä, että sairaanhoitopiirin luovuttaman omaisuuden myyntitulo käytetään kirurgisen sairaalan kauppahinnan lyhentämiseen. Loppuosa kauppahinnasta 7.550.000 euroa rahoitetaan lainanotolla, sekä
4. oikeuttaa hallituksen tekemään liitteissä 2 ja 3 § 13 oleviin sopimuksiin ja kauppakirjoihin muutoksia, jotka eivät ole olennaisia.

Päätös                              

Hyväksyttiin yksimielisesti.

14
VAKKA-SUOMEN SAIRAALAN SYNNYTYSTOIMINNAN SIIRTÄMINEN TYKSIIN

Vakka-Suomen osavastuualueen johtokunta hyväksyi 24.10.2002 §:n 70 kohdalla suunnitelman synnytysten siirtämisestä TYKSiin 19.6.2003 klo 15.00 alkaen. Päätöksen pohjana on synnytysten vähäinen määrä Vakka-Suomessa, viime vuonna kaikkiaan 161 synnytystä.

Synnytystoiminnan lopettamisesta syntyy säästöä, pääosin synnytystoiminnan valmiuden ylläpitämisen loppumisen johdosta. Synnytystoiminnasta vapautuu henkilöstöresursseja, kaikkiaan 3 virkaa/tointa, jotka suunnataan sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti kirurgisen ja sisätautiosaston sekä somaattisten poliklinikoiden käyttöön, joissa hoitohenkilöstövaje on ilmeinen toiminnan määrä, monipuolisuus ja laadun takaamisen tarve huomioon ottaen. Osastolta vapautuvat 3 muuta virkaa/tointa on tarkoitus käyttää aikanaan palvelurakenneuudistuksen sisältämän dialyysiyksikön tarpeisiin, jonka lopullinen henkilöstörakenne selkiytyy, kun yksikön suuruus ja päivittäinen toiminta-aika on päätetty.

Muutoksen käytännön valmistelut ovat jo varsin pitkällä.

Toiminnan muutoksen aiheuttamat kustannusvaikutukset ja henkilöstön allokointikysymykset käsitellään taloussuunnitelman 2004 - 2007 yhteydessä.

Koska kysymyksessä on sairaalan toiminnan olennainen muuttaminen, edellyttää päätöksen tekeminen valtuustossa, että vähintään 2/3 saapuvilla olevien kyseisen sairaalan sijaintipaikan osavastuualueen kuntia edustavien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä päätöstä kannattaa.

Hallitus                              

Valtuusto päättää, että Vakka-Suomen sairaalan synnytystoiminta loppuu ja siirretään TYKSin hoidettavaksi 19.6.2003 klo 15.00.

Päätös                              

Hyväksyttiin yksimielisesti.

15
KOKOUSESITELMÄ: T2-HANKKEEN SISÄLTÖ

Valtuuston 15.10.2002 hyväksymässä talousarviossa ja -suunnitelmassa 2003 - 2006 on investointisuunnitelmassa suurten perustamishankkeiden kohdassa varauduttu TYKSin jatkorakentamiseen vuosina 2003 - 2008 seuraavilla määräraha-arvioilla:

2003                  100.000
2004                  200.000
2005               2.900.000
2006             15.000.000
2007             22.000.000
2008             20.000.000.

Hanke on kuvattu valtuuston hyväksymässä investointisuunnitelmassa seuraavasti:

TYKSin jatkorakentaminen

T-sairaalan II-vaihe

TYKSin kokonaiskehittämisohjelman tavoitteena on vaiheittainen tarkoituksenmukainen toimitilojen järjestely tilanteessa, jossa 1970-luvulla tehty sairaalatilojen rakentamisohjelma jäi toteutumatta. Hallituksen hyväksymän T-sairaalan hankesuunnitelman mukaisesti T-sairaalan ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2003 korvaaviksi tiloiksi vanhentuneille ja hajallaan olevilla sairaalarakennuksille. Samaisen hallituksen vuonna 2000 vahvistaman hankesuunnitelman mukaan T-sairaalan jatkorakentamisen (T2-vaihe) myötä uuteen T-sairaalakokonaisuuteen sijoittuvat ensiapu- ja raskas päivystystoiminta tarvittavine oheispalveluineen, tehohoito-osasto sekä ainakin sisätautien ja kirurgian päivystystoiminnan ja akuuttihoidon kannalta oleelliset osastot. Siellä tulee toimimaan myös yhteinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystys tarkkailuosastoineen. Sinne sijoittuvat myös kirurgian leikkaussaliyksikkö sekä toimintaa tukevat kuvantamis- ja laboratoriotoiminnot. T-sairaalan toinen vaihe sisältää noin 20.000 hm² tilaa ja sinne voidaan sijoittaa 144 sairaansijaa. Yksityiskohtaisemmin hanketta on käsitelty erillisessä selvityksessä "TYKSin tilatarpeet ja tilavisiot vuosina 2004 - 2014". T-sairaalan jatkorakentamisen (T2-vaiheen) suunnittelua varten taloussuunnitelmassa on vuosille 2003 - 2005 yhteensä 3.200.000 euron määrärahavaraus ja rakentamista varten vuosille 2006 - 2008 yhteensä 57.000.000 euron määrärahavaraus, minkä lisäksi vuosille 2007 - 2008 tulee vielä noin 20.000.000 euron suuruinen varusteluvaraus kiinteiden sairaalalaitteiden ja irtaimiston hankintoihin.

TYKSin jatkorakentamista on suunniteltu alustavasti sairaanhoitopiirin johtajan asettamassa tilatyöryhmässä, sairaanhoitopiirin johtoryhmässä ja hallituksen rakennusjaostossa. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyy syksyllä 2003. TYKSin tulosryhmäjohtaja Heikki Korvenranta selvittää T2-hankkeen alustavaa sisältöä kokousesitelmässä.

Tulosryhmänjohtaja Heikki Korvenranta pitää asiasta kokousesitelmän.

Päätös                              

Merkittiin tulosryhmäjohtaja Heikki Korvenrannan esitelmä kuulluksi.

16
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

Päätös                              

Merkittiin, että aloitteita ei ollut.

17
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

Valtuuston työjärjestyksen 5 §:n mukaan vähintään ¼ valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Hallituksen on vastattava kysymykseen kysymyksen tekemistä seuraavassa valtuuston kokouksessa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

Päätös                              

Merkittiin, että kysymyksiä ei ollut.

18
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja Rasi päätti kokouksen klo 14.40.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Jarmo Rasi                                             Maija Mäkelä
Puheenjohtaja                                        Sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Asko Hömppi                                          Mirja Pitkänen