Pöytäkirja nro 2 / 27.11.2007

Asiat

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

7
HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSU VUONNA 2008

8
ERITYISVELVOITTEISTA AIHEUTUVIEN MENOJEN MAKSUT VUONNA 2008

9
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA VUOSILLE 2008–2010

10
VUODEN 2007 KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIOYLITYKSET

11
HALLITUKSEN SELVITYS VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA

12
ERO LUOTTAMUSTOIMISTA JA UUDEN JÄSENEN VAALI / ERKKI LAHIKAINEN

13
ERO LUOTTAMUSTOIMESTA JA UUDEN JÄSENEN VAALI / FREDRIK GUSEFF

14
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI

15
VALTUUSTON KOKOUS KEVÄÄLLÄ 2008

16
KUNTAYHTYMÄN OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN MEDBIT OY:N OTTAMILLE LAINOILLE

17
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

18
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

19
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Aika

Tiistai 27.11.2007 klo 13.00–14.15

Paikka

TYKSin rakennuksen 11 auditorio
Sisäänkäynti 11 A–B, Kiinamyllynkatu 4–8

Läsnä

90 valtuutettua, liite 1 § 3
9 hallituksen jäsentä

Puheenjohtaja

Jarmo Rasi

Pöytäkirjanpitäjä

Lauri Tanner, hallintopäällikkö

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Valtuusto vietti ennen kokouksen alkua hiljaisen hetken edesmenneen valtuutettu Tage Lehtosen muistoksi.

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi avasi kokouksen ja valtuusto hyväksyi esityslistan työjärjestykseksi.

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

Valtuusto valitsee kokousta varten sihteeriksi hallintopäällikkö Lauri Tannerin.

Päätös

Valtuusto valitsi kokouksen sihteeriksi hallintopäällikkö Lauri Tannerin.

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

Toimitetaan nimenhuuto läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Valtuutettujen lukumäärästä ja äänivallan perusteesta määrätään erikoissairaanhoitolain 16 ja 17 §:issä ja perussopimuksen 8 §:ssä.

Toimitetaan lisäksi nimenhuuto läsnäoloon velvollisten ja oikeutettujen läsnäolon toteamiseksi. Läsnäoloon velvollisia ovat valtuuston työjärjestyksen mukaan hallituksen puheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin johtaja. Läsnäoloon oikeutettuja ovat hallituksen jäsenet ja puheenjohtajan paikalle kutsumat asiantuntijat.

Päätös

Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin olevan läsnä 90 valtuutettua, jotka edustivat 431 114/300 ääntä ja hyväksyttiin kokousta varten seuraava ääniluettelo:

Liite 1 § 3

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Kuntayhtymän perussopimuksen 9 § mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yliopistolle. Perussopimuksen 10 § mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus edellyttää näin ollen, että suoritetussa nimenhuudossa ja ääniluetteloa hyväksyttäessä vähintään 70 valtuutettua on todettu olevan paikalla ja että he edustavat vähintään 223 ⁵⁷/₃₀₀ ääntä.

Tämän valtuuston on kutsunut koolle valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi tiistaina 13.11.2007 postitetulla kutsulla.

Hallitus

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Päätös

Valtuusto totesi yksimielisesti kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄPITO

Hallitus

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa suorittamaan tämän valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastus.

Pöytäkirjan tarkastus suoritetaan torstaina 29. päivänä marraskuuta 2007 klo 14.00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintokeskuksessa, TYKS, rakennus 11A, 4. kerros.

Valtuuston pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa maanantaina 3. päivänä joulukuuta 2007.

Päätös

Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutettu Ulla Vierimaa Turusta ja valtuutettu Hannele Tanner-Penttilä Aurasta.

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

Mahdollisten äänestysten varalta on tarpeellista valita kokousta varten ääntenlaskijat.

Hallitus

Valtuusto valitsee kokousta varten kolme ääntenlaskijaa.

Päätös

Ääntenlaskijoiksi valittiin yksimielisesti valtuutettu Kaarina Vikman Uudestakaupungista, valtuutettu Mauno Ahlgren Kaarinasta ja valtuutettu Seppo Koski Turusta.

7
HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSU VUONNA 2008

Hallitus 30.10.2007
162 §

Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Perussopimuksen 29 §:n mukaan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät valtuuston vuosittain määräämän euromääräisen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannettavalla maksulla. Tällaista tasausjärjestelmää edellyttää myös erikoissairaanhoitolaki. Kustannuksissa otetaan huomioon sekä kuntayhtymän omissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito. Varsinais-Suomen sairaalanhoitopiirissä euromääräiseksi rajaksi on vuodeksi 2007 vahvistettu 40.000 euroa, mitä esitetään myös vuoden 2008 kalliin hoidon tasausrajaksi. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä kalliin hoidon tasausmaksuksi esitetään yhteensä 25.500.000 euroa, mikä on 3.425.400 (15,5 %) enemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna maksun kasvu on 11,1 %. Maksun korotus perustuu tasokorotuksiin, kun otetaan huomioon, että somaattisessa hoidossa tasauskustannusten vuoden 2006 toteutuma oli lähes vuoden 2007 talousarviossa arvioidun suuruinen. Kalliin hoidon tasaushyvitykset jäsenkunnille kasvavat muuta kustannuskehitystä nopeammin, kun kalliin hoidon tasausraja pidetään ennallaan 40.000 eurossa. Vuoden 2009 osalta selvitetään kevään 2008 aikana kuntien näkemykset kalliin hoidon tasausrajan korottamisesta. Sairaalakohtainen erittely kalliin hoidon tasauksesta aiheutuvista kustannuksista (tasaushyvityksistä jäsenkunnille) on liitteenä:

Liite 1 § 162

Sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Turun kaupunki huolehtii itse aikuispsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Koska kalliin hoidon tasausmaksu kannetaan jäsenkunnilta asukasluvun mukaisessa suhteessa on perusteltua, että Turun kaupungin aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito luetaan kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin. Tämän johdosta valtuustolle esitetään, että sairaanhoitopiiri maksaa Turun kaupungille korvauksen sen aikuispsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa syntyvistä kalliin hoidon tasaustapauksista 40.000 euron ylittävältä osalta. Menettely on sama kuin vuosina 2004–2007. (Vuonna 2003 Turun kaupunki vapautettiin kalliin hoidon tasausmaksusta aikuispsykiatrian osalta.) Tasauksen maksaminen aikuispsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta Turun kaupungille on otettu vuoden 2008 talousarviossa huomioon. Arvioitu tasauskustannusten määrä on 1,3 milj. euroa.

Kalliin hoidon tasauksen piiriin ei ole perusteltua lukea erikoissairaanhoidossa valmiiksi hoidetun potilaan hoitokustannuksia tapauksessa, jossa potilaan kotikunta ei voi järjestää potilaan jatkohoitoa. Tämän johdosta esitetään, että jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja ei lueta kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin. Menettelytapa on tältä osin sama kuin vuonna 2007, jolloin siirtoviivemaksujärjestelmä otettiin käyttöön.

Kalliin hoidon tasausmaksu jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen (1.1.2007) mukaisessa suhteessa. Asukasta kohti tasausmaksun määrä on vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan 55,08 euroa. Hoitokustannusten tasausmaksu vahvistetaan lopullisena tilinpäätöksessä todellisten kustannusten mukaisena.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää

1. että kalliin hoidon tasauksen euromääräiseksi rajaksi vuodelle 2008 vahvistetaan 40.000 euroa
2. kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja
3. että kalliin hoidon tasausmaksun talousarviovaraukseksi vuodelle 2008 vahvistetaan 25.500.000 euroa siten, että kalliin hoidon tasausmaksu on 55,08 euroa jäsenkunnan asukasta kohti ja
4. että vuonna 2008 sairaanhoitopiiri maksaa Turun kaupungille korvauksen sen aikuispsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa syntyvistä kalliin hoidon tasaustapauksista 40.000 euron potilaskohtaisten kustannusten ylittävältä osalta.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää

1. että kalliin hoidon tasauksen euromääräiseksi rajaksi vuodelle 2008 vahvistetaan 40.000 euroa
2. kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja
3. että kalliin hoidon tasausmaksun talousarviovaraukseksi vuodelle 2008 vahvistetaan 25.500.000 euroa siten, että kalliin hoidon tasausmaksu on 55,08 euroa jäsenkunnan asukasta kohti ja
4. että vuonna 2008 sairaanhoitopiiri maksaa Turun kaupungille korvauksen sen aikuispsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa syntyvistä kalliin hoidon tasaustapauksista 40.000 euron potilaskohtaisten kustannusten ylittävältä osalta.

Liite 1 § 7

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti,

1. että kalliin hoidon tasauksen euromääräiseksi rajaksi vuodelle 2008 vahvistetaan 40.000 euroa
2. kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja
3. että kalliin hoidon tasausmaksun talousarviovaraukseksi vuodelle 2008 vahvistetaan 25.500.000 euroa siten, että kalliin hoidon tasausmaksu on 55,08 euroa jäsenkunnan asukasta kohti ja
4. että vuonna 2008 sairaanhoitopiiri maksaa Turun kaupungille korvauksen sen aikuispsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa syntyvistä kalliin hoidon tasaustapauksista 40.000 euron potilaskohtaisten kustannusten ylittävältä osalta.

8
ERITYISVELVOITTEISTA AIHEUTUVIEN MENOJEN MAKSUT VUONNA 2008

Hallitus 30.10.2007
163 §

Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Perussopimuksen 28 §:n mukaan sairaanhoitopiirille määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheutuvat menot katetaan maksulla, joka peritään jäsenkunnilta niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Valtuusto päättää vuosittain ne erät, jotka sisällytetään asukaslukupohjaiseen maksuun sekä maksun suuruuden. Vuoden 2008 erityisvelvoitemaksun perusteena olevista kustannuksista on erittely esityslistan liitteenä.

Liite 1 § 163

Talousarvioesityksen mukaan erityisvelvoitteista aiheutuvat maksut jäsenkunnille ovat yhteensä 23.074.700 euroa. Vuonna 2007 vastaava menoerä on yhteensä 22.004.400 euroa. Erityisvelvoitemaksun kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna on 1.070.300 euroa (4,9 %). Kasvusta 400.000 euroa (1,8 %) aiheutuu alueellisen apuvälinekeskuksen apuvälinehankinnoista. Muiden kustannusten osalta on maksuun tehty keskimäärin 3,0 % indeksitarkistus.

Erityisvelvoitemaksu jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen 1.1.2007 mukaisessa suhteessa. Erityisvelvoitekustannukset ilman alueellisen apuvälinekeskuksen kustannuksia ovat talousarvioesityksen mukaan 18.619.900 euroa, mikä on 40,22 euroa asukasta kohti. Apuvälinekeskuksen kustannuksia erityisvelvoitemaksussa on 5.060.500 euroa, mikä on 10,93 euroa asukasta kohti. Yhteensä erityisvelvoitekustannukset ovat jäsenkunnan asukasta kohti 51,15 euroa niiden kuntien osalta, jotka osallistuvat alueelliseen apuvälinekeskukseen. Niiden kuntien osalta, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueellisen apuvälinekeskuksen tehtäväksi, vaan hankkivat näitä itse, vähennetään erityisvelvoitemaksusta 3,31 euroa kunnan asukasta kohti. Näiden kuntien erityisvelvoitemaksun määrä on 47,84 euroa asukasta kohti. Alueellisen apuvälinekeskuksen toimialaan kuuluvat apuvälineet lukuun ottamatta näön, kuulon ja hengityksen apuvälineitä. Turun kaupungille esitetään maksettavaksi erityisvelvoitemaksusta hyvitys sen itse hankkimista näön ja kuulon apuvälineistä laskua tai muuta selvitystä vastaan. Arvioitu summa on vuonna 2008 300.000 euroa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää

hyväksyä erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset vuoden 2008 erityisvelvoitemaksun perusteeksi liitteen 1 § 163 mukaisesti sekä

vahvistaa jäsenkunnilta asukasta kohti perittäväksi erityisvelvoitemaksuksi vuonna 2008 51,15 euroa asukasta kohti niiden kuntien osalta, jotka ovat tehneet sopimuksen apuvälinehankintojen keskittämisestä alueelliseen apuvälinekeskukseen ja 47,84 euroa niiden kuntien osalta, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueelliseen apuvälinekeskukseen, ja että

Turun kaupungille maksetaan erityisvelvoitemaksusta hyvitys sen itse hankkimista näön ja kuulon apuvälineistä laskua tai muuta selvitystä vastaan. Arvioitu summa on vuonna 2008 300.000 euroa.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää

1. hyväksyä erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset vuoden 2008 erityisvelvoitemaksun perusteeksi liitteen 1 § 8 mukaisesti sekä
2. vahvistaa jäsenkunnilta asukasta kohti perittäväksi erityisvelvoitemaksuksi vuonna 2008 51,15 euroa asukasta kohti niiden kuntien osalta, jotka ovat tehneet sopimuksen apuvälinehankintojen keskittämisestä alueelliseen apuvälinekeskukseen ja 47,84 euroa niiden kuntien osalta, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueelliseen apuvälinekeskukseen, ja että
3. Turun kaupungille maksetaan erityisvelvoitemaksusta hyvitys sen itse hankkimista näön ja kuulon apuvälineistä laskua tai muuta selvitystä vastaan. Arvioitu summa on vuonna 2008 300.000 euroa.

Liite 1 § 8

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti

1. hyväksyä erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset vuoden 2008 erityisvelvoitemaksun perusteeksi liitteen 1 § 8 mukaisesti sekä
2. vahvistaa jäsenkunnilta asukasta kohti perittäväksi erityisvelvoitemaksuksi vuonna 2008 51,15 euroa asukasta kohti niiden kuntien osalta, jotka ovat tehneet sopimuksen apuvälinehankintojen keskittämisestä alueelliseen apuvälinekeskukseen ja 47,84 euroa niiden kuntien osalta, jotka eivät ole tehneet sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueelliseen apuvälinekeskukseen, ja että
3. Turun kaupungille maksetaan erityisvelvoitemaksusta hyvitys sen itse hankkimista näön ja kuulon apuvälineistä laskua tai muuta selvitystä vastaan. Arvioitu summa on vuonna 2008 300.000 euroa.

9
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA VUOSILLE 2008–2010

Hallitus 30.10.2007
164 §

Sairaanhoitopiirin johtoryhmä
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Ehdotus valtuustolle tehtäväksi esitykseksi vuoden 2008 talousarvioksi ja vuosien 2009–2010 suunnitelmaksi on esityslistan liitteenä:

Liite 1 § 164 (erillinen liite)

VUOSIEN 2008–2010 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

Vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2009–2010 taloussuunnitelman valmistelu aloitettiin yhteiskokouksella jäsenkuntien edustajille 21.3.2007. Jäsenkunnilta ja Turun yliopistolta pyydettiin esitykset sairaanhoitopiirin talousarvioon ja suunnitelmaan 16.3.2007 mennessä. Johtoryhmä käsitteli toiminnalliset painopistealueet, talouden muuttujat sekä ohjeisti talousarvion valmistelun kokouksissaan maaliskuussa 2007. Tulosalueilta ja -yksiköiltä pyydettiin talousarvioesitykset ja esitykset resurssimuutoksista 14.5.2007 mennessä. Johtoryhmä käsitteli jäsenkuntien palvelusuunnitelmien pohjaksi valmisteltavaa vuoden 2008 talousarvioesitystä ja sen painopistealueita useaan otteeseen touko- ja kesäkuussa. Hallitus hyväksyi vuoden 2008 talousarvion raamituksen kuntien palvelusuunnitelmien pohjaksi 12.6.2007.

Kuntaneuvottelut ja vuoden 2008 talousarvion raamitus

Hallituksen kuntaneuvottelujen pohjaksi hyväksymässä talousarvioraamissa lähtökohtana oli jäsenkuntatulojen 5,5 % kasvu vuoden 2007 talousarvioon verrattuna. Palkkojen sopimuskorotuksiin oli varattu 3,0 %, mikä oli myös toimintakulujen keskimääräinen indeksitarkistus. Reaalisia toimintakulujen resurssilisäyksiä raamiin sisältyi 6,3 milj. euroa.

Vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2009–2010 taloussuunnitelman valmisteluun kuuluva neuvottelukierros jäsenkuntien kanssa käytiin 3.9.–20.9.2007. Neuvottelujen lähtökohtana oli hallituksen hyväksymän talousarvioraamin pohjalta jäsenkunnille tehdyt vuoden 2008 palvelusuunnitelmaesitykset kustannuksineen.

Kuntaneuvotteluihin osallistui yhteensä yli 200 henkilöä. Yhteistyöhenki neuvotteluissa oli hyvä ja yhdessä kuntien kanssa todettiin, että sairaanhoitopiirissä keväällä 2007 aloitetussa talousarviovalmistelussa ei oltu voitu huomioida syksyn tilanteessa tiedossa olevaa palkkaratkaisua eikä ollut myöskään vielä riittävää arviota vuoden 2007 talousarvion ylittymispaineista. Kuntien mielestä sairaanhoitopiirin talousarvio tulee laatia realistisesti ja yhden prosentin tuottavuuden (henkilötuottavuus) kasvuun perustuen. Palvelusuunnitelmissa esitettyihin palvelumääriin ei kunnilla ollut muuta huomioitavaa kuin, että myös niissä tulee ottaa huomioon jo vuonna 2007 toteutuva kehitys.

Vuoden 2008 talousarvioesitys on valmisteltu kuntaneuvotteluissa sovitulta pohjalta. Palkkojen sopimuskorotusprosentti on nostettu 3,0 prosentista 6,5 prosenttiin jo syntyneiden kunnallisen alan sopimusratkaisujen kustannusvaikutuksen perusteella ennakoituna. Tämä lisää henkilöstömenoja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 9,9 milj. euroa. Talousarvion laatimiseksi realistiseksi, ottaen huomioon kuluvan vuoden ennustettu käyttötalouden toteutuma, tarvitaan edellä mainitun 6,3 milj. euron reaalikasvun lisäksi 3,5 milj. euron resurssilisäykset toimintakuluihin. Talousarvion toimintakuluissa on otettu huomioon myös piirin ulkopuolelle maksettavan EVO:n kasvu 720.000 eurolla sekä resurssilisäykset tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudelleenjärjestelyihin nettomääräisesti 400.000 euroa, jotka molemmat voidaan rahoittaa EVO-tuloarviota realistisesti korottamalla. Näillä muutoksilla tuotot jäsenkunnilta lisääntyvät kuntaneuvottelujen perusteena olleeseen talousarvioon verrattuna 13,4 milj. euroa ja jäsenkuntatuottojen kasvuksi vuoden 2007 talousarvioon verrattuna muodostuu 9,2 % (vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna 3,8 %).

Reaalikasvu vuoden 2008 talousarviossa

Toimintakulujen resurssilisäysten yhteismäärä talousarvioesityksessä on 10,6 milj. euroa. Arviolta 7,7 milj. euroa tästä on sellaisia resurssilisäyksiä, jotka kattavat jo kuluvana vuonna syntyneitä talousarvioylityksiä. Varsinaista reaalikasvua vuoden 2007 toteutumaan verrattuna jää arviolta 2,9 milj. euroa. Määrä on toiminnan nettokuluista laskettuna 0,8 %. Resurssilisäykset on talousarvioesityksessä kohdennettu seuraavasti:

Talousarvion sivuilla 138–155 on yksityiskohtainen luettelo resurssimuutoksista tulosalueittain ja TYKSin osalta tulosyksiköittäin. Luetteloon on tunnuksella K merkitty resurssimuutokset, jotka kattavat jo syntyneitä talousarvioylityksiä ja tunnuksella L ne resurssimuutokset, jotka merkitsevät lisämenoja kuluvan vuoden toteutumaan verrattuna.

Virat ja toimet vuoden 2008 talousarviossa

Viime vuosina reaalikasvu (2-3 % vuosittain) on ohjattu pääosin uusin virkoihin ja toimiin. Nyt reaalikasvu on yhteensä 0,8 %, josta osa kohdistuu virkoihin ja toimiin. Yhteensä virkoja ja toimia lisätään 63,2. Näistä kiireettömän hoidon hoitotakuun toteuttamiseen on kohdistettu 20,5 virkaa ja tointa, kiireellisen hoitotakuun toteuttamiseen 10,5 ja erikoistuvien lääkärien virkojen lisäämiseen 3. Nämä yhteensä tekevät 34 virkaa ja tointa. Vuonna 2007 toteutuneet toiminnot, jotka aiheuttavat talousarvion ylittymistä, edellyttävät 10,2 viran ja toimen perustamista. Muiden kuin kuntien rahoittamia virkoja talousarviossa on 3. Sisäisillä määrärahasiirroilla ja osaksi erityisvaltionosuudella rahoitettavia virkoja ja toimia on 16. Näistä 12 liittyy tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudelleenorganisointiin ja viiden kohdalla on kyse ostopalvelujen muuttamisesta omaksi toiminnaksi.

Palkkojen sopimuskorotukset ja muut indeksitarkistukset

Edellä esitetty toimintakulujen reaalikasvu merkitsee 10,6 milj. euron lisäystä vuoden 2007 talousarvion toimintakuluihin, mikä prosentteina on 2,4 %. Palkkojen sopimuskorotukset ja muut toimintakulujen indeksitarkistukset merkitsevät 22,7 milj. euron lisämenoa vuoden 2007 talousarvion toimintakuluihin verrattuna, mikä on prosentteina 5,2 %. Yhteensä toimintakulut kasvavat 33,3 milj. euroa (7,6 %) vuoden 2007 talousarviosta ja 2,9 % vuoden 2007 ennusteesta.

Palkkojen sopimuskorotukset on laskettu 6,5 % mukaan. Talousarvioon ei sisälly edellisvuosien tapaan sairaanhoitopiirin omaa määrärahaa hoitohenkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen. Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksuihin on vuoden 2008 talousarviossa varattu 29,2 % palkoista. Sosiaaliturvamaksua varten on varattu 4,0 %, työttömyysvakuutusmaksua varten 2,95 %, KuEL-maksuja varten 22,0 % ja muihin sosiaalivakuutusmenoihin 0,26 %. Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuprosentit perustuvat Kuntaliiton arvioihin ja KuEL-maksuprosentit Kunnallisen eläkevakuutuksen ohjeistukseen.

Palvelujen ostojen hintojen nousuksi on arvioitu 3,0 % ja materiaalin ostojen hintojen nousuksi 2,5 %. Vuokramenojen indeksitarkistukset on tehty 2,5 % ja muiden toimintakulujen 3,0 % mukaan. Talousarvion laskennassa käytetyt indeksi- ja sosiaalivakuutusmaksuprosentit on esitetty sivuilla 246–247.

Talousarvion sivulla 156 on laskelma, jossa on esitetty kuntatulojen kasvun kohdentuminen indeksitarkistuksiin ja resurssimuutoksiin.

Poistojen ja rahoituskulujen kasvu

Käyttöomaisuuden poistot kasvavat vuoden 2007 talousarvion 21,4 milj. eurosta 22,3 milj. euroon vuoden 2008 talousarviossa eli 0,9 milj. euroa. Poistojen kasvu johtuu lisääntyneistä investointimenoista. Rahoituskulut (ilman peruspääoman korkoa) kasvavat 1,5 milj. euroa. Kasvu johtuu lainakannan kasvusta ja korkojen noususta.

Korkokannan noususta johtuen peruspääoman korkokulut (7,6 milj. euroa) kasvavat 1,2 milj. euroa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna. Peruspääoman korko maksetaan jäsenkunnille, joten se ei nettomääräisesti lisää kuntien maksuosuusrasitusta, vaikka sillä onkin palvelujen hintoja korottava vaikutus. Rahalaitoslainojen ja peruspääoman korkoarviot on talousarviossa laskettu käyttäen 4,4 % laskentakorkokantaa.

Tuloarvioiden tarkistukset

Erityisvaltionosuuden tuloarviota on talousarvioesityksessä korotettu 1,5 milj. euroa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna. Kuluvana vuonna erityisvaltionosuutta saadaan 0,5 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Valtion vuoden 2008 talousarviossa EVO-rahoitusta lisätään valtakunnallisesti 5,0 milj. euroa. TYKSin osuus tästä on laskennallisesti 0,8 milj. euroa. Muiden myyntituottojen ja muiden tuottojen arvioihin on laskettu 3,0 % indeksitarkistukset ja reaalimuutokset on arvioitu kuluvan vuoden ja vuodeksi 2008 ennakoitujen muutosten perusteella. Merkittäviä tasomuutoksia ei näihin eriin sisälly. Potilasmaksutulojen arvio on sama (19,7 milj. euroa) kuin vuoden 2007 talousarviossa. Potilasmaksuja korotetaan valtion talousarvion mukaan 1.8.2008 lukien. Koska myös potilasmaksukattoja korotetaan, jää korotusten maksutuottoja lisäävä vaikutus vähäiseksi. Kuluvana vuonna potilasmaksutuotot jäävät alle arvioidun 0,8 milj. euroa (4,4 %).

Tuotot jäsenkunnilta vuonna 2008

Tuotot jäsenkunnilta ovat yhteensä 395,1 milj. euroa ja ne kasvavat vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 9,2 %, vuoden 2007 ennusteeseen 3,8 % ja vuoden 2006 tilinpäätökseen 12,1 %. Neuvottelurenkaittain kasvuprosentit ovat seuraavat:

Seuraavassa on esitetty kymmenen suurinta ja kymmenen pienintä kasvuprosenttia omaavaa kuntaa.

Erot kunta-alueiden laskutuksen kasvuarvioissa johtuvat siitä, että eri alueet käyttävät eri suhteissa sairaanhoitopiirin sairaaloita ja vastaavasti resurssilisäykset, talousarvion yli- tai alijäämäisyys ja muut jäsenkuntalaskutukseen vaikuttavat seikat ovat erilaiset sairaaloissa. Myös väestökehityksellä, ikärakenteella ja sairastavuudella on vaikutusta palveluiden käytön arvioituun kehitykseen.

Myyntituotot jäsenkunnilta eli suoritteisiin perustuva laskutus kasvaa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 28,9 milj. euroa (9,1 %) ja vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna 13,5 milj. euroa (4,1 %).

Kalliin hoidon tasausmaksu

Kalliin hoidon tasausmaksu nousee vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 3,4 milj. euroa (15,5 %). Vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna maksun kasvu on 11,1 %. Maksun korotus perustuu tasokorotukseen, kun otetaan huomioon, että somaattisessa hoidossa tasauskustannusten vuoden 2006 toteutuma oli lähes vuoden 2007 talousarviossa arvioidun suuruinen. Kalliin hoidon tasauskustannukset kasvavat muuta kustannuskehitystä nopeammin, kun kalliin hoidon tasausraja pidetään ennallaan 40.000 eurossa.

Erityisvelvoitemaksu

Erityisvelvoitemaksu nousee vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 1,1 milj. euroa (4,9 %). Vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna, jolloin maksussa ei ollut vuoden 2007 alusta perustetun alueellisen apuvälinekeskuksen kustannuksia mukana, maksun kasvu on 25,3 %. Alueellisen apuvälinekeskuksen kustannusten osalta erityisvelvoitemaksuun sisältyy reaalikasvua 0,4 milj. euroa. Muilta osin kustannustaso on tarkistettu keskimäärin 3,0 % indeksitarkistuksilla.

Vuosien 2009–2010 käyttötalouden suunnitelman lähtökohdat

Vuoden 2009 käyttötalouden suunnitelma on laadittu reaalikasvultaan 1,3 % mukaan ja vuoden 2010 suunnitelma 1,5 % mukaan sisältäen poistot ja rahoituskulujen kasvu. Vuonna 2009 toiminnan nettokulujen 1,3 % reaalikasvu on 5,5 milj. euroa, josta toimintakulujen kasvun osuus 4,4 milj. euroa (1,0 %) ja poistojen ja rahoituskulujen kasvun osuus 1,2 milj. euroa (0,3 %). Vuonna 2010 reaalikasvu on 6,6 milj. euroa, josta toimintakulujen kasvu on 4,4 milj. euroa (1,0 %) ja poistojen ja rahoituskulujen kasvu 2,2 milj. euroa (0,5 %).

Ansiotason vuotuiseksi nousuksi 2009 on arvioitu 3,5 % ja 2010 3,0 %. Palvelujen hintojen keskimääräiseksi nousuksi suunnitelmakaudella on arvioitu 3,0 % ja materiaalin ostojen hintojen nousuksi 2,5 %. Reaalikasvu ja indeksitarkistukset huomioon ottaen muodostuu toiminnan nettokulujen vuotuiseksi nimelliskasvuksi 5,0 % vuonna 2009 ja 4,9 % vuonna 2010. Jäsenkuntatuotot kasvavat vuonna 2009 5,3 % ja vuonna 2010 4,9 %.

Suunnitelma on laadittu trendilaskelmana kohdentamatta resurssimuutoksia yksittäisen viran tasolla vuosina 2009–2010. Painopisteenä tulevat olemaan kiireellisen hoidon kiireettömän hoidon hoitotakuu.

Vuosien 2008–2010 investointisuunnitelma

Investointimenojen loppusumma vuoden 2008 talousarviossa on 54,8 milj. euroa. Voimassa olevassa taloussuunnitelmassa vuoden 2008 investointisuunnitelma on 57,5 milj. euroa. Vuoden 2009 investointisuunnitelma on loppusummaltaan 74,7 milj. euroa ja vuoden 2010 suunnitelma 72,1 milj. euroa.

T-sairaalan II-vaiheen rakentamiseen ja varustamiseen käytetään vuonna 2008 23,7 milj. euroa, vuonna 2009 45,8 milj. euroa ja vuonna 2010 51,7 milj. euroa. Vuoteen 2012 ulottuvassa projektissa hankkeeseen käytetään yhteensä 215 milj. euroa. T-sairaalan jatkorakentamisen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt käynnistyivät kesäkuussa 2007 ja koko ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2010 alkupuolella. Toisen vaiheen perustamistyöt käynnistetään vuoden 2008 loppupuolella.

Salon aluesairaalan uudisrakennushankkeen rakennustyöt on tarkoitus käynnistää vuonna 2008. Rakennushanke valmistuu vuonna 2010. Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 19,8 milj. euroa.

Investointisuunnitelman lainarahoitustarve on vuonna 2008 32,4 milj. euroa, vuonna 2009 49,7 milj. euroa ja vuonna 2010 45,0 milj. euroa. Hankekohtainen investointisuunnitelma on esitetty talousarvion sivuilla 158–172.

Sairaanhoitopiirin toimintayksikkörakenteen muutokset vuonna 2008

Vuoden 2008 alusta lukien toteutetaan seuraavat sairaanhoitopiirin toimintayksikkörakenteen muutokset:

• Aluesairaaloiden ja psykiatrian tulosalueen ravintohuollon toiminnat yhdistetään TYKSin ravintohuoltoon piiritasoisen ravintohuollon yksikön muodostamiseksi.
• TYKSin, aluesairaaloiden ja muiden tulosalueiden työterveyshuollon toiminnat yhdistetään yhdeksi piiritasoiseksi yksiköksi piirin yhteiskustannuspaikalle.
• TYKSissä olevat hallinnon toiminnot (kehittämispalvelut, henkilöstö-palvelut, keskusarkisto, laskentapalvelut, materiaalitoimisto ja muut hallintopalvelut) samoin kuin aluesairaaloista taloushallinnon palvelukeskukseen siirtyvät toimet yhdistetään piirin hallintokeskukseen.
• Sairaanhoitopiirin atk-toiminnot siirretään tätä varten perustettavaan osakeyhtiöön, jonka tehtävänä on tuottaa kunnille ja kuntayhtymille terveydenhuollon ja sosiaalitoimen atk-palveluita ja muita erikseen sovittavia atk-alan palveluita.

Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi edellisiin vuosiin koko piirin ja sairaaloiden talousarviolukujen tarkastelussa niistä on esitetty versiot, joihin em. toiminnot sisältyvät omana toimintana 2008–2010 ja versiot, joissa ne on eriytetty. Talousarvion esittelytekstit perustuvat ensin mainittuun versioon. Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään talousarvion ja suunnitelman luvut, joissa toimintayksikkörakenteen muutosten vaikutukset on otettu huomioon. Muutosten nettovaikutus kuntatuloihin on
+-0.

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2008

Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan vuoden 2008 toiminnalliset tavoitteet seuraavasti:

Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta

Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen resurssien määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2008 koskien selvitys valtuustolle toimintakertomuksessa. Edellä esitetyt tavoitteet asetetaan valtuustoon nähden sitovina.

Suoritetavoitteet

Vuoden 2008 suoritetavoitteet perustuvat kuntaneuvotteluissa neuvoteltuihin palvelusuunnitelmiin.

• Sairaanhoitopiirin sairaaloissa on vuonna 2008 tavoitteena tuottaa yhteensä 81.429 hoitojaksoa, mikä on 1.674 hoitojaksoa (2,0 %) vähemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Tilinpäätökseen 2006 verrattuna hoitojaksojen määrä vähenee 1,0 %.
• Hoitopäivien tavoite on 422.485 hoitopäivää, mikä on 8.401 hoitopäivää (1,9 %) vähemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Tilinpäätökseen 2006 verrattuna hoitopäivien määrä vähenee 2,4 %.
• Avohoitokäyntien tavoite on 690.719 avohoitokäyntiä. Käyntien määrä lisääntyy vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 42.242 (6,5 %). Vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna kasvu on 5,6 %.
• Leikkaustoimenpiteiden määrä (42.210) vähenee vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 5,3 %, mutta lisääntyy vuoden 2006 tilinpäätökseen verrattuna 0,2 %.

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2008–2010

Vuoden 2008 käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot

Toiminnan kulut

Vuoden 2008 toimintakulut ovat talousarvioesityksen mukaan 469,4 milj. euroa. Toimintakulut kasvavat vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 33,3 milj. euroa (7,6 %) ja 2,9 % vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna. Toimintakulujen kasvusta 22,7 milj. euroa (5,2 %) muodostuu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista indeksitarkistuksista ja 10,6 milj. euroa (2,4 %) resurssilisäyksistä.

Palkkoihin on varattu 236,0 milj. euroa, mikä on 16,7 milj. euroa (7,6 %) enemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Palkkamenoissa on otettu huomioon palkankorotusvarauksena 6,5 % (14,2 milj. euroa) ja resurssimuutosten vaikutuksena 2,5 milj. euroa (1,2 %).

Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 29,2 % mukaan palkkamenoista ennen sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuspäivärahojen vähentämistä. Sosiaalivakuutusmaksuihin on varattu 69,7 milj. euroa.

Palvelujen ostoihin on varattu 53,1 milj. euroa, mikä on 2,5 milj. euroa (4,9 %) enemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Hintojen nousuvarauksena on otettu huomioon 1,5 milj. euroa, mikä on prosentteina 3,0 %. Resurssilisäyksiä palvelujen ostoihin sisältyy 1,0 milj. euroa (1,9 %).

Materiaalin ostomenot ovat talousarvioesityksessä 98,8 milj. euroa, mikä on 7,1 milj. euroa (7,7 %) enemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Indeksitarkistukset ovat yhteensä 2,3 milj. euroa (2,5 %) ja resurssilisäykset 4,8 milj. euroa (5,3 %). Resurssilisäyksistä 3,5 milj. euroa kohdistuu apteekkitarvikkeiden ja 1,3 milj. euroa hoitotarvikkeiden määrärahoihin.

Vuokra- ja leasing-menoihin on varattu 7,3 milj. euroa. Kasvu vuoden 2007 talousarvioon on 0,3 milj. euroa (4,2 %).

Muut toimintakulut ovat 4,5 milj. euroa, mikä on 1,5 milj. euroa (51,2 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Reaalikasvusta 0,9 milj. euroa aiheutuu piirin ulkopuolelle maksettavista lääkärikoulutuksen EVO-korvauksista.

Suunnitelmapoistoihin on varattu 22,3 milj. euroa. Poistot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 1,0 milj. euroa (4,6 %). Pääosa poistojen kasvusta aiheutuu vuonna 2007 hankittavien tutkimus- ja hoitolaitteiden poistoista, joiden yhteenlaskettu hankintameno talousarvion mukaan on 9,7 milj. euroa.

Nettorahoituskulut, joiden määrä vuoden 2008 talousarviossa on 12,6 milj. euroa, kasvavat vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 2,7 milj. euroa. Kasvusta 1,5 milj. euroa aiheutuu rahalaitoslainojen korkomenoista. Rahalaitoslainojen korkomenot ovat vuonna 2008 arvion mukaan 5,3 milj. euroa (3,7 milj. euroa vuoden 2007 talousarviossa). Peruspääoman korkokulut (7,6 milj. euroa) kasvavat vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 1,2 milj. euroa.

Toiminnan tuotot

Muita myyntituottoja arvioidaan saatavan 29,9 milj. euroa, mikä on 0,6 milj. euroa (2,1 %) kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. TYKSLABin palvelujen myyntitulot kuntayhtymän ulkopuolelta ovat 11,8 milj. euroa (-1,3 %), Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen 5,9 milj. euroa (+5,6 %), Varsinais-Suomen lääkehuollon 3,5 milj. euroa (+4,2 %) ja piirin sairaaloiden 8,6 milj. euroa (-9,9 %).

Maksutuottoja arvioidaan kertyvän 19,7 milj. euroa, mikä on 46.800 euroa (0,2 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kuluvan vuoden maksutuottojen ennuste on 18,8 milj. euroa.

Tuet ja avustustulot ovat esityksen mukaan 1,5 milj. euroa, mikä on 7,3 % enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Tuloarvioon sisältyy Kansallisen terveysprojektin valtionavustustulot, työterveydenhuollon kela-korvaukset sekä matalapalkka- ja työllistämistuet.

Muiden toimintatuottojen tuloarvio on 8,3 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2007 talousarvioon 145.000 euroa (1,8 %). Muihin tuottoihin sisältyy merkittävimpänä eränä TYKSin ulkopuolisen tutkimustoiminnan rahoitus, jonka määräksi vuonna 2008 arvioidaan 4,7 milj. euroa (4,5 milj. euroa vuonna 2007).

Myyntituotoiksi ulkokunnilta ja muilta maksajilta arvioidaan 28,1 milj. euroa vuonna 2008, mikä on 2,0 milj. euroa (7,5 %) enemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna kasvu on 4,2 %. Kasvusta 0,8 milj. euroa aiheutuu vakuutusyhtiöiden tapaturma- ja liikennevakuutuspotilaiden hoidosta maksamista korvauksista. Loppuosa on ulkokuntamyynnin kasvua.

Erityisvaltionosuuden tuloarvio on 20,4 milj. euroa, mikä on 1,5 milj. euroa (8,2 %) enemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa.

Toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta maksajilta

Toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta maksajilta, joka kuvaa toiminnasta aiheutuvaa maksuosuusrasitusta jäsenkunnille ja valtiolle opetus- ja tutkimustoiminnan rahoittajana (EVO), ovat esityksen mukaan 409,2 milj. euroa, mikä on 34,3 milj. euroa (9,2 %) enemmän kuin vuoden 2007 talousarviossa. Vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna kasvu on 5,1 %.

Tuotot jäsenkunnilta ovat esityksessä 395,1 milj. euroa. Jäsenkuntatuotot kasvavat vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 33,4 milj. euroa (9,2 %). Vuoden 2007 ennusteeseen verrattuna kasvu 4,7 %.

Jäsenkuntatuotoista myyntituottojen osuus on 346,6 milj. euroa, erityisvelvoitemaksun osuus on 23,1 milj. euroa ja kalliin hoidon tasausmaksun osuus 25,5 milj. euroa. Myyntituottojen määrä kasvaa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna 9,1 %, erityisvelvoitemaksun määrä 4,9 % ja kalliin hoidon tasausmaksun määrä 15,5 %. Erityisvelvoite- ja kalliin hoidontasausmaksun korotusten taustalla olevat tekijät on selvitetty edellä kappaleessa: tuotot jäsenkunnilta vuonna 2008. Kalliin hoidon tasausrajaksi esitetään 40.000 euroa, mikä on sama kuin kuluvan vuoden tasausraja.

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Vuoden 2008 talousarvio on laadittu 1.300.000 euroa alijäämäiseksi ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille (Salon aluesairaala).

Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta

Vuoden 2008 sairaalakohtaiset talousarviot on laadittu käyttäen lähtökohtana kuntaneuvotteluissa sovittua kuntatulojen määrää. Jotta tehdyistä palvelu-suunnitelmista voidaan pitää kustannusten osalta kiinni, edellyttää tämä, että sairaaloiden kustannusperusteinen maksuosuusrasitus vuoden 2008 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa.

Sitovuustasomäärittely, jossa käyttötalouden sitovuus määritellään toiminnan nettokuluina, vähennettyinä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta, kuvaa toiminnasta syntyvää kustannusperusteista maksuosuusrasitusta jäsenkunnille.

Taloudellisten tavoitteiden sitovuudet esitetään asetettavaksi seuraavasti:

Toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti:

+ Toimintakulut
+ Korko- ja muut rahoituskulut
+ Poistot ja arvonalentumiset
- Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta
- Muut myyntituotot
- Maksutuotot
- Tuet ja avustukset
- Muut toimintatuotot
- Korko- ja muut rahoitustuotot

Ilman yhtymähallituksen päätöstä yli 270.000 euron investointihankkeisiin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen.

Taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2008 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana. Taloussuunnitelma 2009–2010 muodostaa suunnitelmavuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan.

Talousarvion ja -suunnitelman rakenne

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittu rakenteeltaan siten, että sairaanhoitopiiri yhteensä -taso sisältää kaikkien sairaanhoitopiirin toimintayksiköiden menot ja tulot. Mukaan lukien liikelaitosten: TYKSLABin ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen menot ja tulot. Toimintayksiköiden keskinäinen laskutus on yhteenlaskussa eliminoitu siten, että sairaanhoitopiiri yhteensä -taso osoittaa sairaanhoitopiirin ulkoiset menot ja tulot. Valtuustolle tehtävä esittely perustuu sairaanhoitopiiri yhteensä -tason lukuihin.

Hallituksen sitovuustason määrittelyä varten (valtuustoon nähden) talousarvioon ja suunnitelmaan on laskettu taulukot ja välisummat tasolla: sairaanhoitopiiri yhteensä ilman liikelaitoksia. Turunmaan sairaalan liikelaitokselle ja TYKSLABille on samoin laadittu erilliset talousarviot sitovuustasojen määrittämiseksi suhteessa valtuustoon. TYKSille, aluesairaaloille, Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskukselle, Varsinais-Suomen Lääkehuollolle ja psykiatrian tulosalueelle on laadittu erilliset talousarviot sitovuustasojen määrittämiseksi hallitukseen nähden.

Sairaanhoitopiirin atk-toiminnoista vastaavan osakeyhtiön välittömät menot ja tulot eivät sisälly talousarvioon. Talousarvioon on otettu atk-toiminnan osalta atk-palvelujen ostot osakeyhtiöltä.

KUNTALASKUTUS VUONNA 2008

Kuntalaskutuksen perusteet

Palvelujen hinnat määritetään omakustannusperiaatteella. Palvelujen hinnat ovat yhtäläiset sekä jäsen- että ulkokunnille. Sairaanhoitopiirin hallitus voi tarkistaa hintoja talousarviovuoden aikana, mikäli hinnoittelun perusteena olevat kustannukset muuttuvat oleellisesti sairaanhoitopiiristä riippumattomista syistä.

Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja on 40.000 euroa vuonna 2008. Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla kalliin hoidon tasausmaksulla katetaan jäsenkunnasta kotoisin olevan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät 40.000 euroa. Kalliin hoidon tasaukseen oikeuttaviin kustannuksiin ei lueta jäsenkunnalta laskutettuja siirtoviivemaksuja. Tasausjärjestelmä kattaa kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot (ESHL 50 a §). Kalliin hoidon tasausmaksun määrä on 55,08 euroa kunnan asukasta kohti vuonna 2008. Kalliin hoidon tasauksen piiriin sisältyy Turun kaupungin omana toimintana tuottama aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito, jossa syntyneet kalliin hoidon tasaustapaukset korvataan Turun kaupungille 40.000 euron ylittävältä osalta.

Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla erityisvelvoitemaksulla katetaan sairaaloiden erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset. Erityisvelvoitemaksu on 51,15 euroa asukasta kohti vuonna 2008, johon sisältyy alueellisen apuvälinekeskuksen kustannuksia 10,93 euroa asukasta kohti. Niille jäsenkunnille, jotka eivät tee sopimusta apuvälinehankintojen keskittämisestä alueellisen apuvälinekeskuksen tehtäväksi, vaan hankkivat näitä itse, vähennetään erityisvelvoitemaksusta 3,31 euroa kunnan asukasta kohti (asukaslukuina käytetään asukaslukuja 1.1.2007). Jäsenkuntien kanssa on tehty sopimukset kunkin kunnan suhteesta apuvälinekeskuksen toimintaan.

Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain tasasuuruisin erin palvelusuunnitelmissa määritellyn vuosilaskutuksen perusteella (tasaerälaskutus). Palvelujen toteutuneen käytön mukainen tasauslaskutus toteutetaan viimeistään 28.2.2009 mennessä. Tasasuuruisin erin tapahtuva laskutus koskee palvelusopimuksissa sovittuja palvelujen myyntituloja sekä kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksuja.

Sairaanhoitopiiri laskuttaa kutakin jäsenkuntaa maksukuukautta edeltävän kalenterikuukauden 25. päivänä 1/12 osan palvelusuunnitelman loppusummasta. Laskun eräpäivä on maksukuukauden 10. päivä ja viivästyskorko korkolain mukainen. Tasaerälaskutusta ei sovelleta ulkokuntien ja muiden maksajien laskutukseen. Ulkokuntien ja muiden maksajien laskut erääntyvät maksettavaksi kahden viikon maksuajalla viimeistään palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 10. päivä.

Siirtoviivemaksu

Siirtoviivemaksujärjestelmää sovelletaan vuoden 2008 kuntalaskutuksessa samoilla periaatteilla kuin vuonna 2007. Siirtoviivemaksulla tarkoitetaan korotetun hoitopäivämaksun laskuttamista potilaasta, jonka hoito on tullut erikoissairaanhoidon osalta suoritetuksi, mutta potilaan hoitoa joudutaan erikoissairaanhoidossa jatkamaan jatkohoitopaikan puutteen vuoksi. Siirtoviivemaksu on kunkin erikoisalan alin hoitopäivämaksu kaksinkertaisena ja sitä peritään somaattisessa erikoissairaanhoidossa kolmannesta päivästä lukien hoidon päättymispäivää lukuun ottamatta (esim. potilas päätetään kotiuttaa tiistaina ja tieto tästä toimitetaan jatkohoidosta vastaavaan terveyskeskukseen/kuntaan, jolloin korotettua hoitopäivämaksua peritään perjantaista lukien tai vastaavasti mikäli kotiutuspäätös tehdään perjantaina, korotettua hoitopäivämaksua peritään maanantaista lukien). Ensimmäiseltä ja toiselta siirtoviivepäivältä peritään korottamaton hoitopäivämaksu. Siirtoviivemaksujärjestelmä ei koske psykiatrista hoitoa.

INVESTOINTIEN RAHOITUS VUOSINA 2008–2010

Investointimenot siltä osin kuin tulorahoitus ei riitä niitä kattamaan rahoitetaan lainarahoituksella. Investoinneista johtuva lainarahoitustarve on vuonna 2008 talousarvion mukaan 32,2 milj. euroa, vuonna 2009 50,6 milj. euroa ja vuonna 2010 49,5 milj. euroa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää liitteenä olevan vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2009–2010 taloussuunnitelman valtuuston hyväksyttäväksi. Vuoden 2008 talousarvion toimintakulut ovat 472.534.000 euroa ja investointimenot 52.815.500 euroa. Vuoden 2008 talousarvio on laadittu 1.300.000 euroa alijäämäiseksi ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille.

-.-.-.-.-

Hallituksessa käydyn keskustelun aikana todettiin, että talousarvioon sisältyvän ja TYKSin yhteyteen rakennettavan lääkehuollon tilojen rakentamishankkeen rahoitusmallia selvitetään lähemmin vuoden 2008 aikana. Tällä hetkellä taloussuunnitelma on laadittu ns. PPP (public-private -partnership) -rahoitusmallin mukaisesti. Vaihtoehtona on rahoittaa hanke omaan taseeseen. Tämän selvityksen tulokset otetaan huomioon vuoden 2009–2011 talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

Hankkeen arvioitu kokonaiskustannus omaan taseeseen rahoitettuna on tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan 13,6 miljoonaa euroa.

-.-.-.-

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2009–2010 taloussuunnitelman. Vuoden 2008 talousarvion toimintakulut ovat 472.534.000 euroa ja investointimenot 52.815.500 euroa. Vuoden 2008 talousarvio on laadittu 1.300.000 euroa alijäämäiseksi ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille.

Liite 1 § 9 (erillinen liite)

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä vuoden 2008 talousarvion ja vuosien 2009–2010 taloussuunnitelman. Vuoden 2008 talousarvion toimintakulut ovat 472.534.000 euroa ja investointimenot 52.815.500 euroa. Vuoden 2008 talousarvio on laadittu 1.300.000 euroa alijäämäiseksi ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille.

10
VUODEN 2007 KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIOYLITYKSET

Hallitus 30.10.2007
165 §

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén
Talousjohtaja Risto Laalo
Laskentasihteeri Vesa Lamminen

Vuoden 2007 talousarviossa on valtuustoon nähden sitoviksi taloudellisiksi tavoitteiksi käyttötalouden osalta määritelty hallituksen alaisten yksiköiden toiminnan nettokulut yhteensä vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta. Lisäksi valtuustoon nähden sitoviksi on määritelty Turunmaan sairaalan liikelaitoksen toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta ja TYKSLABin myyntituotot piirin sairaaloilta.

Viimeisimmän tulosennusteen mukaan hallituksen alaisten yksiköiden toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta on ylittämässä talousarvion 14,4 milj. eurolla, mikä prosentteina merkitsee 3,9 % ylitystä. Turunmaan sairaalan liikelaitos ylittää ennusteen mukaan sitovuustasonsa 96.800 eurolla, mikä merkitsee 1,0 % ylitystä. Laboratorioliikelaitos TYKSLABin myyntituotot piirin sairaaloilta ovat ylittämässä talousarviossa asetetun tavoitteen 1,1 milj. eurolla (5,9 %:lla).

Sairaanhoitopiirin investointimenot, jotka myös on asetettu sitoviksi valtuustoon nähden, ovat ennusteen mukaan toteutumassa 31,8 milj. euron suuruisina, mikä merkitsee 58,9 % toteutumisastetta talousarviosta ja 22,2 milj. euron talousarvioalitusta.

Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaan merkittävät negatiiviset poikkeamat sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on saatettava valtuuston käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana. Sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta totesi vuotta 2006 koskevassa arviointikertomuksessaan, että alitukset tai ylitykset sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden osalta pitää käsitellä valtuustossa ennen tilinpäätöksen hyväksymistä. Koska talousarviovuosi 2007 on lopuillaan, esitetään käyttötalouden talousarvioylitykset valtuuston käsiteltäväksi ylitysoikeuden myöntämistä koskevana asiana. Talousarvion muuttamista ja siitä seuraavaa suuritöistä tulosalueiden käyttösuunnitelmien muuttamista ei talousarviovuoden loppupuolella voida pitää tarkoituksenmukaisena. Vuoden 2008 talousarviossa, joka on laadittu vuoden 2007 alkuperäisen talousarvion pohjalta, on otettu huomioon talousarvion jälkeenjääneisyys.

Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on asettanut tavoitteeksi supistaa ennustettua 14,4 milj. euron talousarvioylitystä loppuvuonna toteutettavilla säästötoimenpiteillä 3,9 milj. eurolla. Valtuustolta haetaan tässä vaiheessa hallituksen alaisten yksiköiden käyttötalouden talousarvioylitykseen ylitysoikeutta 10,5 milj. euroa. Ylitysennusteessa (14,4 milj. euroa) ei ole esityksen laadinta-ajankohdasta johtuen (22.10.2007) otettu huomioon mahdollisen sairaanhoitajien lakon tai joukkoirtisanoutumisten aiheuttamaa monimutkaista vaikutusta kuluihin ja tuottoihin. Lisäksi haetaan Turunmaan sairaalan liikelaitoksen sitovien nettokulujen ylitykseen 96.800 euron ylitysoikeutta ja TYKSLABin myyntituottoihin piirin sairaaloilta 1,1 milj. euron ylitysoikeutta. Liikelaitosten osalta esitykset perustuvat johtokuntien esityksiin valtuustolle.

Talousarvioylitysten perustelut

Käyttötalouden sitovuustasoksi hallituksen alaisille yksiköille määritelty toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta ja muilta muodostuvat toimintakuluista, niistä vähennettävistä tuotoista, nettorahoituskuluista ja suunnitelmapoistoista alla olevan laskelman mukaisesti.

Toimintakulut ylittävät talousarvion ennusteen mukaan 20,2 milj. euroa (4,8 %). Kun toimintakuluista vähennettävät tuotot ylittävät tuloarvion 3,7 milj. euroa (7,0 %) ja rahoituskulut jäävät alle arvioidun 1,1 milj. euroa, ja poistot 0,3 milj. euroa ja kun myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ylittävät arvion 0,8 milj. euroa, jää sitovien nettokulujen ylitykseksi 14,4 milj. euroa.

Palkat

Palkkamenot ylittävät talousarvion 4,7 milj. euroa (2,3 %). Ylityksestä 1,9 milj. euroa aiheutuu tämän syksyn arvioitua suuremmiksi muodostuneista palkankorotuksista. Palkkojen korotusten kustannusvaikutus vuositasolla, siltä osin kuin se jo tehtyjen sopimusten perusteella on ennakoitavissa, kohoaa vuonna 2007 3,6 %:iin, kun talousarviossa varauduttiin 2,7 %:iin.

TYKSissä varallaolo- ja päivystyskorvaukset lisääntyivät tammi-kesäkuussa 2007 vuoden 2006 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 13,6 %. Lisä- ja ylitöiden palkkakustannukset lisääntyivät 27,7 % ja

lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaukset 20,6 %. Keskimäärin työajan perusteella maksettavat lisät kasvoivat 20,4 %. Vuositasolla tämä merkitsee n. 1,6 milj. euron reaalista, palkankorotusten kustannusvaikutuksen ylittävää palkkamenojen kasvua, johon talousarviossa ei oltu varauduttu. Nämä lisäykset ovat seurausta toiminnan muuttumisesta yhä päivystysvoittoisemmaksi ja ylitöiden teettämisestä potilasturvallisuuden ja hoitotakuun varmistamiseksi.

Käytetty työpanos ylitti vuonna 2006 talousarvion mahdollistaman virkojen, toimien, varahenkilöiden ja sijaisten käytön 35,8 viralla (0,6 %). Vuoden 2006 palkkabudjetin ylityksestä (2,1 milj. euroa), joka siirtyi perintönä vuoden 2007 talousarvioon, tämä selittää n. 1,1 milj. euroa. Vuoden 2007 tammi-elokuussa työpanoksen kasvu ylitti virkojen ja toimien määrän kasvun 15 laskennallisella viralla, mikä palkkakustannuksina merkitsee n. 0,5 milj. euroa.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut ylittävät talousarvion 0,97 milj. euroa (1,6 %). Ylitys syntyy palkkamenojen talousarvioylityksen myötä. Vuonna 2007 toteutuvat sosiaalivakuutusmaksut ovat palkoista yhteensä 28,9 %, kun talousarviossa arvioitiin 29,1 %.

Palveluiden ostot

Palvelujen ostomenot kasvavat vuoteen 2006 verrattuna 4,6 %, mikä ei merkittävästi ylitä palvelujen hintojen nousua, mutta palveluiden ostomenot ylittävät talousarvion ennusteen mukaan silti 6,4 milj. euroa (10,4 %). Talousarvio on näiltä osin ollut v. 2007 epärealistinen.

Sairaaloiden laboratoriopalvelujen ostoista TYKSLABilta aiheutuvat menot ovat ylittämässä talousarvioon varatut määrärahat yhteensä 1,1 milj. eurolla, mikä prosentteina on 5,9 % (TYKSLABin toimintakulut ovat ylittymässä vastaavalla määrällä). Ylitys aiheutuu laboratoriotutkimusten käytön kasvusta, joka vuonna 2007 nousee noin 6 prosenttiin. Ylitystä ei aiheuta TYKSLAB, vaan sen palveluita käyttävät yksiköt.

TYKSin atk-yksikön palvelujen ostoihin varattu 2,2 milj. euron määräraha on ylittymässä 1,1 milj. eurolla (53,8 %). Ylityksestä n. 0,5 milj. euroa aiheutuu atk-palvelujen ostoista valtionavustuksella tuettuun "Valtakunnallisen sähköisen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishankkeeseen", mihin talousarviossa ei ole varattu määrärahaa. Vastaavasti valtionavustus kompensoi ylitystä, mutta se näkyy talousarvion toteutumassa kohdassa Tuet ja avustukset. Loppuosa ylityksestä aiheutuu lisääntyneistä ohjelmistotukipalveluista, joista potilashallinnon tietojärjestelmän osuus on merkittävin.

Vakka-Suomen sairaalassa palvelujen ostojen talousarvio ylittyy 1,0 milj. eurolla (32,9 %), johtuen lääkäripalvelujen ostoista yksityisiltä yrityksiltä lääkärivajauksen kattamiseksi. Psykiatrian tulosalueella palvelujen ostojen määrärahan ylitys 0,9 milj. euroa (9,4 %). Syynä on valtion mielisairaalapotilaiden määrän lisääntyminen ja lasten ja nuortenpsykiatrian terapiapalveluiden ostot, jotka ovat olleet välttämättömät hoitotakuussa pysymiseksi. Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksessa palvelujen ostojen talousarvio on ylittymässä 0,9 milj. eurolla (17,4 %). Syynä on kuvantamistutkimusten kauttakulkulaskutuksen lisääntyminen, johon ei talousarviossa ole riittävästi varauduttu. Aiemmin aluesairaaloiden yksityissektorilta hankkimat ostopalvelut on nyt kanavoitu kuvantamiskeskuksen kautta.

Materiaalin ostot

Materiaalin ostomenot kasvavat ennusteen mukaan vuoteen 2006 verrattuna 12,5 %, mikä aiheuttaa 7,6 milj. euron (8,9 %) ylityksen talousarvioon. Talousarviossa varauduttiin 3,6 %:n kasvuun, mitä voidaan pitää epärealistisena.

Hoitotarvikemenot ylittävät talousarvion 3,9 milj. eurolla (14,8 %). Kasvu vuoteen 2006 on 8,2 %. TYKSissä hoitotarvikkeiden talousarvio ylittyy 3,2 milj. euroa (14,8 %) ja aluesairaaloissa 0,7 milj. euroa (14,5 %). Muutos johtuu mm. parempien, mutta aikaisempaa kalliimpien proteesien ja muiden tarvikkeiden käyttöönotosta sekä toiminnan laajentumisesta kallista teknologiaa käyttävissä hoidoissa, mm. invasiivinen kardiologia.

Apteekkitarvikkeissa talousarvioylitys on 3,3 milj. euroa (9,6 %). Kasvu vuoteen 2006 verrattuna on n. 11,0 %. Merkittävin ylitys on syntymässä TYKSin syöpätautien tulosyksikössä arviolta 1,4 milj. euroa. Lääkkeiden euromääräisen kulutuksen kasvu johtuu uusien, tehokkaampien mutta samalla kalliimpien lääkehoitojen lisääntyvästä käyttöönotosta sekä toiminnan volyymin kasvusta. Vuodesta 2003 lukien lääkemenot ovat kasvaneet keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä samoin kuin valtakunnallisesti.

Vuokrat ja muut toimintakulut

Vuokramenojen toteutuma alittaa talousarvion 1,0 milj. eurolla. Muut toimintakulut toteutuvat 1,6 milj. euroa talousarviossa arvioitua suurempina. Viimeksi mainitusta ylityksestä 0,6 milj. euroa aiheutuu lisääntyneistä piirin ulkopuolelle maksettavista opetus- ja tutkimustoiminnan EVO-korvauksista.

Muut myyntituotot ja maksutuotot

Muut myyntituotot ylittävät tuloarvion 0,9 milj. euroa (3,9 %). Potilasmaksutuottojen toteutuma jää alle talousarviossa arvioidun 0,8 milj. euroa (4,2 %).

Tuet ja avustukset

Tukia ja avustuksia saadaan yhteensä 2,7 milj. euroa, mikä ylittää tuloarvion 1,4 milj. euroa. Ylitys aiheutuu kansallisen terveydenhuoltoprojektin valtionavustuksista, joiden määräksi arvioidaan 1,2 milj. euroa vuonna 2007, kun tuloarvio on ainoastaan 0,5 milj. euroa ja matalapalkkatuista, joita saadaan arviolta 0,5 milj. euroa.

Muut toimintatuotot

Muita toimintatuottoja kertyy arviolta 11,5 milj. euroa, mikä ylittää tuloarvion 2,2 milj. euroa (23,7 %). Ylityksestä arviolta 0,7 milj. euroa syntyy TYKSin hallinnoimien Kansallisen terveysprojektin kehittämishankkeiden maksuosuuksista muilta sairaanhoitopiireiltä ja 0,7 milj. euroa tuloutuksista, joilla T-sairaalan 2-vaiheen omana työnä tehtävän suunnittelun vuoden 2007 kustannukset siirretään investointimenoksi. Hankkeen rakennusaikaisia korkoja siirretään investointimenoksi arviolta 0,3 milj. euroa.

Esityslistan liitteenä on sairaanhoitopiirin vuoden 2007 tulosennuste kokonaisuudessaan.

Liite 1 § 165

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se myöntäisi vuoden 2007 käyttötalouden talousarvioon seuraavat ylitysoikeudet:

1. Hallituksen alaisten yksiköiden sitoviin nettokuluihin 10,5 milj. euron ylitysoikeuden
2. Turunmaan sairaalan liikelaitoksen sitoviin nettokuluihin 96.800 euron ylitysoikeuden ja
3. TYKSLABin myyntituottoihin piirin sairaaloilta 1,1 milj. euron ylitysoikeuden.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää myöntää vuoden 2007 käyttötalouden talousarvioon seuraavat ylitysoikeudet:

1. Hallituksen alaisten yksiköiden sitoviin nettokuluihin 10,5 milj. euron ylitysoikeuden
2. Turunmaan sairaalan liikelaitoksen sitoviin nettokuluihin 96.800 euron ylitysoikeuden ja
3. TYKSLABin myyntituottoihin piirin sairaaloilta 1,1 milj. euron ylitysoikeuden.

Liite 1 § 10

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti myöntää vuoden 2007 käyttötalouden talousarvioon seuraavat ylitysoikeudet:

1. Hallituksen alaisten yksiköiden sitoviin nettokuluihin 10,5 milj. euron ylitysoikeuden
2. Turunmaan sairaalan liikelaitoksen sitoviin nettokuluihin 96.800 euron ylitysoikeuden ja
3. TYKSLABin myyntituottoihin piirin sairaaloilta 1,1 milj. euron ylitysoikeuden.

11
HALLITUKSEN SELVITYS VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA

Hallitus 9.10.2007
147 §

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén
Sairaanhoitopiirin johtoryhmä
Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Sairaanhoitopiirin valtuusto käsitteli 12.6.2007 / 10 § tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2006. Merkitessään arviointikertomuksen tiedoksi lautakunta samalla edellytti, että hallituksen tulee antaa valtuuston syyskokouksessa selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt arviointikertomuksessa esitetyn johdosta.

Seuraavassa esitetään sairaanhoitopiirin johtoryhmän valmistelemat lähemmät kannanotot arviointikertomuksessa esitettyyn. Kappalejako noudattaa arviointikertomuksen kappalenumerointia.

2. Yleisarvio talouden kehityksestä

Tilikauden tulos sekä kertyneet yli- ja alijäämät

Kertomuksessa todetaan, että nettokulut ylitettiin 6.2 M€. Nettokulut ovat valtuustoon nähden yksi talouden sitovuustaso. Valtuusto päätti hyväksyä kyseisen nettokulujen ylityksen kokouksessaan 12.6.2007 / 8 § ennen tilinpäätöksen hyväksymistä.

Jatkossa tullaan menettelemään niin, että mikäli talouden sitovuustasoissa on ylitysuhkia, viedään sellaiset syysvaltuuston päätettäväksi toimintavuoden aikana.

Yli- ja alijäämistä voidaan todeta, että sairaanhoitopiirin talous on sekä piirin että kuntaomistajien näkökulmasta tarkasteltuna kohtuullisen hyvin tasapainossa. Talous suunnitellaan mahdollisimman tarkkaan niin, että yli- tai alijäämiä ei synny.

Hinnoittelu

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntatulojen palautus suoritettiin osakaskunnille jo toisena vuotena peräkkäin ja että palautuksen suuruus oli 2 % kuntatuloista.

Hinnoittelu laaditaan siten, että hinnoilla katetaan kaikki kulut ylijäämää tuottamatta. Hinnoittelua tehtäessä otetaan huomioon myös edellisen vuoden tulos klinikoittain. Siitä huolimatta hinnoittelun osumatarkkuudessa on parantamisen varaa.

Syynä tähän on ensinnäkin se, että tuotantosuunnitelmat laaditaan kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella usein alimitoitetuiksi. Tuotannon ja erityisesti avohoidon suoritteiden ylittyminen johtaa sitten siihen, että päätetyillä hinnoilla tuloja kertyy enemmän kuin kulujen kattamisen kannalta olisi välttämätöntä.

Toinen syy on se, että sairaanhoitopiirissä on laajennettu drg-tuotteistusta. Uusien palvelutuotteiden käyttöönottoon liittyy aina epävarmuuksia, jotka korjautuvat saadun kokemuksen perusteella.

Tietojärjestelmien sisältämien tietoaineistojen peruskunnostus on tehty vuonna 2007 ja vuoden 2008 hinnoittelulta voidaan odottaa nykyistä parempaa osuvuutta.

Hinnoittelun muutos kesken vuotta on käyttökelpoinen ja välttämätönkin keino parantaa kuntien sairaanhoitokulujen osuvuutta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on lausunnossaan 27.10.1998 / 36 niin ikään todennut, että "olennaisen ylijäämän tai alijäämän syntyminen ennakoidaan ja otetaan huomioon jo tilikauden aikana yksikköhinnoittelua muuttamalla vastaamaan todellisia kustannuksia".

Omavaraisuus ja velat

Tarkastuslautakunta on kertomuksessaan nostanut esille investointien määrän kasvun ja tästä seuraavan nettovelkaantuneisuuden nousun. Tarkastuslautakunta katsoo, että hallituksen tulisi kertoa osakaskunnille, minkälaisiin hintojen korotuksiin niiden on syytä varautua pitkällä aikavälillä.

Sairaanhoitopiirillä on meneillään ja edessään mittava investointiohjelma. Sen rahoittamisesta on käyty neuvotteluja jäsenkuntien kanssa. Vaihtoehtoina ovat olleet peruspääoman korotus tai vieraalla pääomalla rahoittaminen. Näistä vaihtoehdoista kunnat pitävät käyttökelpoisena vieraalla pääomalla rahoitusta. Ulkopuolisen asiantuntijan kanssa kartoitettiin myös muita investointimalleja, joita olivat kiinteistöleasing- ja PPP-malli (Public-Private Partnership). Nämä päätettiin kuitenkin hylätä, koska ne olivat kustannuksiltaan korkeammat kuin omaan omistukseen tehdyt rakennukset. Sairaanhoitopiirin velkaantuminen on siis väistämätön tosiasia.

T2-sairaalan investoinnin kustannusvaikutuksista on annettu sairaanhoitopiirin valtuustolle erillinen selvitys kesäkuussa 2006. Asia on ollut myös esillä kuntaneuvotteluissa, viranhaltijat ovat osallistuneet alueellisiin kuntien tilaisuuksiin ja Turun kaupunginhallitukselle on annettu 22.9.2006 kirjallinen selvitys investointien kustannusvaikutuksista. T2-sairaalan osalta on todettu, että sen kiinteistökulujen vaikutus hintoihin on vuonna 2009 1 % ja vuonna 2012 lisäksi 3 %. Toisaalta uusi sairaalarakennus tehostaa toimintaa henkilöstökulujen osalta.

Tuottavuus

Kertomuksessa todetaan, että sairaanhoitopiirin tuottavuus on heikentynyt työpanokseen suhteutettuna jonkin verran ja toimintakuluihin nähden merkittävästi.

Arviointikertomuksessa esitetyssä tuottavuustarkastelussa on virhe sikäli, että siinä toimintakulujen muutos on esitetty deflatoimattomana. Virallinen tapa, jota mm. Stakes käyttää, on toimintakulujen deflatointi sairaalakustannusindeksin muutoksella. Terveydenhuollon ansiotasoindeksi nousi vuodesta 2004 vuoteen 2005 3,9 % ja vuodesta 2005 vuoteen 2006 3,1 %. Deflatoituna toimintakulujen kasvu vuonna 2005 oli 3,4 % ja vuonna 2006 4,2 %.

Arviointikertomuksen tuottavuustarkastelussa sairaanhoidon tuotosta on tarkasteltu avohoitokäyntien ja hoitojaksojen lukumäärinä. Tällainen tarkastelu ei ota huomioon hoitojaksojen vaativuustason lisäystä eikä hoidon laadun paranemista, minkä edistämiseksi merkittävä osa toimintakulujen reaalikasvusta on käytetty. Vaativuustaso voitaisiin osittain ottaa huomioon tarkastelemalla drg-painotettuja hoitojaksoja.

Mittaustapa ei myöskään ota huomioon hoidon vaikuttavuuden lisääntymistä, kun käyttöön on otettu mm. uusia aiempaa kalliimpia lääkkeitä ja hoitomenetelmiä, joilla voidaan merkittävästi lisätä väestön terveyshyötyä. drg-järjestelmäkään ei tuo ratkaisua tähän ongelmaan. Kun tuottavuutta tulee kuitenkin jatkuvasti arvioida, sairaanhoitopiirin uudessa strategiassa tuottavuusmittareiksi on valittu drg-pisteen hinta ja henkilötuottavuus, jotka pelkkiä avohoitokäyntejä ja hoitojaksoja paremmin kuvaavat tuottavuutta.

3. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet

Investoinnit

Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota monivuotisiin investointeihin, joihin osoitettuja vuositasolla säästyneitä varoja on käytetty muiden hankkeiden määrärahaylitysten katteeksi. Arviointikertomuksessa asiaan on otettu kantaa vallanjaon näkökulmasta ja se katsoo, että investointien kokonaismäärän sitovuustason lisäksi suurimmat hankkeet tulisi olla sitovia hankekohtaisesti.

Johtoryhmä yhtyy siihen käsitykseen, että sitovuustasosta riippumatta tulee ehdottomana lähtökohtana pitää sitä, että valtuuston vahvistamia suunnitelmia kuten investointisuunnitelmaa noudatetaan kyseisten päätösten sisällön mukaisesti. Sairaanhoitotoiminnassa saattaa luonnollisesti syntyä sellaisia kiireellisiä investointitarpeita esim. potilasturvallisuuteen tai työsuojelukysymyksiin liittyen, joiden toteuttaminen on välttämätöntä kiireellisellä aikataululla. Peruskuntaan ja sen valtuuston kokousrytmiin verrattuna mahdollisen ylitysoikeusanomuksen käsittely ei välttämättä onnistu samassa aikataulussa. Tällaiset poikkeukselliset tilanteet eivät saa kuitenkaan muodostua pääsäännöksi.

Johtoryhmä pitää jatkossa tärkeänä sitä, että laadittujen investointisuunnitelmien toteutumista seurataan entistä tarkemmin.

4. Sitovien taloudellisten tavoitteiden ylitykset

Valtuuston nähden sitova taloudellinen tavoite oli toiminnan nettokulut vähennettynä tuotoilta ulkokunnilta ja muilta yhteensä 355,3 miljoonaa euroa. Toteutuma oli 361,5 miljoonaa euroa. Ylitys oli 6,2 miljoonaa euroa ja suhdelukuna 1,7 %.

Ylitys aiheutui palveluiden kysynnästä sekä hoitotakuun ja valtakunnallisten hoidon lääketieteellisten kriteereiden noudattamisesta. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksoja tuotettiin 3,6 % ja hoitopäiviä 5,1 % enemmän kuin oli arvioitu vuoden 2006 talousarviossa. Avohoitokäyntien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,4 % ja talousarvion suoritearvio ylittyi 5,1 %:lla. Psykiatrisessa hoidossa avohoitokäynnit ylittivät talousarvion suoritearvion 3,9 %:lla ja vuodeosastohoidossa hoitojaksojen määrä 12,8 %:lla, mutta hoitopäivät toteutuivat ennakolta arvioidulla tavalla. Lähetemäärän kokonaiskasvu vuodesta 2005 oli 9,0 %.

Tarkastuslautakunta on lisäksi todennut, että alitukset tai ylitykset sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden osalta pitää käsitellä valtuustossa ennen tilinpäätöksen hyväksymistä. Edellä tässä esittelyssä on todettu, että vastaisuudessa olennaiset poikkeamat sitovista tavoitteista viedään syysvaltuuston käsiteltäväksi.

5. Sairaanhoitopiirin peruspääoma

Arviointikertomuksessa todetaan, että on syntynyt kiista Raision sairaalan TYKSiin sulautumisen yhteydessä Raision sairaalan kattamattomien alijäämien käsittelyn johdosta. Tämän asian osalta on todettava, että valtuuston päätöstä asiasta ei pantu täytäntöön, koska Raisio ja Naantali valittivat päätöksestä. Lähtökohtana alijäämien kattamista koskevan esityksen valmistelussa oli kuntien yhdenvertaisen kohtelun periaate ja kuntien keskinäinen oikeudenmukaisuus, jonka mukaan niiden kuntien tulisi vastata alijäämistä, joiden palvelujen käytössä kyseinen alijäämä on syntynyt.

Turun hallinto-oikeus katsoi asian johdosta antamassaan ratkaisussa, että päättyneinä tilikausina syntyneiden alijäämien kattaminen käytön suhteessa ei ole sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaista. Vastaavasti voidaan tällöin todeta, että aiempina tilikausina syntyneiden ylijäämien palauttaminen käytön suhteessa ei liene myöskään mahdollista. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti hyväksyä sen, että kuntayhtymä tyytyy mainittuun hallinto-oikeuden päätökseen.

Psykiatrian avaavan taseen muodostamisen yhteydessä kesäkuussa 2006 sairaanhoitoiirin valtuuston päätöksellä muutettiin kuntien peruspääomia kokonaisperuspääoman muuttumatta. Perussopimuksen määräysten mukaan valtuustolla on tähän oikeus. Psykiatrian peruspääoman muodostamisessa noudatettiin samaa periaatetta kuin alun perin koko peruspääoman muodostamisessa noudatettiin vuonna 1996. Omaisuuserissä tapahtuneet muutokset vuoden 1996 jälkeen johtivat siihen, että kuntien välisessä peruspääoman jakaantumisessa tapahtui vähäisiä muutoksia. Tämä kerrottiin valtuustolle esityslistalla. Kun lisäksi otetaan huomioon, että Varsinais-Suomen kunnat halusivat sairaanhoitopiirin rakenteen sairaanhoitopiiriä perustettaessa sellaiseksi, että omaisuudet ja niiden jakaantuminen kuntien kesken toteutetaan sairaalakohtaisesti, ei psykiatrian taseen muodostamiselle voitu nähdä muuta menettelyvaihtoehtoa kuin nyt käytetty. Valtuuston päätös peruspääoman muodostamisesta vuodelta 2006 on saanut sairaanhoitopiirin viranhaltijoiden käsityksen mukaan lainvoiman. Raision ja Naantalin ja sittemmin myös Kaarinan kaupunginhallitukset ovat kuitenkin tehneet asiassa valituksen, ja nämä asiat ovat tällä hetkellä hallinto-oikeuden käsiteltävänä.

Tarkastuslautakunta on esittänyt näkemyksenään sairaanhoitopiirin peruspääomien osalta, että peruspääomat saattavat olla luonteeltaan kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien keskinäiseen sopimuksiin perustuvia taikka osakepääoman luonteisia, joita sairaanhoitopiiri ei edes voisi yksipuolisesti muuttaa. Tältä osin voidaan todeta, että kysymystä peruspääomien luonteesta ei voida pitää mitenkään yksiselitteisenä.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty myös kannanottoja, joiden mukaan jäsenkuntien osuuksia kuntayhtymän varoihin ei voida pitää omistusosuuksien luonteisina, vaan kuntayhtymän varat ovat sen varoja eivätkä jäsenkuntien. Edellisessä kappaleessa mainitussa hallinto-oikeuskäsittelyssä on mahdollista, että ilmenee vastauksia tässä esitettyihin kysymyksiin ja peruspääoman oikeudelliseen luonteeseen.

On ehdoton tosiasia, että sairaanhoitopiirin taserakenne on mutkikas ja epätarkoituksenmukainen. Sen muuttaminen olisi ainoa käyttökelpoinen ratkaisu nyt syntyneiden kiistojen poistamiseksi. Taserakenteen uudistaminen saattaa edellyttää perussopimuksen uusimista. Perussopimuksen uusimista olisi muutoinkin pidettävä perusteltuna, koska edellä mainitut sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien väliset prosessit aiheutuvat pitkälti perussopimuksen sanamuotojen tulkinnanvaraisuudesta. Edellä mainitun perusteella valmistellaan vuodelle 2008 erääksi kuntayhtymän toiminnalliseksi tavoitteeksi perussopimuksen uudistamista.

Perussopimuksen muuttaminen on osoittautunut vaikeaksi kuntien suuren lukumäärän ja niiden keskinäisten ristiriitojen takia.

6. Organisaatio

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota sairaanhoitopiirin organisaatiorakenteen monimutkaisuuteen ja siihen, että eri yksiköiden koko ei ole suhteessa niiden asemaan.

Tältä osin voidaan todeta, että toteutetuilla organisaatiomuutoksilla mm. sairaanhoidon tukipalveluiden osalta on toteutettu valtakunnallisia mm. Kansallisessa terveysprojektissa esitettyjä linjauksia. Kansallisen terveysprojektin mukaan laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä lääkehuolto järjestetään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin kattavana yhteistyönä, johon osallistuvat sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito. Tämä tavoite on saavutettu sairaanhoitopiirissä.

Hallituksessa on kuitenkin tiedostettu sairaanhoitopiirin uuden strategian valmistelun yhteydessä tarve seikkaperäisemmin viestittää siitä, miten sairaanhoitopiirin organisaatiota on tarkoitus kehittää. Hallitus esitti valtuustolle edellä mainitusta syystä erääksi toimintalinjaksi strategiaan "Selkeä organisaatio", jonka valtuusto hyväksyi strategian osaksi. Toimintalinjassa kuvataan sitä, miten sairaanhoitopiirin organisaatiota on tarkoitus kehittää vuoteen 2009 mennessä ja mitä näillä muutoksilla tavoitellaan.

Tarkastuslautakunnan esille nostamien sairaanhoidollisten palvelujen osalta voidaan todeta, että strategiassa linjataan päämääräksi ryhmitellä ne yhdeksi hallinnolliseksi ja monialaiseksi kokonaisuudeksi. Eräänä vaihtoehtona käynnissä olevassa valmistelussa tutkitaan liikelaitosmallia.

Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös liikelaitoksille säännöissä annettuun toiminnallisen autonomian asteeseen (mm. oikeus päättää omasta tulospalkkiojärjestelmästä) ja siihen, että sairaanhoitopiiriä tulisi voida käsitellä yhtenäisin tavoittein ja säännöin toimivana konsernina. Tältä osin voidaan todeta, että liikelaitosmallilla on nimenomaan tavoiteltu uusia toimintatapoja ja uutta toimintakulttuuria ja tätä kautta tehokkuuden lisäystä. Tehokkaampien mallien etsiminen ja selvittäminen käytännössä edellyttää sitä, että liikelaitoksilla on tällöin muita yksiköitä laajempi mandaatti ottaa käyttöön erilaisia, sairaanhoitopiirin yleisistä käytännöistä poikkeavia toimintatapoja. Tästä syntyviä hyviä toimintatapoja ja hallinnollisia käytäntöjä voidaan sitten ottaa käyttöön sairaanhoitopiirissä laajemminkin.

7. Tietojärjestelmät

Potilasjärjestelmien suunnittelemattomat käyttökatkot vuoden 2006 aikana johtuivat pääosin levyjärjestelmäongelmista. Nyt niiden aiheuttaja on korjattu levyjärjestelmien päivityksillä ja uusinta-asennuksilla. Laitteistojen kahdennusta ja käyttövarmuutta täydennetään edelleen vuoden 2007 aikana tehtävillä laitteistohankinnoilla. Tavoitteena on täysin kahdennettu kahden konesalin järjestelmä.

Potilasjärjestelmien osalta hitausongelmien ratkaisemiseksi on käynnistetty oma projektinsa. Keskeisiä ongelmakohtia on parannettu seuraavissa ohjelmistoversioissa, joiden käyttöönotot tapahtuvat syksyllä 2007 ja seuraavaan laajemman version 2008 keväällä. Näiden päivitysten jälkeen keskeisimmät tiedossa olevat ohjelmisto-ongelmat ja puutteet saadaan ratkaistua.

Kuntalaskutuksen ongelmat on korjattu vaihtamalla ulkopuolisen toimittajan tekemä laskutuksen poimintaohjelma itse tehtyyn vuoden 2007 alusta. Tämän jälkeen kuntalaskutuksessa ei ole ollut ongelmia.

Stakesin benchmarking-aineistossa havaittujen virheiden korjaamiseksi käynnistettiin vuoden 2007 alusta tiedon laadunparannusprojekti, jossa ensin saatettiin teknisesti kuntoon vuosien 2004–2006 suoritetietokanta-aineistot. Projektin seuraavassa vaiheessa luodaan vuoden 2007 loppuun mennessä menettelyt, joilla varmistetaan teknisesti laadukas tiedon tuottaminen sekä parannetaan tietojen kirjaamisen oikeellisuutta klinikoilla.

8. Muuta

Hoitotakuun toteutuminen

Vuoden 2006 alussa oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 1 420 yli puoli vuotta odottanutta potilasta, kun vastaava luku vuoden 2006 lopussa oli 767. Vuoden 2007 alkupuoliskolla ei toimenpiteeseen pääsyä odottavien määrä ole merkittävästi vähentynyt, vaan se 2.7.2007 oli 743 potilasta, joista TYKSissä 606, Turunmaan sairaalassa 90 ja Vakka-Suomen sairaalassa 39. Loimaan ja Salon aluesairaaloiden tilanne on paras, siellä ei yli puoli vuotta odottaneita potilaita juuri ole.

Sairaalasta johtuvista syistä odottajien kokonaismäärä 2.7.2007 oli 7 248 ja keskimääräinen odotusaika 3 kk, kun vuoden vaihteessa odottajia oli 7139 ja keskimääräinen odotusaika 2,4 kk. Eniten odottajia on ortopediassa, kirurgiassa, silmätaudeilla ja neurokirurgiassa. Kiireettömät lähetteet voidaan käsitellä poliklinikalla alle kolmen viikon kuluessa ja ensikäynnille joutui TYKSissä odottamaan yli 3 kuukautta 8,5 % potilaista.

Normaalin toiminnan ohella on kliinisiä lisätöitä tehty jatkuvasti useilla erikoisaloilla sekä poliklinikoilla että leikkausosastoilla. Tärkeimpänä syynä siihen, ettei toimenpiteeseen pääsyä odottavien määrä ole vuoden 2007 aikana merkittävästi vähentynyt, on lisääntynyt kysyntä (lähetteiden kasvu edelleen 4,8 %) ja pula hoitohenkilökunnasta, jonka vuoksi leikkaussaleja on ollut poissa käytöstä sekä TYKSin kantasairaalassa että kirurgisessa sairaalassa. Ajoittain myös vuodeosastopaikkoja on jouduttu sulkemaan hoitohenkilökunnan pulan johdosta.

Ostopalveluja on käytetty mm. ortopediassa, kirurgiassa, neurokirurgiassa, silmätaudeilla, lastenneurologiassa ja kuvantamisessa. Loppuvuodesta ostopalvelutoimintaa joudutaan jatkamaan hoitotakuun saavuttamiseksi.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää antaa esittelyn mukaisen selvityksen valtuustolle tarkastuslautakunnan vuoden 2006 arviointikertomuksen johdosta sekä lähettää selvityksen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajille.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Valtuuston esityslistan liitteenä on vuoden 2006 arviointikertomus.

Liite 1 § 11

Hallitus

Valtuusto merkitsee tiedoksi edellä olevan hallituksen selvityksen vuoden 2006 arviointikertomuksessa esille nostetuista asioista.

Päätös

Valtuusto merkitsi tiedoksi hallituksen selvityksen vuoden 2006 arviointikertomuksessa esille nostetuista asioista.

12
ERO LUOTTAMUSTOIMISTA JA UUDEN JÄSENEN VAALI / ERKKI LAHIKAINEN

Hallitus 9.10.2007
155 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Erkki Lahikainen on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kaikista luottamustoimista 1.1.2008 lukien. Erkki Lahikainen on kuntayhtymän hallituksen jäsen, hallituksen rakennusjaoston varajäsen ja laboratorion neuvottelukunnan jäsen.

Kuntalain 38 §:n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Pätevänä syynä pidetään yleisesti kuntalain 38 §:n 1 momentin mukaisia ehdottomia kieltäytymisperusteita. Luottamustoimesta on ehdoton oikeus kieltäytyä, jos henkilö on mm. ollut samaan toimielimeen kuuluvassa kunnallisessa luottamustoimessa vähintään neljän edellisen vuoden ajan. Erkki Lahikainen on ollut kuntayhtymän hallituksen jäsen vuodesta 2001 lukien.

Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valittaessa uusia henkilöitä toimielimiin on otettava huomioon tasa-arvolain 4 §:n 2 momentti, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä.

Hallituksen nykyinen kokoonpano on seuraava (valtuusto 31.3.2005 / 10 §):

Rakennusjaoston nykyinen kokoonpano on seuraava (hallitus 15.4.2005 / 79 §):

Laboratorion neuvottelukunnan nykyinen kokoonpano on seuraava (hallitus 15.4.2005 / 86§ ): Anneli Kivijärvi (puheenjohtaja), Minna Hallanheimo, Seppo Koski ja Erkki Lahikainen.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. ehdottaa valtuustolle, että se myöntää Erkki Lahikaiselle eron 1.1.2008 lukien kuntayhtymän hallituksesta,
2. ehdottaa valtuustolle, että se valitsee uuden jäsenen samasta päivästä lukien kuntayhtymän hallitukseen,
3. myöntää Erkki Lahikaiselle eron 1.1.2008 lukien rakennusjaoston varajäsenyydestä ja laboratorion neuvottelukunnan jäsenyydestä,
4. valita 1.1.2008 lukien uuden henkilökohtaisen varajäsenen Pirjo Liitolalle rakennusjaostoon ja
5. valita 1.1.2008 lukien uuden jäsenen laboratorion neuvottelukuntaan.

Päätös

Hallitus päätti yksimielisesti hyväksyä päätösesityksen kohdat 1.-3. ja poistaa kohdat 4. ja 5. listalta.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää

1. myöntää Erkki Lahikaiselle eron 1.1.2008 lukien kuntayhtymän hallituksesta ja
2. valita uuden jäsenen samasta päivästä lukien kuntayhtymän hallitukseen.

Päätös

Valtuusto päätti

1. myöntää Erkki Lahikaiselle eron 1.1.2008 lukien kuntayhtymän hallituksesta ja
2. valita Juhani Tapion Uudestakaupungista kuntayhtymän hallituksen uudeksi jäseneksi samasta päivästä lukien.

13
ERO LUOTTAMUSTOIMESTA JA UUDEN JÄSENEN VAALI / FREDRIK GUSEFF

Hallitus 9.10.2007
156 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Fredrik Guseff on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä. Perusteena hän ilmoittaa, että on 26.9.2007 muuttanut pois Kemiön kunnasta muuhun kuin kuntayhtymän jäsenkuntaan.

Kuntalain 82 §:n mukaan vaalikelpoinen kuntayhtymän toimielimiin on henkilö, joka lain 33 §:n mukaan on vaalikelpoinen kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimeen. Kuntalain 33 §:n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on.

Kuntalain 37 §:n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Perussopimuksen 18 § mukaan lautakunnan jäsenet ja puheenjohtajan valitsee kuntayhtymän valtuusto.

Kielellisen vähemmistön lautakunnan nykyinen kokoonpano on seuraava (valtuusto 31.3.2005 / 11 §):

Fredrik Guseff on myös kuntayhtymän valtuuston jäsen. Luottamustoimen päättyneeksi toteaminen ja uuden jäsenen vaali kuuluu tältä osin Kemiön kunnanvaltuustolle.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto

1. toteaa Fredrik Guseffin luottamustoimien kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana päättyneen,
2. valitsee uuden jäsenen kielellisen vähemmistön lautakuntaan ja
3. määrää yhden lautakunnan jäsenistä lautakunnan puheenjohtajaksi.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto

1. toteaa Fredrik Guseffin luottamustoimien kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana päättyneen,
2. valitsee uuden jäsenen kielellisen vähemmistön lautakuntaan ja
3. määrää yhden lautakunnan jäsenistä lautakunnan puheenjohtajaksi.

Päätös

Valtuusto päätti

1. todeta Fredrik Guseffin luottamustoimien kielellisen vähemmistön lautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana päättyneen,
2. valita Carola Antskogin Kemiöstä uudeksi jäseneksi kielellisen vähemmistön lautakuntaan ja
3. määrätä Björn Taxellin lautakunnan puheenjohtajaksi.

14
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI

Hallitus 30.10.2007
174 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Kuntalain 12 §:n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa.

Valtuuston työjärjestyksen 1 § 2 momentin mukaan valtuustossa on puheenjohtajan lisäksi ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja, jotka valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää valita keskuudestaan kalenterivuodeksi 2008 valtuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi 2008 valtuuston puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti valita kalenterivuodeksi 2008 Jarmo Rasin Loimaalta valtuuston puheenjohtajaksi sekä Markku Knuutilan Turusta valtuuston I varapuheenjohtajaksi ja Minna Hallanheimon Tarvasjoelta valtuuston II varapuheenjohtajaksi.

15
VALTUUSTON KOKOUS KEVÄÄLLÄ 2008

Hallitus 30.10.2007
173 §

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Kuntalain 54 §:n 1 momentin mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Hallituksen tulisi tästä syystä laatia valtuustolle esitys kevään 2008 kokouspäivästä.

Perussopimuksen 12 §:ssä on määrätty, että valtuuston tilinpäätöstä koskeva kokous tulee pitää viimeistään kesäkuun 15. päivänä.

Kokoukset on vakiintuneesti pidetty tiistaisin.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus esittää valtuustolle, että se päättäisi kokoontua tiistaina 10. kesäkuuta 2008 siten, että kokous alkaa klo 13.00 ja se pidetään TYKSin SH-rakennuksen auditoriossa.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto päättää kokoontua tiistaina 10. kesäkuuta 2008 siten, että kokous alkaa klo 13.00 ja se pidetään TYKSin SH-rakennuksen auditoriossa.

Päätös

Valtuusto päätti kokoontua tiistaina 10. kesäkuuta 2008 siten, että kokous alkaa klo 13.00 ja se pidetään TYKSin SH-rakennuksen auditoriossa.

16
KUNTAYHTYMÄN OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN MEDBIT OY:N OTTAMILLE LAINOILLE

Hallitus 27.11.2007
§ 189

Hallintopäällikkö Lauri Tanner

Valtuusto päätti 12.6.2007 § 14, että sairaanhoitopiiri perustaa osakeyhtiön, jonka toiminnan tarkoitus on tuottaa kunnille ja kuntayhtymille terveydenhuollon ja sosiaalitoimen atk-palveluita ja muita erikseen sovittavia atk-alan palveluita. Hallitus on pannut valtuuston päätöksen täytäntöön päätöksellään 18.9.2007 § 134 ja päättänyt perustaa osakeyhtiön nimeltään Medbit Oy. Kuntayhtymän tietohallinto tullaan siirtämään yhtiölle siten, että 1.1.2008 lukien yhtiö huolehtii ostopalvelusopimuksen kautta tähän lukeutuvista tehtävistä.

Yhtiön suorittamien laiteinvestointien rahoittaminen edellyttää osaltaan velkarahoituksen käyttöä eräissä omaksi hankittavissa investoinneissa. Tiedossa on tällä hetkellä, että vuoden 2008 aikana joudutaan suorittamaan digitaalisesti varastoitavia kuvantamistutkimusten tuloksia varten tehtävä levytilan hankinta, joka on arvoltaan noin 450.000 euroa. Rahoituksessa käytetään myös jatkossa leasingrahoitusta niiltä osin, kuin se on tarkoituksenmukaista (mm. työasemat).

Rahoituskulujen minimoimiseksi on perusteltua, että sairaanhoitopiiri takaa yhtiön investointiensa rahoittamiseksi ottamia lainoja. Koska lainatarjoukset pyydetään vasta rahoitustarpeen syntymisen yhteydessä, ei valtuusto voi tehdä yksilöityä takauspäätöstä. Päätös on syystä tehdä takauslimiitin luonteisena, ja määritellä reunaehdot takaukseen menemiselle. Nyt tehtävä päätös koskee vuosina 2008-2009 nostettavia lainoja.

Yhtiön lainoille annettavien takausten enimmäismääräksi esitetään kolme miljoonaa euroa. Yksittäisen lainasopimuksen laina-aika saisi olla enintään kymmenen vuotta. Lisäedellytyksenä on lisäksi suotuisien lainaehtojen varmistamiseksi, että yhtiön ottamat lainat kilpailutetaan osana sairaanhoitopiirikonsernin ottamia lainoja.

Yhtiö kuuluu kuntayhtymän konserniin ja tällä hetkellä sairaanhoitopiiri omistaa koko yhtiön osakekannan. Kuntayhtymä voi toimialansa puitteissa myöntää omavelkaisen takauksen sellaiselle osakeyhtiölle, josta kuntayhtymä omistaa enemmistön.

Kuntalain 13 § 2 momentin 6. kohdan mukaan valtuuston tulee päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto

1. myöntää Medbit Oy:n vuosina 2008–2009 ottamille, yhteismäärältään enintään kolmen miljoonan lainoille omavelkaisen takauksen niin, että yksittäisen lainasopimuksen laina-aika saa olla enintään kymmenen vuotta ja että lainat on kilpailutettu osana sairaanhoitopiirikonsernin ottamia lainoja ja
2. oikeuttaa kuntayhtymän talousjohtajan päättämään omavelkaiseen takaukseen liittyvistä yksityiskohtaisista ehdoista.

Päätös

Päätösesitys hyväksyttiin.

-.-.-.-.-

Hallitus

Valtuusto

1. myöntää Medbit Oy:n vuosina 2008–2009 ottamille, yhteismäärältään enintään kolmen miljoonan euron lainoille omavelkaisen takauksen niin, että yksittäisen lainasopimuksen laina-aika saa olla enintään kymmenen vuotta ja että lainat on kilpailutettu osana sairaanhoitopiirikonsernin ottamia lainoja ja
2. oikeuttaa kuntayhtymän talousjohtajan päättämään omavelkaiseen takaukseen liittyvistä yksityiskohtaisista ehdoista.

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti ottaa tämän asian käsittelyyn kiireellisenä.

Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä hallituksen päätösesityksen.

17
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

Valtuuston työjärjestyksen 4 §:ssä säädetään valtuutettujen aloitteista seuraavaa:

"Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetuilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.

Hallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun."

Päätös

Merkittiin, että aloitteita ei ollut.

18
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

Valtuuston työjärjestyksen 5 § mukaan hallitukselle osoitettavasta kysymyksestä säädetään seuraavaa:

"Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Hallituksen on vastattava kysymykseen kysymyksen tekemisestä seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä."

Päätös

Todettiin, että hallitukselle ei osoitettu kysymyksiä.

19
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.15 ilmoituksin, että pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus.

Pöytäkirjan vakuudeksi

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty