Pöytäkirja nro 1 / 15.6.2004

Asiat

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

5
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITO

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

7
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI

8
VARAJÄSEN RISTO KETO-OJAN EROPYYNTÖ TYKS-LABORATORIOIDEN JOHTOKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ

9
HALLITUKSEN KERTOMUS SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNASTA VUONNA 2003, TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2003

10
VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄSITTELY

11
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2003 JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

12
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2003

13
LABORATORIOLIIKELAITOKSEN AVAAVA TASE 1.1.2004

14
HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

15
VALTUUTETTU PERTTI LEINON YM. VALTUUSTOALOITE NEUVOTTELUISTA KOSKIEN SALON ALUESAIRAALAN ITSENÄISTYMISTÄ

16
VALTUUSTON II VARAPUHEENJOHTAJA HANNELE TANNER-PENTTILÄN VALTUUSTOALOITE HOITOEETTISEN TOIMIKUNNAN PERUSTAMISESTA

17
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

18
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

19
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Aika

15.6.2004 klo 13.00 – 14.10

Paikka

TYKSin SH-rakennuksen auditorio Kiinamyllynkatu 4 – 8, 20520 Turku

Läsnä

1
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi avasi kokouksen ja valtuusto hyväksyi työjärjestykseksi sille postitetun esityslistan.

2
PÖYTÄKIRJANPITÄJÄN VALITSEMINEN

Valtuusto valitsee kokousta varten sihteeriksi vs. hallintopäällikkö Taru Luukkala-Viitasen.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti.

3
NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN

Toimitetaan nimenhuuto läsnäolevien valtuutettujen toteamiseksi ja sen perusteella hyväksytään kokousta varten ääniluettelo. Valtuutettujen lukumäärästä ja äänivallan perusteesta määrätään Erikoissairaanhoitolaki 16 ja 17 §:issä ja perussopimuksen 8 §:ssä.

Päätös

Suoritetun nimenhuudon perusteella todettiin olevan läsnä 98 valtuutettua, jotka edustivat 421,5 ääntä ja hyväksyttiin kokousta varten oheinen ääniluettelo:

Liite 1 § 3.

4
KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Kuntayhtymän perussopimuksen 9 § mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi kuntayhtymän johtokunnille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Turun yliopistolle. Perussopimuksen 10 § mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus edellyttää näin ollen, että suoritetussa nimenhuudossa ja ääniluetteloa hyväksyttäessä vähintään 72 valtuutettua on todettu olevan paikalla ja että he edustavat vähintään 221 ääntä.

Tämän valtuuston on kutsunut koolle valtuuston puheenjohtaja Jarmo Rasi maanantaina toukokuun 31. päivänä 2004 postitetulla kutsulla.

Hallitus

Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Päätös

Valtuusto totesi yksimielisesti kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT JA PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVILLÄ PITO

Hallitus

Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa suorittamaan tämän valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastus.

Pöytäkirjan tarkastus suoritettaneen maanantaina 21. päivänä kesäkuuta 2004 klo 10.00 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintokeskuksessa, TYKS, SH-rakennus, 4. kerros.

Valtuuston pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa maanantaina 28. päivänä kesäkuuta 2004.

- - - - -

Puheenjohtaja totesi, että pöytäkirjan tarkastusajankohta on muuttunut ja suoritetaan keskiviikkona 23. päivänä kesäkuuta

klo 12.00.

- - - - -

Päätös

Valtuusto valitsi yksimielisesti pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Hannu Aurasen Karinaisista ja Mirja Pitkäsen Turusta ja päätti, että pöytäkirja tarkastetaan keskiviikkona 23. päivänä kesäkuuta
klo 12.00 sekä hyväksyi päätösesityksen muilta osin.

6
ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

Mahdollisten äänestysten varalta on tarpeellista valita kokousta varten ääntenlaskijat.

Hallitus

Valtuusto valitsee kokousta varten kolme ääntenlaskijaa.

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti valita kokousta varten ääntenlaskijoiksi valtuutetut Tapio Saarisen Halikosta, Pertti Leinon Salosta ja Tuija Ala-Ketolan Naantalista.

7
VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN VAALI

Valtuuston työjärjestyksen 1 § mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan sekä

I ja II varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittava samassa vaalitoimituksessa siten, että puheenjohtajaksi valitaan eniten ääniä saanut, I varapuheenjohtajaksi seuraavaksi eniten ääniä saanut ja II varapuheenjohtajaksi tämän jälkeen eniten ääniä saanut ehdokas.

Valtuuston puheenjohtajana vuonna 2003 on toiminut valtuutettu Jarmo Rasi Loimaalta, I varapuheenjohtajana valtuutettu Jaakko Kailiala Liedosta sekä II varapuheenjohtajana valtuutettu Hannele Tanner-Penttilä Aurasta.

Hallitus

Valtuusto päättää suorittaa valtuuston puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan vaalin toimikaudeksi 2004, toimimaan tehtävässään niin kauan kunnes uusi valtuuston puheenjohtajisto on valittu.

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti valita valtuuston puheenjohtajaksi valtuutettu Jarmo Rasin Loimaalta, I varapuheenjohtajaksi valtuutettu Jaakko Kailialan Liedosta ja II varapuheenjohtajaksi Hannele Tanner-Penttilän Aurasta, kaikki toimikaudeksi 2004 ja toimimaan tehtävässään niin kauan kunnes uusi valtuuston puheenjohtajisto on valittu.

8
VARAJÄSEN RISTO KETO-OJAN EROPYYNTÖ TYKS-LABORATORIOIDEN JOHTOKUNNAN VARAJÄSENYYDESTÄ

TYKS-Laboratorioiden johtokunnan varajäsen Risto Keto-oja on pyytänyt, että hänelle myönnetään ero TYKSin laboratorion johtokunnan varajäsenyydestä, koska johtokunnan kokousten pitoajat eivät hänelle sovi, jos todella tulisi tarvetta osallistua kokouksiin.

Risto Keto-oja toimii Riitta Niemisen henkilökohtaisena varajäsenenä.

Kuntalain 38 § 3 mom. mukaan "Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle." Tätä §:ää sovelletaan Kuntalain 86 § perusteella myös kuntayhtymään.

Kuntalaki edellyttää pätevää syytä, jonka perusteella luottamusmiestoimesta voi erota. Sellaisina voidaan pitää mm. Kuntalain saman 38 § 1 ja 2 momenteissa mainittuja luottamustoimesta kieltäytymissyitä, vakavaa sairautta, poismuuttoa kuntayhtymän jäsenkunnasta, esteellisyyden synnyttävää virkavalintaa ym. Risto Keto-ojan esittämää perustelua, että kokousten pitoajat eivät hänelle mahdollisesti sovi, ei voida pitää sellaisena pätevänä syynä, jonka pohjalta voitaisiin myöntää ero luottamustoimesta. Keto-oja toimii varajäsenenä ja johtokunnan toimikautta on jäljellä noin vuosi.

Hallitus

Valtuusto päättää olla myöntämättä eroa varajäsen Risto Keto-ojalle TYKS-Laboratorioiden johtokunnan varajäsenyydestä, koska kokousten pitoaikojen sopimattomuus ei ole sellainen pätevä syy, jonka perusteella Kuntalain mukaan voidaan erota luottamustoimesta.

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti olla myöntämättä eroa varajäsen Risto Keto-ojalle TYKS-Laboratorioiden johtokunnan varajäsenyydestä, koska kokousten pitoaikojen sopimattomuus ei ole sellainen pätevä syy, jonka perusteella Kuntalain mukaan voidaan erota luottamustoimesta.

9
HALLITUKSEN KERTOMUS SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNASTA VUONNA 2003, TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN JA HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2003

Perussopimuksen 12 § mukaan kunakin vuonna käsitellään viimeistään kesäkuun 15. päivänä pidettävässä valtuuston kokouksessa hallituksen kertomus sairaanhoitopiirin toiminnasta edellisenä kalenterivuotena sekä sitä koskeva tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus ja tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot. Samassa kokouksessa päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellä mainitut kertomukset ja muistutukset antavat aiheen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintakertomus, johon sisältyy myös tilinpäätöstiedot vuodelta 2003 jaetaan ohessa erillisenä liitteenä:

Liite 1 § 9 (erillinen liite)

Esityslistan liitteenä on lisäksi keskeisistä tilinpäätösasiakirjoista koottu tilinpäätösjulkaisu, josta käy yksityiskohdittain ilmi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2003:

Liite 2 § 9 (erillinen liite)

Tilinpäätöksen osalta todetaan yksityiskohtaisemmin seuraavaa:

TILIKAUDEN TULOS

Vuodelta 2003 laadittu tilinpäätös osoittaa piiritasolla 2.529.707,63 euron ylijäämää ennen tilinpäätösvarauksia ja rahastosiirtoja. Kanttiinitoimintaan liittyvien rahastosiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 2.615,439,05 euroa.

Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvun tasaamiseksi vuoden 2003 talousarvio laadittiin 2,7 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulos ylittää alijäämäisen tavoitetuloksen 5,3 milj. euroa.

Sairaaloittain tilikauden 2003 yli- ja alijäämät muodostuivat seuraaviksi:

Ennen vuotta 2003 syntyneet yli- ja alijäämät mukaan lukien on vuoden 2003 taseessa kertyneitä yli- ja alijäämiä sairaaloittain seuraavasti. Koko piirin alijäämäkertymä on 5,1 milj. euroa, mikä on 2,0 % vuotuisista jäsen- ja ulkokuntatuotoista.

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Toimintakulujen loppusummaksi muodostui 329,2 milj. euroa, mikä ylittää talousarvioon varatun määrärahan 1,3 milj. euroa (0,4 %). Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2002 verrattuna 6,9 %.

Valtuustoon nähden käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta olivat 271,6 milj. euroa ja alittavat talousarvion 0,4 milj. euroa (0,1 %). Toiminnan nettokulut kasvoivat vuoteen 2002 verrattuna

6,4 %.

Tuotot jäsenkunnilta olivat yhteensä 261,8 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 3,2 milj. euroa (1,3 %). Jäsenkuntatuottojen kasvuksi vuoteen 2002 verrattuna muodostui 20,3 milj. euroa (8,4 %).

Merkittäviä vuoden 2003 tulokseen ja talousarvion toteutumiseen vaikuttaneita seikkoja olivat:

• Myyntituotot jäsen- ja ulkokunnilta kasvoivat palvelujen hintojen korotusten (6,0 % 1.1.2003 lukien) ja suoritemäärän kasvun (noin 1,0 %) johdosta vuoteen 2002 verrattuna 7,0 %. Myyntituotot jäsen- ja ulkokunnilta toteutuivat talousarvion mukaisesti (toteutumisprosentti 100,8 %).
• Erityisvaltionosuuden ilmoitettu määrä jäi 5 % alle vuoden 2002 tason ja n. 92 %:iin talousarviossa arvioidusta.
• Potilasmaksutuottoja kertyi vuotta 2002 vastaavasti, mutta niiden määrä jäi vajaaseen 95 %:iin talousarviosta.
• Muut myyntituotot, mikä suurimpana yksittäisenä eränä pitää sisällään palvelulaskutuksen terveyskeskuksilta, toteutuivat talousarvion mukaisesti (99,5 %). Myyntituottojen määrä kasvoi 9,5 % vuoteen 2002 verrattuna.
• Ulkopuolisella tutkimusrahoituksella rahoitettavan tutkimustoiminnan kasvu tasaantui TYKSissä. Vuonna 2003 toimintaan käytettiin 3,5 milj. euroa, mikä oli yhtä paljon kuin vuonna 2002.
• Jononpurkuprojektiin osoitetut varat saatiin vuoden 2003 aikana käytetyksi loppuun. Projektiin käytettiin vuosina 2002 - 2003 yhteensä 4,4 milj. euroa, josta puolet saatiin valtioavustuksena.
• Palkkamenot pysyivät talousarvion asettamissa rajoissa. Alitukseksi muodostui 2,4 milj. euroa (1,4 %). Palkkamenojen kasvu (5,7 %) vastasi vuonna 2003 toteutettujen palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutusta (4,4 %) ja työpanoksen kasvua (1,3 %). Kaikki piirin sairaalat pysyivät palkkabudjetissaan.
• Palvelujen ostomenot kasvoivat edelleen keskimääräistä hintojen nousua nopeammin (9,9 %). Osaltaan kasvuun vaikutti jononpurkuprojektia varten ostetut palvelut, mikä selittää kasvusta 2,0 %-yksikköä. Palvelujen ostojen talousarvion toteutumisprosentti oli 111,0 %. Ylitykseksi muodostui 3,8 milj. euroa.
• Materiaalin ostomenoja kasvattivat edelliseen vuoteen verrattuna uusien hoitomenetelmien vaatimat kalliit lääkkeet ja hoitotarvikkeet (kasvu 10,4 %). Apteekkitarvikkeiden kulutuksen kasvu oli 12,6 % ja hoitotarvikkeiden 10,8 %. Sähkön hinnan noususta johtuen sähköstä aiheutuneet kustannukset olivat 71 % edellisvuotta suuremmat. Apteekkitarvikkeiden ja hoitotarvikkeiden kulutuksen kasvuun oli talousarviossa osaksi varauduttu. Säästöjä syntyi erityisesti irtaimistohankinnoissa. Materiaalin ostojen talousarvion toteutumis-prosentti oli 101,1 %. Ylitykseksi muodostui 0,7 milj. euroa.
• Turun kirurgisen sairaalan fuusioon liittyen tilinpäätökseen kirjattiin TYKSin asuntolarakennuksen myynnistä 1,3 milj. euron myyntivoitto (muut tuotot). Vastaavasti Radiumkodin kiinteistöstä ja Hämeenkadun tilojen osakkeista kirjattiin yhteensä 1,2 milj. euron kertapoistot.

Toimintatuottoja kertyi yhteensä 350,2 milj. euroa, mikä on 101,2 % talousarviosta ja 8,0 % enemmän kuin vuonna 2002.

Myyntituotot jäsenkunnilta
Myyntituottoja jäsenkunnilta kertyi 238,1 milj. euroa, mikä on 100,9 % talousarviosta ja 7,2 % enemmän kuin vuonna 2002. TYKSissä myyntituotot jäsenkunnilta kasvoivat 8,9 % (toteutumisprosentti 102,1 %) ja aluesairaaloissa keskimäärin 3,4 % (toteutumisprosentti 98,2 %). Aluesairaaloissa paitsi myyntituotoissa myös suoritetavoitteissa jäätiin alle talousarvion.

Myyntituottojen 7,0 %:n kasvu selittyy pääosin palvelujen hintojen korotuksilla (6,0 %), mutta osaltaan kasvua selittää myös jäsenkunnille myytyjen suoritteiden lisääntyminen vuoteen 2002 verrattuna (noin 1,0 %).

Jäsenkuntatuottojen toteutumat kunnittain prosentteina talousarviosta on esitetty liitteen 1 sivuilla 37 - 41.

Myyntituotot ulkokunnilta
Piirin sairaaloista TYKSissä ja Loimaan aluesairaalassa palvelujen myynti piirin ulkopuolisille kunnille on merkittävää. TYKSissä myyntituottoja ulkokunnilta kertyi 14,7 milj. euroa, mikä on 101,3 % talousarviosta ja 4,2 % enemmän kuin vuonna 2002. Myyntituottojen kasvu selittyy palvelujen hintojen korotuksilla. Reaalista kasvua ei vuonna 2003 tapahtunut. Positiivista TYKSin vuoden 2003 myyntiluvuissa on, että vuoden 2001 notkahduksen jälkeen saavutettu vuoden 2002 taso pystyttiin säilyttämään.

Loimaan aluesairaalassa ulkokuntatuottoja kertyi 2,8 milj. euroa, mikä on 91,6 % talousarviosta ja 4,4 % edellisvuotista enemmän. Talousarviossa asetettiin tavoitteeksi synnytyspalvelujen myynnin lisääminen Forssan seudulle. Tavoite ei täysimääräisesti toteutunut. Kasvutavoite oli 172.000 euroa. Toteutunut kasvu oli 44.000 euroa.

Erityisvaltionosuus
Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan erityisvaltionosuutta saatiin maksuperusteella 16,6 milj. euroa, mikä on 1,3 milj. euroa (7,2 %) arvioitua vähemmän. Tilinpäätösjaksotusten jälkeen erityisvaltionosuuden määräksi kirjattiin 16,5 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa (7,8 %) vähemmän kuin talousarviossa ja 6,0 vähemmän vuonna 2002. Erityisvaltionosuuden väheneminen johtuu siitä että valtio ohjaa vuosina 2003 – 2005 yliopistosairaaloiden opetus-EVOa lääkärikoulutukseen, joka suuntautuu muualle kuin yliopistosairaaloihin.

Muut myyntituotot
Muita myyntituottoja kertyi 23,4 milj. euroa, mikä on 99,5 % talousarviosta ja 9,5 % edellisvuotista enemmän. TYKSin osuus myyntituotoista oli 15,8 milj. euroa (kasvu 13,6 %), josta laboratoriopalvelujen osuus oli 9,0 milj. euroa (kasvu 13,9 %) ja kuvantamispalvelujen osuus 4,0 milj. euroa (kasvu 20,6 %). Laboratoriopalvelujen myyntituottoja kasvatti Maskun ja Ruskon terveyskeskusten laboratorioiden liittäminen TYKS-Laboratorioihin 1.1.2003 lukien. Aluesairaaloiden muut myyntituotot olivat 9,6 milj. euroa, mikä oli 104,9 % talousarviosta ja 7,3 % edellisvuotista enemmän. Myyntituotot kasvoivat kaikissa aluesairaaloissa.

Maksutuotot
Potilasmaksutuottoja kertyi 18,1 milj. euroa, mikä on 94,3 % talousarviosta ja 0,5 % enemmän kuin vuonna 2002. Vuoden 2002 alusta voimaan astuneella asiakasmaksuasetuksen muutoksella luovuttiin mm. laitoshoidon perusmaksuista samalla kun potilasmaksuja muilta osin korotettiin. Vuoden 2003 talousarviota laadittaessa ei muutosten kokonaisvaikutuksista ollut vielä tarkkaa kuvaa. Tästä syystä maksutuottojen tuloarvio oli vuoden 2003 talousarviossa ylimitoitettu.

Tuet ja avustukset
Tukia ja avustuksia saatiin 3,0 milj. euroa. Työterveydenhuollon Kela-korvauksen osuus tästä oli 612.000 euroa. Jononpurkuprojektin valtionavustuksena kirjattiin 1.986.000 euroa, valtionavustuksina huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin 235.000 euroa, työllistämistukina 69.000 euroa ja muina tukina ja avustuksina 95.000 euroa.

Muut toimintatuotot
Muita toimintatuottoja kertyi 9,3 milj. euroa, mikä on 139,7 % talousarviosta ja 1,8 milj. euroa (24,6 %) edellisvuotista enemmän. Muihin toimintatuottoihin sisältyy merkittävimpänä eränä TYKSin ulkopuolisen tutkimustoiminnan rahoitus, jota suoriteperusteella saatiin vuonna 2003 3,5 milj. euroa (3,5 milj. euroa vuonna 2002). Myyntivoittona TYKSin asuntolarakennuksen myynnistä muihin tuottoihin kirjattiin 1,3 milj. euroa.

Tulolajeittain toimintatuotot verrattuna talousarvioon ja vuoden 2002 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Toiminnan kulut

Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 329,2 milj. euroa, mikä on 100,4 % talousarviosta ja 6,9 % enemmän kuin vuonna 2002.

Palkat ja sosiaalivakuutusmaksut
Palkkamenoihin käytettiin vuonna 2003 170,6 milj. euroa, mikä on 98,6 % talousarviosta. Palkkabudjetissa pysyttiin piirin kaikissa sairaaloissa. Vuoteen 2002 verrattuna piirin palkkamenot kasvoivat 5,7 %.

Palkkamenojen kasvusta n. 4,2 % aiheutui palkkojen sopimuskorotuksista ja edellisen vuoden palkkaperinnöstä. KVTESin sopimusalueella palkkoja korotettiin 1.3.2003 lukien 3,3 % ja 1.12.2003 lukien 1,1 %. Lääkäreiden palkkoja korotettiin 1.3.2003 lukien 2,8 %. Palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen muun kuin lääkärihenkilöstön osalta lisäsi palkkamenoja 0,2 %. Työpanos lisääntyi vuoteen 2002 verrattuna 60 laskennallista virkaa eli 1,3 %. Työpanoksen kasvu vastasi varsin tarkoin vuonna 2003 perustettujen uusien virkojen lukumäärää. Virkoja perustettiin talousarvioon sisältyneen resurssipaketin myötä 61. Työpanostilasto on esitetty liitteen 1 sivulla 33.

Palvelujen ostot
Palvelujen ostomenoihin käytettiin vuonna 2003 38,1 milj. euroa, mikä on 111,0 % talousarviosta. Talousarvio ylittyi 3,8 milj. euroa. Vuoteen 2002 verrattuna palvelujen ostomenot kasvoivat piirissä 3,4 milj. euroa (9,9 %).

TYKSissä palvelujen ostoihin käytettiin 27,4 milj. euroa, mikä on 116,2 % talousarviosta (ylitys 3,8 milj. euroa). Menot kasvoivat vuoteen 2002 verrattuna 2,9 milj. euroa (11,9 %). Kasvusta 764.000 euroa selittyy jononpurkuprojektiin ostetuilla leikkauspalveluilla. Lisäksi atk-palvelujen ostoon käytettiin 329.000 euroa edellisvuotista enemmän, koneiden ja laitteiden kunnossapitoon 472.000 euroa enemmän ja rakennusten kunnossapitoon 267.000 euroa enemmän. Keskimääräisen hintojen nousun ylittävää kasvua oli edellisten lisäksi lähes kaikissa palvelujen ostolajeissa.

Aluesairaaloissa palvelujen ostomenot kasvoivat keskimäärin 7,7 %. Merkittävintä kasvu oli Raision, Turunmaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa. Raision aluesairaalassa palvelujen ostomenot kasvoivat 605.000 euroa (36,5 %). Sairaalassa ei ole saatu päivystykseen vakinaista lääkäriä. Tästä johtuen on jouduttu turvautumaan lääkäripalveluita myyvän yrityksen (MedOne) ostopalveluihin. Kyseisiin palveluihin käytettiin 268.000 euroa vuonna 2003. Lisäksi rakennusten kunnossapitopalveluihin käytettiin Raision aluesairaalassa 244.000 euroa edellisvuotista enemmän.

Turunmaan sairaalassa palvelujen ostot kasvoivat 115.000 euroa (8,9 %). Kasvu aiheutui jononpurkuprojektin kaihileikkauspalvelujen ostoista, joihin käytettiin 130.000 euroa.

Vakka-Suomen sairaalassa palvelujen ostomenot kasvoivat 185.000 euroa (10,0 %). Kasvusta 110.000 euroa johtui lääkäripalvelujen ostosta MedOnelta. Lisäksi vankimielisairaalan potilaiden lisääntyminen kasvatti ostopalvelumenoja 40.000 eurolla.

Materiaalin ostot
Materiaalin ostomenoihin käytettiin 66,3 milj. euroa, mikä on 101,1 % talousarviosta (ylitys 0,7 milj. euroa). Vuoteen 2002 verrattuna materiaalin ostomenot kasvoivat 10,4 %.

Apteekkitarvikkeisiin käytettiin 23,9 milj. euroa, mikä on 104,6 % talousarviosta (ylitys 1,1 milj. euroa). Apteekkitarvikkeiden kulutus kasvoi vuoteen 2002 verrattuna 12,6 %. Hoitotarvikkeisiin käytettiin 19,2 milj. euroa, mikä on 102,0 % talousarviosta (ylitys 0,4 milj. euroa). Hoitotarvikkeiden kulutus kasvoi 10,8 %. Sähkön hinnan nousun johdosta sähköstä aiheutuneet menot kasvoivat vuoteen 2002 verrattuna 1,2 milj. euroa (70,9 %). Sähkömenojen talousarvio ylittyi 1,0 milj. euroa (52,1 %).

Sähkömenojen voimakkaaseen kasvuun vaikutti osaltaan se, että edellinen koko piirin sähkönhankintasopimus oli tehty joulukuussa 2000 kaksivuotisena ja erityisen alhaisen sähkönhinnan aikaan ja oli voimassa vuodet 2001 – 2002. Säästöjä materiaalin ostoissa syntyi mm. irtaimistohankinnoissa. TYKSissä 2,2 milj. irtaimistomäärärahasta jäi käyttämättä 680.000 euroa.

Menolajeittain toimintakulut verrattuna talousarvioon ja vuoden 2002 tilinpäätökseen olivat seuraavat:

Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot olivat yhteensä 269.000 euroa, josta 195.000 euroa kertyi talletuskorkoina Handelsbankenin konsernitililtä. Muina rahoitustuottoina kertyi 74.000 euroa (viivästyskorkotulot, osingot ja osuuspääomien korot).

Rahoituskulut ilman peruspääoman korkoa olivat yhteensä 851.000 euroa, josta rahoitus- ja vakuutuslaitoslainojen korkokulut 774.000 euroa. Vuoteen 2002 verrattuna rahalaitoslainojen korkokulut kasvoivat 345.000 euroa (80,0 %). Vuonna 1997 nostetun jäsenkuntalainan korkokulut olivat 70.000 euroa ja muut rahoituskulut 7.500 euroa. Jäsenkunnille maksettu peruspääoman korko oli 4,0 milj. euroa, mikä matalasta korkotasosta johtuen jäi 58,4 %:iin talousarviomäärärahasta. Peruspääoman korko on sidottu 12 kuukauden Euribor-koron vuosikeskiarvoon.

Poistot ja arvonalentumiset
Käyttöomaisuuden poistoina ja arvonalentumisina kirjattiin yhteensä 13,8 milj. euroa. Siitä suunnitelman mukaisten poistojen osuus oli 12,6 milj. euroa. Lisäpoistoina kirjattiin TYKSin Radiumkodin kiinteistön arvosta 753.000 euroa ja Hämeenkadun tilojen osakkeiden arvosta 427.000 euroa. Alaskirjaukset perustuivat kirurgisen sairaalan fuusion yhteydessä kohteista saataviin kauppahintoihin. Poistoihin varattu määräraha ylittyi 1,1 milj. euroa.

Käyttötalouden sitovuustaso

Käyttötalouden sitovuustasoksi asetettu toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta alittivat talousarvion 397.000 euroa (0,1 %). TYKSissä sitovuustaso ylittyi 558.000 euroa (0,3 %) ja aluesairaaloissa alittui yhteensä 928.000 euroa (1,2 %). Sairaaloittain ylitykset ja alitukset olivat seuraavat:

Investointimenot

Investointimenoihin käytettiin vuonna 2003 yhteensä 52,5 milj. euroa, mikä on investointeihin varatusta 55,6 milj. euron määrärahasta 94,4 %. Investointimenojen talousarvio alittui 3,1 milj. euroa. Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on liitteen 1 sivulla 27.

T-sairaala valmistui syyskuussa 2003. Muutto ajoittui loka-marraskuulle. Ensimmäiset potilaat sairaalaan tulivat 3. marraskuuta. T-sairaalan rakentamiseen ja kiintokalusteisiin käytettiin vuonna 2003 yhteensä 17,9 milj. euroa, mikä on 99,5 % tarkoitukseen varatusta 18,0 milj. euron määrärahasta. T-sairaalan suuriin tutkimus- ja hoitolaitteisiin käytettiin yhteensä 4,9 milj. euroa, mikä on 87,2 % 5,6 milj. euron määrärahasta. Sairaalaan hankittiin kaksi sädehoitokiihdytintä ja sädehoitosimulaattori, CT-simulaattori, tietokonetomografialaite ja kaksi suorakuvantalaitetta. T-sairaalahanke tuli maksamaan vuosina 1999 – 2003 yhteensä 51,0 milj. euroa alla olevan erittelyn mukaisesti. Valtionosuutta hankkeeseen saatiin 10,6 milj. euroa.

Kirurgisen sairaalan ostoon Turun kaupungilta käytettiin vuonna 2003 12,0 milj. euroa. Kaupan yhteydessä Turun kaupungille luovutettiin osasuorituksena Hämeenkadun tilojen hallintaan oikeuttavat osakkeet 750.000 euron kauppahinnalla ja Radiumkodin kiinteistö 672.000 euron vuokranalennusetua vastaan kirurgisen sairaalan tontin vuokrasta. Lisäksi TYKSin asuntolarakennus myytiin Suomen Vuokratalot Oy:lle 3,7 milj. euron kauppahinnalla. Sopimuskokonaisuudesta aiheutunut nettomääräinen hankintameno oli 7.550.000 euroa. Kirurgisen sairaalan omistus- ja hallintaoikeus siirtyy sairaanhoitopiirille 1.1.2004 lukien samoin Hämeenkadun tilojen omistus- ja hallintaoikeus Turun kaupungille. Kaupasta 31.12.2003 maksetut ennakkomaksut on käsitelty vuoden 2003 investointimenoina ja
-tuloina.

Muita merkittäviä investointihankkeita olivat TYKSin PET-keskuksen II-vaihe, johon käytettiin 2,8 milj. euroa, putkipostijärjestelmän rakentaminen 1,2 milj. euroa, PET-kameran hankinta yhdessä Turun yliopiston kanssa 0,9 milj. euroa ja angiografialaitteiston hankinta 0,9 milj. euroa. Edellä mainitut hankinnat koskivat kaikki TYKSiä. Loimaan aluesairaalassa saatiin päätökseen sairaalan saneerauksen II-vaihe, johon käytettiin 0,9 milj. euroa. Raision aluesairaalassa käytettiin B-siiven perustekniikan uusimiseen ja psykiatrian toimitilojen rakentamiseen 0,4 milj. euroa. Lisäksi sairaalan röntgenlaitteiden digitalisointiin käytettiin 0,5 milj. euroa.

Käyttötalouden ja investointimenojen rahoitus vuonna 2003

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta oli vuonna 2003 31,9 milj. euroa negatiivinen. Syynä oli T-sairaalan rakentamisen ja kirurgisen sairaalan oston aiheuttamat investointimenot. Investointimenojen rahoittamiseksi nostettiin vuonna 2003 rahalaitoslainoja yhteensä 25,0 milj. euroa. Rahalaitoslainojen määrä nousi vuoden 2002 lopun 17,0 milj. eurosta 42,0 milj. euroon. Lainan ottoon käyttötalouden rahoittamiseksi ei vuonna 2003 turvauduttu. Kassavarojen määrä 31.12.2003 oli 2,1 milj. euroa. Kassavarat supistuivat vuoden 2003 aikana 7,4 milj. euroa. Rahoituslaskelma on liitteen 1 sivulla 80.

SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Somaattinen erikoissairaanhoito

Somaattisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2003 koko piirissä 78.397, mikä on 99,6 % talousarviosta ja 0,3 % enemmän kuin vuonna 2002. Hoitopäiviä tuotettiin 342.719, mikä on 97,9 % talousarviosta ja 0,4 % vähemmän kuin vuonna 2002. Somaattisten avohoitokäyntien määrä oli 465.970, mikä on 102,4 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä kasvoi 2,1 %. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 4,37 vuorokautta (4,40 vuorokautta vuonna 2002). Keskimääräinen hoitoaika lyheni 0,7 % vuoteen 2002 verrattuna.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoitojaksoja tuotettiin vuonna 2003 3.037, mikä on 94,5 % talousarviosta ja 3,4 % enemmän kuin vuonna 2002. Hoitopäiviä tuotettiin 83.876, mikä on 99,5 % talousarviosta ja 1,8 % enemmän kuin vuonna 2002. Psykiatristen avohoitokäyntien määrä oli 104.407, mikä on 93,7 % talousarviosta. Avohoitokäyntien määrä väheni 1,1 % vuoteen 2002 verrattuna. Vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 27,6 vuorokautta (28,0 vuorokautta vuonna 2002).

Leikkaustoiminta

Vuodeosastohoidossa suoritettavia leikkaustoimenpiteitä tehtiin 25.323, mikä on 93,9 % talousarviosta. Toimenpiteiden määrä lisääntyi vuoteen 2002 verrattuna 0,7 %. Päiväkirurgisia toimenpiteitä suoritettiin 13.022, mikä on 96,8 % talousarviosta. Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä lisääntyi 9,7 %.

Vuodeosastohoidossa suoritettujen leikkaustoimenpiteiden ja päiväkirurgisten toimenpiteiden määrät suhteutettuna talousarvioon ja edelliseen vuoteen olivat sairaaloittain seuraavat:

Synnytysten määrä oli 4.732. Vuoden 2002 4.656 synnytykseen verrattuna määrä lisääntyi 1,6 %.

Jonotilanne

Vuoden 2003 lopussa operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien määrä oli koko sairaanhoitopiirissä 8.912 potilasta. Vuoden 2002 loppuun verrattuna jono lyheni 1.374 potilaalla (13,4 %).

TYKSissä operatiiviseen toimenpiteeseen odottavien määrä oli 5.421 potilasta. Vuoden 2002 lopun tilanteeseen verrattuna jono supistui 1.166 potilaalla (17,7 %).

Aluesairaaloiden yhteenlaskettu operatiivinen jono oli 3.491 potilasta. Jono lyheni vuoden 2002 lopun tilanteeseen verrattuna 217 potilaalla (5,9 %). Tiedot jonotilanteesta käyvät ilmi liitteen 1 sivuilta 59 - 60.

Jononpurkuprojektin toteutuminen

Jononpurkuprojektiin vuosille 2002 - 2003 osoitetut määrärahat 4,4 milj. euroa käytettiin vuoden 2003 aikana loppuun. Vuoden 2003 osuus projektin kokonaiskustannuksista oli 4,0 milj. euroa (91,7 %).

Leikkaus- ja hoitojonojen purkamiseksi projektissa tehtiin vuonna 2003 yhteensä 1.264 leikkaustoimenpidettä, joista 776 oli kaihileikkauksia ja 488 kirurgista ja ortopedista leikkausta. Invasiivisen kardiologian tutkimustoimenpiteitä tuotettiin 140, magneettitutkimuksia 1.312 ja kontrolliangioita 21.

Polikliinisten tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseksi toteutettiin 737 ortopedista avohoitokäyntiä, 1.659 neurologista käyntiä ja 1.157 lasten- ja nuorisopsykiatrista käyntiä. Kipupoliklinikalla avohoitokäyntejä oli 59 ja silmäpoliklinikalla 39. Kardiologisia tutkimuksia tuotettiin avohoidossa 1.191.

Jononpurkuprojektissa tuotettujen leikkaustoimenpiteiden määrä 1.264 oli 3,3 % sairaanhoitopiirin kaikista vuonna 2003 tehdyistä leikkaustoimenpiteistä (38.345). Jononpurkuprojektin hoitojaksojen määrä 1.404 oli 1,7 % kaikista vuonna 2003 tuotetuista hoitojaksoista (81.434). Avohoitokäyntien määrä 3.651 oli 0,6 % vuonna 2003 tuotetuista avohoitokäynneistä (570.377).

Jononpurkuprojektin suoritteet sisältyvät edellä somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja leikkaustoiminnan lukuihin. Yksityiskohtaiset tiedot jononpurkuprojektin toteutumisesta käyvät ilmi liitteen 1 sivulta 35.

Lähetteet ja palveluja saaneet eri henkilöt

Terveyskeskuksista, yksityislääkäreiltä ja muilta lähettäjätahoilta tulleiden lähetteiden kokonaismäärä piirin sairaaloissa oli vuonna 2003 98.175, mikä on 5,8 % enemmän kuin vuonna 2002. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä oli 147.035, mikä on 5,4 % enemmän kuin vuonna 2002. Piirin asukaslukuun (456.359) suhteutettuna 32,2 % piirin asukkaista käytti vuonna 2003 sairaanhoitopiirin palveluja.

HENKILÖSTÖKERTOMUS

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on vuodesta 1997 alkaen laadittu henkilöstökertomus. Taloudellisten lukujen ohella halutaan henkilöstökertomuksessa tuoda esille henkilöstöä kuvaavia asioita, niiden muutosta ja kehittymistä. Henkilöstökertomus jaetaan ohessa:

Liite 3 § 9 (erillinen liite)

Hallitus

Valtuusto päättää

1. vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2003.
2. hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen vuodelta 2003.
3. niistä mahdollisista toimenpiteistä, joihin hallituksen kertomus antaa aihetta.

Päätös

Valtuusto päätti yksimielisesti

1. vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2003.
2. hyväksyä hallituksen toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen vuodelta 2003.
3. todeta, että hallituksen kertomus ai anna aihetta toimenpiteisiin.

Lisäksi valtuusto päätti merkitä pöytäkirjaan tiedoksi Naantalin kaupunginhallituksen 14.6.2004 hyväksymän ohjeen, että Naantalin kaupungin edustajat eivät hyväksyisi sairaanhoitopiirin tilinpäätöstä vuodelta 2003 siltä osin, kun siihen sisältyy ns. "Raision sairaalan alijäämien" jälkikäteistä laskuttamista. Kaupunginhallituksen päätös liitetään kantapöytäkirjaan

10
VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖKSEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄSITTELY

Kuntalain 70 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kuntalain perustelujen mukaan kunnan tuloskehityksen voidaan perustellusti katsoa edellyttävän tasapainottamista silloin, kun tuloslaskelma päättyneeltä tilikaudelta osoittaa alijäämää eikä taseessa ole edellisten tilikausien ylijäämää sen kattamiseen.

Koska sairaanhoitopiirin vuoden 2003 tilinpäätös osoittaa ylijäämää ja vuosia 2004 - 2007 koskevassa talousarviossa ja -suunnitelmassa on esitetty tasapainoon päätyvä rahoitussuunnitelma ei talouden tasapainottamista koskevan esityksen tekeminen valtuustolle ole tarpeen.

TYKSissä toimii sairaalan ylläpitämä kanttiini ja sen tuloksesta siirretään vuosittain osa käytettäväksi Metsä- ja Tunturi-Jukolan ylläpitoon sekä TYKSin henkilökuntaneuvostolle osoitettavaksi henkilökunnan virkistäytymiseen ja kuntotoimintaan.

Raision aluesairaala fuusioitiin vuoden 2004 alusta TYKSiin siten, että sairaalan tuloslaskelma ja tase yhdistettiin TYKSin tuloslaskelmaan ja taseeseen (valtuusto 15.10.2003 § 10). Ennen sairaaloiden yhdistämistä on perusteltua, että Raision aluesairaalan toiminnasta vuosina 1998 – 2003 kertyneet alijäämät (442.713,37 euroa) katetaan laskuttamalla ne sairaalan käyttäjäkunnilta mainittujen vuosien käytön mukaisessa suhteessa. Valtuustolle esitetään, että vuoden 2003 tilinpäätöksessä Raision aluesairaalan tuloslaskelmassa ja taseessa otetaan huomioon mainittu laskutus alijäämäkertymän kattamiseksi. Laskutuksen vaikutus sisältyy edellä esitettyyn vuoden 2003 tulokseen. Esityslistan liitteenä on laskelma alijäämäkertymän kattamista koskevan laskutuksen jakautumisesta Raision aluesairaalan käyttäjäkuntien kesken.

Liite 1 § 10

Hallitus

Valtuusto päättää, että

1. kanttiinitoiminnan tuloksesta siirretään viihdytysrahastoon 10.552,93 euroa ja viihdytysrahastosta katetaan virkistys- ja vapaa-ajanviettotoiminnan menoja 96.284,35 euroa ja että tilikauden ylijäämä 2.172.725,68 euroa edellä mainittujen rahastosiirtojen jälkeen jätetään taseeseen yli- ja alijäämätilille.
2. Raision aluesairaalan ja TYKSin fuusion johdosta Raision aluesairaalan vuosina 1998 – 2003 kertynyt alijäämä 442.713,37 euroa katetaan laskuttamalla Raision aluesairaalan käyttäjäkuntia siten, kuin kyseisen alijäämän kattamisesta vuosien 2005 – 2008 talousarviossa ja -suunnitelmassa tarkemmin päätetään.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti.

11
TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN VUODELTA 2003 JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN

Tarkastuslautakunta valmistelee Kuntalain 71 §:n ja tarkastussäännön 2 §:n mukaan valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä esittää valtuustolle ehdotukset toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

Tarkastuslautakunta on tutustunut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen sekä tilintarkastuskertomukseen vuodelta 2003.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus vuodelta 2003 on päivätty 27.4.2004 ja sen on allekirjoittanut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, vastuullisena tilintarkastajana Hannu Laurila, JHTT. Tarkastuslautakunta on käsitellyt tilintarkastuskertomusta kokouksessaan 27.4.2004
§ 201.

Tilintarkastuskertomuksessa esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilikaudelta 1.1. - 31.12.2003 kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt tilinpäätöksen 2003 hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivuodelta 2003 kokouksessaan 18.5.2004 § 215 ja yhtyy tältä osin tilintarkastajan esitykseen.

Tilintarkastuskertomus tilivuodelta 2003 on esitetty erillisenä liitteenä:

Liite 1 § 11

Tarkastuslautakunta

Valtuusto päättää

1. merkitä tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2003 tiedokseen,
2. hyväksyä tilinpäätöksen vuodelta 2003 sekä
3. myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 1.1. - 31.12.2003 kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti.

12
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2003

Tarkastuslautakunta arvioi Kuntalain 71 §:n mukaan, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

Tarkastuslautakunnan tilivuodelta laatima arviointikertomus ja tilintarkastajien tilintarkastuskertomus saatetaan tarkastussäännön 5 §:n mukaisesti valtuuston käsittelyyn yhdessä tilinpäätöksen kanssa tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt ja allekirjoittanut arviointikertomuksen tilivuodelta 2003 kokouksessaan 18.5.2004
§ 214.

Arviointikertomus tilivuodelta 2003 on esitetty erillisenä liitteenä:

Liite 1 § 12

Tarkastuslautakunta

Valtuusto päättää merkitä arviointikertomuksen vuodelta 2003 tiedokseen.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti.

13
LABORATORIOLIIKELAITOKSEN AVAAVA TASE 1.1.2004

Sairaanhoitopiirin valtuusto teki 15.10.2003 päätöksen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen perustamisesta, hyväksyi liikelaitoksen johtosäännön ja valitsi liikelaitokselle johtokunnan. Laboratorioliikelaitos aloitti päätöksen mukaisesti toimintansa 1.1.2004 alkaen tiloissa, jotka piirin sairaaloissa on varattu laboratoriotoiminnan käyttöön. Henkilökuntaa siirtyi piirin sairaaloista liikelaitoksen palvelukseen yhteensä 278 henkilöä. Liikelaitos on 1.1.2004 lukien käyttänyt toiminnassaan tutkimus- ja hoitolaitteita ja irtaimistoa sekä laboratoriotarvikevarastoja, jotka sairaaloiden toimesta on ennen vuotta 2004 hankittu laboratoriotoiminnan käyttöön.

Liikelaitoksen perustamisessa on kirjanpidon näkökulmasta kysymys taloudellisen toiminnan eriyttämisestä siten, että liikelaitos laatii soveltuvin osin kirjanpitolain mukaisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Tämän johdosta laboratorioliikelaitokselle on muodostettava avaava tase, jossa määritellään liikelaitokselle siirtyvät varat ja vastuut. Suomen Kuntaliiton kunnallisen liiketoiminnan eriyttämistä koskevan ohjeen mukaan kunnallisen liikelaitoksen avaavan taseen vahvistaa valtuusto. Ohjeen mukaan liikelaitokselle siirrettäviä omaisuus- ja pääomaeriä ei ole tarpeen käsitellä talousarviovaikutteisesti.

Hallitus esittää valtuustolle, että laboratorioliikelaitoksen omaisuudeksi siirretään tutkimus- ja hoitolaitteet sekä irtaimisto, jotka ovat olleet sairaaloissa nyt perustettua laboratorioliikelaitosta vastaavien yksiköiden käytössä 31.12.2003. Lyhytvaikutteinen irtaimisto, joka on sairaaloissa kirjattu vuosikuluksi, siirretään vastikkeetta. Pitkävaikutteinen irtaimisto ja tutkimus- ja hoitolaitteet siirretään vuoden 2003 lopun tasearvoa vastaavalla arvolla 1.459.948,48 euroa. Lisäksi liikelaitoksen omaisuudeksi siirretään laboratoriotarvikevarastot. TYKSin taseeseen aktivoitu keskuslaboratorion varasto siirretään tilinpäätöksen 2003 tasearvon mukaisella arvolla 39.024,89 euroa. Aluesairaaloissa tarvikevarastoja ei ole aktivoitu vaan ne on kirjattu hankinnan perusteella vuosikuluksi. Nämä varastot siirretään vastikkeetta.

Laboratorioliikelaitoksen peruspääoman määräksi muodostuu em. omaisuuserien yhteissummana 1.498.973,37 euroa.

Liikelaitoksen vastuisiin siirretään liikelaitoksen palvelukseen siirtyneen henkilökunnan lomapalkka- ja lomarahavelka sosiaalikuluineen tilinpäätöksen 2003 perusteella 1.360.673,26 euron määräisenä. Koska kustannusvastuu ennen vuotta 2004 kertyneistä lomapalkoista ja lomarahoista kuuluu sairaaloille, kirjataan liikelaitoksen avaavassa taseessa vastaava summa saamiseksi piirin sairaaloilta.

Saamisiin sairaaloilta kirjataan lisäksi kesken olevien EVO- ja ulkoisen rahoituksen tutkimusprojektien TYKSissä käyttämättä jääneet rahoitusosuudet. Tilinpäätöksen 2003 perusteella käyttämättä olevien EVO-rahoitusosuuksien määrä on 113.034,62 euroa ja ulkopuolisten tutkimushankkeitten rahoitusosuuksien määrä 53.071,69 euroa. Vastaavat viennit tehdään avaavassa taseessa vastattavien saatuihin ennakoihin ja siirtovelkoihin.

Laboratorioliikelaitos toimii sairaaloilta vuokraamissaan tiloissa, joten liikelaitokselle ei siirretä rakennuksiin tai rakennusten kiinteisiin ainesosiin liittyvää omaisuutta. Avaavan taseen loppusummaksi edellä mainituista eristä muodostuu 3.025.752,94 euroa. Esityslistan liitteenä on laboratorioliikelaitoksen avaava tase. erittelyineen.

Liite 1 § 13

Sairaaloiden taseisiin tehdään luovutettua omaisuutta ja vastuita koskevat kirjaukset. Osuus liikelaitoksen peruspääomaan merkitään taseen vastaaviin osakkeisiin ja osuuksiin. Laboratorioliikelaitos maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden Euribor-koron perusteella. Korko maksetaan tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Peruspääoman koron määrittely vastaa ehdoiltaan perussopimuksessa määriteltyä jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa.

Hallitus

Valtuusto päättää, että

1. sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitokselle avaavassa taseessa 1.1.2004 siirrettävät varat ja vastuut arvostetaan edellä esityksessä selostetulla tavalla ja peruspääoman määräksi vahvistetaan 1.498.973,37 euroa ja taseen loppusummaksi 3.025.752,94 euroa ja että
2. laboratorioliikelaitos maksaa sairaaloiden peruspääomaosuuksille vuotuista korkoa 12 kuukauden Euribor-koron perusteella.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti.

14
HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Terveyskeskusten johtavat lääkärit ja johtavat hammaslääkärit ovat tehneet 10.6.2003 esityksen sairaanhoitopiirille, että sairaanhoitopiiri käynnistäisi hankkeen koko piirin kattavan hammaslääkäripäivystyksen järjestämisestä viikonloppuina ja arkipyhinä. Perusteluna esitykselle on esitetty, että nykyisin toiminta on järjestetty hajanaisesti ja puutteellisesti. Hammaslääkäripäivystyksen järjestäminen on perusterveydenhuollon tehtävä, mutta sairaanhoitopiirin puoleen on käännytty sen vuoksi, että sairaanhoitopiiri koko piirin alueen toimijana voisi helpommin koota päivystyksestä koko piiriä kattavan yhtenäisen järjestelmän. Sairaanhoitopiirin perussopimuksessa todetaan, että sairaanhoitopiiri voi valtuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen varsinaisten erikoissairaanhoidon tehtäviensä lisäksi myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.

Työryhmä Anna-Leena Eriksson, Risto-Pekka Happonen, Olavi Rinne ja Risto Laalo on valmistellut hammaslääkäripäivystyksen järjestämisen laatimalla asiaa koskevan toiminnallisen suunnitelman, taloussuunnitelman ja sopimusehdotuksen. Työryhmän ehdotus on liitteenä:

Liite 1 § 14

Liitemateriaaliin sisältyy johtavien lääkäreiden ja johtavien hammaslääkäreiden asiaa koskeva alkuperäinen esitys.

Sopimusrakenne on sellainen, että sairaanhoitopiiri ja terveyskeskuksia ylläpitävät kunnat ja kuntayhtymät tekevät asiasta keskenään sopimuksen. Toiminta järjestetään hammasklinikan tiloissa ja tilat sekä laitteet vuokrataan. Hammaslääkärityövoima saadaan terveyskeskuksista ja lisäksi päivystykseen osallistuvat erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevat hammaslääkärit. Päivystyspisteen toiminnasta vastaa TYKSin suusairauksien klinikan ylilääkäri. Päivystys toimii ajanvarausperiaatteella. Toiminta on tarkoitus käynnistää yhdellä hoitotiimillä, jolloin sen kokonaiskustannukset ovat 103 000 euroa vuodessa ja tarkoitus on sopimuksessa varautua tarpeen mukaan myös toiseen hoitotiimiin, jolloin kustannukset ovat 181 000 euroa vuodessa.

Toiminnan kustannukset katetaan asiakasmaksutuotoilla ja terveyskeskuksilta perittävillä maksuilla. Sairaanhoitopiirille ei toiminnasta aiheudu kuluja. Toiminta on tarkoitus käynnistää, mikäli mukaan tulevien terveyskeskusten väestömäärä on vähintään 80 % koko piirin väestömäärästä. Hankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten on sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 29.4.2004 113.000 euroa.

Hallitus

Valtuusto päättää hammaslääkäripäivystyksen järjestämisestä esityslistan liitteenä olevan suunnitelman ja sopimusehdotuksen mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti.

15
VALTUUTETTU PERTTI LEINON YM. VALTUUSTOALOITE NEUVOTTELUISTA KOSKIEN SALON ALUESAIRAALAN ITSENÄISTYMISTÄ

Sairaanhoitopiirin valtuustossa 15.10.2003 teki valtuuston jäsen Pertti Leino ensimmäisenä allekirjoittajana yhdessä kahdeksan muun valtuutetun kanssa aloitteen, että sairaanhoitopiirin johto voisi sen estämättä, mitä hallitus on päättänyt 26.2.2003, aloittaa neuvottelut Salon osavastuualueen kuntien kanssa sellaisista hallinnon järjestelyistä, joiden yhtenä vaihtoehtona voi olla myös aluesairaalan itsenäistyminen.

Liite 1 § 15

Valtuutettu Pertti Leino ei esitä aloitteessaan, että valtuuston tai hallituksen tulisi päättää Salon seudun sairaalan hallinnosta jollakin nimenomaisella tavalla, vaan että virkamiehet voisivat neuvotella asiasta eri vaihtoehtojen pohjalta. Tällainen mahdollisuus onkin jatkuvasti ollut olemassa. Hallituksen 26.2.2003 tekemä päätös, jossa todettiin, että Salon seudun sairaalan tulisi pysyä osana sairaanhoitopiirin kuntayhtymää, ei estä virkamiehistöä valmistelemasta asiaa uudelleen hallituksen käsiteltäväksi mahdollisesti toisenlaistenkin vaihtoehtojen pohjalta, mikäli sellaiseen ilmenisi tarvetta. Sairaanhoitopiirissä on valmisteltu selvitysmieshankkeena aluesairaaloiden toiminnallista profiilia vuodelle 2008 ja koko maassa ovat meneillään valmistelut hoidon enimmäisaikojen säätämiseksi ja valtakunnallisten hoitokriteereiden asettamiseksi. Sisällöllisesti uudenlaisen virkamiesesityksen tekemiseen hallitukselle ei ole ilmennyt tarvetta, mutta muodolliset syyt eivät siis ole tässä esteenä.

Hallitus

Valtuusto päättää, että valtuutettu Pertti Leinon ym. 15.10.2003 tekemä valtuustoaloite ei anna aihetta toimenpiteisiin, koska virkamiesjohdolla on ollut ja on edelleen mahdollisuus käydä aloitteen tarkoittamia neuvotteluja ja tuoda niistä mahdollisesti ilmenevät uudenlaiset vaihtoehdot hallituksen käsiteltäväksi.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti.

16
VALTUUSTON II VARAPUHEENJOHTAJA HANNELE TANNER-PENTTILÄN VALTUUSTOALOITE HOITOEETTISEN TOIMIKUNNAN PERUSTAMISESTA

Valtuuston II varapuheenjohtaja Hannele Tanner-Penttilä teki syysvaltuustossa valtuustoaloitteen hoitoeettisen toimikunnan perustamisesta.

Liite 1 § 16

Hallitus käsittelee aloitetta kokouksessaan 15.6.2004 juuri ennen valtuuston kokousta. Hallituksen esitys valtuustolle jaetaan valtuuston kokouksessa.

- - - - -

Puheenjohtaja ilmoitti, että hallitus on kokouksessaan päättänyt, että hoitoeettistä toimikuntaa koskeva aloite tuodaan valtuuston seuraavaan kokoukseen.

Päätös

Merkittiin tiedoksi, että valtuuston II varapuheenjohtaja Hannele Tanner-Penttilän valtuustoaloite hoitoeettisen toimikunnan perustamisesta tuodaan valtuuston seuraavaan kokoukseen.

17
VALTUUTETTUJEN ALOITTEET

Valtuuston työjärjestyksen 4 §:n mukaan on kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.

Päätös

Merkittiin, että aloitteita ei ollut.

18
HALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS

Valtuuston työjärjestyksen 5 § mukaan vähintään ¼ valtuutetuista voi tehdä hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Hallituksen on vastattava kysymykseen sen tekemistä seuraavassa valtuuston kokouksessa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

Päätös

Merkittiin, että kysymyksiä ei ollut.

19
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Puheenjohtaja Rasi päätti kokouksen klo 14.10.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: