Apuvälinepalveluprosessi on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja ammatillista toimintaa asiakkaan kanssa. Apuvälinepalveluprosessi on osa asiakkaan muuta kuntoutus- ja hoitoprosessia tai palveluketjua. Apuvälinepalveluprosessin lähtökohtana on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakyvyn haitta, joka rajoittaa henkilön selviytymistä päivittäisissä toiminnoissaan hänen toimintaympäristössään. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä.
Apuvälinepalveluprosessiin kuuluvat:
Apuvälinepalveluiden kohteena olevaa henkilöä kutsutaan asiakkaaksi.
Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluihin hakeutuminen
Apuvälineprosessi alkaa aloitteesta. Aloite syntyy apuvälinetarpeen havaitsemisesta ja apuvälinepalveluun hakeutumisesta. Aloitteen voi tehdä asiakas itse, hänen omaisensa tai muu lähihenkilönsä, terapeutti, lääkäri tai muu asiakkaan tilanteen tunteva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä ottamalla yhteyttä asiakasta hoitavaan tahoon, esim. oman kunnan terveyskeskukseen. Mikäli aloite ei kuulu kyseisen yksikön toimialaan, sen työntekijä ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan.
Erikoissairaanhoitoon asiakas ohjataan silloin, kun kyseessä on erikoisapuväline, jonka hankintavastuu on erikoissairaanhoidolla tai asiakkaalla on toimintakyvyn haitta tai rajoitus, jota ei voida ratkaista perusterveydenhuollon asiantuntemuksella. Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluun edellytetään yleensä lääkärin lähetettä, mutta lähetteeksi voidaan hyväksyä muunkin terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön toimeksianto. Lähetteessä tulee ilmetä asiakkaan henkilötiedot, sairaus, ennuste, toimintakyky ja siinä ilmenevät haitat sekä apuvälinetarpeen kiireellisyys. Lisäksi on hyvä mainita asiakkaan sen hetkiset apuvälineet ja tukipalvelut. Apuvälinettä uusittaessa ei tarvita lähetettä. Lähete osoitetaan TYKS:n kyseiseen yksikköön.
Sosiaalitoimen vammaispalvelusta hakemus on tehtävä aina kirjallisena. Useimmilla kunnilla on erilliset hakulomakkeet. Hakemuksessa tulee käydä ilmi asiakkaan tarve perusteluineen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan useimmiten lääkärin ja asiantuntijan lausunnot sekä kustannusarvio.
Sivun alkuun
Apuvälinetarpeen arviointi
Apuvälinealan asiantuntija arvioi apuvälinetarpeen, joka on aina yksilöllinen. Arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky, suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa, halu toimia ja osallistua, apuvälineen käytön turvallisuus, toimintaympäristö, hänen saamansa muut palvelut ja elämän tilanne sekä näistä nousevat yksilölliset tarpeet. Yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähihenkilöidensä kanssa selvitetään apuvälineen käytön tavoite. Arvioinnissa huomioidaan vamman/sairauden laatu, mahdolliset aikaisemmat apuvälineet sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat. Asiakkaalle tehdään suunnitelma apuvälineen hankkimiseksi, mikäli arvioinnin perusteella todetaan, että apuväline helpottaa suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa tai se ehkäisee sairaudesta johtuvaa toimintakyvyn alenemista.
Jos apuväline ei auta asiakkaan suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa, hänet ohjataan muiden palveluiden piiriin.
Sivun alkuun
Apuvälineen valinta
Tavoitteena on löytää asiakkaan tarpeisiin, toimintakykyyn ja toimintaympäristöön soveltuva apuväline. Asiakkaalle tulee antaa monipuolista tietoa, jotta hän voi osallistua apuvälineen valintaan ja on tietoinen valintaan vaikuttavista tekijöistä. Joidenkin apuvälineiden kohdalla on tarkoituksenmukaista sovittaa eri apuvälinemalleja. Aina kun mahdollista, sovitus tulee tehdä asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Sovituksen yhteydessä arvioidaan asiakkaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineen ja ympäristön muutostyöt. Sovituksen perusteella päädytään asiakkaalle soveltuvaan apuvälineratkaisuun yhteistyössä hänen kanssaan.
Sivun alkuun
Apuvälinepäätös
Terveydenhuollossa apuvälinepäätös on lääkärin tekemä hoitopäätös, mutta apuvälinetarpeen voi todeta ja apuvälineen luovuttamisesta voi päättää muukin terveydenhuollon ammattihenkilö organisaatiossa sovitun organisaation toiminta- ja hankintamenettelyn mukaisesti.
Mikäli asiakas on tyytymätön terveydenhuollon apuvälinepäätökseen, hänen kannattaa ensin ottaa yhteyttä kyseisestä päätöksestä vastaavaan henkilöön. Usein ongelmatilanteet voidaan näin selvittää nopeimmin. Asiakkaalla on myös mahdollisuus saattaa apuvälinepalveluaan koskevat ratkaisut uudelleen arvioitaviksi tekemällä muistutuksen terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Mikäli asiakas on tyytymätön johtajan päätökseen, hän voi tehdä asiasta kantelun Lääninhallitukselle tai terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. Apuvälinepäätös voi olla myös hallintoriidan kohteena, jonka ratkaiseminen kuuluu hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Sosiaalitoimessa viranhaltija tai lautakunta tekee päätöksen vammaispalvelusta hakemuksen, kotikäynnin ja tarvittavien liitteiden perusteella. Asiakas saa päätöksen aina kirjallisena, jossa on mukana muutoksenhakuohjeet.
Mikäli asikas on tyytymätön sosiaalitoimen vammaispalvelun viranhaltijan tekemään päätökseen, hän voi esittää 14 vuorokauden kuluessa oikaisupyynnön sosiaalilautakunnalle. Sosiaalilautakunnan päätökseen tyytymätön voi edelleen valittaa hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Sivun alkuun
Apuvälineen luovutus ja käyttöönotto
Asiakas saa apuvälineen pääsääntöisesti lainaksi. Luovutuksen yhteydessä varmistetaan apuvälineen sopivuus, tehdään tarvittavat säädöt ja annetaan tai järjestetään käytön opetus. Käytön opetuksella varmistetaan, että asiakas ja hänen lähihenkilönsä hallitsevat apuvälineen tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Apuvälinealan asiantuntija ohjaa ja opettaa asiakkaalle apuvälineen käytön joko luovutuksen yhteydessä tai erikseen sovittavalla tavalla. Hän kertoo asiakkaalle myös apuvälineen toimintaan liittyvistä teknisistä ominaisuuksista sekä antaa ohjeet apuvälineen kunnossapidosta sekä huolto- ja palautusmenettelystä. Ohjeet annetaan suullisesti ja tarvittaessa kirjallisesti tai jopa kuvallisesti.
Lainaksi annettavan apuvälineen luovutuksen yhteydessä terveydenhuollossa tehdään kirjallinen lainaussopimus, josta ilmenee mm. luovuttaneen yksikön ja asiakkaan yhteystiedot, apuvälineen tiedot, lainausehdot ja laina-aika. Apuvälineen kuljetus on pääsääntöisesti asiakkaan vastuulla.
Sivun alkuun
Apuvälineen seuranta
Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että asiakkaalla on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Seurannan avulla saadaan tietoa apuvälineen toimivuudesta, vaikuttavuudesta, sopivuudesta, käyttökuntoisuudesta ja käyttöasteesta. Seurannan yhteydessä saadaan tietoa myös käyttäjän mahdollisista sairauden tai elämäntilanteen aiheuttamista muutoksista. Tarvittaessa arvioidaan uusi apuvälinetarve ja käynnistetään apuvälinepalveluprosessi uudelleen. Apuväline on myös saattanut jäädä asiakkaalle tarpeettomaksi tai siitä ei ole enää toivottua hyötyä.
Seuranta kuuluu kaikille asiakkaan kanssa tekemisissä oleville, kuten omaisille, avustajille, terveydenhuollon työntekijöille ja kotipalvelun työntekijöille. Apuvälineen luovuttanut yksikkö voi kerätä tietoja myös seurantalomakkeilla tai asiakaspalautekyselyillä.
Apuvälineen käytössä ilmenneestä vaaratilanteesta tulee aina tehdä ilmoitus apuvälineen luovuttaneeseen tahoon, joka ilmoittaa siitä apuvälineen toimittajalle ja Lääkelaitokselle, jotta mahdollinen riski saadaan muidenkin käyttäjien ja lainaavien tahojen tietoon.
http://www.nam.fi/laitevalvonta/vaaratilanteet/index.html
Sivun alkuun
Apuvälineen huolto- ja korjaus
Apuvälineen huolto- ja korjauspalvelun tavoitteena on, että asiakkaalla on käytössään toimiva ja turvallinen apuväline. Huollosta ja korjauksesta vastaa se taho, joka sen on myöntänyt ja sitä saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja asiantuntemus. Kun apuväline on huollossa tai korjauksessa, tilalle annetaan toinen apuväline aina, kun se on mahdollista. Kun asiakas on saanut sosiaalitoimelta avustusta apuvälineen hankintaan, se on asiakkaan omaisuutta ja hän vastaa itse sen huollosta ja korjauksesta.
Apuvälineen pitäminen käyttökuntoisena on asiakkaan vastuulla. Asiakkaan tai hänen lähihenkilöittensä velvollisuus on huolehtia apuvälineen ylläpitotoimenpiteistä, kuten puhdistuksesta, renkaiden ilmauksesta, ruuvien kiristämisestä, paristojen vaihtamisesta yms. Mikäli huolto- tai korjaustarvetta ilmenee, hänen tulee olla välittömästi yhteydessä apuvälineen lainanneeseen tahoon ja sen apuvälinehuollosta vastaavaan yksikköön korjauksen järjestämiseksi. Apuvälineen myöntänyt taho ei korvaa huoltoja tai korjauksia, jotka asiakas on itse tilannut ulkopuoliselta taholta ilman apuvälineen myöntäjän lupaa. Asiakas tai hänen lähihenkilönsä eivät myöskään saa itse korjata eivätkä tehdä muutostöitä apuvälineeseen. Asiakas on velvollinen korvaamaan apuvälineen rikkoutumisesta aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä, vahingonkorvauslain perusteella.
Sivun alkuun
Apuvälineen palautus
Kun apuvälineen käyttötarve tai laina-aika päättyy, se tulee viipymättä palauttaa samaan yksikköön, josta se on saatu lainaankin. Mikäli apuvälineen käyttötarve jatkuu määräajan jälkeen, asiakkaan tulee ottaa yhteyttä apuvälineen lainanneeseen tahoon, jonka yhteystiedot löytyvät lainaussopimuksesta. Apuväline tulee aina palauttaa puhdistettuna, aivan kuten se on ollut lainattaessakin.
Sivun alkuun |
