Apuvälinepalvelujen järjestäminen on pääasiallisesti kuntien terveys-, sosiaali- ja opetustoimen lakisääteinen tehtävä. Terveydenhuolto vastaa lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvistä, sosiaalitoimi asumiseen ja opetustoimi perusopetukseen liittyvistä apuvälineistä. Oppilaitokset ovat velvollisia järjestämään erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet.
Kuntien lisäksi vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien nojalla vakuutettujen tarvitsemia apuvälineitä. Kansaneläkelaitos vastaa vaikeavammaiselle työssä ja opiskelussa tarpeellisista apuvälineistä ja Valtiokonttori korvaa sodassa tai armeijassa vammautuneiden apuvälineitä. Työnantajat voivat saada työvoimahallinnon kautta tukea apuvälinehankintoihin ja työpaikan muutostöihin vammaisen henkilön työnteon mahdollistamiseksi. Valtion Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) korvaa kunnalle pakolaisten, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden apuvälineitä.
Terveydenhuolto
Terveydenhuollossa apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta, joka on kuntien ja niiden muodostamien erikoissairaanhoitopiirien tehtävä. Niiden tulee huolehtia siitä, että lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää.
Terveydenhuollon apuvälineitä lainataan tai annetaan käyttöön sekä erikoissairaanhoidosta että perusterveydenhuollosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on sovittu työnjaosta näiden toimijoiden kesken.
Erikoissairaanhoidon toimijoita ovat keskussairaala (TYKS) ja aluesairaalat. Aluesairaaloiden rooli apuvälinepalveluissa rajautuu pääsääntöisesti vain hoitojaksoon liittyviin, henkilökohtaisiin apuvälineisiin. Keskussairaalassa toimii eri apuvälineryhmiin erikoistuneita yksiköitä, jotka vastaavat erityisen kalliista, harvinaisista, teknisesti tai erityistietämystä vaativista apuvälineistä. Perusapuvälineiden osalta periaatteena on, että mikäli erikoissairaanhoito vastaa asiakkaan tai potilaan sairauden tai vamman hoidosta, se huolehtii myös apuvälinepalveluista. Muussa tapauksessa perusapuvälinepalveluista vastaa perusterveydenhuolto.
Lisätietoja: www.stm.fi
Sivun alkuun
Sosiaalitoimi
Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain 9 §:n sekä vammaispalveluasetuksen 17 §:n perusteella lähinnä vammaisen henkilön asumiseen liittyvät välineet ja laitteet, joita ei järjestetä lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen perusteella sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet.
Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voivat olla esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet ja kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen oikeutettuna vaikeavammaisena henkilönä pidetään sellaista henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet korvataan kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa.
Muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus säilyy kunnalla.
Lisätietoja: www.stm.fi
Sivun alkuun
Opetustoimi
Perusopetuslain mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet.
Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen välineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kelan kautta.
Lisätietoja: www.minedu.fi, www.edu.fi
Sivun alkuun
Kansaneläkelaitos
Kela järjestää ja korvaa apuvälineet, jotka ovat vaikeavammaiselle välttämättömiä työstä tai opiskelusta suoriutumisessa. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta.
Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot.
Lisätietoja: www.kela.fi
Sivun alkuun
Vakuutusyhtiöt
Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella toimintakykykuntoutuksena tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut.
Apuvälineillä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan.
Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä.
Lisätietoja: www.vkk.fi
Sivun alkuun
Valtiokonttori
Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville tai sen tehtävään otetuille henkilöille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia.
Lisätietoja: www.valtiokonttori.fi
Sivun alkuun
Työvoimahallinto
Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain.
Lisätietoja: www.mol.fi/tyonantajapalvelut/tuki.html
Sivun alkuun
Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-Keskus)
Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen (512/1999), jonka mukaan TE-keskus korvaa kunnalle apuvälineet, jotka on hankittu:
- pakolaiselle tai hänen perheenjäsenelleen tai muulle omaiselle, jos perheside oleskeluluvan saaneeseen henkilöön on ollut olemassa ennen tämän maahantuloa Suomeen,
- ulkomaalaiselle,
- jolle on myönnetty turvapaikka
- jolle on myönnetty oleskelulupa kiintiöpakolaisena tai suojelun tarpeen perusteella
- jolle on tilapäisen suojelun jälkeen myönnetty kolmen vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen jatkuva oleskelulupa, ei kuitenkaan opiskelun, työnteon tai ammatin harjoittamisen tai avioliiton perusteella tai,
- jolle on, hänen haettuaan kansainvälistä suojelua, myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89 §:n perusteella, tai
- joka on ulkomaalaislain 93 §:n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi.
- henkilölle, joka on muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen ja
on saanut ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n perusteella oleskeluluvan
- joka on ollut Suomen kansalainen
- jonka vanhemmista ainakin toinen on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen
- jonka isovanhemmista yksi on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen
- jonka Suomeen muuttanut perheen jäsen täyttää jonkun yllämainituista kohdista
Pakolaisen tai ulkomaalaisen (1-2. kohtien henkilöt) vamman tai sairauden edellyttämät, sosiaali- tai terveydenhuollon myöntämät apuvälineet, joiden kustannukset ovat huomattavat, korvataan enintään kymmeneltä vuodelta, jos henkilö on pitkäaikaisesti apuvälinepalvelun tarpeessa Suomeen saapuessaan. Entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneen henkilön apuvälineet korvataan vastaavasti enintään viideltä vuodelta.
Suomen kansalaisuuden saanut ei kuulu kustannusten korvaamisen piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten.
Sivun alkuun
Apuvälinealan asiantuntija
Apuvälinealan asiantuntija on henkilö, jolla on soveltuva koulutus, tietoa ja osaamista sekä apuvälinepalvelujärjestelmistä että apuvälineistä. Hän on toistuvasti tekemisissä apuvälinepalveluiden tai apuvälineiden kanssa ja pitää yllä ammattitaitoaan. Hän on ammatiltaan fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntohoitaja, apuneuvoteknikko tai muun soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen omaava henkilö, esim. apuvälineiden huoltamiseen ja korjaamiseen perehtynyt ammattihenkilö.
Apuvälinetarpeen arviointia ja valintaa tekevällä henkilöllä on apuvälinetietouden lisäksi tietoa eri sairauksien, vammaisryhmien ja ikääntymisen vaikutuksesta toimintakykyyn.
Sivun alkuun |
