|
Varsinais-Suomen sairaaloissa ei tarvittu mittavia poikkeustoimia H1N1-virusepidemian takia
H1N1-viruksen aiheuttaman influenssaepidemian, ns. sikainfluenssan, ensimmäinen aalto on rauhoittunut Varsinais-Suomessa joulukuun aikana. Vaikutukset jäivät pelättyä vähäisemmiksi, eikä sairaaloissa jouduttu turvautumaan kovin laajoihin poikkeusjärjestelyihin.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri oli varautunut tekemään tarvittaessa mittaviakin toiminnan muutoksia. Henkilökuntaa ja sairaansijoja olisi järjestetty sikainfluenssapotilaille peruuttamalla suunniteltuja hoitotoimenpiteitä.
– Hyvän suunnittelun ja henkilökunnan joustamisen ansiosta vältyttiin isoilta poikkeusjärjestelyiltä. Näin sairaaloiden ennalta suunniteltu toiminta saattoi jatkua koko epidemian ajan, infektiotautien erikoislääkäri Harri Marttila toteaa.
Sikainfluenssaepidemian huippuvaihe ajoittui marraskuun kahdelle jälkimmäiselle viikolle, jolloin sairaaloiden ensiapupoliklinikoille hakeutui päivittäin yhteensä yli 20 potilasta. Silloin ensiavun ja lasten poliklinikan hoitohenkilökuntaa lisättiin. Ensiapupoliklinikka sai myös lisätilaa iltakäyttöön. Joulukuun alun jälkeen päivittäiset käynnit vähenivät alle kymmeneen. Viimeksi kuluneen viikonlopun aikana TYKSiin hakeutui enää viisi influenssaoireista kärsivää potilasta.
Huippuviikolla marraskuussa Varsinais-Suomessa todettiin 303 uutta sikainfluenssatapausta, mutta viime viikolla enää kaksi.
Sairaalahoidossa sata potilasta
Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on varmistettu 989 sikainfluenssatartuntaa, mutta todellinen tapausmäärä on moninkertainen, koska osa tapauksista diagnosoitiin taudinkuvan perustella ja osa sairastuneista ei hakeutunut tutkimuksiin ja hoitoon. Varmistettuja tapauksia oli väestöön suhteutettuna lähes kaksi kertaa enemmän kuin muualla maassa. Marttilan mukaan ero johtuu Turun yliopiston virusopin laitoksen tarjoamien diagnostiikkapalvelujen hyvästä saatavuudesta.
Sairaalahoidossa on ollut sata sikainfluenssapotilasta. TYKSissä on hoidettavana vielä kuusi potilasta, joista kolme tehohoidossa. Marttilan mukaan ainakin yksi tehohoidossa oleva potilas pääsee sieltä tänään (21.12.2009) pois.
Epidemian aikana kymmenen varmistettua sikainfluenssapotilasta tarvitsi tehohoitoa. Enimmillään tehohoidossa oli kahdeksan epäilyä tai varmaa tapausta. TYKSin ECMO-verenhapetinta ei ole vielä tarvittu sikainfluenssapotilaan hoidossa.
Kahden vaikeita perussairauksia sairastaneen potilaan kuolemaan myötävaikutti heidän saamansa H1N1-virustartunta. Ensimmäinen kuolintapaus sattui 2.12. 53-vuotiaalle miehelle ja toinen 16.12. 55-vuotiaalle naiselle.
Pandemian ensimmäinen aalto kesti Varsinais-Suomessa noin seitsemän viikkoa, mikä oli ennakoitua lyhyempi aika. Tämän otaksutaan johtuvan rokotusten onnistuneesta kohdentamisesta lapsiin, nuoriin ja perustautinsa vuoksi influenssan riskiryhmässä oleviin henkilöihin.
Vaikka epidemian ensimmäinen aalto on laantunut, Marttila suosittelee lämpimästi rokotuksen ottamista.
– Vasta noin 70 prosentin rokotuskattavuudella saadaan aikaan merkittävä laumasuoja sikainfluenssaa vastaan, hän muistuttaa.
|
