| TYKSissä ja Turun yliopistossa käynnistynyt Lopu jo! -tutkimus selvittää raskauspahoinvoinnin olemusta. Kehitteillä on työkalu, jonka avulla neuvoloiden terveydenhoitajat voivat tunnistaa vakavammasta, sairaalahoitoa vaativasta raskauspahoinvoinnista kärsivät äidit.
Raskauspahoinvointi on vaiva, josta jossain muodossa kärsii jopa 85 prosenttia odottavista äideistä eli Suomessa yli 40 000 naista vuosittain. Useimmiten pahoinvointi alkaa noin 4.–8. raskausviikolla ja loppuu noin 12.–16. viikolla.
Yleensä pahoinvointi on lievää kuvotusta tai oksentelua, mutta se voi vaikeutua ja johtaa sairaalahoitoa vaativaan nestehukkaan. Tällöin tilasta käytetään nimeä hyperemesis gravidarum (hyperemeesi). Raskauspahoinvoinnin syitä ei tunneta eikä parantavaa hoitoa ole, mutta pahoinvointia voi helpottaa eri tavoin.
Valtaosa raskauspahoinvoinnista menee ohi viimeistään raskauden ensimmäisen kolmanneksen kuluessa. Osa odottavista äideistä voi kuitenkin huonosti koko raskauden ajan ja osa joutuu sen vuoksi jopa sairaalahoitoon.
– Jos oksentelu on vaikeaa, odottava äiti saattaa kuivua, joka voi olla haitallista. Huolestuttavia merkkejä ovat äidin painon lasku ja virtsaan ilmestyvät mitattavat ketoaineet. Myös muissa laboratorioarvoissa voi ilmetä muutoksia. Kuivunut potilas vaatii sairaalahoitoa, perushoitona on suonensisäinen nesteytys. Usein tämä riittää hoidoksi ja sairaalahoitoaika on lyhyt, tavallisesti muutamia päiviä.
– Ajoittain tarvitaan pahoinvointilääkkeitä, jotka kuitenkin tehoavat melko huonosti. Käytettävät pahoinvointilääkkeet ovat turvallisia raskauden aikana. Vaikka hyperemeesi voi olla vaikea, se ei johda keskenmenoon, lapsen kehityshäiriöön tai kasvun hidastumiseen eikä se aiheuta epämuodostumia. Jos pahoinvointi jatkuu voimakkaana läpi raskauden, on sen syyt selvitettävä erityiskokein, toteaa dosentti, naistentautien erikoislääkäri Päivi Polo Tyksin synnytys- ja naistentautien klinikalta.
Apua tarvitseville
Kaikki vaivasta kärsivät odottavat äidit eivät saa nykyisin riittävästi apua.
– Raskauspahoinvoinnin arvioiminen on vaikeaa. Vakavampien tilojen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää ja tähän neuvoloissa tarvitaan avuksi työkaluja. Toistaiseksi Suomessa ei ole luotettavaa työkalua, vaan pahoinvoinnin vaikeutta arvioidaan subjektiivisesti. Vaikean pahoinvoinnin kohdalla käytetään myös laboratoriotutkimuksia. Testaamme tutkimuksessamme sopiiko Kanadassa kehitetty raskauspahoinvoinnin vaikeusastetta mittaava PUQE-kysely (Pregnancy-Unique Quantification of Emesis) neuvolakäyttöön, kertoo tutkimuksen tekijä, bioanalyytikko Miina Nurmi.
Tutkimuksessa selvitetään myös raskauspahoinvoinnin esiintyvyyttä ja taustatekijöitä tilastoista sekä kartoitetaan eriasteisen raskauspahoinvoinnin yleisyyttä kyselytutkimuksin. Suomen oloihin testattavan PUQE-mittarin käyttökelpoisuutta tutkitaan myös sairaalaolosuhteissa. Ulkomailla on havaittu, että osa raskauspahoinvoinnista kärsivistä on helikobakteerin kantajia, mutta Suomessa aihetta ei ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitetäänkin helikobakteerin yhteyttä raskauspahoinvointiin.
– Tutkimus tehdään, jotta mahdollisimman moni odottava äiti saisi riittävää hoitoa ja apua raskauspahoinvointiin ja voisi nauttia vauvan odotuksesta ilman liiallisen pahoinvoinnin aiheuttamia komplikaatioita, selvittää Miina Nurmi.
Raskauspahoinvoinnin syitä tunnetaan yllättävän huonosti eikä kaikille tehoavaa parantavaa hoitoa ole. Vaivaan vaikuttavat monet eri tekijät: hormonit, sosiaalinen tilanne, psyykkiset tekijät, haju- ja makuaistiin liittyvät tekijät, tulehdukset sekä ruoansulatuselimistön ja tasapainoelimen toiminta.
– Hoidoksi suositellaan mm. tiheitä ruokailuja, jolloin odottava pyrkii syömään vähän kerrallaan sellaista, mikä tuntuu maistuvan ja pysyy sisällä. Tärkeää on huolehtia nesteiden nauttimisesta. Akupunktiosta, akupainannasta ja B6-vitamiinista on todettu olevan jonkin verran hyötyä, vaikkakin tutkimukset ovat rajallisia, tiivistää dosentti Päivi Polo.
Miina Nurmi on laatinut raskauspahoinvoinnista kärsiville Lopu jo! -nettisivuston, jonka kautta odottavat äidit ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat tietoa raskauspahoinvoinnista ja vinkkejä sen torjumiseen.
Lisätietoa tutkimushankkeesta ja raskauspahoinvoinnista: http://lopujo.fi
Tiedotteen on laatinut lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tuula.vainikainen (at) saunalahti.fi ja puhelimella numerosta 045 671 9558.
|
