Perussopimus

1. L U K U
SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

1 §
Nimi ja kotipaikka           

Kuntayhtymän nimi on Varsinais-Suomen sairaanhoi­to­piirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Turun kau­punki.

2 §
Tehtävät

Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito. Kuntayhtymän tehtävänä on myös järjestää alueellaan jäsenkuntien osoittamassa laajuudessa laissa säädetty kehitysvammaisten erityishuolto. Kuntayhtymän tehtävänä on lisäksi omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan. Lisäksi kuntayhtymä voi valtuuston päätöksellä ottaa hoitaakseen muita sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.

Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee seuraavia sairaaloita:

• Turun yliopistollinen keskussairaala, jo­hon kuu­luu myös Paimion sairaala
• Loimaan aluesairaala
• Raision aluesairaala
• Salon aluesairaala ja Halikon sairaala
• Turunmaan sairaala ja Turunmaan mielenter­veyskes­kus
• Vakka-Suomen sairaala.

Lisäksi sairaanhoitopiirin omistuksessa ja hallinnassa on muita erikoissairaanhoidon järjestämiseksi tarvittavia toimintayksiköitä.

3 §
Jäsenkunnat                     

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Länsi-Turunmaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Punkalaidun, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.

4 §
Jäsenkunnan liittyminen ja eroaminen

Uuden jäsenkunnan hyväksyminen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään edellyttää, että vähintään kaksi kol­mannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuo­den alusta.

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus kuntayhtymän hallitukselle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuo­den päätyttyä.

5 §
Peruspääoma                  

Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätök­sen käyttöpääomasta vuoden 1997 aloittavaan tasee­seen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukai­sesti. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi siten, että jäsenkunnan osuus peruspääomasta määräy­tyy vuoden 1996 tilinpäätöksen sairaala- ja toimin­tayksikkö-kohtaisten omistusosuuksien suhteessa. Pe­ruspää­oman määrän, ar­vonmää­rityk­sen pe­rus­teet ja jaon jäsenkuntien kesken vahvistaa val­tuus­to.

Kuntayhtymän peruspääomaa voidaan korottaa tai alen­taa. Peruspääomaa voidaan korottaa inves­tointi­menon rahoittamiseksi jäsenkuntien perus­pää­oman sijoituk­silla. Kunkin kunnan peruspääoma­osuu­teen lisätään se määrä, jolla kunta on inves­tointi­menon rahoitukseen osallistunut. Peruspääomaa voi­daan lisäksi korottaa siirrolla muusta omasta pää­omasta. Vuotuiserien lainan lyhentämiseksi jäsen­kunnilta kannetuilla maksuosuuksilla korotetaan jä­sen­kuntien peruspääoma­osuuksia, kunnes vuotuiserien laina on loppuun suo­ritettu. Kuntayhtymän investointimenon rahoittami­seksi saaman kuntakohtaisen valtionosuuden jyvittä­miseksi jäsenkunnille peruspääomaosuuksia korotetaan tai alennetaan niin, että kukin jäsenkunta saa hy­väkseen kuntakohtaista valtionosuusprosenttia vas­taavan valtionosuuden määrän.

Jos kuntayhtymän käyt­töomaisuuden myynnistä saatu tulo päätetään palaut­taa jäsenkunnille, alen­netaan peruspääomaa kunkin kunnan osuudella myytävän käyttöomaisuuden tasear­vosta. Peruspääoman korotta­misesta investointimenon rahoittamiseksi päätetään kuntalain 79 §:n mukaises­sa järjestyksessä ja muu­toin peruspääoman muutokses­ta päättää kuntayhtymän valtuusto.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajankohdasta päättää valtuusto.

Kuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien peruspääomaosuuk­sille 12 kuukauden Helibor-vuosikeskikorkoa vastaa­van vuotuisen koron, kuitenkin enintään 7 %.

Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.

6 §
Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuu veloista ja velvoitteista

Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin ja vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoma­osuuksien suhteessa.

7 §
Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suori­tetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudes­ta suoritetaan tasasuuruisina erinä kymmenen (10) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.

2.  L U K U
VALTUUSTO

8 §
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta

Päätösvalta kuntayhtymässä kuuluu valtuustol­le, johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat jäseniä seu­raa­vasti:

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajä­sen.

Lisäksi Turun yliopisto nimeää valtuustoon kaksi jäsentä ja kaksi henkilökohtaista varajäsentä.

Jäsenkunnan valtuuston valitsemien jäsenten määrä määräy­tyy kunnallisvaalikauden ensimmäisenä päivänä kussakin kunnassa kotipaikan omaavien asuk­kaiden määrän mukaan.

Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan ­edellä 4 momen­tissa todetun asukkaiden määrän mukaan si­ten, että kunnan valit­se­milla jäsenillä on yhteen­sä yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1 000) asukasta koh­ti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enin­tään viidennes (1/5) kaikkien jäsenkuntien va­litse­mien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamatto­masta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä ja­kautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

Yliopiston edustajien äänimäärä valtuustossa on 10 % kuntien valtuustoon valitsemien jäsen­ten yh­teenlas­ketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valit­semilla jäsenillä ei ole äänioi­keutta halli­tusta valittaessa.

9 §
Kokouskutsu                    

Kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetet­tävä vähintään 14 päivää ennen kokous­ta val­tuuston ja hallituksen jä­senille sekä tiedok­si kun­tayhtymän johtokun­nille, jäsenkun­tien kunnanhal­lituksille ja Turun yliopistolle.

10 §
Päätösvaltaisuus             

Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähin­tään kaksi kolmannesta (2/3) jä­senistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsen­ten yhteenlasketusta ääni­määrästä.

11 §
Päätösvallan rajoitukset

Sen lisäksi, mitä päätöksen tekemiseen val­tuustossa muutoin vaaditaan, kuntayhtymän sairaalan lakkaut­tamista, muualle siirtämis­tä tai toiminnan olennais­ta muutta­mista koskevan päätöksen tekemi­seen ­val­tuus­tossa vaaditaan, että vähintään kaksi kolman­nesta (2/3) saapuvilla olevien kyseisen sai­raalan sijaintipai­kan osavastuualueen kuntia edusta­vien jäsenten yhteen­lasketusta äänimäärästä sitä kannat­taa.

12 §
Toiminta                           

Valtuuston kokouksessa, joka pidetään vii­meis­tään 15. päivänä kesäkuuta kunakin vuonna,

1. käsitellään hallituksen kertomus sairaan­hoi­topii­rin toiminnasta edellisenä kalen­terivuon­na sekä sitä koskeva tilin­päätös, tilintarkasta­jien ker­tomus ja tarkastuslautakunnan kertomus,
2. päätetään tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vas­tuu­vapauden myöntämisestä tilivel­vol­lisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin 1. kohdassa maini­tut kertomukset ja muis­tutukset antavat aiheen,
3. valitaan valtuuston keskuudesta ka­lenteri­vuodeksi kerrallaan puheenjohta­ja sekä ensimmäi­nen ja toinen varapuheen­johta­ja,
4. valitaan toimikauden ensimmäisenä vuonna halli­tuksen, johtokuntien ja lautakuntien jä­senet, määrätään näille toi­mielimille puheenjoh­tajat ja varapu­heen­johta­jat sekä valitaan tarkastuslauta­kunta ja tilin­tarkasta­jat,
5. käsitellään muut valtuuston päätet­tävät asiat.

Valtuuston kokouksessa, joka pidetään viimeis­tään 30. päivänä marraskuuta

1. hyväksytään talousarvio, taloussuunnitelma ja muut sääde­tyt suunni­telmat,
2. käsitellään muut valtuuston päätet­tävät asiat.

Valtuuston muusta toiminnasta määrätään tar­kemmin työjärjestyksessä.

3.  L U K U 
HALLITUS

13 §
Kokoonpano                    

Hallituksessa on yhdeksäntoista (19) jäsentä ja heillä henki­lökoh­taiset varajäsenet.

Valtuusto valitsee hallitukseen seitsemäntoista (17) jäsentä ja heille henkilökoh­taiset vara­jäsenet.

Turun yliopisto nimeää halli­tuk­seen kaksi (2) jäsen­tä ja heille henkilökohtai­set vara­jäsenet.

Hallituksen kokoonpano on yliopiston nimeämiä jä­seniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustet­tuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa äänio­suutta kuntayhtymän alueella. Hallitusta va­littaessa on lisäksi pyrittävä siihen, että hallituksen ko­koonpano muodostuu alueellisesti tasapuoliseksi.

Valtuusto määrää yhden hallituksen jä­senistä puheen­johtajaksi, yhden ensimmäiseksi vara­puheenjohtajaksi ja yhden toiseksi varapuheen­johta­jaksi.

Hallituksella voi olla jaosto.

14 §
Hallitukselle siirretty päätösvalta

Valtuuston päätösvallasta siirretään hallituk­sen päätettäväksi:

1. Kuntayhtymän edun valvonta, edustaminen sekä sopi­musten tekeminen kuntayhtymän puolesta;
2. viranhaltijan ottaminen kuntayhtymän kes­kushal­linnon virkaan, jollei joh­tosäännös­sä ole toisin määrät­ty; sairaanhoitopii­rin johtajan, johta­ja­ylilää­kärin, hallin­toyli­hoitajan sekä kuntayhty­mätarkastajan ottaa virkaan kuiten­kin valtuus­to;
3. virkaehtosopimuksen ja työehtosopimuksen mää­räys­ten soveltaminen siltä osin kuin se sopimuk­sessa määrätyissä rajoissa on jä­tetty kuntayhty­män harkintaan, mikäli asi­asta päättäminen ei kuulu johtokunnil­le;
4. päättäminen perusteista, joiden mukaisesti pal­ve­luja annetaan kuntayhtymän ulkopuo­lelle;
5. maksujen ja korvausten määrääminen kun­tayhtymän palveluksista;
6. vapautuk­sen ja lyk­käyksen myöntäminen kunnalli­sen maksun suo­rit­ta­misesta;
7. sairaanhoitopiirin hankinnoissa noudatet­tavista periaatteista määrääminen ja han­kin­noista päät­tä­minen, mikäli niitä ei ole siirretty johtokun­tien tai viranhalti­joi­den päätet­täväksi;
8. kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuut­taminen;
9. kiinteän omaisuuden hankinta ja luovutus;
10. kuntayhtymän lainanotosta päättäminen ­val­tuuston talousarviossa tai erik­seen teke­män päätöksen asettamissa rajois­sa;
11. kuntayhtymän edustajien nimeämisestä pää­ttäminen sellaisten yksityisoikeudel­listen yh­teisöjen, säätiöiden tai laitos­ten toimielimiin ja kokouk­siin, joiden osalta päätöksentekoa ei ole siir­retty johtokunnille.

Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys ­val­tuuston päätöksestä tehdyn valituksen joh­dosta, mikä­li hallituksen kanta ei poikkea val­tuuston kan­nasta.

Päätösvaltaa käyttäessään hallituksen on nou­datetta­va valtuuston talousarvion hyväksymisen yh­teydessä tai muutoin antamia yleisiä ohjeita.

15 §
Esittely                              

Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhal­ti­jan esittelystä.

Esittelijöistä määrätään hallintosäännössä.

16 §
Kokoontuminen               

Kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitet­tava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat.

Kutsu on hallituksen jäsenten lisäksi annetta­va valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheen­joh­tajille, jäsenkuntien kunnanhallituk­sille sekä kokouksessa käsitel­tävä­nä olevien asioiden esitteli­jöille.

Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian erityinen kiireellisyys sitä vaatii.

17 §
Allekirjoittaminen ja tiedoksianto

Sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa hal­lituksen puolesta sairaanhoitopiirin johtaja ja varmentaa asian valmistellut viranhaltija.

Johtokunnan puolesta tehtävät sopimukset ja si­toumukset allekirjoittavat johtokunnan määräämät viranhaltijat.

Hallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoito­piirin johtajan tehtävänä on käyttää halli­tuksen puhevaltaa sekä edustaa hallitusta. Samoin johtokunnan puheen­johtajan ja johtokunnan määräämän viranhaltijan tehtävänä on käyttää johto­kunnan puhevaltaa sekä edustaa johtokun­taa.

Kuntayhtymälle tulevia tiedoksiantoja hal­li­tuksen puolesta vastaanottaa hallituksen puheenjohta­jan ohella sairaanhoitopiirin johtaja.

Johtokunnalle tulevia tiedoksiantoja ottaa vastaan johto­kunnan puheenjohtajan ohella johtokunnan mää­räämä viran­haltija.

Hallitus ja johtokunta voivat valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan halli­tuk­sen ja johtokunnan puolesta valtuu­tuksessa mää­rät­tyjä kir­jeitä, sopimuksia ja kuntayhtymän maksu­liik­keen hoidossa tarvit­tavia asiakirjoja sekä otta­maan vas­taan sairaanhoitopii­rille tulevia tiedotuk­sia.

4.  L U K U
LAUTAKUNNAT JA JOHTOKUNNAT

18 §
Kielellisen vähemmistön lautakunta

Ruotsinkielisen väestön erikoissairaanhoidon järjes­tämi­sek­si ja ruotsinkielisen terveydenhuol­tokoulu­tuksen kehit­tämi­seksi ja yhteensovittami­seksi on sairaanhoitopiirissä ruotsinkielisen vähemmistön lautakunta.

Valtuusto valitsee toimikaudekseen lautakun­taan yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtai­set vara­jäsenet siten, että he edustavat ruotsin­kielis­ten ja kak­sikielisten kuntien ruotsinkielis­tä väes­töä.

Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, jolla väes­tökir­janpidon mukaan on ruotsi äidinkielenä. Lauta­kunnan ko­koonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa ruotsin­kielisten ja kaksikielisten kuntien eri ryhmien ruotsin­kielis­ten ehdokkaiden edellisissä kunnallisvaaleissa saa­maa ääniosuutta.

Valtuusto määrää yhden lautakunnan jäsenistä puheen­johtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

19 §
Tarkastuslautakunta        

Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa (365/95) ja mää­rätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastus­lautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjoh­taja ja viisi (5) jäsentä sekä jokaiselle jäse­nelle hen­kilö­kohtainen varajäsen.

20 §
TYKSin ja osavastuualueiden johtokunnat

Turun yliopistollisella keskus­sairaalalla sekä kul­lakin osavastuualu­eella voi olla johtokunta.

• Turun yliopistollisen keskus­sairaalan johtokun­nassa on yhdeksän (9) val­tuus­ton valit­semaa jä­sentä ja hei­llä hen­kilö­koh­taiset varajäsenet. Lisäksi Turun yli­opis­to nimeää johtokuntaan kaksi (2)
  a­siantuntijaa ja heille henkilökoh­taiset vara­henki­löt.
• Loimaan seudun osavastuualueen johtokun­nassa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilö­koh­taiset varajäsenet.
• Raision seudun osavastuualueen johtokun­nassa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henkilö­koh­taiset varajäsenet.
• Salon seudun osavastuualueen johtokunnas­sa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henki­lö­koh­taiset varajäsenet.
• Turunmaan osavastuualueen johtokunnassa on yhdek­sän (9) jäsentä ja heillä henkilö­koh­taiset vara­jäsenet.
• Vakka-Suomen osavastuualueen johtokunnas­sa on yhdeksän (9) jäsentä ja heillä henki­lö­koh­taiset varajäsenet.

Mikäli johtokunnassa on erikoissairaanhoitolain 21 §:n 3 momentin mukainen vähemmistökielinen jaos­to, kuuluu siihen viisi (5) jäsentä, joille kullekin valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Johtokunnan jäseniä valittaessa on johtokunnan ko­koonpano sovitettava sellaiseksi, että se vastaa osavastuualueen jäsenkuntien valtuustoissa edustet­tuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa äänio­suutta osavastuualueen alueella. Kuhunkin osa­vastuualueeseen kuuluvat seuraavat kunnat:

• Loimaan­ seudun osavas­tuualue, johon kuulu­vat Alas­taro, Aura, Koski Tl, Lie­to, Loimaa, Marttila, Mel­lilä, Oripää, Punka­laid­un, Pöytyä, Tar­vas­joki, Vampula ja Yläne.
   
• Raision seudun osavastuualue, johon kuulu­vat As­kainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mie­toi­nen, Mynämä­ki, Naantali, Nousiainen, Rai­sio, Rusko, Rymätty­lä, Vahto ja Velkua. 
   
• Salon seudun osavastuualue, johon kuuluvat Halik­ko, Kaarina, Kiikala, Kisko, Kuusjo­ki, Muurla, Paimio, Perniö, Pertteli, Pii­kkiö, Salo, Sauvo, Somero, Suomusjärvi ja Sär­kisalo.
   
• Turunmaan osavastuualue, johon kuuluvat Drags­fjä­rd, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korp­poo, Nau­vo, Parai­nen ja Västanfjärd.
   
• Vakka-Suomen osavastuualue, johon kuuluvat ­Kusta­vi, Laitila, Pyhäranta, Tai­vassalo, Uusi­kau­punki ja Vehmaa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan tulosalue kattaa koko sairaanhoitopiirin.

Johtokuntaa valit­taessa on lisäksi pyrittävä siihen, että johto­kunnan ko­koonpano muodostuu alueellisesti tasa­puoli­seksi.

Kahdella tai useammalla osavastuualueella voi olla yhteinen johtokunta. Hallitus hoitaa johtokunnan tehtävät, ellei osavastuualueella ole johtokuntaa.

Vähemmistökielisen jaoston kokoonpanossa noudate­taan so­veltuvin osin mitä on sanottu 17 §:n kielellisen vähemmis­tön lautakunnan kokoonpanosta.

5.  L U K U
SUUNNITTELU JA TALOUS

21 §
Talousarvio ja -suunnitelma

Hallitus laatii esityksen talousarvioksi ja -­suun­nitelmak­si johtokuntien ehdotusten pohjalta. Sitä valmistelta­essa jäsenkunnille ja Turun yliopis­tol­le on varatta­va tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayh­tymän toi­minnan kehittämises­tä. Valtuustolle annet­ta­vaan ehdotukseen on liitet­tävä selvitys kun­tayhty­män toimintaa koskevista jäsenkun­tien ja yli­opiston esityksistä ja niiden huomioon ottami­sesta suunni­tel­ma- ja talousarvioehdotuksessa.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kun­tayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoit­teet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan.

Alustava talousarvio ja -suunnitelma kutakin talousarvio- ja taloussuunnitelmakautta varten on toimitettava jäsenkunnille 15.10. mennessä. Valtuusto hyväksyy talousar­vi­on ja -suunnitel­man kutakin alkavaa talous­arvio- ja ta­loussuunnitelma­kautta varten vii­meis­tään edel­li­sen vuo­den marraskuun 30. päivään mennessä.

Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutos­ten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden jo tapahtunei­siin tai arvioitaviin muutoksiin.

22 §
Suunnitelmapoistot         

Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy valtuusto.

23 §
Tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan kertomus

Varainhoitovuoden tilinpäätös on annettava tilintar­kastajien tarkastettavaksi viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun 31. päivään mennessä. Tilintar­kastajien on annettava tilintarkastuskertomus vii­meis-tään huhtikuun 30. päivänä.

Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja tarkastus­lautakunnan kertomus on saatettava valtuuston käsi­teltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun 15. päivään mennessä.

24 §
Toimintakertomus           

Hallituksen on laadittava kultakin kalenteri­vuodelta toimintakertomus. Toimintakertomus on annettava valtuustolle asian­omaisen vuoden tilin­päätöksen yhteydessä. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.

25 §
Hallinnon ja talouden tarkastus

Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään ­tar­kastussäännössä.

6.  L U K U
PALVELUJEN HINNOITTELU, JÄSENKUNTIEN MAKSUT JA INVESTOINTIEN PÄÄOMARAHOITUS

26 §
Kuntayhtymän menojen kattaminen

Kuntayhtymän menot katetaan valtuuston määrittelemiä pääomarahoituksella rahoitettavia investointeja lukuun ottamatta palvelujen myynnistä kertyvällä tulorahoituksella ja jäsenkun­tien maksuilla.

27 §
Palvelujen hinnoittelu ja laskutus

Palvelujen hinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät ja välilliset kustannukset ja pääomakustannukset vähennettynä toimintaan kohdistuvilla potilasmaksu- ja toiminnan muilla tuloilla. Hoidon porrastuksen sujuvuuden takaamiseksi voidaan yksikkökohtaisesti palvelun hinnoittelun perustaksi asettaa edellä tarkoitettu omakustannushinta enintään kaksinkertaisena valtuuston tarkemmin vahvistamien perusteiden mukaisesti. Omakustannushinnan ylittävää osuutta ei lueta mukaan 29 §:ssä tarkoitettuihin kalliin hoidon tasausjärjestelmässä huomioon otettaviin kustannuksiin

Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Palveluja koskevasta laskusta tulee käydä ilmi kun­nan maksuvelvollisuuden perusteet.

Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvion hyväksy­misen yhteydessä myytävien palvelujen hinnoittelupe­rusteet. Hallitus vahvistaa valtuuston hyväksymien perusteiden mukaan lasketut palvelujen hinnat. Hal­lituksen päätöksellä pal­velujen hintoja voidaan muuttaa toimin­tavuo-den aika­na ja niin, että palvelu­jen hintoja korotta­va muutos voi tulla voi­maan ai­kaisin­taan ilmoitusta seuraavan toisen kuu­kauden alusta lukien. Jäsenkun­nilta toi­min­ta­vuo­den aikana laskute­tuista palvelujen hinnois­ta ei kuntayhtymän tilinpäätöksen perusteella suori­teta jälkilaskutusta tai palautusta.

Mikäli oman pääoman turvaaminen, korvausinvestoin­teihin varautuminen tai pitemmällä aikavälillä terve ja tasapainoinen taloudenhoito edellyttävät jälleen­hankintahintaisten poistojen käyttöä palvelusuorit­teiden hinnoittelussa, voidaan se toteuttaa valtuus­ton päätöksellä.

28 §
Erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksut

Sairaanhoitopiirille määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheutuvat menot katetaan mak­sulla, joka peritään jäsenkunnilta niiden asukaslu­kujen mukaisessa suhteessa.

Valtuusto päättää talousarvion vahvistamisen yh­teydessä vuosittain ne erät, jotka sisällytetään asukaslukupohjaiseen maksuun sekä maksun suu­ruuden.

29 §
Hoitokustannusten tasauksen maksut

Yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalen­te­ri­vuo­den aika­na aiheutuneet kustannukset, jotka ylit­tävät val­tuuston vuosittain määräämän markkamää­räi­sen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannet­tavalla maksulla. Kustannuksissa otetaan huo­mioon sekä kun­tayhtymän omissa sairaaloissa tai toimin­tayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulko­puolisissa sai­raaloissa tai toimintayksiköissä an­nettu kuntayhty­män niille korvaama hoito.

30 §
Vuotuiserät kuntakohtaisen sairaansijajaon poistamisesta

Kuntayhtymälle erikoissairaanhoitolain voimaan­panolain (1063/89) 5 §:n nojalla siirtyneen omaisuu­den korvauksista johtuvien lainojen vuotuiserien suorittamiseksi tarvittava määrä jaetaan jäsenkun­tien maksettavaksi niin kuin mainitun lain 17 §:ssä on säädetty. Käyttöä määrättäessä rinnastetaan kaksi avohoidon käyntikertaa tai käyttöpäivää yhteen hoi­topäivään.

Kuntayhtymä voi kuitata kuntakohtaisen sairaansija­jaon poistamisesta aiheutuvien vuotuiserien maksua asianomaiselle jäsenkunnalle samana varainhoitovuon­na suoritettavan vuotuiserän määrällä siltä osin, kuin ne vastaavat toisiaan.

Vuotuiserät suoritetaan ja niiden maksut peritään asianomaisena varainhoitovuonna hallituksen määrää­mänä aikana.

31 §
Investointien pääomarahoitus

Valtuusto vahvistaa vuosittain talousarvio ja -suun­nitelman käsittelyn yhteydessä, mitkä inves­toinnit rahoite­taan pää­oma­rahoituk­sella. Kuntayhtymä voi hankkia pääomara­hoitusta investointimenoihin jäsen­kunnan oman pää­oman ehtoisena sijoi­tuksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoitus­laitoksel­ta. In­vestoinnin rahoitustarvetta laskettaessa investoin­nin hankintamenosta vähennetään siihen saatava pe­rustamishankkeen kuntakohtainen valtionosuus.

Valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yh­teydessä pääomarahoituksen käyttämisestä inves­toin­tien rahoittamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä 5 §:ssä on sanottu peruspääoman korottamisesta in­vestointien rahoittamiseksi. Mikäli in­vestointi pääte­tään rahoittaa jäsenkun­tien peruspää­oman sijoi­tuk­sella, valtuusto päättää peruspääoman korotus­ta koskevan vahvistamispäätöksen yhteydessä peruspää­oman koro­tuk­sen ajan­kohdan.

Varat jäsenkuntien peruspääoman sijoitukseen kerä­tään jäsenkunnilta sen sairaalan tai toimintayksi­kön osalta, johon investointi kohdistuu, viiden in­ves­toin­tia edeltävän vuoden yhteenlasketun jäsen­kun­tien lasku­tuksen markkamäärien suhteessa.

32 §
Investoinnin valtionosuuteen oikeuttavien menojen jakaminen jäsenkuntien kesken

Kuntayhtymän investointimenon rahoittamiseksi saaman kuntakohtaisen valtionosuuden jyvittämiseksi 5 §:n 2 momentin mukaisesti jäsenkunnille jaetaan inves­toinnin valtionosuuteen oikeuttavat menot jäsenkun­tien kesken sairaala- ja toimintayksikkökohtaisesti peruspääoman korotuksella rahoitettavien hankkeiden osalta viiden ja muiden investointihankkeiden osalta kolmen investointia edeltävän vuoden yhteenlasketun jäsenkuntien laskutuksen markkamäärien suhteessa.

33 §
Maksujen ennakot           

Varainhoitovuoden menojen suoritusta varten jäsen­kunnilta voidaan periä ennakkoja palvelujen myynti­tuloista ja maksuista. Ennakot maksuunpan­naan siten, kun valtuusto talous­ar­vion hy­väksymisen yh­teydessä päättää.

34 §
Maksujen suoritus           

Maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jä­senkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähintään nel­jäntoista (14) päivän suoritusaika.

35 §
Viivästyskorko                 

Edellä tässä luvussa määrättyjen maksujen viivästy­essä jäsenkunnan ja kuntayhtymän on maksettava vii­västyneelle määrälle viivästyskorkoa korkolain mää­räysten mukaisesti.

36 §
Tuloksen käsittely            

Valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää tili­kautta koskevan vastuuvapauden myöntämisestä halli­tukselle ja muille tilivelvollisille.

Hyväksy­essään tilinpäätöksen valtuusto päät­tää sa­mal­la tilikau­den tuloksen käsittelystä ja tar­vitta­vista talouden tasapainottamista koskevista toimen­piteis­tä.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat hallituksen jäsenet ja esittelijä.

37 §
Rahastojen perustaminen

Sairaanhoitopiirillä on käyttörahasto ja viihdytys- ja lahjoitusrahasto ja niiden säännöistä päättää valtuusto.

38 §
Tilinpäätöksessä tehtävät varaukset

Tilinpäätöksessä voidaan tehdä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukainen investointivaraus. Tilinpäätöksessä tehtävistä muista vapaaehtoisista varauksista päättää valtuusto.

7.  L U K U
KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN

39 §
Purkaminen                                            

Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on jär­jestet­ty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muu­toin hoidetta­vik­si. Purkaminen on suoritettava vuo­den kuluessa tällai­sesta järjestelystä.

40 §
Loppuselvitys                   

Kuntayhtymän purkautuessa valtuusto päättää loppusel­vityksestä, josta hallitus huoleh­tii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita lop­puselvityk­sen kustannus­ten ja velkojen suorit­tamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspää­omaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittami­seen sekä sitoumusten täyttämi­seen tarvit­tava määrä on varoja suurempi, jäsen­kun­nat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittu­jen peruspääomaosuuk­si­en suhteessa.

8.  L U K U
VOIMAANTULO

41 §
Voimaantulo                                           

Tämä perussopimus tulee voimaan 17.12.2004 alka­en.

Y:SÄÄNNÖT-Voimassa olevat-/PERUSSOPIMUS