Valtuuston työjärjestys

1 LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §
Valtuuston toiminnan järjestelyt

Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutet­tu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheen­johtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.

Valtuustossa on puheenjohtajan lisäksi ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohta­ja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii valtuus­ton määräämä viranhaltija.

2 §
Valtuustoryhmän muodostaminen

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheen­johtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien val­tuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle.

Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituk­sen.

3 §
Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen

Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuus­tolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asian­omaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.

Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, val­tuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle.

2 LUKU

VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS

4 §
Valtuutettujen aloitteet

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jäl­keen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erik­seen päättää, että aloitteesta käydään lähe­tekeskus­telu siitä, miten asia on valmisteltava.

Hallituksen on vuosittain toukokuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitetta­va, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdyt­ty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsi­telty loppuun.

5 §
Hallitukselle osoitettava kysymys

Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä halli­tukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhty­män toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Hallituksen on vastattava kysymykseen kysymyksen tekemisestä seuraavassa valtuuston kokouksessa.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäi­sen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

3 LUKU

VALTUUSTON KOKOUKSET

6 §
Kokouskutsu     

Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 14 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuu­tetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samssa ajassa on kokouksesta annetta­va yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitus­taululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.

7 §
Esityslista     

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävis­tä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät eri­tyiset syyt ole esteenä.

8 §
Kokouksesta tiedottaminen

Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.

9 §
Varavaltuutetun kutsuminen

Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan ja joka on esteellinen käsittelemään jota­kin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta val­tuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille.

Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan varavaltuutettu.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuute­tun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteelli­syys valtuuston ratkaistavaksi.

10 §
Hallituksen edustus valtuuston kokouksessa

Hallituksen puheenjohtajan ja sairaanhoitopiirin johtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä.

Hallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus valtuuston kokouksessa.

Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu.

11 §
Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsitte­lyä sekä pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettu­aan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjoh­tajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuk­sella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheen­johtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja.

12 §
Nimenhuuto      

Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudossa, joka toimitetaan jäsenkuntien mukai­sessa aakkosjärjestyksessä.

Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa, onko val­tuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltai­nen.

13 §
Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut

Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuu­tetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi.

Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen.

14 §
Asioiden käsittelyjärjestys

Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaises­sa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä.

Käsittelyn pohjana on hallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokun­ta on valmistellut asian, niiden ehdotus.

Jos hallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdo­tusta ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asi­asta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.

15 §
Puheenvuorot    

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.

Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjalli­nen puheenvuoropyyntö.

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa:

1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä;
2. puheenvuoron hallituksen puheenjohtajalle, sairaanhoitopiirin johtajalle sekä tarkas­tuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asian­omaisten toimielinten valmistelemia asioi­ta; sekä
3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.

Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspu­heenvuoro on annettava ennen muita.

16 §
Puheenvuorojen käyttäminen

Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta.

Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotetta­va häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan.

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsitte­lyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuk­sesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskus­telua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, pu­heenjohtaja keskeyttää asian käsitte­lyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely.

Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yh­teydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuis­ta sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydälle­panosta päätetään äänten enemmistöllä.

18 §
Ehdotukset      

Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus kes­kustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista.

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsi­teltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväk­si. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdo­tus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu.

Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi.

19 §
Äänestystapa    

Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai pu­heenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeel­liseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.

Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjes­tyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että:

1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaeh­dotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdo­tusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuk­sesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuiten­kin, jos äänestykseen on otettava pohjaeh­dotuk­sen koko­naan hylkää­mistä tarkoittava ehdo­tus, se on asetet­tava viimeisenä ää­nes­tet­täväksi muista ehdotuksista voit­tanutta vastaan;
2. jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hyl­kääminen ja näin jatketaan ehdotusten suu­ruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää ääneste­tä; sekä
3. jos ehdotus on sellainen, että sen hyväk­syminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan mää­räenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitetta­va siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.

21 §
Toivomusponsi   

Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä hallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajen­taa sitä.

4 LUKU

VAALIT

22 §
Yleiset määräykset

Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänes­tyslipun on oltava kokoontaitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.

Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.

Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskuste­lussa ehdotettu tai kannatettu.

23 §
Vaalitoimituksen avustajat

Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimi­tuksessa, jollei valtuusto toisin päätä.

SUHTEELLINEN VAALI

24 §
Valtuuston vaalilautakunta

Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lau­takunnassa on 5 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkir­janpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.

25 §
Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdok­kaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalis­sa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekir­joittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen val­tuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 27 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

27 §
Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päätty­nyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asian­mukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokas­listan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille lis­talle hänen nimensä jätetään.

28 §
Ehdokaslistojen yhdistelmä

Sitten kun edellä 27 §:ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilauta­kunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdis­telmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.

Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaali­toimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istun­tohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluetta­va.

29 §
Vaalitoimitus   

Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä jär­jestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka il­moittaa vaalin tuloksen valtuustolle.

Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

5 LUKU

PÖYTÄKIRJA

31 §
Pöytäkirja      

Valtuuston pöytäkirjaan on mer­kittävä:

1. Kokouksessa läsnä olleet valtuutetut sekä heidän äänimääränsä ja ne valtuutetut, jotka ovat olleet poissa tai poistuneet kokouksesta, kokouksen puheenjohtaja ja, jos sekä valtuuston puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat johtaneet puhetta kokouksessa, mitä asioita käsiteltäessä kukin on toiminut puheenjohtajana sekä läsnä olleet hallituksen jäsenet, kokouk­seen kutsutut asiantuntijat ja pöy­täkir­janpitäjä,
2. kokouksen julistaminen laillisesti kokoon­kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi,
3. pöytäkirjan tarkastamistapa ja, jos pöytä­kirjan tarkastajat on valittu, heidän ni­mensä sekä
4. kunkin asian kohdalle
   1. selonteko asiasta ja mahdollisesta aikai­semmasta käsittelystä sekä viittaus pöytä­kirjaan liitettyihin asiakirjoihin,
   2. esteellisiksi todetut valtuutetut,
   3. tehdyt ehdotukset, niiden kannattaminen ja mahdollinen raukeaminen; äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestykset ja päätös mainitsemalla annetut äänimäärät, jos ää­nestys on toimitettu nimenhuudolla tai äänet muuten on laskettu ja
   4. päätöstä koskevat eriävät mielipiteet.

Pöytäkirjaan on liitettävä kokouksen esityslista.

Milloin äänestys on toimitettu nimenhuudossa, on äänestysluettelo liitettävä pöytäkirjaan.

Valtuusto voi päättää, että pöytäkirjan lisäksi on laadittava erillinen keskustelupöytäkirja, johon keskustelut merkitään.

32 §
Pöytäkirjan tarkastus

Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.