| 3.1. TOIMINNAN MÄÄRITTÄMINEN
Sairaanhoitopiiri normittaa ja koordinoi alueensa sairaaloiden ja terveyskeskusten sairaankuljetustoimintaa. Kaikissa terveydenhuollon yksiköissä (terveyskeskukset ja sairaalat) on nimettynä ensihoidosta vastaava lääkäri. Sairaankuljetusjärjestelmän yhteistyö tapahtuu yksiköiden ensihoidosta vastaavien lääkäreiden muodostaman verkoston toimintana.
3.1.1. Yleisohjeet
Sairaankuljetuksella tarkoitetaan sairaankuljetusasetuksen (565/94) mukaan ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajoneuvolla, vesi- tai ilma-aluksella sekä muulla erityisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta ja ennen kuljetusta tai kuljetuksen aikana annettavaa ensihoitoa, joka johtuu sairaudesta, vammautumisesta tai muusta hätätilanteesta. Jokaisesta ensivaste- ja sairaankuljetustehtävästä on laadittava kertomus liitteessä 4.5. olevien ohjeiden mukaan.
Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan terveydenhuollon palvelujärjestelmässä ensimmäisenä tilanteeseen tai onnettomuuspaikalle lähetettävissä olevaa toimintayksikköä, joka antaa ensiapua eikä osallistu kuljetukseen.
Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja jossa on mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet.
Hoitotason sairaankuljetuksella tarkoitetaan valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata.
Lainsäädännön mukaan sairaankuljetuksen ja ensihoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle sekä läänien alueella lääninhallituksille. Sairaankuljetuksessa toimivien terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisen valvonta kuuluu Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle ja lääninhallituksille. Hätäkeskusten toimintaa ohjaa ja valvoo sisäasiainministeriö. Sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään liikenneministeriön vahvistaman taksan mukainen maksu. Sairaankuljetuksen yhteydessä tai siihen liittyen annettu ensihoito ei ole voimassa olevan sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa hoitoa.
Helikopteria käytetään pelastustoiminnassa kahteen päätarkoitukseen, joiden tavoitteet ja organisointi eroavat toisistaan. Lääkäri- eli lääkintähelikopteritoiminnan tavoitteena on viedä nopeasti tehokas hoito potilaan luokse. Lääkintähelikopterin on oltava lähtövalmiina minuuteissa, sen toiminta-alue rajoittuu 30-40 minuutin saavutettavuuteen ja sen pitää olla osa terveydenhuoltojärjestelmää. Pelastushelikopteritoiminnalla tarkoitetaan ensisijaisesti muuhun kuin lääkinnälliseen pelastustoimintaan käytettävää, kalustoltaan vaikeissakin olosuhteissa toimimaan pystyvää vähintäänkin keskiraskasta yksikköä. Toimintavalmiusaika on 30-60 minuuttia, varustus erittäin monipuolinen ja lääkintähenkilökuntaa voi olla pysyvästikin mukana, mutta yksikkö tukeutuu muuhun kuin terveydenhuoltolaitokseen. Edellä olevien toimintamallien lisäksi on olemassa vielä monikäyttöhelikopteritoiminta. Tässä helikopteriyksikkö voi tehdä muille viranomaisille tehtäviä, joista se voi siirtyä hoitamaan hätätilanteita. Ensivastetoiminnan kriteereistä joudutaan joustamaan ja lääkintähenkilökunta ei työskentele pääasiassa helikopterissa.
3.1.2. Sairaankuljetussopimus
Mikäli kunta järjestää sairaankuljetuksen ostopalveluna siihen oikeutetulta palvelun tuottajalta, on toiminnan asianmukaisuuden valvomiseksi tehtävä sairaankuljetussopimus. Tällöin periaatteessa kaikesta voidaan sopia, jollei lainsäädännössä toisin mainita. Seuraavien asioiden tulisi sisältyä sopimukseen:
- sairasautojen vähimmäismäärä ja varustetaso
- sairaankuljetus(vaste)valmius
- henkilöstön koulutustaso ja vaadittavat erityistaidot
- sairaankuljetushenkilöstön työskentely valmius(päivystys)aikana
- viestijärjestelmä
- kuljetusten suorittamisperiaatteet
- kustannusten korvausperiaatteet
- hälytysohjeet
- konsultointiohjeet: ketä lääkäriä/mitä yksikköä konsultoidaan ensi- ja toissijaisesti
- sairaankuljetushenkilöstön työpaikkakoulutus ja muu ammattitaidon ylläpito; kuka huolehtii järjestämisestä ja kustannuksista. Suositeltavaa on, että oma terveyskeskus järjestää sopimukseen kirjatun osan koulutuksesta ja ulkopuolisen koulutuksen järjestämisestä kustannuksineen vastaa sovitun mukaisesti palveluntuottaja terveyskeskuksen valvonnassa. Tämä on huomioitava jo tarjousvaiheessa.
- sairaankuljetusyksiköiden välitön lääke- ja varustehuolto; järjestelyt normaalina työaikana ja sen ulkopuolella
- toiminnan vastuuhenkilöt
- kuka huolehtii vastuu- ym. vakuutuksista (yleensä palveluntuottaja)
- sopimuksen voimassaolo
Hälytysohjeeseen suositetaan sisällytettävän, että yksiköt on alistettu hätäkeskukselle, jotta se pystyisi käyttämään niitä kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisesti ja estämään valmiustason heikkenemisen alueellaan yksiköiden ollessa kiireettömissä tehtävissä. Täten kaikki hälytykset ja tilaukset riippumatta niiden kiirellisyydestä, kellonajasta tai sairaankuljetusyksikön päivystyspisteestä tulisi tehdä hätäkeskuksen kautta. Yksiköt tulisi myös sopimuksessa velvoittaa tekemään tilanneilmoitukset hätäkeskukselle aina saatuaan hälytyksen tai tilauksen.
3.1.3. Sopimuksettomien yksiköiden käyttö
Sopimuksettomat sairaankuljetusyksiköt voidaan ottaa mukaan ensihoitojärjestelmään, mikäli
- niiden henkilökunta osallistuu sairaanhoitopiirissä normitettuun ammattitaidon arviointijärjestelmään;
- ne liittyvät hätäkeskuksen hälytysjärjestelmään (antavat tilanneilmoitukset ja palautteet hätäkeskukselle);
- ne tekevät sopimuksen paikallisen terveyskeskuksen kanssa (toiminnan ja kaluston kunnon valvonta), mikä voi olla ns. O-sopimus ilman valmiusrahaa.
3.1.4. Ammattitaidon osoittaminen
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tulee kaikissa kiireelliseen sairaankuljetukseen (A-ja B-tehtävät) osallistuvissa yksiköissä vähintään yhden henkilön ammattitaidon olla todennettu suosituksen mukaan vähintään sairaankuljetuksen hoitotasoksi, mistä voidaan poiketa vain, ellei tällaista yksikköä ole hälytyshetkellä käytettävissä. Sekä perus- että hoitotason tietojen ja taitojen omaksuminen ja ammattitaidon säilyminen varmistetaan sairaanhoitopiirin toimesta yhteisesti normitetuissa kuulusteluissa. Kuulustelussa voi suorittaa joko perustason tai hoitotason tietotaitomäärän.
Teoriatestauksen kirjallisuusvaatimukset ovat:
- ensivastetasolla
- Kinnunen: Hätäensiapu ja ensiarvio; uusin painos
- Sairaanhoitopiirin hoito-ohjeistus ensivastetasoa varten; uusin päivitys
- Hälytysajo-opas, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. ISBN 951-797-074-9.
- perustasolla
- edellä mainittujen lisäksi
- Ensihoidon taskuopas; uusin painos
- Kinnunen: Ensihoidon perusteet; uusin painos
- Sairaanhoitopiirin hoito-ohjeistus perustasoa varten; uusin päivitys
- Iv-kansio; Internetissä wwwv.vsshp.fi -> ensihoito -> oppimateriaali -> Iv.kansio
- Lääketietous, sairaanhoitopiirin ensihoidon toimintaohjeen liite no 4
- hoitotasolla
- edellä mainittujen lisäksi:
- Castrén ym: Ensihoito-opas, uusin painos
- Kuisma, Holmström & Porthan (toim) Ensihoito, uusin painos
- Viestintäopas, Länsi-Suomen lääninhallitus, viimeisin päivitys
- Virve-verkko, viimeisin päivitys, kust Edita
- Sairaanhoitopiirin hoito-ohjeistus hoitotasoa varten; uusin päivitys
- Suositeltavia ovat lisäksi:
- Rokkanen ym.: Traumatologia; uusin painos (soveltuvin osin)
- Meilahden Akuuttihoito-opas; uusin painos (soveltuvin osin)
- Tim Phalen: EKG ja akuutti sydäninfarkti, viimeisin painos.
Ammattitaidon ylläpitoa valvotaan määrävälein suoritetuilla testauksilla, joista sovitaan sairaanhoitopiirin toimesta alueella yhdenmukaisesti. Kaikkiin kuulusteluihin liittyvät käytännön ohjeet saa alueen ensihoidosta vastaavalta lääkäriltä.
3.1.5. Monipotilastilanteen johtamisohje
Jos onnettomuudessa on useita vammautuneita, on välttämätöntä, että yksi ensihoidon koulutuksen saanut henkilö johtaa lääkinnällistä pelastustointa tapahtumapaikalla.
Johtajan vaihtaminen monipotilastilanteessa on riski. Jos paikalle saapuu kokeneempi ammattihenkilö, on yleensä parempi, että hän toimii johtajan "oikeana kätenä". Alusta saakka johtajana toiminut tuntee paikalla olevat yksiköt ja hänellä on jo kokonaiskäsitys potilaista.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimittaessa annetaan epäselvyyksien välttämiseksi seuraavat ohjeet, silloin kun paikalla on useita ensihoidon yksiköitä sekä lääkärihelikopteri.
Toiminta-alueen lääkintäpäällikkö (L3, ”Lääkinnällisen pelastustoimen johtaja”)
Ensiksi paikalle ehtinyt vanhempi hoitotason sairaankuljettaja toimii alkuvaiheessa toiminta-alueen lääkintäpäällikkönä (L3). Pelastustoimen johtajan (P3 tai suuronnettomuuksissa P2) saavuttua paikalle alkuvaiheessa L3:na toiminut luovuttaa toiminta-alueen lääkintäpäällikön tehtävät pelastustoimen johtajan määräämälle henkilölle.
Toiminta-alueen lääkintäpäällikön (L3) tehtävät, potilaiden siirtojärjestys ja käytettävä ajoneuvo
L3 määrää
-hoitojohtajan (jos paikalla on helikopteri- tai muu lääkäri, on tämä yleensä hänen tehtävänsä)
-potilaiden kuljetusjohtajan (järjestää kuljetukset ja määrää potilaan kuljettavan yksikön) ja
-potilaslajitteluvastaavan (määrää siirtojärjestyksen ja hoitopaikan yhdessä hoitojohtajan kanssa)
Johtajan tunnistaminen
Hoitotason yksiköiden varustukseen suositellaan toistaiseksi liiviin kiinnitettävä tarraa, joka osoittaa johtajuuden (L3). Tunnisteista on Sosiaali- ja Terveysministeriön ensihoidon ja poikkeusolojen neuvottelukunta päättänyt vuonna 2003 seuraavat tasotunnistevärit, joita suositellaan noudattevaksi.:
haalarin/liivin selän yläosan tai liivin väritys:
-lääkäri: valkoinen
-hoitotaso: punainen
-perustaso: keltainen
-ensivaste: vihreä
3.2. ENSIVASTETOIMINTA
Kansanterveyslain mukaan terveyskeskuksen tulee järjestää akuutin sairaanhoidon antaminen kunnan alueella, joten ensivastetoiminnan tulee tapahtua terveyskeskuksen kanssa yhteistyössä. Mikäli ensivasteyksikkönä käytetään muuta kuin terveydenhuollon palvelujärjestelmään kuuluvaa yksikköä sen käytöstä ja toimintaperiaatteista vastaa ja sitä valvoo alueen terveyskeskus.
Terveyskeskusten ensivastesopimukset tulee yhtenäisyyden saavuttamiseksi tehdä sairaanhoitopiirin ohjauksessa. Sairaanhoitopiirin järjestämänä yhteistyönä normitetaan myös ensivastekoulutus sekä koordinoidaan alueen ensivastetoiminta ja sairaankuljetus.
Ensivastetoiminnan tarkoituksena on täyttää ns. ambulanssityhjiötä antamalla ensiapua tapahtumapaikalla, kunnes perus- tai hoitotason yksikkö on saapunut. Ensivasteyksiköitä käytetään terveyskeskuksen hätäkeskukselle antaman hälytysohjeen mukaisesti. Ensivastetoiminnan hälytyksessä on kyseessä korkea riski (A) tai keskisuuri/tuntematon riski (B). On suositeltavaa käyttää ensivasteyksiköitä A- ja B-tehtävissä sairaankuljetusyksikön apuna niissäkin tapauksissa, joissa sairaankuljetus ehtii vasteajassa perille. Muutoin ensivasteyksiköitä käytetään hätäkeskuksen tai sairaankuljetuksen pyynnöstä tarvittaessa avunantotehtäviin. Ensivasteyksikkö ei korvaa ambulanssia.
Käynnistettäessä ensivastetoimintaa kunnassa on aloituskokoukseen virallisen järjestelmän edustajina syytä kutsua seuraavat henkilöt: terveyskeskuksen johtava lääkäri ja ensihoidon vastuulääkäri, palopäällikkö, sairaankuljetuksen edustaja ja sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri. Terveyskeskuksen tulee tehdä ensivasteyksikön kanssa toiminnasta kirjallinen sopimus.
Ensivastesopimuksen puitteet:
- ensivastetoiminnan tulee tapahtua terveyskeskuksen kanssa yhteistyössä
- ensivastetoiminnalle tulee luoda paikka ensihoitojärjestelmässä (hälytysohje)
- salassapitovelvollisuus
- tarvittavat potilas- ym. vakuutukset
- tiedottaminen
Paikkakunnalla ensivastetoiminnan tavoitteista ja työskentelytavoista tiedottaminen tulee tehdä terveydenhoitoviranomaisen toimesta. Tiedottamisen tulee olla riittävää.
Ensivastekoulutusta antavat esimerkiksi Pelastusopisto, Pelastusliitot, oma terveyskeskus, SPR ja yksityiset kouluttajat. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun kanssa voi neuvotella kursseista. Ensivastekursseilla omaksuttujen tietojen ja taitojen ylläpitoa valvoo ensisijaisesti terveyskeskuksen ensihoidosta vastaava lääkäri.
3.3. PERUSTASON SAIRAANKULJETUS
Suositus perustason sairaankuljetuksen tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä (sairaankuljetusasetuksen mukaiset yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet):
- hoitoyksikön tai muun lisäavun pyytäminen tilanteen vaatiessa
- potilaan tutkiminen, tilanarviointi ja johtopäätösten teko (tavallisesti alle 10 minuutissa)
- kammiovärinän defibrillointi puoliautomaattisella defibrillaattorilla (tavallisesti alle 1 minuutissa)
- hoitoelvytyksen käynnistäminen:
- elottoman potilaan intubointi tai kurkunpäänaamarin asettaminen
- suonitien avaaminen
- elvytyslääkkeiden käyttö vastuulääkärin ohjeistuksen mukaan
- hypovoleemisen shokin tunnistaminen ja i.v. nesteensiirron aloittaminen (tavallisesti alle 10 minuutissa potilaan luo saapumisesta)
- tapaturmapotilaan tutkiminen, vammojen ensiapu ja murtumien tukeminen käyttäen asianmukaista niskatukea, tyhjiöpatjaa ja lastoitusta
- hypoglykemian toteaminen ja hoito laskimonsisäisellä glukoosiruiskeella (tavallisesti alle 10 minuutissa potilaan luo saapumisesta)
- kouristelevan potilaan hoito rektaalisella diatsepaamilla
- lyhytvaikutteisen nitraatin ja ASA-valmisteen käyttö rintakipuiselle potilaalle
- lääkkeellisen hapen anto
- asianmukaisen sairaankuljetuskertomuksen täyttäminen
- velvollisuus konsultoida lääkäriä tilanteen vaatiessa
- sovittujen ilmoitusten antaminen hätäkeskukselle, ennakkoilmoituksen antaminen poliklinikalle/terveyskeskukselle ja raportointi potilaan tilasta ja annetusta hoidosta
- muiden erityisten sairaanhoitopiirissä sovittujen normien toteuttaminen
- hoitotoimet tehdään noudattaen Ensihoidon taskuoppaan (Oksanen-Turva-Vanni, uusin painos; Ensihoidon kustannus oy, Espoo) ohjeita tapauksissa, jolloin paikallisesti ei ole annettu tarkempaa perustason hoito-ohjeistusta.
- perustason sairaankuljetuksessa potilaan siirto alkaa tavallisesti alle 20 minuutissa potilaan luo saapumisesta, ellei viivästykseen ole erityisiä syitä (esim. potilas puristuksissa)
- palautteen anto tehtäväkohtaisesti hätäkeskukselle ilmoittamalla potilaan kohtaamiskoodi ja kuljetuskoodi
Perustason sairaankuljetuksella tulee olla selkeästi nimetty taho, josta saa tarvittaessa konsultaatioyhteyden lääkäriin. A- ja B-tehtäviä hoitavissa ja korkeariskisiä siirtokuljetuksia tekevissä sairaankuljetusyksiköissä tulee 1.1.2005 jälkeen kahden tehtävään osallistuvan miehistön jäsenen olla hyväksytty sairaanhoitopiirissä normitetussa perustason ammattitaidon testauksessa. C- ja D-tehtävissä ja pieniriskisiä siirtokuljetuksia hoitavissa yksiköissä vähintään toisen miehistöstä tulee 1.1.2005 jälkeen olla hyväksytty sairaanhoitopiirissä normitetussa perustason ammattitaidon testauksessa.
3.4. HOITOTASON SAIRAANKULJETUS
|
Suositus hoitotason sairaankuljetukseen sisältyvistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä
(sairaankuljetusasetuksen mukainen hoito tehostetun hoidon tasolla edellä esitettyjen perustasolla suorettavien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden lisäksi):
- potilaan tutkiminen, itsenäinen tilan arviointi ja työdiagnoosin määrittäminen
- elvytyksestä pidättyminen tai sen lopettaminen kohteessa tuloksettomana (ks. kohta 3.4.2.)
- syvästi tajuttoman potilaan intubaatio tai kurkunpäänaamarin asettaminen kevyttä sedaatiota hyväksikäyttäen lääkärin luvalla ja ohjeiden mukaan tapauskohtaisesti, mikäli lääkäriyksikköä ei ole saatavissa paikalle
- hoidon toteuttaminen käyttäen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilannekohtaisia hoito-ohjeita (ks. kohta 3.4.1.)
- 12-kanavaisen EKG:n otto, alkutason infarkti- ja rytmihäiriödiagnostiikka ja EKG:n siirto lääkärin tulkittavaksi telemetrisesti
- potilaan tilan arviointi, työdiagnoosiin pääsy rintakipu- ja hengenahdistuspotilaiden kohdalla, tajuttoman ja kouristelevan potilaan riskin arviointi, suuren tai lävistävän energian vammauttaneen potilaan erityisriskien arviointi
- hoitotason yksikön ensihoitaja toimii onnettomuusalueen lääkinnällisen pelastustoiminnan johtajana (toiminta-alueen lääkintäpäällikkönä) esim. monipotilastilanteissa, kunnes olosuhteet sallivat muunlaiset järjestelyt (ks. ohje 2.2.5.)
- potilaan kuljettamatta jättäminen tai kuljetuksen järjestäminen muulla tavoin kuin hoitoyksikköä käyttäen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ohjeen mukaan (ks. liite 4.1.1)
- palautteen anto tehtäväkohtaisesti hätäkeskukselle ilmoittamalla potilaan kohtaamiskoodi ja kuljetuskoodi
| Sairaankuljetusyksikkö on hoitotason yksikkö, mikäli
- vähintään yksi kussakin hälytystehtävässä mukana oleva on sairaanhoitopiirissä normitetussa hoitotason ammattitaidon testauksessa hyväksytty terveydenhuollon ammattihenkilö (1.1.2005 jälkeen) tai väliaikaisesti ja erityisistä syistä sairaanhoitopiirissä erikseen hyväksyttynä muu vastaavan ammattitaidon omaava henkilö toisen täyttäessä vähintään perustason vaatimukset
tai
- jos sen miehistöön kuuluu ensihoitoon perehtynyt lääkäri.
- hoitotasolle voidaan 1.7.2007 jälkeen hyväksyä vain laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä uusiksi työntekijöiksi. Ne terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt tai pelastajat, joilla on 1.7.2007 voimassa oleva hoitotason lupa, voivat jatkaa toimintaansa hoitotasolla edellyttäen sairaanhoitopiirin hoitotason tentin läpäisyä ja sen perusteella saatua asianmukaista lupaa. 1.1.2012 alkaen tulee hoitotasolla olla kaikilla laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tutkinto, tentti- ja lupakäytännöt kuten edellä.
Hoitotason sairaankuljettajan tulee työskennellä päätoimisesti sairaankuljetuksessa tai muussa terveydenhuollon yksikössä.
Terveyskeskuksia suositetaan edellyttämään tulevia sairaankuljetussopimuksia tehtäessä, että yksi alueensa sairaankuljetusyksikkö olisi hoitotasoinen. Koulutuksen ja jatko- sekä täydennyskoulutuksen järjestämisestä ja aiheutuvista kustannuksista tulee olla sopimuksessa maininta. Suositeltavaa on, että terveyskeskus järjestää sopimukseen kirjatun osan koulutuksesta ja ulkopuolisen koulutuksen järjestämisestä kustannuksineen vastaa sovitun mukaisesti palveluntuottaja terveyskeskuksen valvonnassa. Tämä on huomioitava jo tarjousvaiheessa. Mikäli terveyskeskus järjestää sairaankuljetuksen omana toimintanaan, suositellaan sitä kouluttamaan yksi sairaankuljetusyksikkö hoitotasolle.
3.4.1. Tilannekohtaiset ohjeet hoitotason yksikölle
Hoito-ohjeet ensihoitotoiminnan eri tilanteiden ja sairauskohtausten varalle laaditaan ja ylläpidetään sairaanhoitopiirissä yhdenmukaisina yksiköiden ensihoidon vastuulääkärien yhteistyönä. Niiden viimeisin päivitys on luettavissa ja tulostettavissa sairaanhoitopiirin ensihoidon Internet-sivuilta.
Vastuulääkärit vastaavat toimintaohjeista yksiköissään.
3.4.2. Elvytystilanteen ohjeet
Elvytyksen tarpeellisuuden harkinta ja elvytyksestä pidättäytyminen
Ensihoidosta vastaavan lääkärin tulee antaa alueensa kullekin ensihoitoyksikölle elvytyksen yleiset ohjeet, joiden tulee olla sopusoinnussa elvytyksen käypä hoito-suosituksen kanssa (Suomen Anestesiologiyhdistyksen ensihoidon alajaos, Suomen Elvytysneuvosto ja Suomen Punainen Risti. Duodecim 2002;118(7):740-57).
Pääsääntöisesti henkilöstön tulee aina aloittaa elvytystoimet todettuaan sydänpysähdyksen. Elvytyksestä voidaan kuitenkin pidättäytyä
- sekundaaristen kuolinmerkkien ilmaannuttua [lautumat, (kyynär)nivelten jäykkyys]
- ruumiin silpouduttua elinkelvottomaksi
Elvytyksen lopettaminen
Elvytys voidaan pääsääntöisesti lopettaa 30 minuutin kuluttua, jos
- ·verenkierto ei ole palannut eikä sydän kertaakaan käynnistynyt (kammiovärinä, asystole, PEA). Tämä sääntö ei kuitenkaan koske alilämpöisiä eikä hukkuneita
- lopettamisesta päättää aina lääkäri, tarvittaessa puhelinkonsultaation avulla
Alueellisesti on sovittava taho, mistä ensihoitoyksikkö saa konsultaatioyhteyden lääkäriin luvan saamiseksi elvytyksen lopettamisesta. Elvytyksestä pidättäytyminen sekä elvytyksen lopettaminen on perusteluineen kirjattava potilaan asiakirjoihin, joihin on merkittävä myös asiasta päättäneen henkilön nimi.
3.5. TOIMINNAN VALVONTA JA TILASTOINTI
Ensihoidosta vastaavan lääkärin on huolehdittava sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärille vuosittain (maaliskuun loppuun mennessä aina edellisen vuoden osalta) toimitettavista tilastoista ja raporteista, joiden lomakkeet ovat liitteenä 4.6.
Yksikön vastaavan lääkärin tulee tarkistaa alueellaan vuosittain kahden sattumanvaraisen ja vuosittain vaihtuvan kuukauden ajalta kaikki sairaankuljetuskertomukset sekä koko vuoden ajalta kaikki A- ja B- tehtävien sairaankuljetuskertomukset ja laatia niistä raportti sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärille.
Terveyskeskuksen on varattava ensihoidon vastuulääkärilleen riittävästi työaikaa vastuulääkärin tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen, miniminä voidaan pitää kahta työpäivää kuukaudessa.
Sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärillä on myös oikeus pyytää nähtäväksi sairaankuljetuskertomuskaavakkeita.
Ensivastetoimintaa sopimuksella terveyskeskuksen kanssa tuottavien yksiköiden tulee yhdessä terveyskeskuksen sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin kanssa ylläpitää ja tilastoida lääkinnälliset ensivastetehtävät.
Perustason sairaankuljetus
Perustason sairaankuljetustoimintaa tuottavien yksiköiden tulee yhdessä alueen tai yksikön ensihoidosta vastaavan lääkärin kanssa laatia perustasoisista ensihoitotehtävistä tilastot, joista käyvät ilmi seuraavat asiat:
- kuinka paljon perustasoinen yksikkö kohtaa eri kiireellisyydellä (A-D) annettuja hälytystehtäviä; tehtävien määrä koodeittain
- koodeittain listattuna, kuinka monessa tehtävässä kohtaamis- tai kuljetuskoodi on vaihtunut hälytyskoodia kiireellisemmäksi
- kuinka monessa prosentissa kiireellisiä tehtäviä perustasoinen yksikkö pyytää kohteeseen lisähoitovalmiutta (hoitoyksikkö ja/tai lääkintähelikopteri)
- puhelinkonsultaatioiden määrä
- keskimääräinen kohteessa viipymisaika ryhmiteltynä tehtäväkoodien mukaan
- saatu henkilökohtainen lisäkoulutus
- perustasoisen miehistön suoritukset toimenpiteiden lukumäärinä ja toisaalta myös hoidettuina potilaina:
- suoniyhteyksien avaaminen
- käytetty lääkitys dokumentaation perusteella
- elvytysten määrä sekä näiden potilaiden rytmi kohdattaessa (ASY, PEA, kammiovärinä, muu)
- elottoman defibrillointi
- elottoman intubaatio
Vastaava lääkäri ilmoittaa ko. tiedot sairaanhoitopiirin ensihoidosta vastaavalle lääkärille vuosittain.
Hoitotason sairaankuljetus
Hoitotason sairaankuljetustoimintaa tuottavien yksiköiden tulee yhdessä alueen tai yksikön ensihoidosta vastaavan lääkärin kanssa laatia hoitotasoisista ensihoitotehtävistä tilastot, joista käyvät ilmi seuraavat asiat:
- kuinka paljon hoitotasoisia (A, B) sekä kiireettömiä (C, D) tehtäviä hoitoyksikkö kohtaa
- tehtävien määrä koodeittain
- koodeittain listattuna, kuinka monessa tehtävässä kohtaamis- tai kuljetuskoodi on vaihtunut hälytyskoodia kiireellisemmäksi
- monessako prosentissa tehtävistä hoitoyksikkö on toiminut perustason yksikkönä, kun se ei ole ollut miehitettynä yhdellä hoitotason sairaankuljettajalla tai muuten kohdan 3.4. mukaisella miehityksellä.
- keskimääräinen kohteessa oloaika ryhmiteltynä tehtäväkoodien mukaan
- hoitotasoisen miehistön suoritukset toimenpiteiden ja hoidettujen potilaiden lukumäärinä:
- suoniyhteys
- i.v lääkitys dokumentaation perusteella
- elvytysten määrä sekä näiden potilaiden rytmi kohdattaessa (ASY, PEA, kammiovärinä, muu)
- elottoman intubaatio
- tajuttoman intubaatio
- elottoman defibrillointi
- ulkoinen tahdistus
- kardioversio
- puhelinkonsultaatioiden määrä
- saatu henkilökohtainen lisäkoulutus
.
|
