2. Hälytystoiminta

Hätäkeskuksen tehtävänä on ottaa vastaan hätäilmoituksia kaikkina vuorokauden aikoina ja hälyttää tarvittava apu, jonka hätäkeskus arvioi ilmoituksen perusteella. Hätäkeskusta varten on käytössä yleiseurooppalainen hätänumero 112. Hätäkeskuksiin tulevat meri- ja lentopelastuspalvelua koskevat hätäilmoitukset ohjataan meripelastus- tai lentopelastuskeskuksiin. Hätäkeskuksen valvontaan on myös kytketty tiettyjä hälytysalueensa automaattisia paloilmoitinlaitteistoja.

Hätäkeskusten tehtäviin kuuluu pelastustoimen hätäkeskustehtävien lisäksi sosiaali- ja terveystoimen, kuten sairaankuljetuksen, hätäkeskustehtävät. Sosiaali- ja terveystoimi käyttää hätäkeskuspalveluja myös tukemaan onnettomuuksissa tarvittavaa pelastusyhteistyötä, suuronnettomuuksissa valmius- tai lääkintäryhmien toiminnan käynnistämisessä ja sosiaalitoimen äkillisissä palvelutarpeissa.

Sairaankuljetusta koskevien ilmoitusten käsittelyssä hätäkeskuksen keskeinen tehtävä on hätätilanteessa kohdentaa paras käytettävissä oleva apu, ja lisäksi välittää kiireettömiä sairaankuljetustehtäviä. Kaikki kiireellisiksi luokitellut tehtävät tulee ohjata hätäkeskukseen. Mahdollisista yksikköihin suoraan tulleista kiireellisistä hälytyksistä on ilmoitettava välittömästi hätäkeskukseen, jotta hätäkeskuksella on kokonaiskuva tilanteesta koko ajan ja paras mahdollinen apu voidaan kohdentaa tehtävään.

Hätäkeskus on viranomainen, jonka toimivallallaan antamaa tehtäväjärjestelyä ei saa normaalioloissa muuttaa neuvottelematta hätäkeskuksen kanssa. Erityistilanteissa on lääkintäjohtajien ja vastaavien sovittava tilannekohtaisista hälyttämisjärjestelyistä hätäkeskuksen kanssa.

Hätäkeskukset ovat osa ensihoitoketjua, ja toiminnalla on tällöin kaksi tarkoitusta:

1) todellisen lääketieteellisen hätätilanteen tunnistaminen ja voimavarojen kohdistaminen oikein tehtävän kiireellisyyden mukaan;

2) vähemmän kiireellisten ja kiireettömien sairaankuljetustehtävien hoitaminen toiminnallisesti ja taloudellisesti oikein.

Hälyttämisen yhteydessä hätäkeskus tarvitsee kaiken tilanteen kiireellisyyden ja potilaan/potilaiden riskin arvioinnin kannalta olennaisen tiedon. Hätäkeskuksella ei ole yleistä velvollisuutta lähettää sairasautoa kohteeseen aina kun sitä pyydetään, vaan vaste eli ensihoito- ja kuljetustarve arvioidaan tilanteen mukaisesti.

2.2. HÄTÄKESKUSTEN OHJEISTUS

Terveyskeskuksien tulee toimittaa hätäkeskukselle ajantasainen hälytysohje (kunnittain), jonka liitteenä on sairaankuljetussopimuks(i)en yhteenveto. Tästä tulee käydä ilmi alueen sairaankuljetussopimuksen tehneet yksiköt, hälytystapa, valmiustila ja henkilöstö. Hälytysohje tehdään hätäkeskuksen ja perusterveydenhuollon yhteistyönä sairaanhoitopiirin valvonnassa ja siinä tulee olla myös alueen perusterveydenhuollon ensihoidon vastuulääkärin allekirjoitus.

2.2.1. Riskin arviointi ja vasteen määrittäminen

A -Riski (korkea riski, peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuina)

Vaste: Hälytetään

• ensiksi paikalle ehtivä yksikkö, joka voi olla
  • ensivasteyksikkö tai mikä tahansa muu lähin sairaankuljetusyksikkö (joka ei välttämättä ole alueen oma), jos se on paikalla selvästi ennen hoitotason yksikköä
    
    
• ja samanaikaisesti
  • hoitotason yksikkö
    
• ja erillisen ohjeistuksen mukaisesti
• lääkintä-/pelastushelikopteri
  
  
  

B -Riski (keskisuuri tai tuntematon riski)

Vaste: Hälytetään

• hoitotason yksikkö - ensisijaisena
  tai/ja
• lähin sairaankuljetusyksikkö (joka ei välttämättä ole alueen oma), jos se on paikalla selvästi ennen hoitotason yksikköä
  ja
• ensivasteyksikkö, jos se on paikalla selvästi ennen sairaankuljetusyksiköitä
  ja
• erillisen ohjeistuksen mukaisesti
  • lääkintä-/pelastushelikopteri
    
    
    

C -Riski (pieni riski)

Vaste: Potilas on tavoitettava (ohjevasteaika) 30 minuutissa; hälytetään

• alueen oma (perustason) sairaankuljetusyksikkö
  tai mikäli se ei ehdi ohjevasteajassa kohteeseen
• lähin ohjevasteajassa tehtävään ehtivä sairaankuljetusyksikkö
  
  
  

D -Riski (riskitön kuljetustehtävä)

Vaste: Ohjevasteaika 30 - 60 min; potilaalla päivystysluonteinen mutta ei akuutisti vakava sairaus tai vamma; hälytetään

• alueen oma (perustason) sairaankuljetusyksikkö
  tai mikäli se ei ehdi ohjevasteajassa kohteeseen
• lähin ohjevasteajassa tehtävään ehtivä sairaankuljetusyksikkö

Hätäkeskukset velvoitetaan käyttämään tehtäväkoodistoa. Kullakin hätäkeskuksella on toistaiseksi oma tehtäväkoodisto, koodistot pyritään yhtenäistämään hätäkeskusuudistuksen yhteydessä. Hoito-ohjeiden antaminen puhelimitse kuuluu hätäpuhelun käsittelyyn.

Sopimuksen tehneet sairaankuljetusyksiköt hälytetään yleisen hätänumeron 112 kautta koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kaikkina aikoina ja yksiköiden päivystyspaikoista riippumatta, jotta hätäkeskus voisi käyttää yksiköitä tarkoituksenmukaisesti. Palveluntuottajien omien suorien puhelinnumeroiden käyttö kiireellisissä tehtävissä ei ole hyväksyttävää. Kiireettömissä tapauksissa (aikatilaukset, jatko- ja siirtokuljetukset) sairaankuljetusyksikön tilaaminen voidaan tehdä suoraan hoitolaitoksesta palveluntuottajalle. Sairaankuljetusyksikön on näissä tilanteissa kuitenkin ilmoitettava heti tilauksen saatuaan hätäkeskukselle tehtävästä, jotta hätäkeskus voisi tarkoituksenmukaisesti koordinoida toimintaa ja olisi koko ajan perillä yksiköiden varausasteesta ja sijainnista.

2.2.2. Yksiköiden hälyttäminen ja hälytysalueen tilanteen seuranta

Hätäkeskuksen tulee olla jatkuvasti ajan tasalla alueellansa olevista terveyskeskuksen kanssa sairaankuljetussopimuksen tehneistä yksiköistä, niiden valmiudesta toimia hoitotasolla sekä niiden sijainnista ja tehtävävaiheista. Samoin on oltava tieto ensivasteyksiköistä. Sopimuksen tehneiden yksiköiden tulee tehdä seurannan edellyttämät ilmoitukset, jossa on tiedot yksikön valmiustilasta, toiminnasta perus- tai hoitotasolla sekä työssä olevasta sairaankuljetushenkilöstöstä.

2.2.3. Yksiköiden tehtäväilmoitukset

Kaikkien sopimuksen tehneiden ja sopimuksettomien ensivaste- ja sairaankuljetusyksiköiden tulee ilmoittaa hätäkeskukselle meneillään olevan tehtävän vaiheesta seuraavasti (tehtäväilmoitus):

• hälytetty (tehtäväkoodi ja osoite); tätä ei tarvitse tehdä jos hälyttäjä on hätäkeskus
• matkalla (matkalla kohti tehtäväosoitetta ja tehtäväkoodi)
• kohteessa (yksikkö on kohdeosoitteessa)
• potilaan luona (valmiina hoidon/tehtävän suoritukseen)
• kuljettaa (minne kuljettaa, varausaste ja kuljetuskoodi) / ei kuljetusta (joko potilasta ei kuljeteta tai kuljetetaan toisella yksiköllä)
• kuljetuskohteessa (yksikkö on kuljetuksen määränpäässä)
• valmiudessa (yksikkö on luovuttanut potilaan ja valmis seuraavaan tehtävään)
• asemalla

Yksiköiden kuljetuskoodit

Kuljetuskoodi antaa hätäkeskuksen päivystäjälle välittömästi palautteen potilaan todellisesta tilasta ja ilmoittaa yksikön varausasteen kuljetuksen aikana. Varausasteluokitus on siis omaehtoinen potilaan kuljetuksen aikaisen tilan ilmoittamisessa käytetty koodisto eroten hätäkeskuksen tehtäväannon riskiluokituksesta.

 Varausaste

A: Potilas tarvitsee välittömän siirron tai vaatii jatkuvaa hoitoa kuljetuksen aikana. Yksikköä ei voi hälyttää kuljetuksen aikana muuhun tehtävään.

B: Potilaan tila vaatii kiireellisen kuljetuksen eikä voi jäädä ilman jatkuvaa seurantaa. Joku yksikön miehistöstä voi mennä nopeasti tarkistamaan ensivasteena aivan matkan varrella olevan toisen korkea/tuntemattoman riskin potilaan. Hoitovastuuta toisesta potilaasta ei yleensä voida ottaa.

C: Potilaan tila on vakaa, vaatii seurantaa mutta ei kiireellistä kuljetusta. Hätähälytyksessä lähimpänä ollessaan sairaankuljetusyksikkö voi jättää potilaan valvottuna odottamaan kuljetusta, mikäli siihen hälytetään toinen yksikkö, ja sairaankuljetusyksikkö voidaan irrottaa tästä tehtävästä korkeariskisempään.

D: Potilaan tila on vakaa eikä vaadi seurantaa. Kuljetuksen aikana koko yksikkö on käytettävissä ensivasteyksikkönä ja kiireellisissä sairaankuljetustehtävissä, jolloin hälytysperiaatteet toiseen tehtävään ovat samat kuin C-tehtävässä.

Ei kuljetusta: Jos tehtävä ei johda kuljetukseen, ilmoitetaan hätäkeskukselle kuljetuksen peruuntumisen syy X-koodilla.

Lääkäriyksikkö: lääkäri päättää .

X-koodit:

• X-1 Potilas menehtyi ennen kuljetusta
• X-2 Potilas ei tarvinnut hoitoa ja hänet annettiin poliisin huostaan
• X-3 Kohteeseen pyydettiin muuta virka-apua (esim. kotisairaanhoitaja)
• X-4 Potilas kuljetettiin hoitoon muulla ajoneuvolla
• X-5 Potilas ei tarvinnut mitään lääketieteellisiä toimenpiteitä ja jäi kohteeseen
• X-6 Potilas kieltäytyi hoidosta
• X-7 Potilasta ei löydetty
• X-8 Potilas hoidettiin kohteessa
• X-9 Tehtävä peruuntui
• X-0 Tehtävä keskeytyi teknisestä syystä (esim. sääeste, ajoneuvon vaurio)

2.2.4. Toiminnan seuranta

Hätäkeskuksille kehitetään ATK-ohjelma, jonka tulosteina ne raportoivat kuukausittain sairaanhoitopiirin vastuulääkärille:

• tehtävien määrät ja jakautuminen kunnittain riskiluokkien (A - D) mukaan
• A- ja B- tehtävissä käytetyt vasteet kunnittain jaoteltuna hälytysten lukumäärien mukaan: ensivasteyksikkö, perustason yksikkö, hoitotason yksikkö, lääkintä-/pelastushelikopteri
• tapauskohtaisesti sairaankuljetusyksiköittäin:
  • hälytyspäivystäjän tehtäväannon riskiluokka + tehtäväkoodi
  • vastaava yksikön ilmoittama varausaste + kuljetuskoodi

2.2.5. Ensihoidon johtaminen onnettomuusalueella

Valmisteilla

2.3. HÄTÄKESKUSPÄIVYSTÄJIEN KOULUTUS

Hätäkeskuspäivystäjä on ensihoitojärjestelmän avainasemassa. Hän:

• ottaa vastaan avunpyynnön
• arvioi riskin
• hälyttää tarvittavat yksiköt ja ohjaa tarkoituksenmukaisen avun
• antaa ensiapuohjeet ja seuraa aktiivisesti tilannetta

Tehtävä edellyttää ajantasaista perehtyneisyyttä pelastustoimeen ja ensihoitoon. Kullekin hätäkeskukselle tulee nimetä vastuulääkäri, joka lääketieteellisen ohjeistuksen lisäksi huolehtii hätäkeskuspäivystäjien ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Järjestelmälliseen pitkän aikavälin koulutussuunnitelmaan tulee sisältyä määrävälein, esim. neljään osaan jaksotettu, vuosittain uusiutuva ohjelma pääsisällöltään:

• lääketieteen perusteiden opetus (hätäkeskuksen kortistojen ja kooditusten täydentäminen lääketieteellisillä taustatiedoilla)
• hätäkeskuksen toimintapalautteen selvittäminen

Sairaanhoitopiirin vastuulla on hätäkeskuspäivystäjien ammatillisen täydennyskoulutuksen yhdenmukaistaminen ja valvonta.

Hätäkeskuspäivystäjillä tulee hätäkeskusasetuksen mukaisesti olla todennettu tieto-taitotaso uusimuotoisen koulutuksen perustalta toteuttaa pelastustoimeen-, poliisitoimeen sekä sosiaali- ja terveystoimeen liittyvää tilanteenarviointia ja välittää ohjeita avunpyytäjille, sekä käynnistämään avuntarpeen edellyttämällä kiireellisyydellä tarvittavat toimenpiteet.

3. Ensihoidon monipotilastilanne- ja suuronnettomuushälytysohje VSSHP:n alueella