PÖYTÄKIRJA Nro 9 / 25.9.2003

Hallitus § 133 - 142

Asiat

133
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA SEN LAILLISUUDEN SEKÄ PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

134
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA

135
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA –SUUNNITELMA VUOSILLE 2004 - 2007

136
HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSU VUONNA 2004

137
ERITYISVELVOITTEISTA AIHEUTUVIEN MENOJEN MAKSUT VUONNA 2004

138
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LABORATORIOLIIKELAITOKSEN PERUSTAMINEN

139
ELEKTRONISEN POTILASKERTOMUKSEN (EPK) KÄYTTÖÖNOTTO KOKO SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

140
VUODEN 2002 ARVIONTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA SUORITETUT TOIMENPITEET

141
PÄÄTÖKSIÄ JA TIEDOKSIANTOJA

142
LAINAN OTTAMINEN 

Aika

25.9.2003 klo 10.00 – 12.03

Paikka

TYKSin ruokasalin kabinetti

Läsnä          

Mikko Sedig                                           puheenjohtaja
Seija Kosonen                                        varajäsen
Jukka Tamminen                                    jäsen
Reijo Aalto                                              "
Janne Aso                                               "
Riitta Eklund                                            "
Auli Guevara                                           varajäsen
Risto Jaakkola                                        jäsen
Ritva Järvi                                               "
Anneli Kivijärvi                                        "
Erkki Lahikainen                                    "
Riitta Liuksa                                            "
Risto Knuuti                                             varajäsen
Raili Suontausta                                     jäsen
Juhani Uusitalo                                       "
Leena Vähätalo                                      "
Ole Åberg                                                "
Jarmo Rasi                                             valtuuston puheenjohtaja
Jaakko Kailiala                                       valtuuston I varapuheenjohtaja
Hannele Tanner-Penttilä                        valtuuston II varapuheenjohtaja
Jari Hammarberg                                   henkilöstön edustaja, varajäsenen nimeää Akava myöh.
Aki Lindén                                               sairaanhoitopiirin johtaja esittelijänä
Risto Laalo                                              talousjohtaja
Turkka Tunturi                                         johtajaylilääkäri
Seija Paatero                                         hallintoylihoitaja
Esa Halsinaho                                        viestintäpäällikkö
Maija Mäkelä                                          sihteeri

133
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA SEN LAILLISUUDEN SEKÄ PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Perussopimuksen 16 §:n mukaan kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat.

Kutsu on hallituksen jäsenten lisäksi annettava valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille, jäsenkuntien kunnanhallituksille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöille.

Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty 18.9.2003.

Kuntalain 58 §:n 2 momentin ja 86 §:n 1 momentin mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi sekä päätösvaltaiseksi.

Päätös

Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi sekä päätösvaltaiseksi.

134
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA

Hallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla valittavaa
pöytäkirjantarkastajaa.

Päätös

Hallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi jäsen Leena Vähätalon sekä
varajäsen Risto Knuutin.

135
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSARVIO JA –SUUNNITELMA VUOSILLE 2004 - 2007

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden
Talousjohtaja Risto Laalo
Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi
Hallintoylihoitaja Seija Paatero
Tulosryhmän johtaja Heikki Korvenranta
Tulosryhmän johtaja Timo Ali-Melkkilä
Laskentasihteeri Vesa Lamminen:

Vuosien 2004 - 2007 talousarviota ja suunnitelmaa on piirin johtoryhmässä edelleen valmisteltu hallituksen 11.9.2003 tekemän raamipäätöksen jälkeen.  Käyttötaloudessa on raamin puitteissa pyritty löytämään mahdollisuuksia toteuttaa vuonna 2004 eräitä hoidon saatavuuden ja laadun kannalta välttämättömiä resurssilisäyksiä.  Tällä perusteella on TYKSin resurssimuutoslistaan tehty yhteensä 328.700 euron lisäykset, jotka ilmenevät tarkemmin liitteen 1 sivulta 211.  Lisäksi vuoden 2004 koulutusmäärärahaan on tehty 100.000 euron lisäys.

Vastaavat säästöt on aikaansaatu vähentämällä yleislääketieteen yksikköön perustettavien virkojen määrää ja apteekkiin tulevien uusien lääketyöntekijöiden virkoja yhdellä.  Lisäksi poistomenoja on vähennetty Turun kaupungille luovutettavien asuntolarakennuksen, radiumkodin ja Hämeenkadun tilojen poistoilla.  Kirurgisen sairaalan fuusiosta aiheutuvina synergiaetuina on arvioitu saatavan 235.000 euron säästöt
toimintakuluissa.

Vakka-Suomen sairaalalle edellisessä esittelyssä asetettu 368.900
euron säästötavoite synnytystoiminnan resurssiylijäämän purkamiseksi on jaettu TYKSin ja Vakka-Suomen sairaalan kesken siten, että TYKS osallistuu tavoitteeseen 255.000 eurolla.  Kuntatulojen siirtoa koskevat muutokset TYKSin ja Vakka-Suomen sairaalan kesken on tehty Vakka-Suomen kuntien tarjouksiin (sopimusluonnoksiin).

Investointisuunnitelmaan on vuodelle 2006 lisätty Salon seudun sairaalan uudisrakennushankkeeseen 2,9 milj. euroa.  Vuoden 2006 laitehankintasuunnitelmaan on lisätty TYKSiin hankittavat yhdensuunnan digitaalisen yleisangiografialaite 1,1 milj. euroa ja sydänangiografia­laitteisto 1,8 milj. euroa. Lisäksi T-sairaalan vapauttamien tilojen muutostöiden aikataulutusta on vuoden 2004 suunnitelmassa tarkistettu. Kuitenkin siten, ettei rakentamismenojen ja koko investointimenojen kokonaismäärä vuoden 2004 suunnitelmassa ole muuttunut.

Edellä selostetuilla muutoksilla tarkistettu ehdotus valtuustolle tehtäväksi esitykseksi vuoden 2004 talousarvioksi ja vuosien 2005 – 2007 suunnitelmaksi on esityslistan liitteenä:

Liite 1 § 135 (erillinen liite)                   

VUOSIEN 2004 - 2007 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

Sairaanhoitopiirin vuosien 2004-2007 talousarvion ja -suunnitelman valmistelu on edellisistä vuosista poiketen perustunut sopimusohjauksen periaatteisiin hallituksen 15.1.2003 päättämien periaatelinjausten mukaisesti.  Vuoden 2004 talousarvion menokehyksen pohja on määritelty jäsenkuntien ja niistä muodostettujen neuvottelurenkaitten kanssa käydyissä sopimusneuvotteluissa, joissa on sovittu vuoden 2004 palvelutuotannon laadusta, määristä, hinnoista ja muista ominaisuuksista.

Neuvotteluissa on kuntien näkökulmasta noussut esiin kuntien talouden tilanne ja sen heikkeneminen vuonna 2004 sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdennettujen valtionosuuksien lisääntymisestä huolimatta.  Palvelujen tuottajan eli sairaanhoitopiirin näkökulmasta on huolta neuvotteluissa kannettu piirin sairaaloiden resurssien riittävyydestä, kun otetaan huomioon mm. palvelujen kysynnän kasvu, riittävä henkilöstömitoitus, uudet kalliit hoitomuodot ja vuonna 2005 käyttöön otettava hoitotakuu.  Erityisenä resurssointikysymyksenä on vuoden 2004 talous­arvioon liittynyt T-sairaalan käyttöönoton ja tietojärjestelmäprojektien
aiheuttamat lisämenot, tulopohjan supistuminen EVO-leikkauksesta ja potilasmaksutulojen vähentymisestä johtuen sekä talousarvion laatiminen nolla-tasoon edellisvuosien alijäämäisten talousarvioiden sijaan.  Yhteisymmärrys on vallinnut yleensä siitä, että erikoissairaanhoidon laskutus jäsenkunnilta voi vuonna 2004 kasvaa yleistä kustannuskehitystä nopeammin.  Mikä kasvuprosentti voi yksittäisen kunnan tai
neuvottelurenkaan kohdalla enintään olla, on sen sijaan ollut useissa tapauksissa tiukankin keskustelun kohteena.

Neuvottelurenkaista Turun läntisten, Turun itäisten, Loimaan seudun, Salon seudun, Turunmaan ja Vakka-Suomen kanssa on päästy sopimukseen vuoden 2004 palveluiden määristä ja hinnoista.  Turun kaupungin vaatimus vuoden 2004 laskutuksen kasvuprosentista oli neuvotteluissa 5 - 6 %.  TYKSin talousarvioesitystä karsimalla ja tuloarvioita tarkistamalla on Turun vaatimusta tultu vastaan 7,0 %:iin alkuperäisen tarjouksen 9,2 % kasvusta. Turun kaupungin osalta vuoden 2004 talousarvio on laadittu tarkistetun tarjouksen perusteella (hallituksen päätös 11.9.2003).  Yhteenveto sopimusneuvottelujen tuloksista on talousarvion sivulla 116.

Sopimusneuvottelujen perusteella vuoden 2004 käyttötalouden talousarvioesitys perustuu yhteensä 298,3 milj. euron kuntalaskutustuloihin (ilman kirurgista sairaalaa).  Kuntalaskutustulojen kasvu vuoden 2003 talousarvioon on 21,7 milj. euroa  (7,9 %).  Kuntalaskutustuloista 248,9 milj. euroa on myyntituottoja jäsenkunnilta (+5,5 %), 13,1 milj. euroa kalliin hoidon tasausmaksuja (+30,2 %) ja 16,3 milj. euroa erityisvelvoitemaksuja (+30,2 %).  Jäsenkuntien laskutus on edellä mainitut yhteenlaskettuna 278,2 milj. euroa (+7,6 %).  Ulkokuntatulojen osuus on 20,1 milj. euroa (+11,5 %).

Vuoden 2004 talousarvio on laadittu em. kuntatulojen pohjalta siten, että tilikauden tuloksen osalta kaikissa piirin sairaaloissa päädytään tasapainoon lukuun ottamatta Turunmaan sairaalaa, jossa ylijäämävarojen palauttamiseksi talousarvio on laadittu 100.000 euroa alijäämäiseksi.  Kunkin sairaanhoitopiirin sairaalan talousarvio perustuu sopimusneuvottelujen perusteella määräytyneisiin kuntalaskutustuloihin.

Vuoden 2004 alusta TYKSiin fuusioitavan kirurgisen sairaalan talousarvio perustuu 14,6 milj. euron kuntalaskutustuloihin.

Laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutuksista vuoden 2004
talousarvioon on laadittu laskelmat.  Piirin sairaaloiden laboratoriopalvelujen ostot liikelaitokselta ovat yhteensä 15,2 milj. euroa.  Liikelaitostaminen ei vaikuta sairaanhoitopiirin kuntatuottoihin eikä toiminnan sitoviin nettokuluihin.  Vaikutukset näkyvät ainoastaan meno- ja tulolajien sisällä, jossa aikaisemmin omana toimintana harjoitetun laboratoriotoiminnan eri meno- ja tulolajit korvautuvat palvelujen ostolla liikelaitokselta.  Talousarviolaskelmat on laadittu tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi kolmessa tasossa siten, että niistä käyvät ilmi luvut ilman kirurgista sairaalaa ja laboratorioliikelaitosta, kirurginen sairaala mukaan
lukien ja kaikki yhdessä. 

Vuoden 2004 talousarviossa (ilman kirurgista sairaalaa ja liikelaitostamisen vaikutuksia) toimintakulut kasvavat 4,8 % ja toiminnan nettokulut 6,3 % vuoden 2003 talousarvioon verrattuna. Toiminnan nettokulujen reaalikasvu on 2,5 %, kun voimassa olevassa strategiasuunnitelmassa mahdollinen enimmäiskasvu on 3,0 %.

Vuoden 2004 talousarviossa 21,7 milj. euron kuntatulojen kasvusta palkkojen sopimuskorotuksiin ja indeksitarkistuksiin käytetään 10,6 milj. euroa, alijäämän korjaamiseen 2,6 milj. euroa, tuloarvioiden tarkistuksiin 1,4 milj. euroa ja poistojen ja rahoituskulujen kasvuun lähinnä T-sairaalasta johtuen 2,9 milj. euroa. Toimintakulujen resurssilisäyksiä voidaan tehdä nettomääräisesti 4,3 milj. euroa. Toimintakulujen resurssilisäykset kohdistuvat pääosin pakollisiin jo päätettyihin sekä ei-vaikutettavissa oleviin resurssitarpeisiin, joista T-sairaalan käyttökulut ja eräät tietojärjestelmäprojektit ovat merkittävimmät. Välittömästi hoidon laatua ja saatavuutta parantaviin kohteisiin on vuoden 2004 talousarviossa lisäpanostuksia n. 1,4 milj. euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin vuosina 2002 ja 2003. Tämä huomioon ottaen on vuosien 2005-2007 taloussuunnitelma laadittu strategiasuunnitelman mahdollistaman 3,0 % toiminnan nettokulujen reaalikasvun pohjalta tarkoituksena kohdentaa näinä vuosina panostuksia hoidon laadun ja saatavuuden parantamiseen Kansallisen terveysprojektin tavoitteet ja hoitotakuun tuomat velvoitteet huomioon ottaen.  (Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan resurssien kohdentumista vuoden 2004 talousarviossa tarkemmin.) 

Vuoden 2004 toiminnalliset tavoitteet on johdettu voimassa olevasta strategiasuunnitelmasta.

Palkkojen sopimuskorotuksiin on vuoden 2004 talousarviossa varattu 3,6 %, palvelujen ja materiaalin ostojen hintojen nousuun 2,0 % ja lääkkeiden hintojen nousuun 7,0 %.  Vuosien 2005-2007 taloussuunnitelmassa palkkojen sopimuskorotukset on laskettu vuosittain 3,5 % mukaan ja muiden toimintakulujen indeksitarkistukset 3,0 % mukaan.  Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu Kuntaliiton ja Kuntien eläkevakuutuksen ilmoittamin prosentein.

TYKSin toimitilojen pitkän aikavälin periaatteellinen ratkaisu hyväksyttiin osana vuosien 2003-2006 taloussuunnitelmaa.  Vuosien 2004-2007
investointisuunnitelma on laadittu voimassa olevan taloussuunnitelman linjausten mukaisesti.  Vuoden 2004 investointisuunnitelmassa investointimenojen loppusumma on indeksitarkistuksilla korotettuna  31,2 milj. euroa (30,2 milj. euroa voimassa olevassa taloussuunnitelmassa).

Käyttötalouden resurssilisäykset vuoden 2004 talousarviossa

Kuntien kanssa neuvotellusta 21,7 milj. euron lisätulosta kuluu palkkojen sopimuskorotuksiin ja palvelujen ja materiaalin ostojen sekä muiden toimintakulujen indeksitarkistuksiin 10,6 milj. euroa.  Alijäämän korjausta, jolla vuoden 2003 alijäämäiseen talousarvioon perustuneet palvelujen hinnat korotetaan vuoden 2004 nolla-tulokseen perustuvaan talousarvioon on kuntatuottojen kasvusta 2,6 milj. euroa.  Tulonmenetysten kompensointiin tarvitaan yhteensä 4,0 milj. euroa.  Merkittävin näistä on STM:n vuonna 2003 tekemä 1,3 milj. euron leikkaus TYKSin erityisvaltionosuuteen.  Potilasmaksutuottojen supistuminen mm. lyhentyneiden hoitojaksojen johdosta vie tulopohjasta 1,2 milj. euroa ja jononpurkuprojektin valtionavustuksen poistuminen 1,4 milj. euroa.  Tuloja arvioidaan saatavan lisää Kansallisen terveysprojektin valtionavustuksena mm. kirurgisen sairaalan fuusioon liittyen 1,1 milj. euroa ja ulkopuolisen tutkimustoiminnan tuottojen kasvuna 1,0 milj. euroa.  PET-tutkimussopimusten lisätuottona  (Amersham Health-tutkimusyhteistyö) arvioidaan saatavan 0,5 milj. euroa.  Kun kuntatulojen kasvusta vähennetään T-sairaalasta johtuva poistojen ja nettorahoituskulujen kasvu 2,9 milj. euroa, jää toimintakulujen resurssilisäyksiin käytettäväksi 4,3 milj. euroa. 

Toimintakulujen resurssilisäyksiin käytettävissä oleva raha on resurssilisäystä, jolla vasta voidaan parantaa hoidon saatavuutta ja laatua.  Vuonna 2004 merkittävä osa tästä rahoituksesta on jo tehdyillä päätöksillä sidottu T-sairaalan käyttöönottoon ja tietojärjestelmäprojekteihin.  Lisäksi vuoteen 2004 kohdistuu menonlisäyksiä, joihin ei ole voitu vaikuttaa.            

T-sairaalan käyttöönottoon liittyvät pakolliset kulut ovat 1,7 milj. euroa, joista uusiin virkoihin käytetään 244.000 euroa, lämpöön, sähköön ja veteen 760.000 euroa ja irtaimiston leasing-vuokraan 715.000 euroa.  Tietojärjestelmäprojekteihin käytetään yhteensä 1,6 milj. euroa, joista merkittävimmät ovat elektronisen potilaskertomusjärjestelmän käyttöön­ottoprojekti 0,7 milj. euroa, Oberon-potilashallintojärjestelmän käyttöönottoprojekti samoin 0,7 milj. euroa ja Marela apteekkijärjestelmä 160.000 euroa.

Vuonna 2003 kesken vuotta perustettujen virkojen kokovuotisen palkkauksen lisäkustannuksiin on talousarviossa varattu 658.000 euroa.  Kolmen uuden hengityshalvauspotilaan hoitamiseen tarvitaan 647.000 euroa.  Sähkön hinnan nousuun on varattu 831.000 euroa. Ulkopuolisella tutkimusrahoituksella toteutettavaan tutkimustoimintaan on kohdennettu 967.000 euroa, mikä vastaa tutkimustoiminnan tuottojen kasvua.  Kansallisen terveysprojektin projektirahoituksella toteutettaviin projekteihin on varattu rahoitusta 500.000 euroa.  Resurssit ovat tarpeen kansallisen terveysprojektin valtionavustusten saamiseksi, jotka on edellä otettu tulojen lisäyksenä huomioon.  Ylipaikoilla hoidettavien potilaiden määrän vähentämiseksi tarvittaviin järjestelyihin on varattu 121.000 euroa.  Talousarvioon on lisäksi otettu 420.000 euron määräraha pesulapalvelujen ostoon.  Määräraha on tähän saakka puuttunut talousarviosta.  Virkamuutoksiin on varattu 328.000 euroa.  Muut
resurssilisäykset ovat 675.000 euroa. 

Jotta edellä mainitut resurssilisäykset, joiden määrä on yhteensä 8,7 milj. euroa, voitaisiin toteuttaa vähennetään säästötoimenpiteenä Evo-leikkauksen perusteella opetus- ja tutkimustoiminnan määrärahoja 1,3 milj. eurolla. Vakka-Suomen sairaalan synnytystoiminnan resurssiylijäämän purkamisella pyritään 162.000 euron säästöön. Muita säästötoimenpiteitä toteutetaan 85.000 euron edestä.  Synergiaetuja kirurgisen sairaala fuusiosta on laskettu saatavan 235.000 euroa. Vuoden 2003 talousarvioon sisältyneet määrärahat jononpurkuprojektiin, joita ei vuonna 2004 tähän tarkoitukseen tarvita, auttavat talousarvion tasapainottamista 2,8 milj. eurolla.

Laskelman muodossa kuntatuottojen kasvun kohdentuminen eri kohteisiin voidaan esittää seuraavasti:

Talousarvion sivulla 78 on selvitys toimintakulujen resurssilisäyksistä sairaaloittain ja sivulla 91 asian mukaan järjestettynä.

Edellä mainitut muut resurssilisäykset 674.500 euroa koostuvat seuraavista kohteista:

TYKS

• Lääkehuollon uudet virat 57.600 euroa (1 lääketyöntekijä, 1 toimisto-työntekijä)
• Ylilääkärin virka perustettavaan ortopedian klinikkaan 90.100 euroa
• Kirurgian ylihoitajavajeen korjaamiseksi ylihoitajan virka 50.000 euroa
• Apulaisopettajan sivuvirka perustettavaan yleislääketieteen yksikköön 15.100 euroa
• Sisätautien poliklinikan osastosihteerin toimi 26.400 euroa
• Erikoistuva lääkäri (0,5) invasiiviseen kardiologiaan 22.500 euroa
• Kardiologian ostopalveluiden muuttaminen omaksi toiminnaksi, erikoislääkärin virka 84.600 euroa
• Sairaanhoitajan toimi lastentautien sairaanhoitajapooliin 35.000 euroa
• Erikoislääkärin virka (0,5) iho- ja sukupuolitauteihin 34.000 euroa (erikoistuvan lääkärin työpanoksen vakinaistaminen)
• Erikoislääkärin virka onkologiaan 34.000 euroa (yhden vuodeosaston erikoislääkärivastuu ja konsultaatiotoiminnan aloittaminen)
• Aivohalvausyksikön toiminnan laajentaminen väestön tarvetta vastaavaksi nykyisestä 5 paikkaisesta 8 paikkaiseksi (5 sairaanhoitajaa 1.12.2004 lukien, 1 erikoislääkäri 1.12.2004 lukien) 24.000 euroa
• Sektoreiden lääkärivajeen korjaamiseksi erikoistuva lääkäri urologiaan 1.7.2004 lukien 22.500 euroa
• Angiografialaboratorion ja kivunhoitotoiminnan järjestäminen kysyntää vastaavaksi: 1 sairaanhoitaja ja 1 osastonsihteeri 63.100 euroa
• Erikoistuva lääkäri kuvantamiskeskukseen 1.7.2004 lukien 22.500 euroa
• Anestesiatietojärjestelmän suunnittelumääräraha 12.000 euroa
• Koulutusmäärärahan korottaminen 100.000 euroa

Salon seudun sairaala

• Dialyysitoiminnan lisäys 143.500 euroa
• Eräät kehittämishankkeet 47.000 euroa
• Ostopalvelumäärärahan korottaminen 152.200 euroa
• Osastonsihteerin toimi (0,5) lasten korvatautien yksikköön ja sairaanhoitajan toimi (0,5) leikkausyksikköön 32.000 euroa

Turunmaan sairaala

• Kuulontutkimusyksiön perustaminen 88.600 euroa
• Hoitotarvikemäärärahan korottaminen 80.000 euroa
• Sijaismäärärahan lisäys 15.000 euroa

Vakka-Suomen sairaala

• Määrärahalisäykset materiaalin ja palvelujen ostoihin 48.200 euroa

Piirin yhteiset

• Potilasvakuutukseen varatun määrärahan korottaminen 96.400 euroa
• Potilasvakuutuksen vastuuvarauksen muutos -378.900 euroa

TYKSin ja Salon seudun sairaalan työnjakoon liittyvän aiesuunnitelman nettosäästövaikutus 241.000 euroa.  Muut säästöt 101.900 euroa.

Uusia virkoja vuoden 2004 talousarvioesitykseen sisältyy 34, joista 8 lääkärin virkaa, 14 tutkimus- ja hoitohenkilökunnan virkaa ja 12 muun henkilökunnan virkaa.

TYKSiin uusista viroista tulee 31.  Edellä olevaan luetteloon muista resurssilisäyksistä TYKSin uusista viroista sisältyy 20.  T-sairaalan käyttöönottoon liittyen perustetaan yhteensä 10 uutta virkaa (1 farmaseutti ja 1 lääketyöntekijä solunsalpaaja-annosvalmistukseen, 2 ammattimiestä tekniseen huoltoon, 2 vahtimestaria neuvontaan, 1 lääkintävahtimestari potilaskuljetuksiin, 2 huoltomiestä tavarankuljetuksiin ja ulkotöihin ja 1 atk-yhdyshenkilö atk-tukeen).  Lisäksi hengityshalvauspotilaiden hoitoa varten perustetaan 1 osastonhoitajan virka.

 Loimaan aluesairaalaan perustetaan Oberon-projektiin liittyen atk-yhdyshenkilön toimi.  Salon seudun sairaalaan perustetaan osastosihteerin virka (0,5) lasten korvatautien yksikköön ja sairaanhoitajan virka (0,5) leikkausyksikköön.  Turunmaan talousarvioesitykseen sisältyy atk-yhdyshenkilön toimi Oberon-projektiin liittyen.

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2004 - 2007

Strategiasuunnitelman pohjalta vuodelle 2004 asetetaan seuraavat toiminnalliset tavoitteet:

POTILAAN NÄKÖKULMA

• Sairaalainfektiot vähenevät 1 %-yksiköllä verrattuna edelliseen vuoteen.
• Korvattavat potilasvahingot vähenevät kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna.
• Potilaskyselyssä laatupoikkeamien osuus on alle 10 % (yksilöllisyys, äidinkieli, hoitopaikan valinta, ajankohdan valinta, hoitavan lääkärin valinta, osallistuminen hoitoratkaisuihin, tiedonsaanti tutkimuksista ja hoidoista).
• Alueen erikoissairaanhoidon järjestelyillä valmistaudutaan hoidon saatavuuden vähimmäisaikojen toteuttamiseen vuodesta 2005 alkaen.
• Tutkimus- ja hoitojonojen määrittely sekä jonojärjestelmä yhtenäistetään koko sairaanhoitopiirin alueella.  Jonojen määrittelyssä käytetään hyväksi kansallisesti sovittuja periaatteita.
• Erikoissairaanhoidon yöpäivystystä keskitetään.  Eräiden vaativien erikoissairaanhoidon toimenpiteiden osalta yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa lisätään.

KUNTIEN NÄKÖKULMA

• Sairaanhoitopiirin toiminnan tehokkuus säilyy vuoden 2000 tasolla suhteessa muihin yliopistosairaanhoitopiireihin.
• Sairaanhoidollisten ja muiden palveluiden tehokkuutta lisätään toimintojen uudelleen järjestelyillä ja keskittämisellä piirikohtaisiksi tulosyksiköiksi.
• Tuottavuus siten mitattuna, että drg-painotetut hoitojaksot ja avohoitokäynnit ovat tuotoksia ja henkilötyövuodet panoksia, kasvaa yhdellä prosentilla vuonna 2004.
• Kehitetään sopimusmenettelyä, jota sovelletaan vuoden 2005 suunnitteluprosessissa.
• Palvelusopimukset toteutuvat neuvottelurenkaittain +/- 2 % tarkkuudella.
• Palvelusopimusten toteutumisesta raportoidaan kuntakohtaisesti ja neuvottelurenkaittain kerran kuukaudessa.
• Tuotetaan kuntien, terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin käyttöön analyysi Varsinais-Suomen väestön sairastavuudesta ja sen kehityssuunnista.

HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA

• Laaditaan sairaanhoitopiirille henkilöstön rekrytointiohjelma.
• Henkilöstöstrategian kehittämistoimenpiteet toteutetaan.
• Uudistetaan keskitetyn koulutuksen järjestelmä strategiaa tukevaksi.
• Kehityskeskustelut kattavat 80 % henkilöstöstä.
• Uudistettu yhteistoimintasopimus otetaan käyttöön toteuttamalla aiheesta kattava koulutus.
• TYKSissä käyttöönotettua hoitoisuusluokitusta laajennetaan osavastuu-alueille.  Hoitoisuusluokitus kytketään osaksi elektronista potilaskerto-musta.  Osallistutaan kansalliseen hoitotyön vertaisarviointiprojektiin.
• Henkilöstörakenteen selvittelyä jatketaan (lääkärit) ja rakennemuutokset toteutetaan tehtyjen selvitysten (perushoitajat, mielenterveyshoitaja) mukaisesti.

PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMA

• Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ilta- ja yöpäivystys keskitetään Varsinais-Suomessa kolmeen pisteeseen (Salo, Loimaa, Uusikaupunki ja Raisio).  Turun seudulla perusterveydenhuollon yöpäivystys keskitetään yhteiseen päivystykseen.
• Jatkohoidon ja kuntoutuksen osalta luodaan yhteinen operatiivisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa molempien toimijoiden resurssien nykyistä paremman käytön.
• Suunnitellaan vuoden 2004 aikana maakunnallisen kuvantamisen ja muiden diagnostisten palveluiden toiminta.
• Laajennetaan laboratorioliikelaitoksen palveluja uusiin terveyskeskuksiin.
• Jokaisen kliinisen tulosyksikön vastuualueella rakennetaan ainakin yksi Reitit-hankkeen mukainen alueellinen hoitoketju, johon sisältyy tutkimus- ja hoitokäytäntöjen kuvaukset.  Hoitoketjujen kuvaukset julkaistaan internet-sivuilla.
• Sairaanhoitopiirin internet-sivuilla julkaistaan keskeinen asiakasinformaatio kuukausittain (hoidon saatavuus, suoritteiden raportoinnit, taloustilanne).
• Sovitaan yhteistyötahojen kanssa e-lähetteen, e-konsultaation ja e-hoitopalautteen käytännöt.
• Käynnistetään aluetietojärjestelmän valmistelu.

TALOUSNÄKÖKULMA

• Sairaanhoitopiirin talousarvio laaditaan tasapainoon vuodesta 2004.
• Investointien rahoittamisesta käynnistetään neuvottelut jäsenkuntien kanssa peruspääoman korottamisesta.
• Muuta kuin jäsenkuntamyyntiä kasvatetaan reaalisesti vähintään 3 %:lla.
• Valmistellaan DRG-pohjaista tuotteistusta ja laskutusta siten, että uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2005 alusta.
• Uudistetaan hinnoittelun perustana oleva kustannuslaskenta.
• Selvitetään tilahallinnon uudelleenjärjestämistä.
• Tehdään sopimus Turun yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa opetustoiminnan tilajärjestelyistä.
• Kalliiden tilojen ja laitteiden käytön seurantaan kehitetään menettely, jolla saadaan kuukausittain tietoa niiden käyttöasteesta.
• Laaditaan T2-sairaalan toiminnallinen suunnitelma.

UUDISTUMISEN NÄKÖKULMA

• Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteisen tutkimuspalveluyksikön toiminta tukee tutkimushankkeiden valmistelua, rahoituksen hankkimista ja sopimusten tekoa.
• Sairaanhoitopiirin suhteellinen osuus EVO-rahoituksessa kasvaa valtakunnallisella tasolla.
• Kilpailutettavan EVOn määrä lisätään 40 %:iin tiede-EVOn kokonaismäärästä ja sitä suunnataan lisääntyvästi vaikuttavuustutkimuksiin ja palvelujärjestelmätutkimukseen.  Tulosyksiköiden päätösvaltaa EVOn käytöstä lisätään.
• Reitit-hanke tukee koulutuksella hoitoketjujen jalkauttamista.  Hankkeen koulutusosioon liittyy myös johtaminen.
• Viedään päätökseen kehitysprojekti, jossa selvitetään perusteellisesti näyttöön perustuvien palvelujen osuus kaikista tuotetuista palveluista.
• Kehittämistoiminnassa käytettävät menettelyt kuvataan systemaattisesti ja niiden soveltamista tuetaan koulutuksella
• Toteutetaan TYKSin erityisvastuualueen yhteistyö- ja työnjakosuunnitelma.
• Käynnistetään hallituksen hyväksymä ympäristöohjelma.
• Hoitotyön strategian mukaisesti sidotaan hoitotyön kehittämisprojektit ja opinnäytetyöt valittuihin toimintalinjoihin.

PROSESSI- JA ORGANISAATIONÄKÖKULMA

• Avohoidon ja päiväkirurgian osuutta toiminnasta lisätään edelleen.
• Operatiivisen hoidon aloilla käynnistetään kliinisten laatujärjestelmien projektit, joissa määritellään tuotantoprosessien tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun kriteerit.  Laatujärjestelmät otetaan käyttöön vuoden 2005 loppuun mennessä.
• Toteutetaan vuonna 2003 hyväksytyn johtamiskoulutusohjelman toimenpiteet vuonna 2004.
• MD-Mirandaa käyttää 50 % TYKSin lääkäreistä.
• Osana EPK-projektia uudistetaan sairaanhoitopiirin leikkaustoiminnan suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä.  TYKSin hoitopalautteista 50 % lähetetään elektronisesti.
• Sairaanhoitopiirin erikoisalakohtaisten johtoryhmien työskentelytavat ovat vakiintuneet ja kullakin johtoryhmällä on selvää näyttöä piiritasoisesta toiminnan johtamisesta.
• Selvitetään vuoden 2004 aikana konkreettisesti kunkin aluesairaalan toiminnallinen palveluvisio vuoteen 2008.
• Turun kaupungin Kirurgisen sairaalan, Raision sairaalan ja TYKSin hallinnollinen fuusio kehitetään toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jonka yhteydessä muodostetaan Ortopedian ja traumatologian klinikka.  Kirurgiassa ja gynekologiassa saatetaan loppuun toiminnan järjestelyt, jonka seurauksena erityisosaaminen keskitetään.

Toiminnalliset tavoitteet on esitetty taulukon muodossa sivuilla 26 – 37, josta käy ilmi toimintalinjat, jota kukin tavoite toteuttaa sekä toimintalinjojen ja tavoitteiden toteuttamisen vastuuhenkilöt.

Suoritetavoitteet

Sairaanhoitopiirin sairaaloissa (ilman kirurgista sairaalaa) on vuonna 2004 tavoitteena tuottaa yhteensä 81.055 hoitojaksoa, mikä on 848 hoitojaksoa     (1,0 %) vähemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.

Hoitopäivien tavoite on 425.006 hoitopäivää, mikä on 9.454 hoitopäivää (2,2 %) vähemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.

Avohoitokäyntien tavoite on 564.097 avohoitokäyntiä.  Käyntien määrä vähenee vuoden 2003 talousarvioon verrattuna 2.358 (0,4 %).

Keskimääräiseksi hoitoajaksi arvioidaan vuonna 2004 5,2 vuorokautta, kun vuoden 2003 arvioitu keskimääräinen hoitoaika on 5,3 vuorokautta.

Vuodeosastohoidossa suoritettavien leikkaustoimenpiteiden määrä (26.127) vähenee vuoden 2003 talousarvioon verrattuna 843 toimenpiteellä (3,1 %).    Päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä (13.345 vuonna 2004) supistuu vuoden 2003 talousarvioon verrattuna 105 toimenpiteellä (0,8 %).

Suoritteiden määrän väheneminen vuoteen 2003 verrattuna aiheutuu pääosin jononpurkuprojektin loppumisesta.

Kirurgisessa sairaalassa on tavoitteena tuottaa vuonna 2004 yhteensä 5.186 hoitojaksoa, 22.000 hoitopäivää ja 21.753 avohoitokäyntiä.  Vuodeosastohoidossa tuotettuja leikkaustoimenpiteitä on tavoitteena tuottaa 4.000 ja päiväkirurgisia toimenpiteitä 2.100.  Keskimääräiseksi hoitoajaksi arvioidaan 4,2 vuorokautta.

Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta

Toiminnalliset tavoitteet on asetettu ohjeellisina.  Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen resurssien määräämissä rajoissa.  Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2004 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana.

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2004 - 2007

Vuoden 2004 käyttötalous

Toiminnan kulut                

Vuoden 2004 toimintakulut (ilman kirurgista sairaalaa ja laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutuksia) ovat talousarvioesityksen mukaan 343,6 milj. euroa.  Toimintakulut kasvavat vuoden 2003 talousarvioon verrattuna 15,7 milj. euroa (4,8 %).  Toimintakulujen kasvusta 11,5 milj. euroa (3,5 %) muodostuu palkkojen sopimuskorotuksista ja indeksitarkistuksista ja 4,3 milj. euroa (1,3 %) resurssilisäyksistä.

Palkkoihin on varattu 179,6 milj. euroa, mikä on 6,7 milj. euroa (3,9 %) enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.  Palkkamenoissa on otettu huomioon palkankorotusvarauksena 3,6 % (6,2 milj. euroa) ja resurssimuutosten vaikutuksena  0,5 milj. euroa (0,3 %).  Resurssilisäysten vähäisyys johtuu vuoden 2003 jononpurkuprojektin määrärahojen poistamisesta talousarviosta ja opetus- ja tutkimustoiminnan määrärahojen supistamisesta, joista molempien määrärahat pääosin ovat palkkamäärärahoja.

Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 27,8 % mukaan palkkamenoista ennen sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuspäivärahojen vähentämistä.  Sosiaalivakuutusmaksuihin on varattu 50,7 milj. euroa.

Palvelujen ostoihin on varattu 36,8 milj. euroa, mikä on 2,1 milj. euroa (6,0 %) enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.  Hintojen nousuvarauksena on otettu huomioon 2,0 % (695.000 euroa) ja resurssilisäyksenä 1,4 milj. euroa   (4,0 %). 

Materiaalin ostomenot ovat talousarvioesityksessä 68,4 milj. euroa, mikä on 3,2 milj. euroa (4,8 %) enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.  Apteekkitarvikkeissa on varauduttu 7,0 % ja hoito- ja muissa tarvikkeissa     2,0 % kustannustason nousuun.  Indeksitarkistukset ovat yhteensä 2,5 milj. euroa (3,8 %) ja resurssilisäykset 653.000 euroa (1,0 %).

Vuokramenoihin on varattu 5,6 milj. euroa.  Kasvu vuoden 2003 talousarvioon on 923.000 euroa  (19,7 %).  Indeksitarkistuksen osuus kasvusta on 94.000 euroa (2,0 %) ja resurssilisäyksen osuus 829.000 euroa, josta T-sairaalan irtaimiston leasing-vuokran osuus on 715.000 euroa.

Muihin toimintakuluihin on varattu 2,5 milj. euroa, mikä on 183.000 euroa     (8,0 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän.  Kasvusta 114.000 euroa aiheutuu T-sairaalan kiinteistöverosta.

Suunnitelmapoistoihin on varattu 15,7 milj. euroa.  Poistot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 2,9 milj. euroa (22,7 %).  Poistojen kasvusta 1,5 milj. euroa liittyy TYKSin T-sairaalaan.  T-sairaalarakennuksen hankintameno on poistolaskennassa 37,0 milj. euroa, josta vuosipoisto 40 vuoden poistoajalla on 925.000 euroa.  T-sairaalaan hankittujen hoitolaitteiden (2 sädehoitokiihdytintä + sädehoitosimulaattori, CT-simulaattori, TT-laite ja 2 suorakuvantalaitetta) yhteenlasketun 5,2 milj. euron hankintamenon vuosipoisto on 623.000 euroa.  Loppuosa (1,3 milj. euroa) poistojen kasvusta aiheutuu muista vuonna 2003 hankituista hoitolaitteista, joiden yhteenlaskettu hankintameno talousarvion mukaan on 8,9 milj. euroa.

Nettorahoituskulut, joiden määrä vuoden 2004 talousarviossa on 8,6 milj. euroa, kasvavat vuoden 2003 talousarvioon verrattuna 432.000 euroa.  Nettorahoituskulujen kasvu aiheutuu T-sairaalan rakentamisen rahoittamiseksi nostettujen lainojen korkokuluista. 

Toiminnan tuotot              

Muita myyntituottoja, mikä suurimpana yksittäisenä eränä pitää sisällään laboratoriotutkimusten ja kuvantamispalveluiden myyntitulot, arvioidaan saatavan 24,3 milj. euroa vuonna 2004, mikä on 0,7 milj. euroa (3,0 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän.  Kasvu aiheutuu myyntihintojen korotuksista.  Reaalista kasvua arvioon ei sisälly.

Maksutuottoja arvioidaan kertyvän 18,1 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa     (6,0 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa.  Maksutuottojen arvio perustuu vuoden 2002 toteutuneeseen tasoon, jolloin maksutuottoja saatiin 18,0 milj. euroa.  Hoitojaksojen lyheneminen on vähentänyt hoitopäivien määrää, minkä johdosta myös potilasmaksutuottojen kertymä vähenee.  Kuluvan vuoden ennuste osoittaa, ettei vuoden 2003 talousarviossa arvioitua potilasmaksutuottojen määrää tulla saavuttamaan.  Potilasmaksuasetuksen muutoksen perusteella potilasmaksuihin ei vuonna 2004 ole odotettavissa korotuksia.

Tuet ja avustustulot ovat esityksen mukaan 1,9 milj. euroa, missä on vähennystä kuluvan vuoden talousarvioon 368.000 euroa.  Tuet ja avustustulot  vähenevät vuoden 2003 talousarvioon verrattuna 1.403.000 eurolla, kun jononpurkuprojektin valtionavustusta ei vuonna 2004 saada.  Avustustulot toisaalta lisääntyvät vuonna 2004 kertyväksi arvioidulla Kansallisen terveysprojektin valtionavustusten 1.074.000 euron määrällä.

Muiden toimintatuottojen tuloarvio on 8,3 milj. euroa, jossa on kasvua vuoden 2003 talousarvioon 1,6 milj. euroa (24,2 %).  Arvio perustuu kasvaneisiin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen tuloihin, joita saadaan 966.700 euroa vuoden 2003 talousarviossa arvioitua enemmän.  Lisäksi arviossa on otettu huomioon 500.000 euroa PET-tutkimussopimusten tuottona (Amersham Health-tutkimusyhteistyö).  Hintojen korotusten vaikutuksena on otettu huomioon 240.000 euroa (3,5 %)

Ulkokuntatulojen määräksi arvioidaan 20,1 milj. euroa vuonna 2004, mikä on 2,1 milj. euroa (11,5 %) enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.  Arvion lähtökohtana on, että ulkokuntamyynti säilyy volyymiltään vuonna 2004 vuoden 2002 tasolla.  Tulojen kasvu perustuu palvelujen hintojen korotuksiin.

Erityisvaltionosuuden määräksi on arvioitu 16,9 milj. euroa, mikä on 953.000 euroa vähemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa.  Arviossa on otettu huomioon vähennyksenä Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2003 tekemä 1,3 milj. euron leikkaus erityisvaltionosuuteen.  Indeksitarkistuksena ja tutkimuspisteiden määrän kasvun vaikutuksena on otettu huomioon 357.000 euroa (2,0 %).

 Toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta

Toiminnan nettokulut vähennettynä myyntituotoilla ulkokunnilta, joka kuvaa toiminnasta aiheutuvaa maksuosuusrasitusta jäsenkunnille, ovat esityksen mukaan 288,2 milj. euroa, mikä on 16,2 milj. euroa (6,0 %) enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa. 

Tuotot jäsenkunnilta ovat esityksessä 278,2 milj. euroa.  Jäsenkuntatuotot kasvavat vuoden 2003 talousarvioon verrattuna 19,7 milj. euroa (7,6 %). Jäsenkuntatuotoista erityisvelvoitemaksun osuus on 16,3 milj. euroa ja kalliin hoidon tasausmaksun osuus 13,1 milj. euroa.  Maksuperustemuutosten johdosta molempien määrä kasvaa vuoden 2003 talousarvioon verrattuna  30,2 %.  Euroina kasvu on erityisvelvoitemaksussa 3,8 milj. euroa ja kalliin hoidon tasausmaksussa 3,0 milj. euroa.  Vuoden 2004 talousarviossa on tavoitteena nostaa näiden maksujen määrä 8 %:iin toimintatuotoista, kun vuoden 2003 talousarviossa osuus oli 6,5 %.  Erityisvelvoitemaksun korotuksen perusteena on päivystyksestä aiheutuvien kustannusten ottaminen täysimääräisesti huomioon erityisvelvoitteista aiheutuvissa kustannuksissa.  Kustannustason kohoamisesta johtuen kalliin hoidon tasauskustannusten arvioidaan nousevan n. 30 %:lla kalliin hoidon tasausrajaa (40.000 euroa) alentamatta.

Kirurgisen sairaalan fuusio ja laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutukset

Edellä esitetyt taloudelliset tavoiteluvut on esitetty vertailukelpoisuuden vuoksi ilman vuoden 2004 alusta TYKSiin fuusioitavaa kirurgista sairaalaa ja laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutuksia.

Kirurgisen sairaalan toimintakulujen määrä vuoden 2004 talousarviossa on 16,2 milj. euroa.  Poistot sairaalan hankintamenosta ja kalustosta ovat 549.000 euroa ja hankintamenon rahoittamiseksi nostettavan rahalaitoslainan korkokulut 302.000 euroa.  Toiminnan kulut ovat yhteensä 17,1 milj. euroa.  Toiminnan nettokulut muiden myyntituottojen (0,6 milj. euroa), maksutuottojen (1,8 milj. euroa) ja muiden toimintatuottojen (0,1 milj. euroa) vähentämisen jälkeen ovat 14,6 milj. euroa, mikä samalla on jäsenkunnilta (Turun kaupungilta) laskutettavien kuntatulojen määrä.  Kirurgisen sairaalan talousarviolaskelma löytyy sivulta 62 ja TYKSin talousarvioesitys kirurginen sairaala mukaan lukien sivulta 45.

Laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutukset on talousarviossa huomioitu siten, että laboratoriotoiminnan omaan toimintaan perustuvat toimintakulut ja –tuotot on eliminoitu sairaaloiden talousarvioista.  Niiden sijaan on merkitty palvelujen ostomenot perustettavalta liikelaitokselta.  Palvelujen ostomenojen määrä on yhtä suuri kuin omana toimintana tapahtuvan laboratoriotoiminnan nettokulut (15,2 milj. euroa piiritasolla).

Perustettavan laboratoriotoiminnan liikelaitoksen talousarvioraamiksi on perusteltua vahvistaa em. sairaanhoitopiirin palvelujen ostojen määrä (liikelaitoksen näkökulmasta myyntituotot sairaanhoitopiiriltä) siten täsmennettynä, että vuoden 2004 tulostavoitteeksi asetetaan nollatulos.

Valtuuston kehyspäätöksen jälkeen liikelaitoksen johtokunta päättää (raamin puitteissa) liikelaitoksen yksityiskohtaisesta vuoden 2004 talousarviosta.

Laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutuksista talousarvioesitykseen on esitetty laskelmat sivulla 64 ja sairaalakohtaiset käyttötalouden talousarvioesitykset, joissa liikelaitostamisen vaikutukset on huomioitu on esitetty sivuilla 40-59.

Käyttötalous vuosina 2005 - 2007

Vuosien 2005 - 2007 käyttötalouden suunnitelmassa on otettu huomioon toiminnan nettokulujen 3,0 % reaalikasvua vastaavat resurssimuutokset.  Vuonna 2005 toiminnan nettokulujen 3,0 % reaalikasvu on euroina 9,5 milj.  euroa, josta toimintakulujen kasvun osuus 7,2 milj. euroa ja poistojen ja rahoituskulujen kasvun osuus 2,3 milj. euroa.  Vuonna 2006 reaalikasvu on 9,7 milj. euroa, josta toimintakulujen kasvu 6,8 milj. euroa ja poistojen ja rahoituskulujen kasvu 2,9 milj. euroa.  Vuonna 2007 vastaavat luvut ovat 10,4 milj. euroa, 7,9 milj. euroa ja 2,5 milj. euroa. Suunnitelma on laadittu trendilaskelmana määrittelemättä, mihin toimintakulujen resurssimuutokset kohdistuvat.       

Ansiotason vuotuiseksi nousuksi suunnitelmakaudella 2005 - 2007 on arvioitu 3,5 % ja palvelujen ja materiaalin ostojen hintojen vuosittaiseksi nousuksi erikoissairaanhoidossa 3,0 %.  Edellä mainitut tekijät huomioon ottaen muodostuu toiminnan nettokulujen ja jäsenkuntaosuuksien vuotuiseksi nimelliskasvuksi 6,6 % vuonna 2005, 6,4 % vuonna 2006 ja 6,3 % vuonna 2007.   

Vuoden 2004 investointisuunnitelma

Vuoden 2004 investointisuunnitelma on loppusummaltaan 31,2 milj. euroa (voimassa olevassa taloussuunnitelmassa 30,2 milj. euroa) .

Rakentamiseen on vuoden 2004 suunnitelmassa varattu 15,4 milj. euroa (voimassa olevassa taloussuunnitemassa 15,1 milj. euroa).    Määrärahasta kohdistuu suuriin, yli 3,5 milj. euron perustamishankkeisiin 7,6 milj. euroa.    Tästä T-sairaalan vapauttamien tilojen muutostöihin käytetään 5,3 milj. euroa.  Loppuosan kohdistuessa ravintokeskuksen peruskorjaukseen (1,8 milj. euroa) ja TYKSin jatkorakennushankkeen suunnitteluun (0,5 milj. euroa).  Pieniin perustamishankkeisiin (yli 270.000 euron hankkeet) käytetään 2,1 milj. euroa ja muihin rakennushankkeisiin 5,7 milj. euroa. 

Laitehankintoihin käytetään yhteensä 11,9 milj. euroa (12,9 milj. euroa voimassa olevassa taloussuunnitelmassa).  Yli 270.000 euron laitehankintoihin käytetään tästä 5,8 milj. euroa.  Sairaaloittain perustamishankkeina toteutettavat laitehankinnat ovat seuraavat:

Muihin laite- ja kalustohankintoihin käytetään yhteensä 6,1 milj. euroa.

Muiden käyttöomaisuushankintojen (tietojärjestelmäinvestoinnit) suunnitelma on loppusummaltaan 3,9 milj. euroa (2,2 milj. euroa voimassa olevassa taloussuunnitelmassa).  Elektronisen potilaskertomusjärjestelmän osuus tästä on 2,3 milj. euroa.  Potilashallinnon tietojärjestelmään käytetään 0,6 milj. euroa ja leikkaustoiminnan tietojärjestelmään 0,4 milj. euroa.

Rahoitussuunnitelman mukaan vuoden 2004 investointisuunnitelma edellyttää 16,3 milj. euron lainarahoitusta.  Investointisuunnitelma sivulla 102.

Vuosien 2005 - 2007 investointisuunnitelma

Vuosien 2005 - 2007 investointimenot ovat suunnitelman mukaan yhteensä 110,8 milj. euroa.  Rakentamiseen käytetään vuosina 2005 - 2007 76,8 milj. euroa, laitehankintoihin 27,9 milj. euroa ja muihin käyttöomaisuushankintoihin (tietojärjestelmät) 6,0 milj. euroa.

Rakentamisessa suurten yli 3,5 milj. euron perustamishankkeitten osuus on 56,7 milj. euroa.  Tästä T-sairaalan vapauttamien tilojen muutostöihin käytetään 10,5 milj. euroa, T-sairaalan II-vaiheeseen 27,9 milj. euroa, ravintokeskuksen peruskorjaukseen 8,5 milj. euroa ja Salon seudun sairaalan uudisrakennushankkeeseen 9,7 milj. euroa.  Yli 270.000 euron rakentamishankkeisiin käytetään 5,0 milj. euroa ja muihin rakennushankkeisiin 15,1 milj. euroa.

Laitehankinnoista (27,9 milj. euroa) merkittävimmät ovat vuoden 2005 suunnitelmaan sisältyvä TYKSin diagnostinen PET-TT-laite 2,8 milj. euroa ja magneettikuvauslaitteen uusinta 1,5 milj. euroa, vuoden 2006 suunnitelmaan sisältyvät yhdensuunnan digitaalinen yleisangiografialaite 1,1 milj. euroa ja sydänangiografialaitteisto 1,8 milj. euroa sekä vuoden 2007 suunnitelmaan sisältyvä angiografia- ja CT-laitteisto 2,0 milj. euroa.  Muihin alle 270.000 euron laitehankintoihin käytetään 16,3 milj. euroa eli keskimäärin 5,4 milj. euroa vuodessa.

Vuoden 2005 investointimenojen loppusumma on 42,0 milj. euroa (32,6 milj. euroa voimassa olevassa taloussuunnitelmassa), vuoden 2006 investointimenot 35,0 milj. euroa (28,6 milj. euroa voimassa olevassa taloussuunnitelmassa) ja vuoden 2007 investointimenot 33,8 milj. euroa.

Vuosien 2005 – 2007 investointisuunnitelman toteuttaminen edellyttää yhteensä 60,3 milj. euron lainanottoa.  Rahoitussuunnitelman mukaan lainakertymä lyhennyksillä vähennettynä on vuoden 2007 lopussa n. 114 milj. euroa, mikä on 36 % vuoden 2007 kuntatuotoista.

Vuosina 2008 – 2014 suuriin perustamishankkeisiin käytetään yhteensä 141,3 milj. euroa.  T-sairaalan II-vaiheen osuus tästä on 44,0 milj. euroa, U-sairaalan peruskorjauksen 94,0 milj. euroa ja Salon seudun sairaalan uudisrakennuksen osuus 3,3 milj. euroa.

Palkkojen sopimuskorotukset, indeksitarkistukset ja korkoarviot

Palkkojen sopimuskorotuksiin on vuoden 2004 talousarviossa varattu kuluvan vuoden tasoon verrattuna 3,6 %.  Vuosina 2005 - 2007 ansiotason nousuksi on arvioitu 3,5 % vuodessa.

Sosiaalivakuutusmaksuihin on vuoden 2004 talousarviossa varattu keskimäärin 27,85 % palkoista.  Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu palkoista ennen sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuskorvausten vähentämistä.  Sosiaaliturvamaksua varten on varattu 4,0 %, työttömyysvakuutusmaksua varten 2,5 %, kvtel-maksua varten 20,7 % ja muihin sosiaalivakuutusmenoihin 0,7 %.  Sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksuprosentit perustuvat Kuntaliiton arvioihin.

Palkkaperusteinen kvtel-maksuprosentti on arvioitu sairaalakohtaisesti Kunnallisen eläkelaitoksen laskentaohjeen perusteella.  Muut sosiaalivakuutusmenot (tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, varhaiseläkemaksut ja vanhat eläkkeet) on arvioitu sairaalakohtaisesti todellisiin kustannuksiin perustuen.  Vuoden 2005 taloussuunnitelmassa on sosiaalivakuutusmaksuihin varattu 28,1 %, vuoden 2006 suunnitelmassa    28,3 % ja vuoden 2007 suunnitelmassa 28,5 % palkkamenoista.  (Sosiaalivakuutusmaksuprosentit sairaaloittain sivulla 205).

Erikoissairaanhoidon palvelujen ja materiaalin ostojen ja muiden toimintakulujen vuotuiseksi hintojen nousuksi on vuonna 2004 arvioitu 2,0 %.  Lääkkeiden kustannustason nousuksi kuitenkin 7,0 %.  Vuosina 2005 – 2007 on palvelujen ja materiaalin ostojen hintojen nousuksi arvioitu erikoissairaanhoidossa 3,0 % vuodessa.

Peruspääoman ja jäsenkuntalainan korkoarviona vuoden 2004 talousarviossa ja vuosien 2004-2006 suunnitelmassa on käytetty 4,0 %:a.  Peruspääoman ja jäsenkuntalainan korko määräytyvät  Euribor-koron vuosikeskiarvon (12 kk/360) perusteella. Investointien rahoittamiseksi nostettavien rahalaitoslainojen korkokantana on käytetty samoin 4,0 %:a.  Lainojen takaisinmaksuaika perustuu rahoituskoriin, jonka takaisinmaksuaika on 40 vuotta.

Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta

Vuoden 2004 talousarvio on laadittu aiemmista vuosista poiketen siten, että menokehyksen määrittelyn lähtökohtana on ollut kuntasopimus-neuvotteluissa sovittu kuntatulojen määrä.  Sairaalakohtaisten talousarvioiden laadinnan lähtökohtana on ollut sovittaa kunkin sairaalan menot siihen raamiin, jonka sairaala on sopimusneuvottelujen tuloksena saanut.  Neuvottelutuloksista on tarkoitus laatia jäsenkuntien kanssa sopimukset vuoden 2004 palvelutuotannosta.

Jotta tehdyistä sopimuksista ja neuvottelutuloksista voidaan pitää kiinni edellyttää tämä, että sairaaloiden kustannusperusteinen maksuosuusrasitus vuoden 2004 toiminnasta voidaan pitää asetetun menokehyksen rajoissa.  Sairaanhoitopiirissä käytössä ollut sitovuustasomäärittely, jossa käyttötalouden sitovuus on määritelty toiminnan nettokuluina vähennettynä ulkokuntatuotoilla, on edelleen sitovuustasomäärityksenä käyttökelpoinen koska se kuvaa toiminnasta syntyvää kustannusperusteista maksuosuus-rasitusta jäsenkunnille.

Yhtymävaltuustolle esitetään vuoden 2004 talousarvion sitovuustasoiksi:

1. Yhtymähallitukselle asetetaan valtuustoon nähden sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärä ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärä koko kuntayhtymän tasolla.  Yhtymähallituksella on oikeus päättää määrärahan siirtämisestä tulosalueelta toiselle edellyttäen, ettei toiminnan nettokulujen tai investointimenojen yhteismäärä ylity.  Lisäksi asetetaan sitovaksi tilikauden ylijäämä (alijäämä) talouden rahoitustasapainon varmistamiseksi.
2. TYKSin tulosyksiköille ja osavastuualueille asetetaan hallitukseen nähden sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärä ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärä. Mahdollisen budjettipoikkeaman ilmetessä tulee välittömästi tehdä siitä ilmoitus hallitukselle sekä samalla ehdotus poikkeaman korjaamisesta.  Yli 270.000 euron investointeihin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen.  Yli 270.000 euron investointihankkeet, mukaan lukien hankkeet, jotka rahoitetaan rahoitusleasing-sopimukseen perustuen, voidaan käynnistää vasta, kun yhtymähallitus on tehnyt asiasta erillispäätöksen. 
3. Lisäksi TYKSin tulosyksiköille ja osavastuualueille asetetaan hallitukseen nähden sitovaksi tilikauden ylijäämä (alijäämä) talouden rahoitustasapainon varmistamiseksi.
4. Projektikohtaisesti asetetaan sitoviksi vuonna 2004 aloitettavien yli 270.000 euron perustamishankkeiden investointisuunnitelmassa määritellyt kustannusarviot seuraavasti:

Käyttötalouden sitovuustaso määritellään tuloslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + korko- ja muut rahoituskulut + poistot ja arvonalentumiset  - myyntituotot ulkokunnilta - muut myyntituotot - maksutuotot - tuet ja avustukset - muut tuotot - korko- ja muut rahoitustuotot. 

Taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2004 koskien selvitys valtuustolle ja hallitukselle toimintakertomuksessa ja osavuosikatsauksissa tilikauden aikana.  Taloussuunnitelma 2005-2007 on ohjeellinen ja muodostaa suunnitelmavuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan.

KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIEN RAHOITUS VUOSINA

2004 - 2007

Käyttötalouden rahoitus

Käyttötalouden rahoittamiseksi laskutetaan vuoden 2004 talousarvioesityksen mukaan jäsenkunnilta palvelujen myyntituottoina 263,4 milj. euroa (sisältää kirurgisen sairaalan) ja ulkokunnilta 20,1 milj. euroa.  Kalliin hoidon tasausmaksuna kannetaan jäsenkunnilta 13,1 milj. euroa ja erityisvelvoitemaksuna 16,3 milj. euroa.  Vuoden 2004 talousarvioesitys on laadittu tuloksen osalta tasapainoon lukuun ottamatta Turunmaan sairaalaa, jonka talousarvioesitys on laadittu 100.000 euroa alijäämäiseksi ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille.  Käyttötalouden rahoittamiseen lainavaroin ei vuonna 2004 ole tarvetta.

Palvelujen hinnat on laskettu omakustannusperiaatteella.  Palvelujen hinnat ovat yhtäläiset sekä jäsen- että ulkokunnille.  Sairaanhoitopiirin hallitus voi tarkistaa hintoja talousarviovuoden aikana, mikäli hinnoittelun perusteena olevat kustannukset muuttuvat oleellisesti sairaanhoitopiiristä riippumattomista syistä.

Kalliin hoidon tasauksen euromääräinen raja on 40.000 euroa vuonna 2004.  Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla kalliin hoidon tasausmaksulla katetaan jäsenkunnasta kotoisin olevan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät 40.000 euroa.  Tasausjärjestelmä kattaa kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot (ESHL 50 a §).  Kalliin hoidon tasausmaksun määrä on 28,76 euroa kunnan asukasta kohti vuonna 2004.  Kalliin hoidon tasauksen piiriin otetaan vuonna 2004 Turun kaupungin omana toimintana tuottama aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito, jossa syntyneet kalliin hoidon tasaustapaukset korvataan Turun kaupungille 40.000 euron ylittävältä osalta.

Jäsenkunnilta asukaslukujen suhteessa kannettavalla erityisvelvoitemaksulla katetaan sairaaloiden erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset.

Huomioiden julkisen terveydenhuollon laajat valmius- ja päivystystehtävät on asukaslukupohjaisia maksuja korotettu vuoden 2004 talousarviossa siten, että niiden määrä nousee 8,0 %:iin toimintatuotoista (6,5 % vuoden 2003 talousarviossa).  Maksujen korotukset ovat 30,2 %.  Erityisvelvoitemaksuun on sisällytetty lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan päivystyskorvaukset täysimääräisesti.  Kustannustason noususta johtuen kalliin hoidon tasauskustannusten määrä kasvaa n. 30 %:lla.  Tästä syystä tasausraja esitetään pidettäväksi edelleen 40.000 eurossa.

Kuntalaskutuksessa siirrytään vuonna 2004 jäsenkuntien osalta malliin, jossa kuntia laskutetaan kuukausittain tasasuuruisin erin kuntasopimuksissa määritellyn vuosilaskutuksen perusteella.  Palvelujen toteutuneen käytön mukainen tasauslaskutus toteutetaan 28.2.2005 mennessä.  Vuonna 2004 ei noudateta palveluiden yli- tai alikäytön kustannusten tasausmenettelyä.  Tasasuuruisin erin tapahtuva laskutus koskee palvelusopimuksissa sovittuja palvelujen myyntituloja sekä kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksuja.  Nykymuotoisesta ennakkolaskutuksesta jäsenkunnilta maksuvalmiuden turvaamiseksi luovutaan.

Sairaanhoitopiiri laskuttaa kutakin jäsenkuntaa maksukuukautta edeltävän kalenterikuukauden 25. päivänä 1/12 osan sopimuksen loppusummasta.  Laskun eräpäivä on maksukuukauden 10. päivä ja viivästyskorko korkolain mukainen.  Nykyiseen ennakkolaskutukseen perustuvat kahden kuukauden myyntituottoja vastaavat ennakot palautetaan jäsenkunnille kahdessa erässä, joista ensimmäinen palautetaan 10.1.2004 ja toinen 10.2.2004.

Sopimusluonnos kuntien kanssa tehtävistä palvelusopimuksista on talousarvion sivulla 207.

Ulkokuntien osalta palvelujen laskutus toteutetaan kuten kuluvana vuonna.  Ulkokuntien laskut erääntyvät maksettavaksi palvelujen antokuukautta seuraavan toisen kuukauden 10. päivä.

Investointimenojen rahoitus

Investointimenot siltä osin kuin tulorahoitus ei riitä niitä kattamaan rahoitetaan lainarahoituksella.  Lainarahoitustarve on vuonna 2004 16,3 milj. euroa, ja suunnitelmakaudella 2005 – 2007 yhteensä 60,9 milj. euroa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

Esittää vuoden 2004 talousarvion ja vuosien 2005-2007 taloussuunnitelman valtuuston hyväksyttäväksi siten, että

1. vuoden 2004 käyttötalouden talousarvio (ilman kirurgista sairaalaa) perustuu 298.325.700 euron kuntatuloihin.  Tilikauden tuloksen osalta päädytään vuonna 2004 tasapainoon kaikissa piirin sairaaloissa lukuun ottamatta Turunmaan sairaalaa, jossa ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille, talousarvio laaditaan 100.000 euroa alijäämäiseksi.  Kuntatuloista 248.860.500 euroa on myyntituottoja jäsenkunnilta, 13.124.600 euroa kalliin hoidon tasausmaksuja ja 16.255.800 euroa erityisvelvoitemaksuja.  Ulkokuntatulojen osuus on 20.084.800 euroa. 
2. Vuoden 2004 alusta TYKSiin fuusioitavan kirurgisen sairaalan talousarvio vuodelle 2004 perustuu 14.577.600 euron kuntatuloihin, mikä määrä vastaa kirurgisen sairaalan arvioituja vuoden 2004 nettomenoja.  Kirurgisen sairaalan talousarvio yhdistetään sairaanhoitopiirin vuoden 2004 talousarvioon.
3. Vuoden 2004 alusta perustettavan laboratoriotoiminnan liikelaitoksen vaikutukset otetaan vuoden  2004 talousarviossa huomioon eliminoimalla laboratoriotoiminnan omaan toimintaan perustuvat toimintakulut ja –tuotot sairaaloiden talousarvioista  ja merkitsemällä niiden sijaan palvelujen ostomenot perustettavalta liikelaitokselta.  Palvelujen ostomenojen määrä 15.134.200 euroa asetetaan laboratoriotoiminnan liikelaitoksen vuoden 2004 talousarvioraamiksi siten täsmennettynä, että toiminnan tavoitteena on nollatulos vuonna 2004.
4. Vuoden 2004 investointisuunnitelman loppusumma on 31.186.000 euroa.
5. Vuoden 2004 talousarvion sitovuustasoiksi asetetaan edellä talousarvioesityksessä mainitut sitovuustasot.  Sitovuustasoja laskettaessa otetaan huomioon vuoden 2004 alusta TYKSiin fuusioitava kirurginen sairaala ja laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutukset.  Raision aluesairaala (osavastuualue) sisältyy Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
6. Investointimenoja voidaan vuonna 2004 rahoittaa rahalaitoslainalla siltä osin kuin tulorahoitus ei riitä niitä kattamaan yhteensä 16,3 milj. eurolla.
7. Vuosien 2005 - 2007 suunnitelma on ohjeellinen ja muodostaa näiden vuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan.

 - - -

Kokouksessa jaettiin täydennystä liitteenä 1 § 135 jaettuun 
talousarvioon ja –suunnitelmaan:

Liite 2 § 135

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén esitteli talousarvioehdotusta tähän pöytäkirjaan liitettävien kalvojen pohjalta:

Liite 3 § 135

Sairaanhoitopiirin johtaja ilmoitti muuttavansa liitteenä 1 §:ssä 135
jaettua esitystään investointisuunnitelman osalta (sivut 102 ja 103)
seuraavasti:

• Salon uudisrakennus 1A:n kohdalle merkitään 150.000 euroa
  vuodelle 2004 ja vastaavasti vuodelle 2005 850.000 euroa.
• TYKSin ravintokeskuksen ja talousrakennuksen peruskorjaukseen merkitään vuodelle 2004  800.000 euroa ja vuodelle 2006  4.500.000 euroa.
• Pysäköintirakennuksen korottamiseen merkitään vuodelle 2004 2.500.000 euroa ja vuodelle 2005  500.000 euroa.

Asiasta käydyssä keskustelussa esitti hallituksen jäsen Jukka Tamminen, että henkilöstöjärjestöjen toivomuksesta lisättäisiin perus­tettaviin virkoihin palkkasihteerin virka. Tamminen esitti lisäksi, että pysäköintirakennuksen korottamismääräraha poistettaisiin ja sen tilalle otettaisiin vuodelle 2006 merkitty A-sairaalan 1. kerroksen muutostyö sekä, että ravintokeskuksen peruskorjaus pidettäisiin investointisuunnitelmassa alkuperäisen esityksen mukaisesti. Suontausta kannatti Tammisen esitystä.

Tammisen esityksen pohjalta hallitus päätti yksimielisesti, että
henkilöstöhallinnon kehittämiseen varataan vuodelle 2004  35.000
euroa.

- - -

Muilta osin, koska asiassa oli tehty esittelijän päätösesityksestä
poikkeava kannatettu päätösesitys, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys siltä osin, kuin Jukka Tamminen Raili Suontaustan kannattamana esitti muutoksia esittelijän päätösesitykseen. Puheenjohtaja teki seuraavan päätösesityksen:

Ne, jotka kannattavat sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin esitystä asiassa äänestävät ”jaa” sekä ne, jotka kannattavat Tammisen
Suontaustan kannattamana tekemää päätösesitystä, äänestävät ”ei”.

Hallitus hyväksyi puheenjohtajan tekemän äänestysesityksen.

Asiasta suoritetussa äänestyksessä äänestivät ”jaa” puheenjohtaja
Sedig sekä jäsenet Aalto, Aso, Eklund, Jaakkola, Järvi, Kivijärvi, Lahikainen, Liuksa, Uusitalo, Vähätalo, Åberg sekä varajäsenet Guevara,

Kosonen ja Knuuti. ”Ei” äänestivät puolestaan jäsenet Tamminen ja Suontausta.

Puheenjohtaja totesi hallituksen näin ollen äänin 15 – 2 hyväksyneen sairaanhoitopiirin johtajan esityksen.

Puheenjohtaja totesi, että hallituksen päätökseksi muodostui näin ollen seuraava:

Päätös

1. Vuoden 2004 käyttötalouden talousarvio (ilman kirurgista sairaalaa) perustuu 298.325.700 euron kuntatuloihin.  Tilikauden tuloksen osalta päädytään vuonna 2004 tasapainoon kaikissa piirin sairaaloissa lukuun ottamatta Turunmaan sairaalaa, jossa ylijäämävarojen palauttamiseksi jäsenkunnille, talousarvio laaditaan 100.000 euroa alijäämäiseksi.  Kuntatuloista 248.860.500 euroa on myyntituottoja jäsenkunnilta, 13.124.600 euroa kalliin hoidon tasausmaksuja ja 16.255.800 euroa erityisvelvoitemaksuja. Ulkokuntatulojen osuus on 20.084.800 euroa.
2. Vuoden 2004 alusta TYKSiin fuusioitavan kirurgisen sairaalan talousarvio vuodelle 2004 perustuu 14.577.600 euron kuntatuloihin, mikä määrä vastaa kirurgisen sairaalan arvioituja vuoden 2004 nettomenoja.  Kirurgisen sairaalan talousarvio yhdistetään sairaanhoitopiirin vuoden 2004 talousarvioon.
3. Vuoden 2004 alusta perustettavan laboratoriotoiminnan liikelaitoksen vaikutukset otetaan vuoden  2004 talousarviossa huomioon eliminoimalla laboratoriotoiminnan omaan toimintaan perustuvat toimintakulut ja –tuotot sairaaloiden talousarvioista  ja merkitsemällä niiden sijaan palvelujen ostomenot perustettavalta liikelaitokselta.  Palvelujen ostomenojen määrä 15.134.200 euroa asetetaan laboratoriotoiminnan liikelaitoksen vuoden 2004 talousarvioraamiksi siten täsmennettynä, että toiminnan tavoitteena on nollatulos vuonna 2004.
4. Vuoden 2004 investointisuunnitelma sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemän muutetun esityksen mukaisesti, eli että investointisuunnitelman loppusumma on 32.836.000 euroa.
5. Vuoden 2004 talousarvion sitovuustasoiksi asetetaan edellä talousarvioesityksessä mainitut sitovuustasot.  Sitovuustasoja laskettaessa otetaan huomioon vuoden 2004 alusta TYKSiin fuusioitava kirurginen sairaala ja laboratoriotoiminnan liikelaitostamisen vaikutukset. Raision aluesairaala (osavastuualue) sisältyy Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
6. Investointimenoja voidaan vuonna 2004 rahoittaa rahalaitoslainalla siltä osin kuin tulorahoitus ei riitä niitä kattamaan yhteensä 16,3 milj. eurolla, ottaen huomioon 4. kohdan osalta kokouksessa päätetyt muutokset.
7. Vuosien 2005 - 2007 suunnitelma on ohjeellinen ja muodostaa näiden vuosien talousarviosuunnittelun lähtökohdan.
8. Henkilöstöhallinnon kehittämiseen vuonna 2004 varataan lisäksi 35.000 euroa.

136
HOITOKUSTANNUSTEN TASAUKSEN MAKSU VUONNA 2004

Laskentasihteeri Vesa Lamminen:

Perussopimuksen 29 §:n mukaan yksittäisen potilaan saman sairauden hoidosta kalenterivuoden aikana aiheutuneet kustannukset, jotka ylittävät valtuuston vuosittain määräämän euromääräisen rajan, katetaan jäsenkunnilta asukasta kohti kannettavalla maksulla. Kustannuksissa otetaan huomioon sekä kuntayhtymän omissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu hoito että kuntayhtymän ulkopuolisissa sairaaloissa tai toimintayksiköissä annettu kuntayhtymän niille korvaama hoito. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä euromääräiseksi rajaksi on vuodeksi 2003 vahvistettu 40.000 euroa, mitä esitetään myös vuoden 2004 kalliin hoidon tasausrajaksi. Vuoden 2004 talousarvioesityksessä kalliin hoidon tasausmaksuksi esitetään yhteensä 13.124.600 euroa. Sairaalakohtainen erittely kalliin hoidon tasauksesta aiheutuvista kustannuksista (tasaushyvityksistä jäsenkunnille) on liitteenä:

Liite 1 § 136

Vuoden 2003 talousarviossa kalliin hoidon tasausmaksun määrä on 10.079.600 euroa. Vuoden 2004 maksu nousee kuluvaan vuoteen verrattuna 3.045.000 euroa (30,2%). Kustannustason nousun johdosta kalliin hoidon tasauksesta aiheutuvat tasaushyvitykset jäsenkunnille lisääntyvät mainitulla määrällä, vaikka tasausraja pidetään ennallaan. 40.000 eurossa.

Sairaanhoitopiirin jäsenkunnista Turun kaupunki huolehtii itse aikuispsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Koska kalliin hoidon tasausmaksu kannetaan jäsenkunnilta asukasluvun mukaisessa suhteessa on perusteltua, että Turun hoitama aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito luetaan kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin. Tämän johdosta valtuustolle esitetään, että vuodesta 2004 lukien sairaanhoitopiiri maksaa Turun kaupungille korvauksen sen aikuispsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa syntyvistä kalliin hoidon tasaustapauksista 40.000 euron ylittävältä osalta. (Vuonna 2003 Turun kaupunki vapautettiin kalliin hoidon tasausmaksusta aikuispsykiatrian osalta.)

Tasauksen maksaminen aikuispsykiatrisesta erikoissairaanhoidosta Turun kaupungille on otettu vuoden 2004 talousarviossa huomioon.
Arvioitu tasauskustannusten määrä on 850.000 euroa.

Kalliin hoidon tasausmaksu jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen (1.1.2003) mukaisessa suhteessa. Asukasta kohti tasausmaksun määrä on vuoden 2004 talousarvioesityksen mukaan 28,76 euroa. Hoitokustannusten tasausmaksu vahvistetaan lopullisena tilinpäätöksessä todellisten kustannusten mukaisena.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että

1. kalliin hoidon tasauksen euromääräiseksi rajaksi vuodelle 2004 vahvistetaan 40.000 euroa, sekä että
2. kalliin hoidon tasausmaksun talousarviovaraukseksi vuodelle 2004 vahvistetaan 13.124.600 euroa siten, että kalliin hoidon tasausmaksu on 28,76 euroa asukasta kohti.
3. Vuonna 2004 sairaanhoitopiiri maksaa Turun kaupungille korvauksen sen aikuispsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa syntyvistä kalliin hoidon tasaustapauksista 40.000 euron potilaskohtaisten kustannusten ylittävältä osalta.

Päätös        

Hyväksyttiin esittelijän päätösesitys.

137
ERITYISVELVOITTEISTA AIHEUTUVIEN MENOJEN MAKSUT VUONNA 2004

Laskentasihteeri Vesa Lamminen:

Perussopimuksen 28 §:n mukaan sairaanhoitopiirille määrätyistä tai annetuista erityisvelvoitteista aiheutuvat menot katetaan maksulla, joka peritään jäsenkunnilta niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Valtuusto päättää vuosittain ne erät, jotka sisällytetään asukaslukupohjaiseen maksuun sekä maksun suuruuden. Vuoden 2004 talous­arvioesitykseen sisältyvä erityisvelvoitemaksun perusteena olevista kustannuksista on erittely esityslistan liitteenä.

Liite 1 § 137

Talousarvioesityksen mukaan erityisvelvoitteista aiheutuvat maksut jäsenkunnille ovat yhteensä 16.255.800 euroa. Vuonna 2003 vastaava menoerä on yhteensä 12.484.300 euroa. Erityisvelvoitemaksun kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna on 3.771.500 euroa (30,2 %). Maksun korotus aiheutuu lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan päivystyskorvausten täysimääräisestä huomioon ottamisesta maksun perusteena olevissa kustannuksissa. Erityisvelvoitemaksu jaetaan jäsenkuntien kesken asukaslukujen 1.1.2003 mukaisessa suhteessa. Asukasta kohti erityisvelvoitemaksun määrä vuoden 2004 talousarvioesityksessä on 35,62 euroa. Erityisvelvoitteista aiheutuva maksu on talousarvion mukaan määräytyvä lopullinen maksu eikä sitä tilinpäätöksessä tarkisteta.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää

1. hyväksyä erityisvelvoitteista aiheutuviksi kustannuksiksi 16.255.800 euroa vuonna 2004 liitteen 1 § 137 mukaisesti sekä
2. vahvistaa jäsenkunnilta asukasta kohti perittäväksi maksuosuudeksi erityisvelvoitteiden kattamiseksi vuonna 2004 35,62 euroa.

Päätös        

Hyväksyttiin esittelijän päätösesitys.

138
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LABORATORIOLIIKELAITOKSEN PERUSTAMINEN

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén:

Sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli kokouksessaan 12.6.2003 § 93
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen muodostamista ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen perusteluina esitettiin vielä sellaisten neuvottelujen käymistä, joissa aluesairaalat saadaan myötämielisemmiksi suunnitellulle maakunnalliselle laboratorioliikelaitokselle.

TYKS-laboratoriot –tulosyksikön johtajan Ilkka Monosen johdolla
pidettiin 13.6.2003 TYKS-laboratorioiden ja aluesairaaloiden laboratorioiden yhteinen neuvottelu. Samanlainen neuvottelu pidettiin 1.9.2003 ja sen pöytäkirja oli liitteenä.

Liite 1 § 131

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén ja tulosyksikön johtaja Ilkka Mononen järjestivät 18.6.2003 Paimion sairaalan luentosalissa keskustelu-tilaisuuden, joka oli suunnattu kaikkien laboratorioiden henkilöstölle. Osanotto oli runsasta ja keskustelu vilkasta. Osavastuualueiden johtokuntien jäsenille järjestetään vastaava tilaisuus 9.9.2003. Sairaanhoitopiirin johtajan 27.5.2003 asettama laboratorioliikelaitoksen henkilöstötyöryhmän loppuraportti valmistui 29.8.2003. Se sisältää selvityksiä moniin henkilöstöä askarruttaneisiin kysymyksiin. Raportti oli liitteenä.

Liite 2 § 131

Henkilöstötyöryhmä tarkasteli asioita korostetusti henkilöstön näkökulmasta, mikä ei ole aivan sama asia kuin liiketoimintaa harjoittavan yksikön muodostaminen omistajan eli kuntayhtymän näkökulmasta. Toisaalta henkilöstötyöryhmä antoi lukuisia selventäviä kannanottoja kysymyksiin, jotka henkilöstöä olivat askarruttaneet. Varsinaisista ehdotuksista, joita ei raportissa ole numeroitu, todettakoon seuraavaa:

Työnantaja ja työsuhteet. Ehdotus sairaanhoitopiirin hallinto- ja virkasäännön noudattamisesta on itsestään selvä, koska liikelaitos on osa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota, mikä mainitaan erikseen johtosääntöehdotuksessa.

Henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Viitataan edelliseen. Toisaalta liikelaitos joutunee perustamaan virkoja tai toimia, joita ei ole vielä määritelty sairaanhoitopiirissä kelpoisuusvaatimuksia.

Virkoihin ja toimiin nimittäminen. Tätä ehdotusta ei tulisi sisällyttää johtosääntöön, koska toimitusjohtajalla on tulosvastuu liikelaitoksesta ja se ei voi toteutua, jos virkoihin ja toimiin nimittäminen on järjestetty johtosäännössä siten, että hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa henkilöstön valintoihin. Käytännössä tullaan asia järjestämään siten, että hoitohenkilöstön esimiehenä toimii ylihoitaja, mutta henkilöstövalintojen osalta tätä ei tulisi sisällyttää johtosääntöön.

Palkkapolitiikka. Ehdotus sulkee pois sen, että liikelaitoksessa voitaisi noudattaa parempaa palkkapolitiikkaa kuin sairaanhoitopiirissä muutoin. Ehdotus, että palkkaneuvottelut käydään osana sairaanhoitopiirin palkkaneuvotteluja, on kannatettava ehdotus, kunhan huomioidaan liikelaitoksen astetta suurempi toiminnallinen itsenäisyys.

Henkilöstöpalvelut. Mainitut henkilöstöedut turvataan luonnollisesti liikelaitoksen henkilöstölle. Sen sijaan ei pitäisi rajata eri palvelujen järjestämisvaihtoehtoja siten, että liikelaitoksella ei voisi olla paremmin toimivia henkilöstö- ja tukipalveluita.

Koulutus. Henkilöstön riittävän koulutuksen turvaaminen tulee olemaan liikelaitoksen menestymisen edellytys.

Muut ehdotukset. Näistä todettakoon, että johtokunnan jäsenten rajaaminen etukäteen siten, että eri alueilla, opetuksella ja tutkimuksella jne. on omat kiintiönsä, ei ole mahdollista kun kyseessä on suppeajäseninen johtokunta. Valinnan suorittaa sairaanhoitopiirin valtuusto ja voidaan vahvasti olettaa, että jäseniä tulee valittavaksi maakunnan eri osista. Muut ehdotukset ovat toteuttamiskelpoisia, mutta ns. operatiivisia käytännön asioita, joissa ei toisaalta pitäisi liian pitkälle sitoa tulevan liikelaitoksen käsiä jo ennen sen perustamista.

Johtosääntö esiteltiin hallituksen hyväksyttäväksi siinä muodossa kuin se oli esitettynä 12.6.2003 kokouksessa. Ehdotus oli liitteenä.

Liite 3 § 131

Muutos 12.6.2003 esillä olleeseen päätösehdotukseen oli se, että hallitukselle esitettiin erillisen liikelaitoksen toimitusjohtajan viran perustamista, joka tulee julkisesti haettavaksi.

Laboratorioliikelaitoksen toiminnallisista tavoitteista ja taloudellisesta tulostavoitteesta päättäminen sisältyvät sairaanhoitopiirin talousarvioehdotukseen, joka käsitellään hallituksen kokouksessa 25.9.2003.

Asian 12.6.2003 esittely kokonaisuudessaan oli seuraava:

"Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin terveystoimen välisessä TYKSin ja Turun yhdistetyn laboratorion seurantaneuvottelussa 16.3.2001 annettiin ylilääkäri Ilkka Monoselle tehtäväksi selvittää laboratoriotoiminnan järjestämiseen kunnallisena liikelaitoksena liittyviä näkökohtia. Selvitys valmistui sovitussa aikataulussa 31.8.2001. Se esiteltiin sairaanhoitopiirin strategiaryhmälle marraskuussa 2001, jaettiin hallitukselle 7.12.2001 ja esiteltiin hallituksen kokouksessa 8.1.2002 §:n 5 kohdalla. Seuraavan kerran asiaa käsiteltiin hallituksessa 12.6.2002 §:n 101 kohdalla. Tuolloin tehdyn päätöksen mukaan hallitus päätti käynnistää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näytekohtaiset laboratoriotoiminnot sisältävän kunnallisen liikelaitoksen suunnittelun ja antoi ylilääkäri Ilkka Monoselle tehtäväksi tähän liittyvien toimenpiteiden selvittämisen, ehdotusten laadinnan ja suunnittelutyön johtamisen siten, että liikelaitos voisi aloittaa toimintansa 1.1.2004. Asian tuolloin tapahtuneessa esittelyssä hallitukselle on selkeästi ilmaistu, että tavoitteena on maakunnallinen laboratoriokokonaisuus, joka toimisi kunnallisena liikelaitoksena. Esittelyssä todetaan: ”Alueellisella liikelaitosmuotoisella laboratoriolla olisi saavutettavissa selkeitä etuja laboratorio- palvelujen koordinoidussa järjestämisessä koko piirin alueella sekä toiminnan laadun että kokonaiskustannusten osalta. Yhtenäinen laboratorio-organisaatio kykenisi parhaiten koordinoimaan laboratoriopalvelujen yhtenäistämistä, investointeja ja vastaamaan uhkaavaan työvoimapulaan ja kustannusten nousuun. Alueellisesti toimivan kunnallisen liikelaitoksen eräs keskeisiä kehittämiskohtia olisi alueellisen palvelu- ja laboratoriotietojärjestelmän kehittäminen ja näin ollen alueellisen laboratorion liikelaitoksen toteuttamiseen on haettavissa kansallisen terveysprojektin hankerahoitusta, jota sosiaali- ja terveysministeriön on tarkoitus jakaa."

9.4.2002 julkistettu kansallisen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisen projektin loppuraportti ja sen pohjalta laadittu valtioneuvoston periaatepäätös 11.4.2002 painottavat lääketieteellisten tukipalveluiden keskeisyyttä maan terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamisessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan: ”Laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin muodostamiin yksiköihin, kunnallisten liikelaitosten hyväksikäyttöön ja hyödynnetään uusinta tietotekniikkaa.” Tähän yhteyteen on liitetty kansallisen terveysprojektin selvitysmiesraportista liikelaitos- ja yhtiömallien soveltamista terveydenhuollon palvelutuotannossa koskeva kohta.

Laboratorioliikelaitoksen valmistelu sairaanhoitopiirin luottamusmieshallinnossa keväällä 2003 on edennyt siten, että asia käsiteltiin 14.1.2003 sairaanhoitopiirin hallituksen strategiaryhmässä, 20.2.2003 sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston välisessä yhteistyöryhmässä, 8.4.2003 sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnassa ja 24.4.2003 sairaanhoitopiirin hallituksessa. Hallitus päätti viimeksi mainitussa kokouksessa pyytää asiaan liittyvästä laajasta asiakirja­kokonaisuudesta, johon sisältyivät mm. kunnallisen liikelaitoksen muodostamissuunnitelma ja johtosääntöehdotus, osavastuu­alueiden johtokuntien ja yhteistyötoimikuntien lausunnot siten, että ne olivat käytettävissä käsiteltäessä asiaa hallituksen kokouksessa 12.6.2003.

Asian virkamiesvalmistelutyöstä on vastannut sairaanhoitopiirin johtajan antamien ohjeiden mukaisesti ylilääkäri Ilkka Mononen, jolla on ollut apunaan laboratorion liikelaitostyöryhmä, johon ovat kuuluneet Monosen ohella ylihoitaja Marjut Halkola, ylihoitaja Hanna Mäkilä, ylikemisti Kari Mattila, ylilääkäri Kari Ivaska, hallinnollinen osastonylilääkäri Päivi Ylikangas, osastonylilääkäri Allan Rajamäki ja ylilääkäri Olli Meurmann. Mainittu liike­laito­styöryhmä on asettanut alatyöryhmän valmistelemaan henkilöstöasioita. Sen kokoonkutsujana on toiminut ylihoitaja Marjut Halkola ja jäseninä sairaalakemisti Maija Aalto, erikoislääkäri Maija Raitakari (sittemmin erikoislääkäri Tarja-Terttu Pelliniemi), välinehuoltaja Riitta Jokela, osastosihteeri Miia Hämäläinen, laboratoriohoitaja Anja Karesto ja osastonhoitaja Liisa Levänen. Henkilökunnan eri ammattiryhmät ovat itse valinneet edustajansa tähän ryhmään. Aluesairaalat eivät pyynnöstä huolimatta ole nimenneet edustajiaan mainittuun työryhmään sillä perusteella, että ne ovat jääneet ensin odottamaan hallituksen päätöstä aluesairaaloiden liittämisestä liikelaitokseen.

Ylilääkäri Ilkka Monosen vuonna 2001 laatima liikelaitosraportti on jaettu jo tuolloin kaikille laboratorion osastoille ja kaikille muille halukkaille. Tiedotustilaisuuksia liikelaitosasiasta on pidetty koko laboratorion henkilökunnalle 2 kpl. Asia on toistuvasti ollut esillä laboratorion johtoryhmässä, jossa on henkilökunnan edustaja. Laboratorion ns. tiistain hallintopalaverissa asia on toistuvasti ollut esillä. TYKSin sairaanhoidollisten palvelutoimintojen yhteisessä YT-toimikunnassa asiaa on käsitelty 12.11.2002 ja 8.4.2003. Aluesairaaloiden laboratorioiden edustajille on 28.3.2003 järjestetty asiasta neuvottelutilaisuus.

Aluesairaaloiden edustajat eivät kuitenkaan olleet halukkaita jatkotapaamiseen ennen lopullisen päätöksen tekemistä aluesairaaloiden laboratorioiden liittämisestä perustettavaan kunnalliseen liikelaitokseen.

Seuraava kokous aluesairaaloiden edustajien kanssa sovittiin pidettäväksi 13.6.2003 eli hallituksen kokouksen jälkeisenä päivänä. Ylilääkäri Ilkka Mononen on pitänyt esitelmät laboratorioliike­laitoksesta aluesairaaloissa seuraavasti: Salon seudun johtokunta/helmikuu 2002 ja 28.3.2003, Loimaa 9.4.2003, Vakka-Suomi 2.5.2003 ja Turunmaa 9.5.2003.

Myös sairaanhoitopiirin johtaja ja muut sairaanhoitopiirin johtavat viranhaltijat ovat omalta osaltaan käsitelleet laboratorion liikelaitoskysymystä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden ja hallintoelinten kokouksissa ja sidosryhmien kanssa. Ylihoitaja Halkolan johdolla liikelaitoskysymyksiä on käsitelty hoitohenkilökunnan keskuudessa ja mm. laboratorion osaston­hoitajakokouksessa. Lukuisiin kirjallisiin kysymyksiin on vastattu sekä sähköisessä että paperimuodossa. Helmikuusta 2003 lähtien henkilökunnalle on avattu sähköpostitiedustelukanava ylihoitaja Hanna Mäkilän sähköpostiosoitteessa saatteella: ”Kysy mitä vain liikelaitoksesta”.

Toukokuun 2003 aikana on toteutettu osavastuualueiden johtokuntien ja osavastuualueiden yhteistyötoimikuntien laaja kuuleminen liikelaitosasiassa, kuten hallituksen päätös 24.4.2003 edellytti. Koko sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta käsittelee asiaa toisen kerran 4.6.2003. Pöytäkirjanote käsittelystä liitetään asian tämän esittelyn yhteyteen. Sairaanhoitopiirin johtaja on 27.5.2003 nimennyt työ-  ryhmän selvittämään erityisesti laboratorion liikelaitoksen merkitystä ja vaikutusta henkilökuntaan. Työryhmän jäseninä ovat aiemmin lueteltujen laboratorion henkilöstötyöryhmän jäsenten lisäksi koordinoivat pääluottamusmiehet Tiina Backman/Akava, Mirja Hovirinta/TNJ ja Sirkka Välimaa/Kunta-alan Unioni sekä henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen. Lisäksi osavastuualueiden laboratorioyksiköitä on pyydetty nimeämään henkilöstön edustajat (yksi edustaja /osavastuualue) työryhmään. Työryhmän koollekutsujana toimii ylihoitaja Marjut Halkola ja sihteerin työryhmä valitsee keskuudestaan.

Osavastuualueiden johtokuntien lausunnot jaetaan liitteenä. Niiden sisällöstä ilmenee, että aluesairaaloiden laboratorioita ei haluttaisi liittää muodostettavaan kunnalliseen laboratorioliikelaitokseen, mutta niille haluttaisiin myöhemmin mahdollisuus liittyä siihen. Loimaan osavastuualueen ja Salon seudun osavastuualueen johtokuntien kannanotot ovat sanamuodoiltaan hyvin samanlaiset. Raision osavastuualueen johtokunta hyväksyy liikelaitossuunnitelman, onhan Raision sairaalan laboratorio jo vuoden 2003 alusta lähtien ollut osa TYKS-laboratoriota. Vakka-Suomen osavastuualueen johtokunnan lausunnossa kielteistä kantaa perustellaan laajasti.

Turunmaan osavastuualueen johtokunnan lausunto poikkeaa edellä mainituista siinä, että siinä käsitellään konkreettisia laboratorio­liikelaitokseen liittyviä ongelmakysymyksiä: kliinisen fysiologian palveluita, palveluiden kielellistä näkökulmaa ja Turunmaan sairaalan näytteenoton sijainnin (keskellä Turun kaupunkia) mahdollisesti aiheuttamia ongelmia.

Sairaanhoitopiirin hallituksen käsitellessä otsikkoasiaa 24.4.2003 tiedusteltiin, miten koulutus ja tutkimus tullaan hoitamaan kunnallisen liikelaitoksen yhteydessä. Asian johdosta on ylilääkäri Ilkka Mononen antanut lausunnon.

Hallituksen edellisen käsittelyn jälkeen on Vehmassalon terveyskeskuksen kuntayhtymä lähestynyt sairaanhoitopiiriä kirjeellä, joka on saapunut 30.5.2003, ja jossa ehdotetaan neuvotteluja Vehmassalon kuntayhtymän laboratorion fuusioimiseksi TYKS-laboratorioihin.

Arvioitaessa yleisesti osavastuualueiden johtokuntien kannan­ottoja on todettava, että niistä ilmenee vahvassa muodossa perinteinen organisaatiokulttuuri, jonka mukaan aluesairaalat ja niiden yksiköt ovat hyvin itsenäisiä ja sairaanhoitopiiri­kokonaisuudesta lähes riippumattomia. Tästä lähtökohdasta tarkasteltuna kielteinen kanta maakunnallisen laboratorioliikelaitoksen muodostamiseen oli odotettu. Sairaanhoitopiirin valtuuston 12.6.2002 vahvistamassa strategiassa toimintalinjassa 22 todetaan kuitenkin: ”Toteutetaan toimintajärjestelmän ja organisaatio­rakenteen muutos, jolla koko sairaanhoitopiirissä kukin erikoisala ja tukipalvelutoiminto muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden, jonka puitteissa potilaiden hoito ja palvelut eri sairaaloissa järjestetään hyödyntäen sairaaloiden välistä työnjakoa. Hyödynnetään kunnallisen liikelaitoksen ja maakunnallisen yksikön etuja sairaanhoidollisissa ja tukipalveluissa”. Myös kansalliset terveyspoliittiset linjaukset edellyt­tävät tämänkaltaista yhdistämistä. Muutoksen tulee koskea myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä.

Käsiteltäessä laboratorioliikelaitoksen muodostamista osavastuu­alueiden johtokunnissa ja sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelimissä ovat liian vähälle huomiolle jääneet seuraavat näkökulmat, jotka on syytä todeta asian esittelyssä ja edelleen vahvistaa asiasta päätettäessä:

1. Laboratorio on liikelaitosmuodossakin sairaanhoitopiirin palveluyksikkö, joka ei omilla toimenpiteillään voi vaikuttaa sairaaloiden palvelutoiminnan muutoksiin sairaaloiden käyttäjäkuntien tahdon vastaisesti, ts. kunnat ja niiden yhteinen sopimusrengas määrittelee vuosittain sairaanhoitopiirin ja sen sairaaloiden kanssa käymissään neuvotteluissa palveluiden määrän, laadun ja muut ominaisuudet ja tuottajana sairaanhoitopiiri ja sen yksiköt sitoutuvat sopimukseen. Valtuusto vahvistaa vuosittain hallituksen esityksestä liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, joiden toteuttamiseen liikelaitoksen johtokunta ja toimitusjohtaja sitoutuvat.
2. Liikelaitoslaboratorio on sairaanhoitopiiriin kuuluva yksikkö, joka käyttää tukipalveluinaan sairaanhoitopiirin tukipalveluita kuten erilliset TYKS-LABORATORIOT  ja aluesairaaloiden laboratorioyksiköt aikaisemmin.

Hallitukselle esitettiin liitteenä olleen alueellisen laboratorioliikelaitoksen muodostamissuunnitelman hyväksymistä.

Hallitukselle esitettiin liitteenä olevan johtosäännön hyväksymistä ja sen esittämistä edelleen 15.10.2003 kokoontuvan valtuuston hyväksyttäväksi. Johtosääntöehdotusta oli muutettu 24.4.2003 hallitukselle esitetystä pääosin HUS-yhtymään 12.5.2003 muodostetun laboratorioliikelaitoksen johtosäännön mukaisesti siten, että toimitusjohtajalta ei edellytetä terveydenhuollon ammattihenkilön tutkintoa eikä lääketieteen dosentin pätevyyttä, vaan ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta tuloksellisesta johtamisesta tehtävään soveltuvalta alalta.

Vastaavasti lääketieteellisistä palveluista vastaavan henkilön tulee olla erikoislääkäri, jolla on dosentin pätevyys. Lääketieteellisistä palveluista vastaava henkilö voi luonnollisesti toimia samalla toimitusjohtajana. Edelleen johtokunnan päätettäviin asioihin on lisätty samoin HUS-yhtymän johtosäännön mukaisesti yli 300 000 euron hankkeista ja hankinnoista päättäminen sekä vapautuksen myöntäminen kokonaan tai osittain liikelaitoksen henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka- tai työtehtävissä tapahtunut muu kuin tahallaan tai törkeällä tuottamuksella aiheutettu vahinko.

Johtokunta tulee valittavaksi sairaanhoitopiirin jäljellä olevaksi luottamusmieskaudeksi sairaanhoitopiirin valtuuston kokouksessa 15.10.2003.

Nimettävän toimitusjohtajan tulee ryhtyä viipymättä valmistelemaan
liikelaitokselle organisaatiota vastuusuhteineen, yksityiskohtaista
toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2004 sekä muita liikelaitoksen muodostamissuunnitelmassa mainittuja asioita. Valmistelussa tarvittavaa taloushallinnon asiantuntemusta ohjataan tarkoitukseen hallintokeskuksen sisäisin järjestelyin ja tarvittaessa säästyneitä palkkavaroja hyväksikäyttäen kahden työpäivän/viikko henkilöstötyöpanoksen
verran.

Organisaation vastuusuhteita koskevana hallituksen ohjeena valmistelulle esitetään, että myös liikelaitoksessa noudatetaan sairaanhoitopiirin nykyistä käytäntöä, jossa hoitohenkilöstön ja ei-akateemisen henkilöstön henkilöstöhallinnosta vastaa toimitusjohtajan alaisuudessa toimiva ylihoitaja.

Va. toimitusjohtajan tehtävään ehdotetaan nimettäväksi 12.6.2003
alkaen TYKS-LABORATORIOT -tulosyksikön vastuuhenkilö, ylilääkäri Ilkka Mononen, oman ylilääkärin virkansa ohella. Henkilöstöjaosto
oikeutetaan sopimaan va. toimitusjohtajan tehtävän hoidosta maksettavasta palkkiosta. Vakituisen toimitusjohtajan nimeäminen tapahtuu valtuuston hyväksyttyä liikelaitoksen johtosäännön.

Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta käsitteli kokouksessa 4.6.2003 laboratorioliikelaitoksen perustamista ja johtosääntöä.

Lausunnossaan yhteistyötoimikunta toteaa, ettei sillä ole huomauttamista laboratorioliikelaitoksen perustamiseen. Yhteistyötoimikunta edellyttää, että laboratorioliikelaitoksen johtosääntöön sisällytetään maininta ylihoitajasta, jonka tehtäväksi määritellään hoitohenkilöstön ja ei-akateemisen henkilöstön asioista vastaaminen samalla laajuudella kuin on määritelty ylihoitajan tehtäväksi nykyisessä piirin hallintosäännössä.”

Hallitus 11.9.2003 § 131

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

• Hallitus päättää esittää 15.10.2003 kokoontuvalle sairaanhoitopiirin valtuustolle päätettäväksi, että
• TYKS-LABORATORIOT sekä Loimaan aluesairaalan, Salon seudun sairaalan, Vakka-Suomen sairaalan ja Turunmaan sairaalan laboratoriotoiminnot yhdistetään kliinisen kemian, laboratoriohematologian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen osalta ja niistä muodostetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitos, joka aloittaa toimintansa 1.1.2004
• Valtuusto hyväksyy laboratorioliikelaitoksen johtosäännön liitteenä olevassa muodossa
• Valtuusto valitsee laboratorioliikelaitoksen johtokuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä 1.1.2004 aloittavaksi toimikaudeksi, joka kestää valtuustokauden 2001 - 2004 loppuun.

Hallitus päättää perustaa laboratorioliikelaitoksen toimitusjohtajan viran 1.11.2003 alkaen ja oikeuttaa hallintokeskuksen ryhtymään valmistelutoimenpiteisiin viran täyttämiseksi. Hallitus päättää toimitusjohtajan valinnasta.

Hallitus määrää ylilääkäri Ilkka Monosen valmistelemaan laboratorio-
liikelaitoksen muodostamiseen liittyviä asioita esittelyssä mainittujen suuntaviivojen mukaisesti. Ylilääkäri Monoselle suoritetaan tästä
sairaanhoitopiirin johtajan päättämä erillinen palkkio.

- - -  

Hallituksen jäsen Hannu Arve esitti, että Salon seudun sairaalan laboratorio jätettäisiin tässä vaiheessa laboratorioliikelaitoksen ulkopuolelle, koska Salon seudun terveydenhuollon järjestelyt ovat kesken. Esitystä ei kannatettu.

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén muutti päätösesityksen kolmatta kohtaa kuulumaan siten, että ”Valtuusto valitsee laboratorioliikelaitoksen johtokuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja seitsemän muuta jäsentä 1.1.2004 aloittavaksi toimikaudeksi, joka kestää valtuustokauden 2001 – 2004 loppuun”. Lisäksi Lindén liitti päätösesitykseen ponnen, jossa ”Hallitus päättää antaa valmisteluohjeen, jonka mukaan hoitohenkilöstön esimiehenä toimii ylihoitaja”.

Päätös: Hallitus päätti hallituksen jäsen Jukka Tammisen pyynnöstä jättää asian pöydälle.

- - -  

Hallitus 25.9.2003

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Kuten 11.9.2003 § 131 päätösesitys.

 - - -

Puheenjohtaja Sedig ilmoitti, että STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta ja Tehyn Salon alueen ammattiosastot olivat kirjeitse pyytäneet asian jättämistä edelleen valmisteltavaksi.

Päätös        

Hyväksyttiin esittelijän päätösesitys.

139
ELEKTRONISEN POTILASKERTOMUKSEN (EPK) KÄYTTÖÖNOTTO KOKO SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Tietohallintapäällikkö Yrjö Koivusalo
EPK-projektijohtaja Pirkko Kortekangas
Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus teki 30.5.2001 päätöksen (§ 163 /2001), että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri siirtyy elektroniseen potilaskertomusjärjestelmään ja näin paperittomaan potilashoidon kirjaamiseen. Päätös sisälsi TYKS:n osalta aikataulun ja talousarvion käyttöönotosta vuoden 2005 loppuun mennessä. Päätös aluesairaaloiden käyttöönoton aikataulusta siirrettiin vuodelle 2003.

Päätöksestä alkanut EPK (elektroninen potilaskertomus) -projekti on edennyt TYKSin osalta aikataulun mukaisesti siten, että ensimmäinen paperittomaan kirjaamiseen siirtyvä yksikkö, T-sairaala, ottaa uuden kokonaisjärjestelmän käyttöönsä sairaalan avautumisen yhteydessä (marraskuussa 2003). EPK -projekti on osoittautunut hyvin haasteelliseksi erityisesti tekniseltä kannalta, mutta toisaalta uhkia, joiden takia toiminnallisesti tärkeää siirtymisprosessia tulisi viivästyttää osavastuualueille, ei ole tullut esiin.

Alueellisesti sopimusohjausmenettelyyn ja DRG laskutukseen siirtyminen korostavat tarvetta hoitoprosessien entistä parempaan tiedolliseen hallintaan. Riittävän, oikeellisen ja vertailukelpoisen tiedon ainoa mahdollinen lähde on autenttiset hoitotapahtumat. Tämä lähde on käytettävissä vain, jos hoidon kirjaamisessa käytetään moderneja käytettävyydeltään hyviä tietojärjestelmiä, joista hallinnollista tietoa voidaan tuottaa automaattisesti.

Muiden sairaanhoitopiirien tilanne potilaskertomusten osalta on myös edennyt huomattavasti vuodesta 2001. Tällä hetkellä sairaanhoitopiirejä, joissa elektronisen potilaskertomuksen käyttöönotto on meneillään tai siitä on juuri päätetty on 15, mukaan lukien kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit : Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Länsi-Pohja, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Vaasa, Lappi, Keski-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Savo ja HUS. Kolmessa viimeksi mainitussa on kertomusjärjestelmäksi valittu MD-Miranda, kuten Varsinais-Suomessa.

Aluesairaaloiden siirtymiselle esitetään aikataulua, jossa kokonaisjärjestelmä tulee käyttöön ensin Turunmaan osavastuualueella keväällä 2004, ja muilla osavastuualueilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Ohessa hankkeen perustelut, aikataulu ja talousarvio.

Liite 1 § 139

Siirtymisen kustannukset aiheuttavat kertaluonteisia menoja yhteensä 2,4 miljoonaa euroa, jotka jakautuvat kahdelle vuodelle. Siirtyminen aiheuttaa käyttökustannusten lisääntymisen, osaprojektien sijoittumisesta riippuen, noin 400 000 eurolla. Kuitenkin käyttöönottoprosessin jälkeen EPK projektin jatkuvat kustannuksen vähenevät siten, että pitkäaikainen jatkuvien tietohallintokustannusten lisäys on lähtötilanteeseen verrattuna 230 000 euroa.  TYKSin osalta vastaavat projektin kustannusarvion luvut olivat: kertaluonteiset menot n. 8,2 miljoonaa euroa ja käyttömenojen lisäys n. 1 miljoona euroa. Vertailukohtana voidaan pitää myös Turun kaupungin Primus-projektia, jonka budjetti (n. 1000 työasemaa) oli 5,5 miljoonaa euroa (vuosina 1998-2002).

Elektroniseen potilaskertomukseen siirtymisen hyödyt näkyvät  terveydenhuollon tuottavuuden nousemisena. Varovastikin arvioiden kyse on laskennallisesti 10 miljoonan euron kustannusten vuosittaisesta säästöstä sairaanhoitopiirin sisällä jo pian teknisen käyttöoton päätyttyä. Isoimmat vaikutukset koko yhteiskunnan kustannuksiin tulevat kuitenkin sen kehittämistyön tuloksena, jonka terveydenhuollon tiedon hallinnan uudet ulottuvuudet tekevät mahdolliseksi. Nämä säästöt tulevat syntymään hoitoketjun tehostumisen, odotusaikojen lyhentymisen, sairauslomakustannusten vähentymisen, kuljetuskustannusten vähenemisen ja potilaan ajankäytön vähenemisen myötä. Ohessa alkuperäinen perusteluasiakirja, jossa hankkeen taloudelliset hyödyt arvioitiin.

Liite 2 § 139

EPK-projektin lopputulos on välineet erikoissairaanhoidon ja koko terveydenhuollon toiminnan kehittämiseen. Näkemys tiedon hallinnan merkityksestä ja automaattisen tietojenkäsittelyn merkityksestä tämän hallinnan työvälineenä on EPK-projektin alkamisen jälkeen vahvistunut myös koko Suomen tasolla. Sitä ilmentävät myöhemmin käynnistyneet valtakunnalliset hankkeet. Hallituksen periaatepäätökseen kansallisesta terveysprojektista huhtikuussa 2002 liittyvä terveydenhuollon tietojärjestelmien osahanke 4.1.3. tullee jopa velvoittamaan potilastiedon elektroniseen kirjaamiseen valtakunnallisen standardin mukaisesti vuoteen 2007 mennessä. VSSHP:ssä jo tehdyt potilastiedon ohjelmistoratkaisut sisältävät sitoutumisen näihin määrittelytyön alla oleviin standardeihin, ja edellytykset vastata velvoitteeseen ovat näin olemassa. Terveysprojektin keskeisenä tavoitteena oleva tiedon saatavuuden lisääminen yli organisaatiorajojen edellyttää, että kukin toimija huolehtii ensin oman sisäisen tietojärjestelmänsä saattamiseksi kokonaisuudessaan tietosisällöltään kattavaksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tämä tarkoittaa EPK-projektin toteuttamista myös kaikissa aluesairaaloissa.

Yllä oleva ehdotus on käsitelty sairaanhoitopiirin tietohallinnon johtoryhmässä 8.9.2003 ja sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 17.9.2003. Johtoryhmä arvioi monipuolisesti ratkaisun kustannus- ja toiminnallisia vaikutuksia ja päätyi kuten vuoden 2004 talousarviosta ja vuosien 2005 – 2007 taloussuunnitelmasta ilmeneekin, pitämään EPK-hankkeen loppuun saattamista lähivuosien tärkeimpänä investointina.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää, että:

1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kaikki sairaalat siirtyvät elektroniseen potilaskertomusjärjestelmään vuoden 2005 loppuun mennessä, sekä
2. Aluesairaaloiden elektroniseen potilaskertomukseen siirtymisen voimavarapanostuksiin varaudutaan vuosina 2004 ja 2005 liitteen 1 suunnitelman mukaisesti.

Päätös        

Hyväksyttiin esittelijän päätösesitys.

140
VUODEN 2002 ARVIONTIKERTOMUKSEN JOHDOSTA SUORITETUT TOIMENPITEET

Talousjohtaja Risto Laalo
Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi
Hallintoylihoitaja Seija Paatero
Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén:

Merkitessään tiedoksi tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen vuodelta 2002 päätti sairaanhoitopiirin valtuusto 12.6.2003 pitämässään kokouksessa, että hallitus tiedottaa valtuuston syyskokouksessa, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt arviointikertomuksessa esitetyissä asioissa. Hallitus antaa asiassa valtuustolle seuraavan selvityksen:

1 Palvelussuhteen ehtojen yhtenäistäminen sairaanhoitopiirissä

Valmisteltaessa uusia ohjeita ja kuntayhtymäkohtaisia sovellutuksia palvelussuhteen ehdoista tai muista henkilöstöön liittyvistä asioista valmistelutyö tehdään aina koko sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Historiallisista syistä johtuvat osavastuualuekohtaiset erot selvitetään ja niitä otetaan ohjeistuksessa nykyhetkeen soveltuvin osin huomioon. Parhaillaan ovat valmistelussa työmatkoihin ja muuhun työpaikkojen väliseen liikkumiseen liittyvä ohjeistus, sairauslomiin, hoidon järjestämiseen yms. liittyvät asiat. Tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin liittyvät työnantajakohtaisesti päätettävät palkankorotukset valmistellaan aina koko sairaanhoitopiirin sisällä yhtenä kokonaisuutena.

2 Osaeläkkeelle siirtyminen

Sairaanhoitopiirissä on annettu 20.2.2002 yleiskirje nro 6/2002 otsikolla osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeeseen liittyviä järjestelyjä. Kirjeessä on ohjeistettu osa-aikaeläkkeeseen liittyvät järjestelyt sairaanhoitopiirissä.

3 Henkilöstökoulutus, vuosittaisen koulutussuunnitelman kehittäminen

Sairaanhoitopiirissä laaditaan vuosittain yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat, sairaalakohtaiset koulutussuunnitelmat ja koko sairaanhoitopiirin yhteisen koulutuksen suunnitelma. Jälkimmäisen kehittämiseksi vastaamaan enemmän koko sairaanhoitopiirin strategiaa ja henkilöstöstrategiaa on sairaanhoitopiirin johtaja asettanut 3.9.2003 alueellisen moniammatillisen työryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella keskitetty alueellinen koulutus ja ohjeistaa sairaalakohtaisten koulutussuunnitelmien laatiminen. Tavoitteena on, että vuoden 2004 koulutussuunnitelmat laaditaan uusitun ohjeiston mukaisesti.

4. Kansallinen terveysprojekti

Kansallisella terveysprojektilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiossa 2002:3 ja Valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (11.4.2002) olevia asioita. Itse kansallinen terveysprojekti on kansallisen tason terveyspoliittinen strategialinjaus, jonka toimenpiteitä suorittavat mm. koulutuksen osalta opetusministeriö, lainsäädännön uudistusvalmistelun osalta sosiaali- ja terveysministeriö ja jonka resurssointi käsitellään vuosittain osana valtion tulo- ja menoarviota. Sairaanhoitopiirejä eli erikoissairaanhoitoa koskevat asiat ovat kaikki sairaanhoitopiirissämme jo strategiassa huomioitu ja konkreettisen päätös- ja valmistelutyön kohteena. Tällaisia ovat mm. erityisvastuualueen (ns. miljoonapiiri) yhteistyön kehittäminen, aluesairaaloiden aseman selvittäminen ja kehittäminen, laboratorio- ja kuvantamistoimintojen maakunnallisten yksiköiden muodostaminen, sähköisen sairauskertomuksen käyttöönotto jne.

5 Kiinteistöjen kuntokartoitus

T-sairaalan käyttöönoton jälkeen tammikuussa 2004 sairaanhoitopiirin johtajan asettamassa tilatyöryhmässä valmistellaan toimeksianto, jonka perusteella käynnistetään sairaanhoitopiirin kiinteistöjen kuntokartoitustarpeiden selvittely. Tarkoitus on ensin käydä läpi aikaisemmat kuntokartoitusraportit ja sen jälkeen suunnitella uusien kartoitusten toimeenpano siinä laajuudessa, että saadaan hyvä kokonaiskuva tilanteesta. Ehdotus käsitellään sen jälkeen rakennusjaostossa. Uudet kuntokartoitukset pyritään toteuttamaan siten, että niiden tuloksia voidaan hyödyntää jo vuoden 2005 talousarviovalmistelussa. Aikaisemminkin on kuntokartoituksia luonnollisesti tehty, mutta ne ovat perustuneet enemmän kulloinkin esille tulleisiin ongelmiin eikä niiden tekeminen ole ollut näin systemaattista.

6 Medicidatan toiminnan arviointiraportti

Potilashallinnon tietojärjestelmän (Oberon) ja potilaskertomusjärjestelmän (Miranda) kehittämistä Medicidatassa ohjaa ja valvoo ns. PT-johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii VSSHP:n johtajaylilääkäri Turkka Tunturi ja jäseninä ovat kaikkien yliopistosairaaloiden tietohallintajohtajat/-päälliköt ja hallintoylilääkärit tai vastaavat. Kyseinen johtoryhmä saa neljännesvuosittain molempien tietojärjestelmien edistymisraportit kustannusseurantoineen. Tietojärjestelmien kehittämissuunnitelmat päivitetään PT-johtoryhmän käsittelyä varten vuosittain. 3.10.2004 kokoukseen on valmisteltu tavallista perusteellisempi kehittämissuunnitelma tuleville vuosille ja se on tarkoitus viedä kussakin yliopistosairaalassa hallitusten käsiteltäväksi.

Joulukuun kokoukseen valmistellaan perusteellinen katsaus tietojärjestelmien kehittämisestä ja nykytilan kuvaus. Näiden suunnitelmien ja raporttien perusteella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tietohallinnon johtoryhmä laatii arviointiraportin alkuvuodesta 2004 siten, että se on annettavissa tiedoksi kevään aikana sairaanhoitopiirin luottamusmieshallinnolle.

7 Ulkopuolinen tutkimus ja sen rahoitus

Sairaanhoitopiirin hallitus on uusinut ulkopuolisen tutkimus­rahoituksen ohjeet 14.6.2001. Ohjeistuksen toteutuksen ja valvonnan tehostamiseksi on laskentatoimessa suoritettu uudelleenjärjestely vuonna 2003 siten, että yksi henkilö keskittyy projektikirjanpidon hoitoon, jolloin sairaalalle kuuluvien tulojen valvonta tehostuu. Vuonna 2003 on lisäksi perustettu tutkimusasiamiehen uusi virka ja viranhaltija aloittaa tehtävässään marraskuussa 2003. Tällä vahvistetaan tutkimussopimusten laadintaprosessia ja sopimusten valvontaa. Tutkimusasiamiehen tehtävänä on lisäksi kehittää ohjeistusta, kouluttaa tutkijoita tutkimushallinnoinnissa ja myös edistää sairaalassa suoritettavaa tutkimusta. Tutkimusasiamies toimii yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Yliopiston kanssa on valmisteltu puitesopimus lääketieteellisten tutkimussopimusten hallinnoinnista ja organisoinnista sekä sopimus tutkimusrahoitustiedotuksesta. Yhteistyö yliopiston kanssa toteutetaan lisäksi siten, että tutkimusasiamies työskentelee samassa tilassa kuin yliopiston tutkimuspalveluyksikkö. PET-keskuksessa tehtävä tutkimustyö hallinnoidaan ja sitä valvotaan samalla tavoin kuin muutakin sairaalassa suoritettavaa tutkimustyötä. Yliopiston kanssa on neuvoteltu ja sovittu tutkimusrahoituksen yhteisistä periaatteista keväällä 2003.

8 Tulevan kehityksen arviointi toimintakertomuksessa

Kirjanpitolain ja –asetuksen edellyttämä arvio tulevasta kehityksestä sisällytetään toimintakertomukseen vuodelta 2003. Arvioon sisällytetään alkaneen vuoden 2004 talouden ja toiminnan kehitysnäkymät sekä arviot vuodesta 2005. Tuossa vaiheessa voidaan arvioida kunnille tehtäviä tarjouksia sairaanhoidollisista palveluista vuodelle 2005. Tulevasta kustannuskehityksestä ja vuoden 2005 talousarvion raamituksesta esitetään myös arvio. Toimintakertomukseen sisällytetään suunnitelmat suurimmista tulevista kehitys- ja investointihankkeista.

9 DRG-tuotteille aidot hinnat kustannuslaskennalla

DRG-järjestelmän mukaisille hoidoille määritellään hinnat kustannuslaskennan tuloksia hyväksikäyttäen. DRG-tuotteiden vuoden 2005 hinnat määritellään lähtökohtana vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuva sairaalatason kokonaiskustannusten laskenta, mikä toteutetaan helmikuun 2004 loppuun mennessä.

Yksittäisten DRG-tuotteiden laskenta toteutetaan v. 2003 kokonaiskustannuslaskennan tulosten perusteella käyttäen työkaluna ns. välisuoritteiden potilaskohtaista kohdentamis­menetelmää. Yksi DRG-tuote muodostuu useista välisuoritteista, joita ovat mm. leikkaustoimenpide ja siihen liittyvä anestesia, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä tehohoito. Välisuoritteiden kustannuslaskenta ja sen perusteella määriteltävät v. 2005 tuotehinnat lasketaan huhtikuun 2004 loppuun mennessä. Oikean hintatason määrittelemiseksi vuoden 2003 kustannus­tasoon lisätään vuosien 2004 ja 2005 kustannustason muutokset. Arvioidut DRG-tuotemäärät ja lasketut hinnat muodostavat talousarvion kuntamyynnin tulopohjan yhdessä muiden (ei-DRG-) tuotteiden kanssa.           

Tuotteistusprojektin yhteydessä suunnitellaan ja rakennetaan toiminnansuunnittelujärjestelmä, jolla DRG-tuotteiden määrällinen ja taloussuunnittelu yksikössä toteutetaan. Suunnitelman mukaan järjestelmä on käytössä vuoden 2005 yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman laadinnassa.

10 Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta toteutuu sairaanhoitopiirissä organisaation mukaisesti hierarkisesti siten, että sairaanhoitopiirin johtaja suoraan hallituksen alaisena vastuullisena virkamiehenä ja muut hallintokeskuksen johtavat viranhaltijat omilla vastuualueillaan valvovat osavastuualueiden sairaaloissa, TYKSin tulosryhmissä ja tulosryhmien ulkopuolella olevissa tulosyksiköissä tapahtuvaa toimintaa. TYKSin tulosryhmäjohtajat ja heidän työparinaan toimivat ylihoitajat valvovat tulosryhmiin kuuluvien tulosyksiköiden toimintaa. Osavastuualueiden sairaaloiden johtavat viranhaltijat valvovat sairaaloiden tulosyksiköiden toimintaa. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöt koko sairaanhoitopiirissä valvovat oman tulosyksikkönsä toimintaa. Em. vastuu- ja valvontasuhteet on määritelty sairaanhoitopiirin hallintosäännössä. Valvonnan käytännön toteutuksessa ohjeistavina ja kouluttavina foorumeina toimivat koko sairaanhoitopiirin tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kuukausikokous (noin 60 henkilöä), osavastuualueiden ja TYKSin tulosryhmien johtoryhmät, koko sairaanhoitopiirin laajennettu johtoryhmä, jossa osavastuualueet ja tulosryhmät ovat edustettuina sekä tulosyksiköiden johtoryhmät. Sisäisen valvonnan erillisen ohje- tai yleiskirjeen laadinnasta on keskusteltu. Sellainen valmistellaan talven 2003 – 2004 aikana.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Sairaanhoitopiirin hallitus päättää esittää yllä olevan selvityksen sairaanhoitopiirin valtuustolle 15.10.2003.

Päätös        

Hyväksyttiin kuitenkin siten, että hallitus päätti sisäistä valvontaa koskevaan kohtaan lisätä maininnan siitä, että hallintokeskuksen henkilöstöselvittely on meneillään myös sisäisen valvonnan osalta.

141
PÄÄTÖKSIÄ JA TIEDOKSIANTOJA

Hallituksen tietoon saatetaan seuraavat päätökset ja tiedoksiannot:

• Vakka-Suomen osavastuualueen johtokunta 4.9.2003
• Salon seudun osavastuualueen johtokunta 17.9.2003

Liite 1 § 141

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Merkitään tiedoksi.

Päätös        

Merkittiin tiedoksi.

142
LAINAN OTTAMINEN

Talousjohtaja Risto Laalo:

Vuoden 2003 talousarvioon sisältyy 32,6 miljoonan euron lainojen ottaminen investointien rahoitukseen. Lisäksi kirurgisen sairaalan ostoon otetaan lainaa 7,55 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaan hallitus päättää kuntayhtymän lainanotosta valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa. Hallitus myönsi 27.03.2003 talousjohtajalle valtuuden 10 miljoonan euron suuruisten lainojen nostamiseen. Ne lainat on nostettu kevään ja alkusyksyn aikana. Lisälainan nosto tulee nyt ajankohtaiseksi T-sairaalan rakentamis- ja laiteinvestointien maksamisen takia. Lainoja on sidottu 10 vuoden, 5 vuoden ja 12 kuukauden markkinakorkoihin kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti. Korkomarginaali on ratkaistu tarjouskilpailun perusteella.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää oikeuttaa talousjohtajan ottamaan sairaanhoitopiirille rahalaitoslainaa 10 miljoonaa euroa.

Päätös        

Hyväksyttiin esittelijän päätösesitys.

Pöytäkirjan vakuudeksi

Mikko Sedig                                           Maija Mäkelä
puheenjohtaja                                         sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Leena Vähätalo                                      Risto Knuuti