PÖYTÄKIRJA Nro 12 / 10.12.2003

Asiat

163
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA SEN LAILLISUUDEN SEKÄ PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

164
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA

165
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LAATUPALKINTO VUONNA 2003

166
VALTUUSTON 15.10.2003 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

167
VALTUUSTON VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LABORATORIO­LIIKELAITOKSEN MUODOSTAMISSUUNNITELMAA SEKÄ EHDOTUSTA LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNNÖKSI KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (VALTUUSTO 15.10.2003 § 9) SEKÄ TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE ANNETTAVA VASTAUS SALON KAUPUNGINHALLITUKSEN VALITUKSEEN

168
T-2 -HANKKEEN TOIMINNALLISEN SUUNNITTELUN PROJEKTIORGANISAATIO

169
TYKSIN SISÄISEN LASKUTUKSEN VELOITUSPERIAATTEIDEN VAHVISTAMINEN VUODEKSI 2004

170
TYKSIN VUODEN 2004 KÄYTTÖSUUNNITELMA TULOSYKSIKÖITTÄIN JA TULOSRYHMITTÄIN

171
PET-TUTKIMUSTEN MYYNTIHINNASTON VAHVISTAMINEN VUODEKSI 2004

172
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN PALVELUYKSIKÖN (CRST) NEUVOTTELUKUNNAN TOIMIKAUDEN JATKAMINEN

173
NEUVOTTELUPYYNTÖ SALON ALUESAIRAALAN SIIRTÄMISESTÄ PERUSTETTAVALLE KUNTAYHTYMÄLLE

174
ERÄIDEN VASTUUHENKILÖIDEN NIMEÄMINEN

175
ORTOPEDIAN JA TRAUMATOLOGIAN KLINIKAN YLILÄÄKÄRIN VIRKAVAALI, VIRKA NRO 68010-0041

176
YLIHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

177
YLIHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

178
TILAPÄISESTI HOIDETTUJEN PALVELUSSUHTEIDEN JATKAMINEN TYKSISSÄ

179
ERÄIDEN VUODEN 2003 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOJEN MÄÄRITTELY HANKEKOHTAISESTI SITOVAKSI

180
KANSALLISEN TERVEYDENHUOLLON HANKKEEN MUKAISET KEHITTÄMISHANKKEET

181
VUODEN 2004 PALVELUHINNAT

182
JOULUN AJAN JA VUODENVAIHTEEN JÄRJESTELYT 2003 - 2004

183
PÄÄTÖKSIÄ JA TIEDOKSIANTOJA

184
HALLITUKSEN KEVÄÄN 2004 KOKOUSAIKATAULU

185
ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRAN NRO 10080-0062 MUUTTAMINEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRAKSI PÄIVYSTYSLABORATORIOSSA

186
VARAPUHEENJOHTAJA JUKKA TAMMISEN ESITTÄMÄ SELVITYSPYYNTÖ

Aika
10.12.2003 klo 15.00 - 16.20

Paikka               
TYKSin ruokasalin kabinetti

 Läsnä

163
KOKOUKSEN AVAAMINEN JA SEN LAILLISUUDEN SEKÄ PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

Perussopimuksen 16 §:n mukaan kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat.

Kutsu on hallituksen jäsenten lisäksi annettava valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille, jäsenkuntien kunnanhallituksille sekä kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöille.

Kutsu tähän kokoukseen on lähetetty 3.12.2003.

Kuntalain 58 §:n 2 momentin ja 86 §:n 1 momentin mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi sekä päätösvaltaiseksi.

Päätös

Todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

164
PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA

Hallituksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla valittavaa
pöytäkirjantarkastajaa.

Päätös    

Hallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Reijo Aallon ja
Mirjam Karilan.

165
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LAATUPALKINTO VUONNA 2003

Hallintoylihoitaja Seija Paatero:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laatupalkinto vuodelle 2003 julistettiin haettavaksi 23.6.2003. Laatupalkintokilpailussa oli tänä vuonna kaksi arviointikohtaa:

1. Toimintaperiaatteet ja strategia, jossa katsottiin, miten organisaation missiota ja -visiota toteutetaan selkeän sidosryhmäsuuntautuneen strategian ja sitä tukevien toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, päämäärien, tavoitteiden ja prosessien avulla.
2. Henkilöstö, jossa katsottiin, miten organisaatiossa hallitaan, kehitetään ja hyödynnetään henkilöstön kaikkia voimavaroja niin yksilö-, ryhmä- kuin organisaatiotasolla, sekä miten nämä toimet suunnitellaan tukemaan toimintaperiaatteita, strategiaa ja prosessien tehokasta toimintaa.

Määräaikaan 26.9.2003 mennessä saapui seuraavat kuusi hakemusta:

1. Salon seudun sairaala/yleispsykiatrian yksikkö/Yksikön kehittämistyö ja sen tulokset ja laatukäsikirjan laadinta
2. Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus/Kuvaus vuodeosastojen toiminnan kehittämisestä
3. Turun kaupunki/sosiaalikeskus/Turun kaupungin sosiaalitoimen strateginen toiminta ja henkilöstön voimavarojen hyödyntäminen
4. Salon seudun sairaala/kuntoutusyksikkö/Halikon sairaala/Kuntoutusjaksoille laaditut laatukriteerit ja laatuvaatimukset
5. Salon seudun sairaala/synnytys- ja naistentautien yksikkö/Vauvamyönteinen Salon seutu -projekti vuosina 1998 - 2002
6. Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä/Henkilöstö laadunhallinnan kehittäjänä - sisäiset auditoinnit ja valmistautuminen ulkoisiin auditointeihin

Koska sairaanhoitopiirissä ei enää ole laatutyöryhmää, on laatupalkinnon saajan arviointi tapahtunut johtoryhmän valitsemien henkilöiden toimesta.

Johtoryhmä ehdottaa jaettavaksi ensimmäisen palkinnon lisäksi kaksi toista palkintoa siten, että ensimmäisen palkinnon arvo on 2 000 euroa ja kaksi toista palkintoa ovat kumpikin 1 250 euroa. Seuraavassa lyhyet arviot palkittaviksi esitettävistä laatutöistä:

1. Turun kaupungin sosiaalikeskus/ Turun kaupungin strateginen toiminta ja henkilöstön voimavarojen hyödyntäminen

Toimintatapa on järkevä ja yhtenäinen perustuen sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin. Hanke on toteutettu hyvin ja järjestelmällisesti, mittaamista kuvailtu niukasti, arviointia ja kehittymistä ei esitetty.  Henkilöstövoimavarojen suunnittelua ei ole kuvattu, mutta koulutusta on kuitenkin ylläpidetty ja kehitetty ja osallistumista edistetty. Myös tulospalkkiojärjestelmää on kehitetty.

2. Salon seudun sairaala, synnytys- ja naistentautien yksikkö/Vauvamyönteinen Salon seutu -projekti vuosina 1998 - 2002

Vaikka laatujärjestelmää ei ole kuvattu systemaattisesti, vauvamyönteisen projektin toimintatapa on tuotu esiin ja toimintalinja on toteutettu yhteistyössä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Myös tuloksia on raportoitu.

3. Salon seudun terveyskeskus/Henkilöstö laadunhallinnan kehittäjänä - Sisäiset auditoinnit ja valmistautuminen ulkoisiin auditointeihin

Laatujärjestelmän kuvaus esitetty ja toiminta järjestelmällistä. Arviointi esitetty yleisellä tasolla. Henkilöstön kannustamista ja kehittämistä on, mutta kuvaus jää epäselväksi.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus jakaa noin klo 15.30 edellä esitetyt laatupalkinnot. Palkintojen vastaanottajiksi on kutsuttu 2 – 3 henkilöä kustakin organisaatiosta.

Päätös    

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

166
VALTUUSTON 15.10.2003 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Hallintopäällikkö Maija Mäkelä:

Valtuuston 15.10.2003 tekemät päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi lukuun ottamatta §:ää 9, joka koskee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen muodostamis­suunnitelmaa sekä ehdotusta liikelaitoksen johtosäännöksi. Valtuuston päätösten täytäntöönpanoa esitetään seuraavasti:

1 - 6 §:t koskevat kokouksen järjestäytymiseen liittyviä ym. vastaavia asioita, ja ne eivät vaadi täytäntöönpanotoimia, kuten eivät myöskään § 15, kokousesitelmä, ja § 17, hallitukselle osoitettavaa kysymystä koskeva asia.

Laboratorioliikelaitoksen osalta on täytäntöönpano valmisteltu erilliseksi pykäläksi.

16 § eli valtuutettujen aloitteet, joita jätettiin kaksi, ovat erikseen virkamiesvalmistelussa ja ne tulevat aikanaan hallituksen käsiteltäväksi.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

• Hallitus päättää panna täytäntöön valtuuston 15.10.2003 tekemät päätökset:
• Hoitokustannusten tasauksen maksua vuonna 2004 koskeva päätös (7 §)
• Erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksuja vuonna 2004 koskeva päätös (8 §)
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousarviota ja -suunnitelmaa vuosille 2004 - 2007 koskeva päätös (10 §)
• Vuoden 2002 arviointikertomuksen johdosta suoritettuja toimenpiteitä koskeva päätös (11 §)
• Varajäsenen valitsemista Loimaan osavastuualueen johtokuntaan koskeva päätös (12 §)
• Stig Anderssonin eropyyntöä sairaanhoitopiirin luottamustehtävistä koskeva päätös (13 §)
• Vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtumista koskeva päätös (14 §) pannaan täytäntöön sellaisenaan ja siten, että päätöksiä ryhdytään noudattamaan.

Päätös    

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

167
VALTUUSTON VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN LABORATORIO­LIIKELAITOKSEN MUODOSTAMISSUUNNITELMAA SEKÄ EHDOTUSTA LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNNÖKSI KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (VALTUUSTO 15.10.2003 § 9) SEKÄ TURUN HALLINTO-OIKEUDELLE ANNETTAVA VASTAUS SALON KAUPUNGINHALLITUKSEN VALITUKSEEN

Hallintopäällikkö Maija Mäkelä:

Kuten edellä valtuuston päätösten täytäntöönpanoa koskevassa §:ssä on todettu, on valtuuston 15.10.2003 § 9 kohdalla tekemästä päätöksestä koskien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen muodostamissuunnitelman sekä liikelaitoksen johtosäännön hyväksymistä Salon kaupunginhallituksen toimesta tehty valitus Turun hallinto-oikeuteen. Jäljennös valtuuston päätöksestä sekä sen liitteistä jaetaan oheisena liitteenä:

Liite 1 § 167

Salon kaupunginhallituksen päätöksestä tekemä valitus Turun hallinto-oikeudelle jaetaan niin ikään oheisena liitteenä:

Liite 2 § 167

Kuten liitteestä 2 ilmenee, Salon kaupunginhallitus vaatii, että

1. valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano kielletään ja että

2. valituksenalainen päätös kumotaan lainvastaisena, koska valtuusto on ylittänyt toimivaltansa päätöksen tehdessään ja koska valtuuston päätös on syntynyt väärässä järjestyksessä, sillä Salon seudun osavastuualueen kunnat eivät ole sitä hyväksyneet 2/3 ääntenenemmistöllä.

Kuntalain 89 § mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Harjulan ja Prättälän kuntalain selitysteoksen mukaan voidaan kunnallisvalituksen piiriin kuuluvissa asioissa päätös tavallisesti panna täytäntöön ennen sen lainvoimaisuutta. Täytäntöönpanoa ei saa kuitenkaan suorittaa, jos valitus käy hyödyttömäksi täytäntöönpanon johdosta. Käytännössä säännöstä on tulkittu niin, että täytäntöönpanoon voidaan ryhtyä, jos täytäntöönpanon peruuttamisesta ei valituksen menestyessä aiheudu kovinkaan suurta vahinkoa. Harjulan ja Prättälän mukaan täytäntöönpanoon on lisäksi katsottu voitavan ryhtyä, jos erittäin painavat syyt ovat sitä vaatineet. Täytäntöönpanoon ryhtyminen edellyttää valitustapauksessa sen etujen ja haittojen vertailua.

Valitusviranomainen voi kieltää täytäntöönpanon. Hallinto-oikeudesta saadun tiedon mukaan hallinto-oikeus käsittelee Salon kaupunginhallituksen valituksessa esitetyn täytäntöönpanokielto-osan valituksesta vielä tämän vuoden puolella.

Mitä ilmeisimmin valitus ei tässä tapauksessa käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, joten hallitukselle esitetään myös laboratorioliikelaitoksen perustamista ja sen johtosäännön hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpanoa edellyttäen, ettei Turun hallinto-oikeus vielä kuluvan vuoden puolella antamallaan päätöksellä anna täytäntöönpanokieltoa.

Mikäli hallinto-oikeus vastoin odotuksia antaa täytäntöön­panokiellon asiassa tulee harkittavaksi asian uusi käsittely ylimääräisessä valtuuston kokouksessa, jossa esitettäisiin laboratorioliikelaitoksen perustamista suoraan hallituksen alaisuuteen.

Turun hallinto-oikeudelle esitetään annettavaksi tämän pöytäkirjanotteen ohessa seuraava vastaus Salon kaupunginhallituksen valitukseen:

Liite 3 § 167

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. panna täytäntöön valtuuston 15.10.2003 § 9 kohdalla tekemän päätöksen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen muodostamissuunnitelman sekä liikelaitoksen johtosäännön hyväksymisestä sekä
2. antaa Turun hallinto-oikeudelle liitteen 3 § 167 mukaisen, kokouksessa korjatun vastauksen Salon kaupunginhallituksen valitukseen 1 kohdassa mainitusta valtuuston päätöksestä.

Päätös    

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

168
T-2 -HANKKEEN TOIMINNALLISEN SUUNNITTELUN PROJEKTIORGANISAATIO

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden:

TYKSin T-sairaalan ensimmäinen vaihe on valmistunut ja sairaala otetaan käyttöön vuoden 2003 aikana. Sairaanhoitopiirin valtuuston hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa T-sairaalan toisen vaiheen rakentaminen on ajoitettu vuosille 2006-2009. Ensimmäisen vaiheen suunnitelmaan sisältyi jatkosuunnitelma, jonka mukaan T-sairaalakokonaisuuteen sisältyy tulevaisuudessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystilat, erikoissairaanhoidon raskaat päivystystoiminnot sekä pääosa sisätautien ja kirurgian erikoisalojen ympärivuorokautisista toiminnoista. T-sairaalan toisen vaiheen sisällöllisistä ratkaisuista on tehty alustavia suunnitelmia, joita on esitelty sekä sairaanhoitopiirin hallitukselle että valtuustolle. Niissä ei kuitenkaan ole voitu vielä ottaa täsmällisesti kantaa T-sairaalan laajennuksen toiminnallisiin seikkoihin, joihin vaikuttaa kaiken aikaa nopeasti muuttumassa oleva terveydenhuollon palvelurakenne ja lääketieteen teknologinen kehitys. Vuoden 2004 alusta lukien on tarkoitus käynnistää T-sairaalan toisen vaiheen hankesuunnitteluun sisältyvän toiminnallisen suunnitelman ja tilankäytön suunnitelman valmistelu. Tähän tarkoitukseen on varattu vuoden 2004 talousarviossa 500 000 euroa.  Näissä suunnitelmissa huomioidaan sairaanhoitopiirin uusittu strategia, erikoissairaanhoidon täällä hetkellä ennakoitavissa olevat tarpeet, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suunniteltu yhteistyö sekä TYKSin ja sairaanhoitopiirin muut tulevien vuosien ennakoidut tilaratkaisut, mm. U-sairaalan saneeraus, joka on välttämätön U-sairaalan nykyisen teknillisen kunnon takia ja edellyttää toteutusvaiheessa riittävien väistötilojen olemassaoloa. Suunnitteluvaiheessa on huomioitava myös erilaiset vaihtoehdot. Tarpeen on myös käydä jäsenkuntien kanssa keskusteluja investointien rahoitusmahdollisuuksista ja -vaihtoehdoista sekä koko hankkeen perusteista.

T-sairaalan toisen vaiheen hankesuunnitelman laatimista varten on sairaanhoitopiirin johtoryhmässä valmisteltu ja käsitelty oheinen projektiehdotus

Liite 1 § 168

Tulosryhmän johtaja Heikki Korvenranta on ollut mukana sairaanhoitopiirin tilojen käyttöä suunnittelevissa työryhmissä ja hankkeissa koko nykyisen T-sairaalan suunnittelun ja rakentamisen ajan. Hän on aiemmin selvittänyt myös T-sairaalan toisen vaiheen alustavia sisällöllisiä ratkaisuja.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. että T-sairaalan toisen vaiheen hankesuunnitelmaa varten perustetaan liitteenä olevan projektiehdotuksen mukainen projekti
   T-sairaalan toinen vaihe,
2. nimetä projektipäälliköksi omista tehtävistään vapautettuna tulosryhmän johtaja Heikki Korvenrannan 2.1.2004 alkaen tällä päätöksellä lokakuun 2004 loppuun asti.

Päätös    

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi

Korvenranta, henkilöstöpalvelut 

169
TYKSIN SISÄISEN LASKUTUKSEN VELOITUSPERIAATTEIDEN VAHVISTAMINEN VUODEKSI 2004

Toimistopäällikkö Alpo Rajaniemi:

Vuoden 2004 sisäinen laskutus toteutetaan sairaanhoidollisista palvelutoiminnoista patologian tutkimusten, radiologian, fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimusten, välinehuollon sekä kliinisten PET-tutkimusten, fysiatrian ja lääkehuollon osalta. Leikkaustoiminta kokonaisuudessaan veloitetaan myös sisäisenä laskutuksena. Tukipalvelutoiminnoista sisäinen laskutus toteutetaan tietojenkäsittelyn, telepalvelujen, ravintohuollon, laitoshuollon, vaatehuollon ja sisäisten vuokrien osalta. Sisäisen laskutuksen ulkopuolella ovat hallinto ja eräät huollon toiminnat: Materiaalitoimi, lähetti- ja vahtimestaripalvelut, varastointi sekä kuljetukset ja ulkotyöt. Tulosyksiköiden käyttösuunnitelmat sisältävät varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen lisäksi kaikki edellä todetut sisäiset kulut tai sisäisiä palveluja myyvän yksikön kannalta katsottuna sisäiset tuotot. Silloin kun sisäistä laskutusta ei ole toteutettu, välilliset kustannuserät merkitään vyörytyserinä.

Sisäisen laskutuksen suoritteet ovat suurelta osin samoja kuin sairaalasta ulos myytävät suoritteet. Näitä ovat patologian tutkimukset, radiologian, fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset sekä leikkaustoiminta. Sisäisen laskutuksen suoritehinnastona sovelletaan näissä hallituksen erikseen vahvistamaa palveluhinnastoa. Oheen liitetään yhteenveto vuoden 2004 sisäisessä laskutuksessa noudatettavien sisäisten kulujen laskutus- ja kohdistamisperiaatteista sekä eräistä suoritehinnoista.

Liite 1 § 169

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. vahvistaa TYKSin sisäisten kulujen kohdistamis- ja laskutusperiaatteet vuodeksi 2004
2. päättää hyväksyä sisäisiksi suoritehinnoiksi patologiatoiminnan, radiologian, fysiologian ja isotooppilääketieteen, kliinisten PET-tutkimusten sekä leikkaustoiminnan osalta kuntalaskutuksessa sovellettavat hinnat.

Päätös    

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

170
TYKSIN VUODEN 2004 KÄYTTÖSUUNNITELMA TULOSYKSIKÖITTÄIN JA TULOSRYHMITTÄIN

Talousjohtaja Risto Laalo
Toimistopäällikkö Alpo Rajaniemi:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto on kokouksessaan 15.10.2003 hyväksynyt sairaanhoitopiirin talousarvion vuodeksi 2004 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2005 - 2007. Valtuuston vahvistama talousarvio on laadittu osavastuualueittain, ja talousarviosta johdettu TYKSin käyttösuunnitelma vuodeksi 2004 on laadittu tulosyksiköittäin ja tulosryhmittäin.

Liite 1 § 170 (jakelu kokoukseen osallistuville, toimitetaan erikseen)

Valtuusto päätti sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärän ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärän koko kuntayhtymätasolla. Yhtymähallituksella on oikeus päättää määrärahan siirtämisestä tulosalueelta toiselle edellyttäen, ettei toiminnan nettokulujen tai investointimenojen yhteismäärä ylity. Hallitusta sitovaksi asetettiin myös tilikauden tulos, jotta talouden rahoitustasapaino varmistetaan.

TYKSin tulosyksiköille asetettiin hallitukseen nähden sitovuustasoksi toiminnan nettokulujen yhteismäärä ulkokuntatuloilla vähennettynä ja investointimenojen yhteismäärä. Hallitukselle esitetään tulosyksikön sitovuustason tarkentamista aiemman käytännön mukaan seuraavasti: Toiminnan nettokuluihin lisätään patologian, radiologian, fysiologian ja isotooppi­lääketieteen tutkimukset sekä lääkehuollon sisäiset kulut. Mahdollisen budjettipoikkeaman ilmetessä tulee välittömästi tehdä ilmoitus hallitukselle sekä samalla ehdotus poikkeaman korjaamisesta. Yli 270 000 euron investointeihin varattuja määrärahoja on oikeus käyttää vain perusteluissa sanottuun tarkoitukseen. Yli 270 000 euron investointihankkeet, mukaan ­lukien hankkeet, jotka rahoitetaan rahoitusleasing-sopimukseen perustuen, voidaan käynnistää vasta, kun yhtymähallitus on tehnyt asiasta erillispäätöksen. Tulosyksiköille valtuusto asetti hallitukseen nähden sitovaksi myös tilikauden tuloksen.

Projektikohtaisesti sitoviksi vahvistettiin vuonna 2004 aloitettavien yli 270 000 euron perustamishankkeiden kustannusarviot.

Käyttötalouden sitovuustaso määritellään tuloslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + korko- ja muut rahoituskulut + poistot ja arvonalentumiset - myyntituotot ulkokunnilta - muut myyntituotot - maksutuotot - tuet ja avustukset - muut tuotot - korko- ja muut rahoitustuotot.

Käyttösuunnitelmassa on otettu huomioon vuoden 2004 alusta TYKSiin fuusioitu kirurginen sairaala, jonka kustannukset ja suoritteet sisältyvät käyttösuunnitelman asianosaisten tulosyksiköiden lukuihin. Laboratorioliikelaitoksen toiminnasta muodostetaan oma budjetti, jonka vahvistaa liikelaitoksen johtokunta. Laboratoriotutkimusten ostot sisältyvät klinikoiden määrärahoihin toiminnan varsinaisina kuluina. TYKS Raision sairaalan ja TYKS kantasairaalan budjettiluvut on yhdistetty, eikä erillistä tuloslaskelmaa ja tasetta vuodelta 2004 muodosteta.

Toiminnalliset muutokset ja niistä johdetut organisaatiomuutokset on käsitelty johtoryhmässä, ja hallitus vahvistaa TYKSin tulosyksikköjaon. Kirurgian tulosyksiköstä on erotettu omaksi tulosyksikökseen ortopedian ja traumatologian tulosyksikkö. Aiemmasta kuvantamisen tulosyksiköstä on muodostettu diagnostisen radiologian tulosyksikkö ja kuvantamisesta on erotettu omaksi tulosyksikökseen fysiologian ja isotooppilääketieteen tulosyksikköä, johon kuuluvat kliininen fysiologia, kliininen neurofysiologia, PET-yksikkö ja isotooppiyksikkö. Laboratorioliikelaitoksen perustamisesta seurasi patologian toiminnan muodostaminen omaksi tulosyksiköksi, ja aiemmin laboratoriotoiminnan alla toiminut välinehuolto on siirretty anestesiologian ja tehohoidon tulosyksikköön. Muun sairaanhoitotoiminnan tulosyksikköön on avattu omat kustannuspaikat yleislääketiedettä ja sairaala­hygieniatoimintaa varten. Onkologian nimi muutettiin syöpätautien tulosyksiköksi T-sairaalaan muuton yhteydessä. Edellä lueteltujen organisaatio- ja kustannuspaikkamuutosten lisäksi on tehty eräitä pienehköjä tarkistuksia T-sairaalan kustannuspaikkoihin ja liitetty Raision sairaalan kustannuspaikat yhteen TYKS kantasairaalan kustannuspaikkaluetteloon.

Käyttösuunnitelma-asiakirja sisältää vuoden 2004 määrärahat ja tuloarviot, uudet toiminnat ja resurssimuutokset, investointi­suunnitelman sekä suoritearviot. Määrärahaosassa on suoritteiden tarkempi erittely, toiminnalliset tavoitteet ja tuloslaskelma tulosyksiköittäin. Käyttösuunnitelma on laadittu valtuuston vahvistaman talousarvion mukaan. Kululajit voivat kuitenkin poiketa valtuuston vahvistamasta muilta osin paitsi henkilöstökuluissa. Tällä ei ole vaikutusta valtuuston vahvistamaan talousarvion loppusummaan tai vahvistettuun toiminnan nettokulujen sitovuustasoon. Liiteosassa osoitetaan tulosyksiköiden yli 10 000 euron laitehankinnat, muu rakentaminen, evo-käyttösuunnitelma, lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahat, erityisvelvoitemaksut ja koulutusmäärärahan jakautuminen. Pitkävaikutteisten laiteinvestointien valtuuston vahvistamasta määrärahasta 4,3 milj. eurosta osoitetaan laboratorioliikelaitokselle 549 000 euroa.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. hyväksyä TYKSin tulosyksikkökohtaisen käyttösuunnitelman vuodeksi 2004 sekä
2. määritellä tulosyksikkökohtaiseksi sitovuustasoksi toiminnan nettokulut lisättynä patologian, radiologian, fysiologian ja isotooppilääketieteen toiminnan sekä lääkehuollon sisäisillä kuluilla ja
3. vahvistaa TYKSin tulosyksikköjaon käyttösuunnitelman esityksen mukaisesti
4. että tulosyksikkö raportoi hallitukselle mahdollisesta käyttösuunnitelman ylitysuhasta.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

- - -
Merkittiin, että kokous keskeytettiin tässä kohdin laatupalkintojen jakamisen ajaksi.
- - -

171
PET-TUTKIMUSTEN MYYNTIHINNASTON VAHVISTAMINEN VUODEKSI 2004

Toimistopäällikkö Alpo Rajaniemi:

PET-tutkimuksia myydään sairaanhoitopiirin ulkopuolelle joko kliinisiin tarkoituksiin tai ulkopuolisiin tutkimusprojekteihin. Tutkimusprojekteissa voivat olla osallisina joko lääketehtaat tai muiden sairaanhoitopiirien yliopistosairaalat ja yliopistot. Muiden sairaaloiden PET-tutkimukset ovat joko kliinisiä potilastutkimuksia tai tieteellisiä tutkimuksia. PET-yksikössä on laskettu suoritettavien tutkimusten yksikköhinnat, joissa erikseen on näkyvissä TYKSin osuus ja tutkimuksen kokonaishinta:

Liite 1 § 171

Diagnostiset/kliiniset tutkimukset on merkitty hinnastoon lihavoituna. Kliinisten tutkimusten keskimääräinen hinnan nousu v. 2003 on hinnastoon verrattuna 5%. Lääketeollisuuden kanssa tehdään erillissopimukset, missä hinnat määritellään tapauskohtaisesti. Amershamin kanssa on tehty erillinen sopimus, missä on määritelty tutkimusten hinnat.

PET-tutkimusten laskutuksen toteuttaminen tapahtuu seuraavien periaatteiden mukaan: TYKS laskuttaa kokonaisuudessaan kliiniset potilastutkimukset ja tilittää edelleen tutkimuksista kuuluvan yliopiston osuuden. Ulkopuolisissa tutkimusprojekteissa laskuttajana puolestaan on yliopisto, joka tilittää edelleen TYKSille kuuluvan osuuden. Hinnastoa noudatetaan muutoin sellaisenaan, paitsi ulkopuolisissa tutkimusprojekteissa neuvotellaan lääketehtaan kanssa projektikohtaisesti erikseen laskutettava yleiskustannusosuus.

Sisäisenä laskutuksena sairaanhoitopiirissä muilta sairaaloilta ja TYKSin muilta yksiköiltä toteutetaan kliinisten PET-tutkimusten veloittaminen.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää vahvistaa PET-tutkimusten hinnaston vuodeksi 2004

1. noudatettavaksi sairaanhoitopiirin ulkopuolelle tapahtuvassa myynnissä sekä
2. kliinisten tutkimusten osalta sisäisenä laskutuksena sairaanhoitopiirin muilta sairaaloilta ja TYKSin muilta yksiköiltä

Päätös    

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi  

yleiskirje

172
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN PALVELUYKSIKÖN (CRST) NEUVOTTELUKUNNAN TOIMIKAUDEN JATKAMINEN

Tulosryhmän johtaja Heikki Korvenranta:

CRST:n toiminta perustuu Turun yliopiston ja TYKSin väliseen sopimukseen vuodelta 1995:

Liite 1 § 172

Palveluyksikön toimintaa ohjaa ja seuraa neuvottelukunta, jonka on sopimuksen mukaan nimittänyt TYKSin johtokunta. Nykyisen neuvottelukunnan toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Sopimuksen sisällöllinen uusiminen on toisaalta tullut useasta syystä ajankohtaiseksi. Sopimuksen uusimiselle on varattava riittävästi aikaa. Nykyisen neuvottelukunnan toimikautta on syytä jatkaa yhdellä vuodella, jolloin sen aikana voidaan uusi sopimus valmistella ja hyväksyä.

Nykyisen neuvottelukunnan koostumus on seuraava:

ylilääkäri Jorma Viikari (TYKS, neuvottelukunnan puheenjohtaja)
tulosryhmän johtaja Heikki Korvenranta, (TYKS)
vararehtori Harri Lönnberg (Turun yliopisto)
professori Seppo Pyrhönen (Turun yliopisto)
professori Hannu Aro (lääkeklusteri/ biomateriaaliala)
johtaja Esa Heinonen (lääkeklusteri/lääkeala)
professori Mika Scheinin (CRST).

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys   

Hallitus päättää jatkaa CRST:n nykyisen neuvottelukunnan toimikautta yhdellä vuodella 31.12.2004 saakka.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

173
NEUVOTTELUPYYNTÖ SALON ALUESAIRAALAN SIIRTÄMISESTÄ PERUSTETTAVALLE KUNTAYHTYMÄLLE

Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Linden:

Sairaanhoitopiirin hallitukselle on osoitettu oheisena liitteenä oleva kirje

Liite 1 § 173, joka käsittelee seitsemän Salon seudun kunnan tekemää päätöstä muodostaa Salon seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, jonka tehtävänä on jatkossa huolehtia seutukunnan kansanterveystyöstä sekä tuottaa ja hankkia kuntien kustantama erikoissairaanhoito.

Sairaanhoitopiirin hallituksessa on kuluneen toimikauden aikana useissa kokouksissa käsitelty Salon seudulle muodostettavaa kuntayhtymää, jonka tarkoituksena olisi jatkossa omistaa ja hallinnoida Salon aluesairaalaa. Esitettyä ratkaisuna ei ole sairaanhoitopiirin hallituksessa ja virkamiesjohdossa  pidetty hyvänä. Keskeinen syy tähän näkemykseen on se, että Varsinais-Suomen erikoissairaanhoitojärjestelmä on jo nyt maan hajanaisin johtuen historiallisista perinteistä ja seudullisesta rakenteesta. Viime vuosiin asti tällainen palvelujärjestelmä ei ole vielä ollut kovin riskialtis, mutta tällä hetkellä ja lähivuosina se näyttää muodostuvan ongelmaksi johtuen erikoissairaanhoidon sisällöllisestä kehityksestä yhä suppeampiin aloihin jakautuneeksi. Nykyaikana pitäisi palveluja kyetä tuottamaan korkealaatuisina ja lähes kaikilla erikoisaloilla myös päivystyspalveluja 24 tuntia vuorokaudessa. Tämä ei ole mahdollista hajanaisessa järjestelmässä. Erityisesti lääkärimäärä ei riitä erikoisaloilla moneen päivystyspisteeseen. Hajanaisuus aiheuttaa myös alueellista eriarvoisuutta, toiminnallisia päällekkäisyyksiä ja nostaa kustannuksia. Sairaanhoitopiirissä on valittu kehittämislinjaksi eri sairaaloiden yhteistyön tiivistäminen kunkin erikoisalan puitteissa. Aluesairaaloilla on keskeinen tehtävä sairaanhoitopiirin palvelujärjestelmässä toimia lähellä seutujensa terveyskeskuksia tuottamalla polikliinisia palveluja ja päiväaikaan painottuvia peruserikoissairaanhoidon palveluja.

Yöaikainen toiminta aluesairaaloissa riippuu väestöpohjasta, akuuttitapahtumien määrästä, henkilöstötilanteesta ja valmiuden aiheuttamista kustannuksista. Suurin haaste Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä vaativan erikoissairaanhoidon kehittäminen siten, että valtakunnallinen taso ja kilpailukyky säilyy ja selvät jälkeenjääneisyydet voidaan kuroa umpeen. Peruserikoissairaanhoidon tuotantomäärät sen sijaan ovat maamme huippua. Tällaisessa rakennemuutosvaiheessa olisi Varsinais-Suomen kuntien ja potilaiden kannalta huono ratkaisu, jos sairaanhoitopiirin eri sairaalat nyt hajautuisivat usean eri kuntayhtymän ylläpitämisiksi. Yhteistyön tiivistäminen, joka on ollut vaikeaa jopa sairaanhoitopiirin puitteissa, heikkenisi olennaisesti. Seurauksena olisi todennäköisesti kustannusten kasvu, laatuongelmia, keskinäistä kilpailua resursseista ja henkilöstöstä ja vaativimman erikoissairaanhoidon palvelujen heikkeneminen maakunnassamme johtuen valtakunnallisesta kilpailusta niiden tuottamisessa.

Myös Salon seudun kuntien kesken vallitsee erilainen näkemys siitä pitäisikö aluesairaala siirtää perustettavalle kuntayhtymälle. Nyt tämän vaihtoehdon takana on seitsemän kuntaa, jotka ovat hyväksyneet uuden kuntayhtymän perussopimuksen. Näistäkin eräät ovat esittäneet varauksia tulevaan toimintamalliin. Mainitut seitsemän kuntaa maksoivat Salon seudun sairaalalle vuonna 2002 jäsenkuntien myyntituotoista 54 %, pelkän aluesairaalan osalta osuus oli suurempi. Kunnista kuusi kuuluu Salon seudun terveyskeskuskuntayhtymään, jossa on yhteensä kahdeksan jäsenkuntaa. Tilanne on hallinnollisesti epäselvä.

Monet kysymykset aluesairaalan hallinnolliseen siirtoon liittyen ovat kokonaan avoinna. Tärkein niistä koskee aluesairaalan toiminnan tulevaa sisältöä. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt projektin aluesairaaloiden toiminnan sisällön määrittelemiseksi vuoteen 2008 asti. Selvitysmiehenä toimiva dosentti Seppo Nieminen aloittaa selvitystyönsä joulukuussa 2003 ja saa sen valmiiksi kevään 2004 aikana.

Sairaanhoitopiirin yhden osavastuualueen sairaalan siirtymisellä toisen kuntayhtymän hallintaan, jota ylläpitäisi vain osa Salon seudun kunnista, olisi vaikutuksia koko sairaanhoitopiirin hallintoon. Osavastuualuejaolla ei olisi merkitystä sen jälkeen kun kaikilla osavastuualueilla ei enää ole alueellaan sairaanhoitopiirin sairaalaa. Uuden kuntayhtymän muodostaneiden kuntien säilyttäessä silti aikaisemman päätösvaltansa sairaanhoitopiirin hallinnossa velvoitteiden vähennyttyä, olisi tilanne sairaanhoitopiirin muiden kuntien näkökulmasta erikoinen.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kannalta ei Salon seudun aluesairaalan siirto uudelle Salon seudun terveydenhuollon kuntayhtymälle ole perusteltu. Sairaanhoitopiiri haluaa kuitenkin perustehtävänsä tulokselliseksi toteuttamiseksi säilyttää hyvät yhteistyösuhteet Salon seudun kaikkiin kuntiin ja siksi on syytä jatkaa ennakkoluulottomasti keskusteluja Salon seudun kuntien kanssa seudullisen erikoissairaanhoidon mahdollisista muunlaisista järjestelyistä, jotka tyydyttäisivät sekä kaikkia seudun kuntia että sairaanhoitopiiriä.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys:

Sairaanhoitopiirin hallitus päättänee vastata Salon seutukunnan yhteyshenkilöinä toimineiden kaupunginjohtaja Matti Rasilan ja kunnanjohtaja Heimo Puustisen kirjeeseen, että:

1. sairaanhoitopiiri ei ole valmis edellä todetuin perustein siirtämään Salon aluesairaalaa ja sen toimintaa seitsemän Salon seudun kunnan muodostamalle kuntayhtymälle
2. sairaanhoitopiirin käynnistää yhdessä Salon seudun terveyskeskuksen ja Salon seudun kuntien kanssa Salon aluesairaalan sisällön suunnittelun vuoteen 2008 saakka
3. sairaanhoitopiiri on valmis keskustelemaan kaikkien Salon seudun kuntien kanssa yhteisen toiminnallisen tavoitenäkemyksen pohjalta aluesairaalan hallinnollisen aseman kehittämisestä seudullisena sairaalana, jonka hallintoon sairaanhoitopiiri osallistuu.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi  

Rasila, Puustinen

174
ERÄIDEN VASTUUHENKILÖIDEN NIMEÄMINEN

Henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen:

Tällä esityslistalla on käsiteltävänä sairaanhoitopiirin ja TYKSin käyttösuunnitelma vuodelle 2004. Käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa hyväksytään samalla eräitä toiminnallisia organisaatiomuutoksia. Uusille tulosyksiköille on nimettävä hallintosäännön mukaisesti vastuuhenkilöt.

Sairaanhoidollisiin palveluihin kuuluva kuvantamiskeskus on jaettu tulosyksikkönä kahtia siten, että toinen osa on diagnostisen radiologian tulosyksikkö, jonka vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri Anu Alanen. Toinen osa on fysiologian ja isotooppilääketieteen tulosyksikkö. Sen vastuuhenkilöksi esitetään nimettäväksi ylilääkäri Jaakko Hartiala.

Jakamisen taustalla on diagnostisen radiologian kehittäminen maakunnallisen yksikön suuntaan, mikä on yleinen suuntaus mm. säteilylainsäädännöstä johtuen sekä kliinisen neurofysiologian irrottaminen laboratoriosta liikelaitoksen muodostuessa ja sen liittäminen samaan yksikköön kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen kanssa.

Laboratorioliikelaitoksen perustamisen yhteydessä on patologiatoiminta jäänyt sen ulkopuolelle. Sen vuoksi on perustettu erillinen patologian tulosyksikkö, jonka vastuuhenkilöksi esitetään nimettäväksi apulaisylilääkäri, va. ylilääkäri Yrjö Collan. Patologian professorin virka on täytettävänä ja tulosyksikön vastuuhenkilön nimeäminen tulee siinä vaiheessa uudelleen esille.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. nimetä 1.1.2004 lukien fysiologian ja isotooppilääketieteen tulosyksikön vastuuhenkilöksi ylilääkäri Jaakko Hartialan,
2. nimetä 1.1.2004 lukien patologian tulosyksikön vastuuhenkilöksi apulaisylilääkäri, vs. ylilääkäri Yrjö Collanin ja
3. todeta, että diagnostisen radiologian tulosyksikön vastuuhenkilönä toimii ylilääkäri Anu Alanen.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi

Hartiala, Collan, Alanen

175
ORTOPEDIAN JA TRAUMATOLOGIAN KLINIKAN YLILÄÄKÄRIN VIRKAVAALI, VIRKA NRO 68010-0041

Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi

Tulosryhmän johtaja Timo Ali-Melkkilä:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston ja Turun kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti tullaan Turun kaupungin Kirurginen sairaala yhdistämään Turun yliopistolliseen keskussairaalaan 1.1.2004 lukien. Tässä yhteydessä muodostetaan ortopedian ja traumatologian klinikka, joka tulee toimimaan omana tulosyksikkönään. Yksikköä johtamaan on perustettu ylilääkärin virka, joka sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksen mukaisesti voidaan täyttää 1.12.2003 lukien.

Virkaan haki 10.10.2003 mennessä 3 hakijaa: ortopedian ja traumatologian erikoislääkärit dosentti Martti Hirn, dosentti Olavi Nelimarkka ja dosentti Harri Pihlajamäki. Kaikki hakijat täyttävät viran kelpoisuus-­
vaatimukset.

Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi ja operatiivisen hoidon tulosryhmän johtaja Timo Ali-Melkkilä ovat tehneet virkavaalista esityksen, jonka mukaan virkaan valittaisiin dosentti Olavi Nelimarkka. Esitys on liitteenä.

Liite 1 § 175

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättänee valita ortopedian ja traumatologian klinikan ylilääkärin virkaan nro 68010-0041 osastonylilääkäri, dosentti Olavi Nelimarkan ja samalla määrätä hänet toimimaan ortopedian ja traumatologian
tulosyksikön johtajana 1.1.2004 lukien. Peruspalkka 4 870 euroa
sekä tulosyksikön johtajan vastuulisä 10 % peruspalkasta.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi

Nelimarkka, Savunen, hakijat, henkilöstöpalvelut

176
YLIHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Hallintoylihoitaja Seija Paatero:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Turun yliopistollisessa keskussairaalassa julistettiin 17.9.2003 haettavaksi ylihoitajan virka kuvantamiskeskuksessa, joka jakautuu radiologian yksikköön ja kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja PET-toiminnan yksikköön.

Kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus tai sitä vastaava aikaisempi rekisteröinti ja hallinnollista kokemusta.

Määräaikaan mennessä saapui kahdeksan hakemusta. Yhteenveto, josta selviää hakijan henkilötietojen ja koulutuksen lisäksi hakijan laillistuksen jälkeen merkittävämmät työsuhteet, joista voidaan arvioida hallinnollista kokemusta, on liitteenä:

Liite 1 § 176

Kaikki hakemukset ovat nähtävänä ja tutustuttavissa kokouksessa.

Hakija Ritva Päivärinta on peruuttanut hakemuksensa kirjeellä 24.11.2003.

Hakija Ulla Rahkonen ei täytä viran kelpoisuusehtoa ylemmän korkeakoulututkinnon osalta. Hallinnollista kokemusta, jota hoitotyössä saadaan ylihoitajan tai osastonhoitajan tehtävissä on vähän tai ei lainkaan hakijoilla Birgitta Katevuo, Kirsti Kulmala, Anja Lehto ja Timo Tolppanen.

Viran täytön valmisteluun ja hakijoiden haastatteluun ovat osallistuneet ylilääkäri Anu Alanen ja hallintoylihoitaja Seija Paatero. Hakijoista haastateltiin Kirsti Kulmala, Helena Luotolinna-Lybeck, Ritva Päivärinta ja Timo Tolppanen. Lisäksi hakija Helena Luotolinna-Lybeck osallistui Mercuri Urvalin henkilöstökonsultin testaukseen.

Koulutuksen, hallinnollisen kokemuksen ja haastattelijoiden yksimielisen mielipiteen perusteella ehdotetaan kuvantamiskeskuksen ylihoitajaksi Helena Luotolinna-Lybeckiä. Myös Mercuri Urvalin johtamiskokemusta mittaava testi pitää Helena Luotolinna-Lybeckiä erittäin sopivana ylihoitajan tehtävään.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää valita TYKSin kuvantamiskeskuksen ylihoitajan virkaan terveydenhuollon tohtori, osastonhoitaja Helena Luotolinna-Lybeckin 1.1.2004 lukien. Peruspalkka on 2 446,57 euroa kuukaudessa.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi

Luotolinna-Lybeck, hakijat, henkilöstöpalvelut

177
YLIHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Hallintoylihoitaja Seija Paatero:

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Turun yliopistollisessa keskussairaalassa julistettiin 17.9.2003 haettavaksi ylihoitajan virka TYKS-laboratorioissa.

Kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen laillistus tai sitä vastaava aikaisempi rekisteröinti ja hallinnollista kokemusta. Määräaikaan mennessä saapui viisi hakemusta. Yhteenveto, josta selviää hakijan henkilötietojen ja koulutuksen lisäksi hakijan laillistuksen jälkeen merkittävämmät työsuhteet, joista voidaan arvioida hallinnollista kokemusta, on liitteenä:

Liite 1 § 177

Kaikki hakemukset ovat nähtävänä ja tutustuttavissa kokouksessa.

Kaikki hakijat täyttävät kelpoisuusehdon ylemmän korkeakoulututkinnon ja terveydenhuollon ammattihenkiöistä annetun lain mukaisen laillistuksen osalta. Hallinnollista kokemusta, jota hoitotyössä saadaan ylihoitajan tai osastonhoitajan tehtävissä on vähän tai ei lainkaan hakijoilla Kirsti Kulmala, Tarja Nyrhinen ja Olli Oranta.

Viran täytön valmisteluun ja hakijoiden haastatteluun ovat osallistuneet ylilääkäri Ilkka Mononen, ylilääkäri Yrjö Collan, ylihoitaja Marjut Halkoja ja hallintoylihoitaja Seija Paatero.

Hakijoista haastateltiin Hanna Mäkilä ja Ella Raali.

Tutkintotodistusten, hallinnollisen kokemuksen ja haastattelijoiden yksimielisen mielipiteen perusteella ehdotetaan TYKS-laboratorioiden ylihoitajan virkaan terveystieteiden maisteri, va. ylihoitaja Hanna Mäkilä.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää valita TYKSiin ylihoitajan virkaan terveystieteiden maisteri, va. ylihoitaja Hanna Mäkilän 1.1.2004 lukien. Peruspalkka on 2 503.12 euroa kuukaudessa.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi

Mäkilä, hakijat, henkilöstöpalvelut

178
TILAPÄISESTI HOIDETTUJEN PALVELUSSUHTEIDEN JATKAMINEN TYKSISSÄ

Henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen:

TYKSissä on ollut tilapäisiä palvelussuhteita perustuen erilaisiin projekteihin tai tilapäisiin toiminnan lisäyksiin. Oheisena yhteenveto v. 2003 käytössä olleista tilapäisistä palvelussuhteista ja ehdotus vuoden 2004 järjestelyistä:

Liite 1 § 178

Osa tilapäisenä hoidetuista tehtävistä on vakiintunut niin, että niiden hoitamista varten on esitetty vakinaiset toimet ja osa esitetään jatkettavan edelleen tilapäisenä. Toisaalta T-sairaalan rakennusprojektia varten käytössä olleet tilapäiset palvelussuhteet ehdotetaan tässä vaiheessa lopetettavaksi.

Käyttösuunnitelmassa on otettu huomioon liitteenä olevien tilapäisten palvelussuhteiden palkkamääräraha.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää hyväksyä vuodelle 2004 esityslistan liitteessä 1 § 178 esitetyt tilapäiset palvelussuhteet.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi

henkilöstöpalvelut

179
ERÄIDEN VUODEN 2003 INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOJEN MÄÄRITTELY HANKEKOHTAISESTI SITOVAKSI

Talousjohtaja Risto Laalo:

Vuoden 2003 talousarviossa on eräitä investointimäärärahoja, joita talousarvion yhteydessä ei määritelty hankekohtaisesti sitoviksi ja kuitenkin investoinnin suorittaminen siirtyy ainakin osittain vuoden 2004 puolelle. Hankekohtainen sitovuusmäärittely tarkoittaa sitä, että investoinnin vuotuinen toteutuminen talousarviossa voi ylittyä tai alittua kunhan pysytään investoinnin määritellyissä kokonaiskustannuksissa. Nyt puheena olevat investointikohteet tulee määritellä hankekohtaisesti sitoviksi, jotta investoinnit voidaan suorittaa ja tälle määrittelylle voidaan hankkia valtuuston hyväksyntä vuoden 2003 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tällaisia investointikohteita ovat seuraavat:

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää, että se esittää valtuustolle edellä lueteltujen investointimäärärahojen sitovuuden määrittelyn hankekohtaiseksi vuoden 2003 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

180
KANSALLISEN TERVEYDENHUOLLON HANKKEEN MUKAISET KEHITTÄMISHANKKEET

Sairaanhoitopiirinjohtaja Aki Lindén
Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi:

Kansallisen terveydenhuollon hankkeen osana uudistettiin erilisille hankkeille myönnettävien valtionavustusten järjestelmä täydellisesti. Aikaisemmin lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennushankkeille myönnettyjä valtionavustuksia on merkittävästi vähennetty ja vastaavasti kehittämishankkeisiin suunnattuja määrärahoja lisätty. Vuodelle 2004 kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisia kehittämismäärärahoja on valtion talousarviossa osoitettu 30 miljoonaa euroa sekä vuosille 2004 että 2005. Asiaan liittyvä valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2004 voimavaroista on liitteenä.

Liite 1 § 180

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntatiedotteella 12/2003, 22.9.2003 valtionavustusten hakemismenettelyä. Myös hakemuksessa käytettävät kaavat ja lomakkeet on toimitettu kunnille ja kuntayhtymille. Lääninhallitus on järjestänyt asiasta koulutusta.

Koska valtionavustuksena saatavan summan osuus voi olla kehittämishankkeesta enintään 50%, merkitsee tämä sitä, että vuoden 2004 osalta tullaan maassa tekemään lääninhallitusten ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta päätöksiä kehittämishankkeista, joiden arvo on yhteensä 60 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 myönnettävistä valtionavuista tehdään myös sitova ennakkoratkaisu keväällä 2004 niiden hakemusten pohjalta, jotka esitetään 31.12.2003 mennessä.

Näin ollen valtion päätökset koskevat yhteensä 120 miljoonan euron kokonaisuutta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin väestöosuus on 9% koko maan väestöstä. Vaikka valtionavustuksia ei ole kiintiöity tiukasti väkilukuun perustuviksi, tulee pyrkiä siihen, että maakuntaan saataisiin valtionavustusta hankkeille, joiden yhteinen arvo on vähintään 10 -12 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitopiirissä on käynnistetty laaja hankevalmistelu, josta osa on tapahtunut TYKSin erityisvastuualueeseen kuuluvan Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä. Jokaisesta hanke-esityksestä on valmistettu perusteellinen aineisto, osasta on myös jo valmiiksi täytetyt hakemuslomakkeet. Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä on sovittu, että hallitukselle asia esitellään yhtenä kokonaisuutena siten, että kustakin anottavasta hankkeesta esittelyn laajuus esityslistalla on noin puoli sivua. Hallituksen päätöksen jälkeen hankevalmistelu jatkuu virkamiestyönä siten, että hanke-esitykset voidaan toimittaa asianmukaisina lääninhallitukselle 31.12.2003 mennessä.

Alla olevassa esittelyssä kehittämishankkeet 1 - 15 ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omia kehittämishankkeita ja hankkeet 16 - 22 yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa esitettäviä hankkeita.

1. HOITOON PÄÄSYYN TURVAAMINEN JA YHTENÄISTÄMINEN KOKO SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta 11.4.2002 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhteistyössä Suomen kuntaliiton kanssa valtakunnalliset kiireettömän hoidon ja jononhallinnan toteuttamisohjeet vuoden 2003 loppuu mennessä. Tässä tarkoituksessa sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut hoitoon pääsyn ja jononhallinnan toteuttamisohjeita valmistelevan työryhmän, jonka toimikausi on 1.8.2002-31.12.2003. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotukset 1) hoitoon pääsyä koskevista yleisistä periaatteista, 2) keskeisten sairauksien hoitoon pääsyn perusteista, 3) jononhallinnan periaatteista ja 4) tarvittavista säädösmuutoksista. Tavoitteena on turvata jokaiselle hänen terveydentilansa edellyttämät ja riittävät terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Tasapuolisen hoitoon pääsyn turvaaminen edellyttää, että käytössä on valtakunnallisesti hyväksytyt hoitoon pääsyyn perusteet. Hoitoon pääsyn ja jononhallinnan toteuttamisohjeita valmisteleva työryhmä tulee jättämään kuluvan vuoden loppuun mennessä raportin, joka sisältää hoitoon pääsyä koskevia yleisiä periaatteita, mutta ei kuitenkaan kattavasti keskeisten sairauksien hoitoon pääsyn perusteita.

Hoitoon pääsyn perusteiden valtakunnalliseen määrittelytyöhön VSSHP osallistuu vuoden 2004 aikana tämän kehittämishankkeen puitteissa, jotta hoitoon pääsy voisi tapahtua annettujen aikarajojen mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien. Tässä tarkoituksessa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä varaudutaan ohjaamaan erikoislääkäritasoista työpanosta eri erikoisaloille yhteensä 30 eri erikoisalojen erikoislääkärityökuukautta.

Lisäksi tämän kehityshankkeen tarkoituksena on järjestää uudelleen ja yhtenäistää piirin kaikkien sairaaloiden tutkimus- ja hoitojonot siten, että ne kaikki tulevat yhtenäisen jonojärjestelmän piiriin. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään TYKS:n kantasairaalan ja v. 2004 alusta TYKS:iin fuusioitavan Turun  kaupungin kirurgisen sairaalan jonot sekä Raision sairaalan jonot. Seuraavassa vaiheessa yhdistetään sairaanhoitopiirin muiden sairaaloiden (Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaalat, Turunmaan sairaala) tutkimus- ja hoitojonot. Kehityshanke toteutetaan vuosien 2004 ja 2005 aikana. Kokonaiskustannukset ovat 385.000 euroa.

2. OPERATIIVISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON KESKITTÄMINEN SEKÄ HOITOON PÄÄSYN JA OSAAMISEN TURVAAMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

Hankkeen tarkoituksena on erikoissairaanhoidon palvelurakenteiden uudistaminen keskittämällä ortopedisen, urologisen ja gynekologisen erikoissairaanhoidon ja rintasyövän hoidot.  Samalla turvataan palveluiden saatavuus ja laatu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Tämä  toteutetaan liittämällä Turun kaupungin kirurginen sairaala Turun yliopistollisen keskussairaalan osaksi. Siinä yhteydessä:

1. muodostetaan ortopedian ja traumatologian klinikka, sekä
2. rintasyöpäkirurgian osaamisyksikkö sekä
3. urologia ja naistentaudit keskitetään TYKS:aan
4. perustetaan selkäkirurgian yksikkö
5. luodaan operatiivisten alojen kliininen laatujärjestelmä,
6. luodaan sähköiset lähete-palautejärjestelmät ja sähköisen konsultoinnin järjestelmä keskussairaalan ja alueen perusterveydenhuollon välille
7. tarkistetaan operatiivisten alojen hoitoketjut (yhteys Reitit-hankkeeseen)

Fuusioprosessi evaluoidaan arvioimalla fuusion valmistelu, toteuttaminen ja miten muutos koettiin henkilöstössä ja mitkä olivat hankkeen vaikutukset palvelurakenteisiin. Fuusion vaikutukset tai hyöty arvioidaan mittaamalla muutosta erikoissairaanhoidon saatavuudessa, laadussa sekä palveluiden kustannuksissa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,7 miljoonaa euroa.

3. ALUELLISTEN HOITOKETJUJEN JA AMMATILLISEN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN YHDISTETTY KEHITTÄMISPROJEKTI  (REITIT PROJEKTI)

Projekti on Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien, alueiden perusterveydenhuollon, Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan, kolmannen sektorin ja Duodecimin Turun alueen yhteistyöprojekti alueellisen  täydennyskoulutusjärjestelmän sekä kansanterveydellisesti ja talou­dellisesti merkittävien sairausryhmien alueellisten hoitosuositusten ja hoito-ohjelmien toimivaan käyttöön saattamiseksi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Tavoitteet ovat (1) varmistaa potilaiden pääsy hoitoon saatavuussuositusten mukaisesti, nopea siir­tyminen ja sijoittu­minen oikeaan hoitopaikkaan sekä asianmukaisen jatkohoidon järjestäminen, (2) ke­hittää ja ylläpitää hoitoprosessien yhteydessä lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön amma­tillista osaamista yhteisöllisen oppimisen keinoin, (2) lisätä koulutuksen avulla ammattikun­nan osaamista, toimintatapoja ja työmotivaatiota niin, että toiminta edistää potilaiden hoitoa ja sai­rauksien ennalta ehkäisyä, sekä (3) järjestää alueellisesti tasapuolista, riippumatonta ja kaikkia ammat­tiryhmiä huomioivaa koulu­tusta, joka hyödyntää valtakunnallisia ja muita luotettavia elektronisia tietolähteitä.

Koulutustapahtumien toimintataso on pääsääntöisesti seutukunta, jolloin päästään riittävän suuriin alueellisiin toimintakokonaisuuksiin. Samoja, yhteistyössä suunniteltuja koulutusohjelmia tullaan toteuttamaan sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa seutukunnittain. Tapahtumat pyritään saamaan alueellisesti kattavaksi niin, että tilaisuuksiin osallistuu toimijoita kaikista seutukunnan terveyskeskuksista. Moniammatillisissa koulutustapahtumissa käydään läpi eri terveydenhuollon osa-alueiden substanssitietoutta ja toisaalta käynnistetään laaja-alainen keskustelu  erikoissairaan­hoidon ja perusterveydenhuollon edustajien välillä hoidon porrastuksesta. Koulutustapahtumien lisäksi käytetään elektronisia oppimisympäristöjä.

Seutukunnallinen koulutus ja hoitoketjujen uudenlainen yhteinen jalkauttamistyö on käynnistynyt vuonna 2002. Vuonna 2003 käynnissä olevia osaprojekteja ovat lasten ja nuorten oppimishäiriöt, astma, keuhkoahtaumatauti, säärihaava, depressio, ihon kasvaimet, huumeet, radiologian kuvastot Talven 2003-4 aikana toimintaa laajennetaan diabetekseen, verenpainetautiin, metabooliseen oi­reyhtymään, sepelvaltimotautiin, valtimokovettumatautiin, skitsofreniaan ja syöpätauteihin.

Projektin, joka toteutetaan vuosina 2003 - 2006, kustannusarvio on 1,0 miljoonaa euroa.

4. KUULONHUOLLON TURVAAMINEN VARSINAIS-SUOMEN ERITYISVASTUUALUEELLA

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirin alueella kuulonhuollon resurs­sit eivät ole riittäneet hoitoon pääsyn turvaamiseen. Tämän seurauksena on parhaillaan jopa 2.5 vuoden mittaiset jonot kuulokojesovitukseen. Resurssien epätasaisesta jakautumisesta johtuen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on erittäin suuret alueelliset erot hoitoon pääsyssä. TYKS:n kuulokeskuksessa on jonossa 909 potilasta, joista noin puolet Turun kaupungin alueelta. Lisäksi Turun kaupunginsairaalassa on jonossa 165 kuulokojeen tarvitsijaa. Odotusaika on noin 2.5 vuotta.

Hankkeen tarkoituksena on laadukkaan kuulonhuollon ja mielekkään hoitoon pääsyn turvaaminen Varsinais-Suomen erityisvastuualueella. Tavoite toteutetaan seuraavasti:

Turun kaupungin terveydenhuollon kuulokojesovitusten lukumäärää lisätään 500 kappaleella vuo­dessa. Tilat ovat olemassa, tarvittavat resurssit kuulontutkijan palkkaamiseen sekä  500 kuuloko­jeen asentamiseen ovat 284.000 euroa.

TYKS:ssä osoitetaan vuonna 2004 väliaikaiset lisätilat kuulokojesovitusta varten ja rakennetaan äänieriö sekä  palkataan lisää kuulontutkija. Tavoitteena on asentaa 700 kuulokojetta vuodessa. Yhteiskustannukset ovat 392.700 euroa. Vuosina 2005-2006 osoitetaan TYKS:ssä asianmukaiset tilat T-sairaalan yhteydessä vapautuvista tiloista. Näin voidaan turvata kuntoutustoiminnan tulevai­suus väestön tarpeita vastaavaksi.

Kuulontutkijavajaus on koko läntisessä Suomessa este toiminnan tehostamiselle. Turun ammatti­korkeakoulun ja ruotsinkielisen oppilaitoksen kanssa on suunniteltu kuulontutkijakoulutuksen aloittaminen. Tähän tarvittava projektirahoitus on 140.000 euroa vuodessa. Turun kaupungin ter­veyslautakunta on sitoutunut hankkeeseen 26.11.03 tekemällään päätöksellä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 816.700 euroa.

5. LUUNMURTUMAPOTILAIDEN OSTEOPOROOSISEULONTA
Sairaanhoitopiirien käyttöön kehitettävä toimintamalli

Kehitysprojektin tarkoituksena on kehittää sairaanhoitopiirin käyttöön toimintamalli, jolla osteoporoottiset murtumapotilaat tunnistetaan entistä paremmin ja ohjattaan asianmukaisen diagnostiikan ja hoidon piiriin. Kehitystyö on jatkoa TYKS:ssa käyn­nissä olevalle murtumahoitajaprojektille ja perustuu lääkärien ja hoitohenkilökunnan selkeään tehtäväjakoon.  Malli on sovellettavissa valtakunnallisesti.  Projekti kehittää eri sairaanhoitopiirien käyttöön sopivan murtumapotilaiden seulontajärjestelmän, joka ei vaadi erillisten virkojen perustamista. Järjestelmä perustuu murtumia hoitavien lää­käreiden ja hoitajien työnjakoon siten, että jokaisessa murtumapotilaita hoitavassa yk­sikössä on seulontatyöhön perehdytettyjä sairaanhoitajia. Osteoporoosin asianmukai­sella hoidolla pystytään merkittävästi estämään uusintamurtumia ja vaikuttamaan hoitokustannuksiin, jotka vuositasolla Suomessa ovat n. 390 miljoonaa euroa. Projektin koko­naiskustannukset ovat 466 440 euroa, josta 285 320 euroa vuonna 2004 ja 181 120 vuonna 2005.

6. LASTENNEUROLOGISEN KUNTOUTUKSEN OSIEN MUUTTAMINEN PERUSTASON TOIMINNAKSI

Neuvoloissa havaittujen eritysvaikeuksista kärsivien lasten (kuten kielihäiriöisten, kontaktiongel­maisten, ylivilkkaiden, keskittymättömien, koulunaloittamisen kypsymättömien ja lievästi kehitys­vammaisten) jatkotutkimukset ja kuntoutussuunnittelu ohjautuvat tällä hetkellä erikoissairaanhoi­toon. Näiden lasten koulutus ja perheiden tukitoimintojen järjestäminen vaatii palveluiden ke­hittämistä tavoitteena  heidän syrjäytymisensä ehkäisy. Ongelmien ratkominen ja oikeiden ratkaisujen hakeminen edellyttää myös vahvaa paikallisen ympäristön tuntemista. Tällä hetkellä porrastus avohoidon ja erikoissairaanhoidon välillä toimii puutteellisesti. Huomattava osa tutkimuksista ja kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta voitaisiin toteuttaa perustasolla. Asioiden hoitaminen ei vaadi lisää henkilökuntaa vaan yhteistyön kehittämistä ja osaamisen siirtoa puolin ja toisin.

Tämän hankkeen tavoitteena on järjestää eritysvaikeuksista kärsivien lasten kuntoutustoiminnan uusi työn­jako. Hanke toteutetaan kolme vuotta kestävän projektin avulla. Projektiin perustetaan liikkuva työryhmä johon kuuluvat erikoislääkäri, psykologi sekä puhe- ja toimintaterapeutit. Työryhmän ohjaus- ja tu­kitoiminnan avulla kehitetään seutukuntakohtaiset tarpeet huomioon ottava erityisvaikeuksista kär­sivien lasten tutkimuksen ja kuntoutuksen osaaminen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulu­toimen alueilla. Näin kuntoutuksesta huolehditaan oikeassa paikassa, perheiden lähiympäristössä. Samalla voidaan erikoissairaanhoidon toiminnot ja osaaminen suunnata kohteisiin joissa niistä on eniten hyötyä. Kolmen vuoden projektin vuosikustannukset ovat 200 000 euroa/vuosi.

7. ALUEELLISEN HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VIIKONLOPPUISIN JA ARKIPYHINÄ

Perusterveydenhuollon hammaslääkäripäivystyksen organisoimista on suunnitellut työryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut ylilääkäri Risto-Pekka Happonen, TYKS Suusairauksien klinikka, ja jäseninä sairaanhoitopiirin terveyskeskusten johtavia lääkäreitä. Kuntien velvollisuus kiireellisen hammashoidon turvaamiseen asukkailleen on yksiselitteisesti määritelty laissa. Työryhmän ehdotuksen mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat järjestävät yhteisen viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen, joka tuo sairaanhoitopiirin asukkaille yhdenvertaisen mahdollisuuden hakeutua saamaan kiireellistä ja välttämätöntä hammashoitoa. Päivystys toteutetaan sairaanhoitopiirin hallinnoimana toimintana, jolloin kaikki sairaanhoitopiirin asukkaat tulevat hoitoon pääsyn suhteen saman arvoiseen asemaan.

Hankerahoituksena haetaan päivystyksen järjestämisen investointikustannukset kahden hoitoyksikön ja tarvittavien aputilojen varustelun osalta, n. 100.000 euroa sekä suunnittelukustannukset n. 50.000 euroa.

8. PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON PÄIVYSTYSYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

Varsinais-Suomessa 25 terveyskeskuksen yöpäivystys on vuonna 2003 keskitetty terveyskeskuslääkäreiden tai terveyskeskusten ostopalveluna hankkimien lääkäreiden suorittamana 4 pisteeseen: Turun terveyskeskus, Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus, Paraisten terveyskeskus, Salon aluesairaala ja sairaanhoitopiirin omien tai ostopalveluna hankkimien lääkäreiden suorittamana 3 pisteeseen: Raision aluesairaala, Vakka-Suomen sairaala ja Loimaan aluesairaala. Pienimpiä terveyskeskuksia lukuun ottamatta terveyskeskukset huolehtivat omissa tiloissaan iltapäivystyksestä. Tarkoitus on vuosina 2004-2005 voimakkaasti rationalisoida yöajan ja osin ilta-ajan terveyskeskuspäivystystoimintaa keskittämällä sitä harvempiin pisteisiin. Etäisyydet Varsinais-Suomessa eivät ole pitkät ja tieyhteydet ovat hyvät. Näin voidaan turvata päivystystoiminnan laatu ja aikaansaada kustannussäästöjä sekä lisätä lääkärityövoiman päiväajan vastaanottoja.

Yöpäivystys keskitetään vuoden 2004 aikana 4 pisteeseen: Turun terveyskeskus, Vakka-Suomen sairaala, Salon seudun sairaala ja Loimaan aluesairaala. Ilta-ajan päivystyksen keskittäminen ajoittuu vuoteen 2005 ja se toteutetaan kolmessa mainitussa aluesairaalassa. Erityiskustannuksia näistä järjestelyistä aiheutuu mm. suunnittelutöissä, kiinteistöjen muutostöissä, päivystyspisteiden varustelussa, henkilöstön koulutuksessa, henkilöstörakenteen monipuolistamisessa ja uudenlaisten kannustavien palkkausmuotojen käyttöönotossa. Kehittämishankkeen kokonaiskustannusarvio on 215 000 euroa, valtionosuusanomus 100 000 euroa vuodelle 2004.

9. VARSINAIS-SUOMEN JA SHP:N LABORATORIOTOIMINNAN INTEGROINTI, TEHOSTAMINEN JA LAADUN KEHITTÄMINEN

Projekti muodostuu kolmesta osaprojektista, joiden avulla parannetaan laboratoriotoiminnan toimivuutta, tehostetaan ja yhtenäistetään rintasyövän diagnostiikkaa, hoitoa  ja hoitoketjun toimivuutta, sekä luodaan edellytykset sairaalatoiminnan fuusioon (TYKS, Turun kirurginen sairaala) liittyvälle välinehuollon uudelleenorganisoinnille.

Laboratoriotoiminnan fuusion avulla luodaan lähellä potilaita oleva laadukas palvelujärjestelmä, jonka myötä pyritään erityisesti säästämään päällekkäisten laboratoriotutkimusten vähenemisen kautta. Vaikuttavuutta pyritään samalla lisäämään saattamalla terveyskeskuslaboratorioiden toiminta yhtenäisen tiedonhallintajärjestelmän piiriin. Toteutus edellyttää  suunnitteluun ja työnjohtoon kohdistuvaa henkilöstöpanostusta, ja suunnitteluun  ja  uudelleenorganisointiin liittyviä tarvike-, laite-ja kalustemäärärahoja.  Rintasyövän diagnostiikkaa parannetaan kehittämällä patologian alan molekyylipatologista ja immunohistokemiallista diagnostiikkaa,  ja luomalla terveyskeskustasolta yliopistolliseen keskussairaalaan  diagnostiikan ja hoidon yhtenäisyyteen, nopeuteen, laatuun ja potilaiden samanarvoisuuteen tähtäävä hoitoketju, jonka ylläpidosta vastaavat patologian alan laboratoriossa sairaalabiologi ja  diagnostisten kokousten toiminnasta vastaava erikoislääkäri. Rintasyövän hoitoketjuun liittyvä projekti on 2-vuotinen. Välinehuollon kehittäminen edellyttää eri logististen mallien tutkimista, joka on tarkoitus toteuttaa palkkaamalla tutkija kolmeksi kuukaudeksi projektiin vuoden 2004 aikana.

Kehittämishankkeen kokonaiskulut vuosina 2004-2005 ovat 252 800 euroa, josta puolet on suunniteltu kansallisen terveydenhuoltohankkeen kautta rahoitettavaksi. Toinen puoli rahoitetaan budjettivaroista. Kokonaismenoista 197 800 euroa on henkilöstömenoja. Palveluita (mm. ohjelmointipalvelut) ostetaan 41 000 eurolla, ja aineita, tarvikkeita ja tavaroita 14 000 eurolla. Vuonna 2004 kokonaismenot ovat 177 050 euroa. Vuonna 2005 kokonaismenot ovat 75 750 euroa.

10. MAAKUNNALLINEN KUVANTAMISKESKUS

Tavoitteena on luoda kustannustehokas kuvantamisen palvelujärjestelmä koko sairaanhoitopiirin alueelle ja ulottaa se kattamaan myös alueen terveyskeskukset. Näin saadaan toiminnallisesti yhtenäinen järjestelmä, joka nivoutuu joustavasti sairaanhoitopiirin muun toiminnan järjestelyihin. Edellä kuvattu saavutetaan keskittämällä kuvantamistoiminnan hallinto ja ohjaus yhden organisaation alle.

Keinoina tavoitteeseen pääsemiseksi  tallennetaan kaikki sairaanhoitopiirin kuvantamistutkimukset yhteen digitaaliseen pitkäaikaisarkistoon (sijaitsee TYKS:ssa), luodaan piirin sairaaloihin (osassa jo on) nopea lähiarkisto ja laajennetaan koko piirin käyttöön kuvien ja niihin liittyvän potilastiedon kattava jakelujärjestelmä (= kuvaverkko). Lisäksi  luodaan yhteinen laatujärjestelmä ja standardisoidaan tutkimusprosessit.

Maakunnallisen kuvantamiskeskuksen merkitys potilaan näkökulmasta on  parempi tutkimusten saatavuus ja sen seurauksena viiveiden väheneminen diagnostiikassa ja hoitoon pääsyssä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 970 000 euroa, josta henkilöstökulut 70 000 euroa, laitekulut 300 000 euroa sairaaloiden osalta ja 600 000 euroa terveyskeskusten osalta. Hankerahaa haetaan valtiolta yhteensä 215 000 euroa (50% henkilöstökuluista eli 35 000 euroa ja 20% laitekuluista eli 180 000 euroa).

11. VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIEN KEHITTÄMISOHJELMA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN VARHAISEKSI TOTEAMISEKSI JA MIELENTEREYSPALVELUIDEN SAATAVUUDEN HALLITSEMISEKSI

Kaikissa osaprojekteissa läpikäyvänä teemana ovat avohoidon saatavuuden integroitu hallinta sekä häiriöiden varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen hoidon toteuttaminen peruspalveluista vaativaan erikoisairaanhoitoon asti.

Hankkeessa on seuraavat osaprojektit:

Lapset

1. Terveyskeskus lasten mielenterveyshäiriöiden palveluketjussa (mukana 11 terveyskeskusta)
2. Loimaan ja Raision lasten ja aikuisten projekti (lapsi ja sairastunut vanhempi)
3. Turunmaan Kompassi-projekti - telematiikka keinona
4. Lasten mielenterveysongelmien varhaistunnistaminen

Nuoret

1. Nuorten päiväkuntoutus (Varsinais-Suomi ja Satakunta)
2. Nuorten hoitoketjujen vahvistaminen (TYKS Raisio ja Kaarina)

Aikuiset (sisältää myös vanhukset)

1. Nuorten aikuisten NYT-hanke
2. Psykoosien varhaistunnistaminen: nuorten ja aikuisten yhteisprojekti Satakunnan kanssa
3. TYKSin ja Loimaan osavastuualueen psykiatrian fuusioprojekti

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 4,5 miljoonaa euroa.

12. TURUNMAAN SAIRAALAN UUSI TOIMINTAMALLI

Turunmaan sairaala on koko maan pienin sairaanhoitopiiriin kuuluva sairaala. Sille on erityisen ongelmallista integroitua kansallisen terveydenhuoltoprojektin mukaisesti joko perusterveydenhuoltoon tai alueensa keskussairaalaan. Turun seudulla ei ole sellaista terveyskeskusta, joka voisi ottaa hallintaansa Turunmaan sairaalan. Toisaalta suureen yliopistosairaalaan integroituminen voisi heikentää Turunmaan sairaalan erityispiirteenä olevaa ruotsin- ja kaksikielisten palvelujen valikoimaa ja tarjontaa. Sairaala on saavuttanut erinomaisia tuloksia mm. potilastyytyväisyydessä, henkilöstön työtyytyväisyysmittauksissa ja potilasvahinkotilastoissa. Terveydenhuollon rahoituksessa ja työmarkkinoilla tapahtuu lähitulevaisuudessa muutoksia, jotka voivat olla kohtalokkaita erityisesti pienelle sairaalalle. Tässä tilanteessa on Turunmaan sairaalan johdon ja tärkeimpien sidosryhmien keskuudessa pohdittu uudenlaista toiminta- ja hallintomallia. Sairaanhoitopiiriin kuuluva kunnallinen liikelaitos olisi eräs mahdollisuus. Sairaala toimisi edelleenkin joustavana ja nopean hoitoon pääsyn turvaavana kunnallisena peruserikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana, mutta samalla se ottaisi vastatakseen mm. vakuutusyhtiöiden ja muiden yksityisrahoitusta edustavien tahojen tarjoamat uudet markkinat. Sairaala voisi tarjota palvelujaan joustavasti myös illalla ja sen henkilöstö- ja palkkapolitiikassa voitaisi noudattaa kannustavia sisäisen yrittäjyyden muotoja, joilla vastataan yksityisen terveydenhuoltosektorin taholta tulevaan haasteeseen. Sairaala voisi toimia tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi Ahvenanmaan, Länsi-Uudenmaan ja ruotsinkielisen Pohjanmaan kanssa.

Pienen sairaalan normaalissa toimintabudjetissa ei ole tällaisen muutoksen vaatimia suunnittelu- ja käynnistysresursseja ja siksi tarvitaan erityistä kehittämisrahoitusta. Kustannukset uuden mallin suunnittelusta ja käynnistämisestä olisivat vuonna 2004 215 000 euroa, josta 100 000 euroa anotaan valtion kehittämisvaroista. Uusi toimintamalli voisi käynnistyä joko vuonna 2005 tai 2006 riippuen valmistelun etenemisestä.

13. AVOTERVEYDENHUOLLON ÄITIYSNEUVOLATYÖN TEHOSTAMINEN

Turun kaupungin kirurgisen erikoissairaanhoidon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon fuusioprosessin myötä loppuu myös aikaisemmin Turun kaupungin kirurgisessa sairaalassa toiminut erikoissairaanhoitotasoinen äitiyshuollon toiminta, joka siirtyy TYKSin vastuulle. Vaikka neuvolatoiminta Turun kaupungin perusterveydenhuollossa toimii erinomaisesti, saattaa olla, että erikoissairaanhoidon konsultaatiotarve lisääntyy yli sen palvelukapasiteetin, mikä yhdistymisen yhteydessä siirtyy TYKSiin. Hankkeen painoalueena ovat a) terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt, b) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen. Projektin tarkoituksena on antaa terveyskeskuksen äitiysneuvolahenkilöstölle tehokasta, neuvolassa tapahtuvaa henkilökohtaista koulutusta.

Tämä on suunniteltu tapahtuvaksi irrottamalla naistenklinikan henkilökunnasta erityisesti tähän tehtävään koulutettu kätilö-erikoissairaanhoitaja kokopäivätoimiseksi ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri osa-aikatoimiseksi (30% työajasta) kouluttajaksi. Tavoitteena on vähentää tarvetta lähettää odottavia äitejä naistenklinikan äitiyspoliklinikalle ja pitää heidät avoterveydenhuollossa saatavan ohjauksen pirissä mahdollisimman kiinteästi. Hanke on käsitelty Turun terveyslautakunnassa 26.1.2003. Hankkeen arvioitu toteuttamisaika 2004-2005 ja kokonaiskustannukset VSSHP 150 000 euroa.

14. INFEKTIOTORJUNTA TYKSIN ERITYISVASTUUALUEELLA

Yksi tärkeimpiä vuosien 1991-1993 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin MRSA-epidemioiden torjunnasta saatuja sairaalahygieenisiä opetuksia on näkemys sairaanhoitopiirin alueesta yhtenä epidemiologisena yksikkönä. Vuosien 1995-2002 valtakunnalliset MRSA-tilastot viittaavat kuitenkin siihen, että oikea rajaus saattaa olla miljoonapiirin alue, koska potilasvaihto sen rajojen yli on suhteellisten rajallista. Paras  lähestymistapa on yhteistyön tiivistäminen ja yhteiset ohjeistukset koskien koko aluetta ja käsittäen sairaalat, terveyskeskukset ja sosiaalialan laitokset. Alueeseen tulee laskea mukaan myös Ahvenanmaa. Toiminta käynnistyy varmimmin erillisprojektina ja  sen erityispiirteeksi tulee ottaa vuosien 2001-2003 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahygieniaprojektin myönteiset kokemukset käsihygienian tehostamisesta ja hygieniakartoituksista alueen laitoksissa (sairaalainfektiot vähentyivät kolmanneksella). Keskeiset näkökohdat: a) Yhteistoiminta yli 3 sairaanhoitopiirin rajojen, b) Yhteistyö yli sairaanhoitopiirin rajojen avoterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen, c) Hygieniakäytäntöjen kartoitus ja opastus projektina kaikissa alueen laitoksissa toteuttajina hankkeen hygieniahoitajat, d) Ohjeistuksen ja käytännön ajanmukaistaminen ja yhtenäistäminen toteuttajana hankkeen infektiolääkäri,

e) Kaksikielisyys. Kokonaiskustannukset VSSHP 140 000 euroa ja SatSHP 70 000 euroa.

15. TERVEYSKESKUSLÄÄKÄREIDEN SAATAVUUS JA TOIMINNAN LAATU

Tämän hankkeen tavoitteena on 1. kehittää ja ylläpitää terveyskeskuksissa työskentelevien eriasteisten lääkäreiden tietoja, taitoja ja valmiuksia hoitaa yleisiä kansansairauksia sairastavia potilaita, työskennellä preventiivisissä toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja järjestöjen kanssa; 2. estää terveyskeskuksissa työskentelevien lääkäreiden työuupumusta ja 3. estää terveyskeskuslääkärivajeen syntyä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella. Keinoina ovat perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen, yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen ja terveyskeskuksissa työskentelevien lääkäreiden täydennyskoulutuksen kehittäminen sekä työnohjauksen järjestäminen terveyskeskuksissa työskenteleville lääkäreille.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusta kehitetään järjestämällä alueellisia pienryhmäseminaareja neljällä alueella (Turku, Vakka-Suomi, Loimaa, Salo) 2-3 kertaa kuukaudessa. Niissä lisäkoulutuksessa olevia opastetaan kansansairauksien diagnostiikkaan, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Terveyskeskuksiin järjestetään ohjaajat ja luodaan tietoverkkoon keskustelupalsta. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseen järjestetään systemaattiset alueelliset seminaarit ja tietoverkkoon keskustelupalsta. Täydennyskoulutusta kehitetään osana yliopiston tietoverkkotäydennyskoulutusta. Työuupumuksen ehkäisemiseksi järjestetään Balint-ryhmätyyppistä työnohjausta alueellisesti kerran kuukaudessa. Kouluttajina toimivat kokenut yleislääketieteen erikoislääkäri ja käsiteltyyn aihepiiriin erikoistunut lääkäri yhdessä. Balint-ryhmää johtaa työnohjaukseen perehtynyt yleislääkäri.

Kustannukset: yksi yleislääketieteen erikoislääkäri, muiden erikoislääkäreiden työpanos, matkat ja toimistokulut, yhteensä vuodessa n. 120 000 euroa.

16. ALUEELLISEN APUVÄLINETOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN

Aikaisemmat apuvälinepalveluihin liittyvät selvitykset ja hankkeet Satakunnassa:

• selvitys- ja suunnitteluhankkeita ja prosessikuvauksia  esim. Satakunnan Makropilotti, Satakunnan sairaanhoitopiiri, PrizzTech Oy
• web-tekonologiaan perustuva apuvälineiden hankintapaikka ApuNet, joka sisältää tiedot eri toimittajien tarjoamista apuvälineistä sekä hankintatehtäviin liittyvän toiminnallisuuden (käyttöönotetaan Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuoden 2004 alussa)
• Alueellisen apuvälinetoiminnan selvityshanke Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla (hankesuunnitelma tehty keväällä 2003, rahoituspäätöstä ei ole vielä saatu, suunnittelu edeltää tässä hankesuunnitelmassa esitettyä toteutusta)

Alueellisen apuvälinetoiminnan järjestämishankkeen tarkoituksena on toteuttaa sitä edeltävän selvityshankkeen tulosten edellyttämällä tavalla alueellisten apuvälinepalveluiden kehittämistoiminnat Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella. Hankkeen ratkaisut toteutetaan mahdollisimman yleiskäyttöisinä ja ne ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon avoimiin ja julkisiin rajapintoihin perustuvaa kokonaisuutta.

Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosien 2004 - 2006 aikana ja arvioidut kustannukset yhteensä ovat noin 1,8 milj. euroa, josta sairaanhoitopiirien oman työn osuus on 38 %.  Arvioiduista kustannuksista vuodelle 2004 kohdistuu noin 617.000 euroa, vuodelle 2005 noin 777.000 euroa ja vuodelle 2006 noin 411.000 euroa.

17. VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANNON YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN TELEYHTEYKSIEN SEKÄ KOULUTUSYHTEISTYÖN TUELLA

Kehittämistyön tavoitteena on laadukkaiden ja riittävien terveydenhoitopalvelujen takaaminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoito-pii­rien alueilla. Järkevä työnjako sekä osaamisen jakaminen sairaanhoitopiirien välillä että niiden sisällä samoin kuin yhtenäisten hoitokäytän­nöistä sopiminen hoitoketjuja rakennettaessa tasaa työmäärää, parantaa hoidon saatavuutta ja laatua ja parantaa alueellista tasa-arvoa. Informaatioteknologiaa hyö­dyntävää infrastruktuuria kehittä­mällä voidaan edistää ja varmistaa sovittujen hoitokäytäntöjen ja hoitoketjujen toimi­vuutta. Samoin informaatioteknologiaa hyödyntäen voidaan helpottaa toimijoi­den tieto­jen, tai­tojen ja työmotivaation ylläpitämistä. Lääkäreiden perus- ja erikoiskoulutuksen lisääminen ja hajauttaminen nykyisten yliopistosairaaloiden ulkopuolelle on yksi Kansallisen ter­veysprojek­tin keino palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen vaiheen opetuksen ja erikoistumiskoulutuksen osalta tavoitteena on koulu­tuksen hajaut­taminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alueelle. Tähän liittyy myös täydennyskou­lutuksen lisää­minen sairaanhoitopiirien ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteistyönä.

Sairaanhoitopiirien välisten informaatioteknologiaa hyödyntävien telelääketieteen ja muun elekt­ronisen tiedonvälityksen yhteyksien rakentaminen luo perustan sekä käytännön hoitoketju- ja - käytäntöyhteistyölle että koulutusyhteistyölle.

Rakentamalla nykyaikaista infor­maatio­teknologiaa hyödyntävä etäkonsultaatio- ja opetusverkko luo­daan edellytykset ha­jautettuun perus- ja erikoistumiskoulutuksen malliin, johon samalla in­tegroi­tuu jatkuva moniam­matillinen täydennyskoulutus ja konsultaatiotoiminta. Koko malli yh­dessä erillisen alueellisen hoito­ketju- ja käytäntö­hankkeen, Reitit-projektin, kanssa luo yhteisen perusterveydenhuollon ja eri­koissairaanhoidon in­formaatio­teknologiaa hyödyntävän tieto- osaa­mis- ja koulutusverkoston, joka tukee tehokkaasti koko alueen terveydenhuoltojärjestelmää.

Hankkeen vuosittaiset toiminnan kustannukset ensimmäisen kolmen vuoden aikana ovat 601 500 €/vuosi. Investointikustannukset vuosina 2003-2004 ovat 400 000 euroa ja vuosina 2005-2006 puolestaan 300 000 euroa.

18. VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHUOLLON KEHITTÄMISPROJEKTI

Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto ja yhteiskäyttöön soveltuvan tietokannan luominen kaikkien lääkehuollon yksiköiden käyttöön.

Yhteinen tietojärjestelmä ja -kanta mahdollistavat sujuvan hankintayhteistyön sekä keskinäisesti vertailevan kulutus- ja kustannusraportoinnin, kaikki toimia, jotka tukevat laajan alueen yhteistä peruslääkevalikoimaa ja harmonisoidun lääkekäytön tuomaa rationaalisuutta lääkehuollossa. Lisäksi tavoitteena on lääkehuollon logistiikassa yhteistyö ja kustannussäästöt mm. hävikkien minimoimisena.

Toisena keskeisenä tavoitteena on edellytysten luominen lääkehuollon kaikkien työntekijäryhmien keskinäiselle ammatilliselle kouluttamiselle, jolloin kustannustehokkaasti saadaan alueellisten tarpeiden mukainen koulutus valtakunnallisesti pienille ammattiryhmille. Hankehakemus vuosille 2004 - 2007 on yhteensä 520 000 euroa ja vuodelle 2004 
45 500 eroa.

19. YHTEINEN KUVANTAMISTUTKIMUSTEN ARKISTOINTI JA KUVAVERKKO SATSHP:SSÄ JA VSSHP:SSÄ

Tarkoituksena on luoda kustannustehokas yhteinen kuvantamispalvelujärjestelmä ja toimiva kuvaverkko (sisältää RIS-järjestelmän) kahden sh-piirin alueelle. Tavoitteena on yhteinen digitaalinen pitkäaikaisarkisto (sijaitsee TYKS:ssa), sairaaloissa sijaitsevat lähiarkistot ja kuvien kattava jakelujärjestelmä. Tämän avulla voidaan luoda myös yhteinen laatujärjestelmä ja standardisoida tutkimusprosessit. Tuloksena saavutetaan viiveiden väheneminen diagnostiikassa ja hoitoon pääsyssä, parempi tutkimusten saatavuus (kaikki kuvantamispisteet käytettävissä asuinpaikasta riippumatta). Kokonaiskustannukset laitteisiin 4 milj. euroa ja koulutukseen 235 000 euroa.

20. alueellinen tietohallinta toimintojen ja rakenteiden uudistamisessa varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä ja TYKS:n erityisvastuualueella

Hanke luo perustan alueellisten saumattomien palvelujärjestelmien kehittämishakkeiden toteuttamiselle Varsinais-Suomen alueella ja TYKS:n erityisvastuualueella yhdessä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankeen vaikutukset ulottuvat koko erityisvastuualueen  terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämiseen, ja hankkeen valtakunnallista merkittävyyttä korostaa siinä luotava polku jo tehdyistä perusjärjestelmäratkaisuista asteittain saumattomaan tiedonhallintaan. 

Hankkeessa rakennetaan alueellinen tietojärjestelmä, jonka perustan muodostavat alueella jo tapahtunut laaja perusterveydenhuollon siirtyminen sähköiseen potilastiedon tallentamiseen, vuonna 2001 käynnistynyt erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmien kokonaisvaltaisen kehittämishanke (VSSHP elektronien potilaskertomus eli EPK projekti) sekä Satakunnan sairaanhoitopiirissä makropilottihankkeen pohjalta jatkuva aluetietojärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto. Teknisten ratkaisujen lähtökohta on sitoutuminen kansallisen terveysprojektin sähköinen potilaskertomus -hankkeen strategisiin linjauksiin ja standardeihin varsinaisena tavoitteena potilaan saumattoman hoidon ja hyvinvointisektorin toiminnan tehokkuuden edistäminen.

Hanke tuottaa perusratkaisut erityisvastuualueen terveydenhuolto- ja sosiaalialan tietohallinnan kehittämisen keskeisille, yhteistoiminnallisuuden mahdollistamiseen pyrkiville paikallisille ja seutukunnallisille hankkeille. Hanketta ohjaa toisaalta erityisvastuualueen kehittämisprojekti ja toisaalta syksyllä 2003 perustettu Varsinais-Suomen alueen terveydenhuollon informaatioteknologia -neuvottelukunta. Yhteisillä ja osin keskitetysti tehtävillä ratkaisuilla tuetaan palveluketjujen saumattomaan toimintaan pyrkimistä ja valtakunnallisesti yhteensopivien ratkaisujen käyttöönottoa. Kehityspolku suunnitellaan seutukuntakohtaisten alueverkko- ja muiden sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeiden pohjalta. Tietoteknologian yhteistoiminnallisuuteen tähtäävä yhteistyö on todettu yhdeksi keskeiseksi toteutumisen edellytykseksi myös erityisvastuualueen kansallisen terveysprojektin mukaisille kehittämishankkeille.

Alueen tietohallinnon kehittämisen uudet kustannukset ovat vuonna 2004 pelkästään VSSHP:ssä 3 miljoonaa euroa ja vuonna 2004 3,5 miljoonaa euroa. Hankeanomuksella haetaan kansallisesta terveysprojektista vuodelle 2004 yhteensä 930 000 euroa ja vuodelle 2005 1,15 miljoonaa euroa.  

21. TERVEYSTALOUDELLINEN SELVITYSHANKE

Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien välisissä neuvotteluissa on keskitytty noin 30 hankkeen tarkempaan tarkasteluun. Yhtenä tärkeimmistä yhdistävistä tekijöistä tuli esille terveystaloudellisten selvitysten tärkeys. Työryhmien vetäjien ja virkamiestyöryhmän yhteisen neuvottelun tuloksena todettiin terveystaloudellisen tarkastelun olevan erityisen tärkeä niiden työryhmien esityksille, joiden johtopäätöksinä päädyttiin joidenkin toimintojen täydelliseen keskittämiseen joko Varsinais-Suomeen tai Satakuntaan tai ehdotettiin toimintojen hajasijoittamista. Seuraavien aihealueiden selvityksiä pidettiin ensiarvoisen tärkeinä: erikoisalojen päivystystoiminnat, ensihoito, kivunhoito, keskosten hoito, lastenneurologisten potilaiden osastokuntoutus, reumasairaudet, sädehoito ja invasiivinen kardiologia. Selvitysten tekemiseksi on suunniteltu ulkopuolisen terveystaloustieteellisen asiantuntemuksen hankkimista. Tavoitteena on selvittää lääketieteellisen toiminnan ja sen rakenteisiin kohdistuvien uudistusten terveystaloudellisia seurannaisvaikutuksia päätöksenteon tueksi ja siten löytää toiminnallista ja taloudellista yhteisnäkemystä sairaanhoitopiirien väliselle työnjaolle kyseisillä aihealueilla. Hankkeen kustannukset ovat noin 100 000 euroa.

22. TERVEYDENHUOLLON YHTEISEN HANKINTATOIMEN MUODOSTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIEN ALUEELLA

Hankkeen tavoitteena on luoda erikoissairaanhoidon (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Satakunnan sairaanhoitopiiri) ja perusterveydenhuollon yhteinen hankintaorganisaatio menettelytapoineen. Tavoitteet voidaan eritellä seuraavasti:

1. Kuvataan toimiva sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon välinen yhteishankintamenettely, sen kaikki logistiset prosessit suunnittelu-, valmistelu- ja kehittämistoimintoineen.
2. Määritellään yhteishankintojen toteuttamisen vastuualueet organisaatioittain ja henkilöittäin.
3. Määritellään yhteishankinnan toteuttamisen edellytyksenä olevat päätöksenteon, atk-järjestelmien ja muiden toiminnallisten seikkojen vaatimat muutokset, jotka on toteutettava ennen yhteishankintamenettelyn siirtymistä.
4. Selvitetään yhteishankintamenettelystä saavutettavat edut ja aiheutuvat haitat

Osana kansallista terveyshanketta oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin hankintatoimen yhteistyötä selvittävä työryhmä, jonka loppuraportti jätettiin 27.2.2003. Satakunnan sairaanhoitopiiri on ilmoittanut olevansa mukana tässä hankkeessa.

Laaja-alainen hankkeen hyödyntäminen edellyttää myös perusterveydenhuollon sektorin mukana oloa. Turun kaupungin terveystoimi on ilmoittanut olevansa hankkeessa mukana.

Hankkeen kustannukset muodostuvat hankintatoimen ja logistiikan toimintojen yhtenäistämisen perusselvityksestä, tietojärjestelmien yhteensovittamisesta ja yhteisen hankintatoimen organisaation suunnittelusta ja muodostamisesta. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 200.000€, josta Kansallisen terveyshankkeen kehittämisvaroista haetaan 100.000.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Sairaanhoitopiirin hallitus päättänee hyväksyä edellä esittelyssä esitetyt kehittämishanke-ehdotukset esitettäviksi Länsi-Suomen lääninhallitukselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisina kehittämishankkeina vuodelle 2004.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

181
VUODEN 2004 PALVELUHINNAT

Suunnittelusihteeri Raila Soininen:

Hallitus päätti elokuussa 2003, että suunniteltua DRG-laskutusta ei oteta käyttöön vielä vuonna 2004 vaan laskutus perustuu entiseen välisuoritelaskutukseen kuten v. 2003. Perussopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin hallitus vahvistaa vuosittain sairaanhoitopiirin palvelujen hinnat. Palvelujen hintojen tarkistaminen perustuu sairaanhoitopiirin valtuuston vahvistamaan talousarvioon ja osavastuualueiden sekä TYKSin käyttösuunnitelmiin. Liitteinä ovat TYKSin vuoden 2004 palveluhinnastoesitys ja yhteenveto osavastuualueiden johtokuntien tekemistä vuoden 2004 palveluhintojen esityksistä:

Liitteet 1 ja 2 § 181    (erilliset liitteet)

Kullakin osavastuualueella ja TYKSillä on omat palveluhinnat johtuen mm. kunkin sairaalan omasta toisistaan eroavasta kustannusrakenteesta ja siitä, että eri kunnat käyttävät eri sairaaloita. Keskimäärin hintoja vuodeksi 2004 verrattuna vuoden 2003 hintoihin on korotettu TYKSissä 7,0%. Osavastuualueittain keskimääräinen hintojen tarkistus on Salon seudun osavastuulaueella 8%, Turunmaan osavastuualueella 5,8%, Loimaan osavastuualueella 9,4% ja Vakka-Suomen osavastuualueella 10,5%.

Raision sairaalan toiminta on osa TYKSin toimintaa, mutta Raision sairaalalla on omat erikoisalakohtaiset avohoitokäynti- ja hoitopäivähinnat, samoin leikkauksilla on omat hinnat. Radiologisten tutkimusten ja laboratoriotutkimusten hinnat ovat samat kuin TYKSissä.

Sairaanhoitopiirissä on tehty tarkentavaa kustannuslaskentaa leikkausten, radiologisten tutkimusten ja laboratoriotutkimusten osalta ja tähän perustuen yksittäisten hintojen kohdalla on suoritettu erillistarkistuksia. Turun kirurgisen sairaalan palvelujen hinnat ovat samat kuin TYKSin hinnat.

Johtuen hinnastojen laajuudesta saatetaan yksittäisten hintojen kohdalla vielä joutua tekemään teknisiä tarkistuksia ennen hinnastojen
lopullista jakelua.

- - -

Sairaanhoitopiirin johtaja täydensi päätösesitystä vielä luuytimensiirtotoiminnan hinnastolla:

Liite 3 § 181

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää

1. hyväksyä liitteenä 1 ja 2 § 181 olevat sairaanhoitopiirin vuoden 2004 palveluhinnat
2. hyväksyä, että talousjohtaja voi vielä tehdä hintoihin tarvittaessa teknisluonteisia yksittäisiä tarkistuksia

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

182
JOULUN AJAN JA VUODENVAIHTEEN JÄRJESTELYT 2003 - 2004

Hallintoylihoitaja Seija Paatero:

Osavastuualueiden johtokunnat ja TYKSin tulosryhmät ovat tehneet entiseen tapaan ehdotuksensa niistä toiminnan järjestelyistä, joita joulun ja vuodenvaihteen aikana tehtäisiin. Järjestelyt perustuvat vuosien kokemukseen ja vuosittaiseen seurantaan siitä, miten sairaalat tyhjenevät jouluksi, miten potilaita sisäänotetaan pyhien välillä ja toisaalta, miten toiminta lähtee käyntiin uudenvuoden jälkeen. Vuosittaiset vaihtelut palvelujen kysynnässä ovat olleet vuodeosastotoiminnan osalta hyvin ennakoitavissa ja vakiintuneita. Sen sijaan vaikeammin ennustettavaa on joulun ajan usein sääolosuhteisiin liittyvä tapaturmatilanne ja toisaalta uudenvuoden viettoon liittyvät riskit, mm. lisääntyvä vartijatarve on otettu huomioon henkilöstömitoituksia tehtäessä.

Oheisena liitteenä TYKSin tulosryhmien suunnitelma

liite 1 § 182

sekä osavastuualueiden sairaaloiden suunnitelmat

liite 2 § 182.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää merkitä tiedoksi joulun ajan ja vuodenvaihteen toiminnan järjestelyt.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

183
PÄÄTÖKSIÄ JA TIEDOKSIANTOJA

Hallituksen tietoon saatetaan seuraavat päätökset ja tiedoksiannot:

1) Turun yliopisto on toimittanut tiedoksi päätöksen, jolla dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Jaakko Hartiala on nimitetty Turun yliopiston kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osa-aikaisen professorin virkaan 1. päivästä marraskuuta 2003 lukien. Virkaan liittyy TYKSin ylilääkärin virka.

2) Osavastuualueiden johtokuntien asialistat:

Turunmaan osavastuualueen johtokunnat 2.10.2003 ja 26.11.2003

Vakka-Suomen osavastuualueen johtokunta 20.11.2003

Loimaan osavastuualueen johtokunta 11.11.2003

TYKS Raision sairaalan johtokunta 13.11.2003

Liite 1 § 183

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

1) Hallitus merkitsee pöytäkirjaan saaneensa tiedon, että dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Jaakko Hartiala on nimetty Turun yliopiston kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen osa-aikaisen professorin virkaan 1. päivästä marraskuuta 2003 lukien ja että tehtävään liittyy TYKSin ylilääkärin virka.

2) Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

184
HALLITUKSEN KEVÄÄN 2004 KOKOUSAIKATAULU

Hallintopäällikkö Maija Mäkelä:

Hallituksen kokouspäiviksi keväällä 2004 esitetään seuraavia:

• 29.1.2004
• 26.2.2004
• 25.3.2004
• 29.4.2004
• 27.5.2004
• 15.6.2004.

Valtuuston kokouspäiväksi esitetään 15.6.2004.

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys   

Hallitus hyväksyy kevään 2004 kokousaikataulun yo. mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

185
ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRAN NRO 10080-0062 MUUTTAMINEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRAKSI PÄIVYSTYSLABORATORIOSSA

- - -

Laboratorioliikelaitoksen johtokunta
1.12.2003 § 26

26
ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRAN NRO 10080-0062 MUUTTAMINEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRAKSI PÄIVYSTYSLABORATORIOSSA

Ylilääkäri Ilkka Mononen:

TYKSin A-sairaalan päivystysalueen läheisyydessä sijaitseva päivystyslaboratorio on TYKS-LABORATORIOIDEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ainut 24 tuntia vuorokaudessa toimiva laboratorio-osasto. Viime ja tänä vuonna suoritetuilla investointi­hankinnoilla laboratorion toiminta- ja automaatioastetta on nostettu siten, että siellä tullaan vuonna 2004 analysoimaan noin 1,2 milj. tutkimusta vuodessa eli noin 40 % koko TYKS-LABORATO­RIOIDEN koko tutkimusvolyymista. Tämän muutoksen johdosta kyseinen toimipiste muuttuu entistä keskeisemmäksi palveluntuottajaksi koko sairaanhoitopiirille ja vaativammaksi toimenpiteeksi sen vastuuhenkilöille ja muille työntekijöille.

Laboratorion vastuulääkärinä on toiminut erikoislääkäri. Kyseisen toimintamuutoksen vuoksi on perusteltua muuttaa päivystyslaboratorion vastuulääkärin virka osastonylilääkärin viraksi. Vastuulääkärinä on toiminut menestyksellisesti erikoislääkäri, kliinisen kemian dosentti Pertti Koskinen ja hänellä on tarvittava pätevyys myös osastonylilääkärin virkaan.

Esitys

Esitetään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle, että  TYKS-LABORATORIOIDEN päivystyslaboratorion erikoislääkärin virka nro 10080-0062 muutetaan osastonylilääkärin viraksi 1.1.2004 lukien. Virkaan nimitetään kliinisen kemian dosentti Pertti Koskinen suostumuksensa mukaisesti. Viran peruspalkaksi määritetään 4 700 euroa kuukaudessa.

Päätös

Hyväksyttiin esitys.

- - -

Sairaanhoitopiirin johtajan päätösesitys

Hallitus päättää muuttaa TYKS-LABORATORIOIDEN päivystyslaboratorion erikoislääkärin viran nro 10080-0062 osastonylilääkärin viraksi 1.1.2004 lukien sekä nimittää ko. virkaan suostumuksensa mukaisesti kliinisen kemian dosentti Pertti Koskisen ko. päivästä lukien. Samalla hallitus määrää viran peruspalkaksi 4 700 euroa/kk.

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän päätösesitys.

Tiedoksi  

Ylilääkäri Mononen, dosentti Koskinen, henkilöstöpalvelut

186
VARAPUHEENJOHTAJA JUKKA TAMMISEN ESITTÄMÄ SELVITYSPYYNTÖ

Hallituksen varapuheenjohtaja Jukka Tamminen pyysi selvitystä sairaanhoitopiirin lääkäreiden määrästä ja siitä, montako näistä pitää yksityisvastaanottoa. Lisäksi Tamminen pyysi selvitystä lääkäreiden TYKSissä tekemistä työtunneista ja yksityisvastaanotoilla tekemistä työtunneista sekä erikoismaksuluokkaoikeudesta.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Mikko Sedig           Maija Mäkelä
puheenjohtaja         sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty:

Reijo Aalto           Mirjam Karila