Siirry sisältöön

​Magneettikuvaukset ja -toimenpiteet

Magneettitutkimuksessa (MK tai MRI) saadaan tarkkoja anatomisia ja osin toiminnallisiakin kuvia elimistöstä ilman röntgensäteitä. Kuvauskohteena voivat olla muun muassa aivot, selkäranka, nivelet, raajat, vatsa, sydän, rinnat, suolisto ja verenkierto. Magneettikuvauksen avulla voidaan tarvittaessa tehdä myös hoitavia toimenpiteitä.

Magneettitutkimuksella ei ole tiedossa olevia haittavaikutuksia. Kaikkia potilaita ei kuitenkaan voida tutkia magneettikuvauslaitteessa. Mahdollisia esteitä magneettikuvaushuoneessa olemiselle ovat esimerkiksi sydäntahdistimet ja jotkin implantit. Nämä vaativat aina tarkempaa selvittelyä magneettitutkimusta suunniteltaessa.

Magneettitutkimus on kivuton. Kuvaus kestää tyypillisesti 3060 minuuttia. Kuvaus tapahtuu valaistussa ja ilmastoidussa magneettikuvauslaitteessa, joka on avoin molemmista päistä. Kuvauslaitteessa on voimakas ääni, ja siksi korvilla on kuulokkeet tai korvatulpat tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aikana on mahdollisuus kuunnella radiota tai cd-levyä.

Tutkimuksen onnistuminen edellyttää kuvattavan kohteen paikallaan pysymistä, ja siksi tutkimusasento pyritään tekemään mahdollisimman mukavaksi. Tutkimuksen aikana potilaalla on merkinanto- ja puheyhteys hoitajaan. Saattaja voi olla mukana tutkimushuoneessa, mikäli saattajalla ei ole edellä mainittuja tai muita esteitä ei ole.

Magneettikuvaus perustuu elimistön vetyatomien magneettiominaisuuksiin. Magneettitutkimuksessa käytetään usein tehosteainetta, joka ruiskutetaan käden kyynärlaskimoon. Tehosteaine helpottaa kuvien tulkintaa. Aine ei sisällä jodia. Tehosteaine erittyy munuaisten kautta virtsarakkoon ja poistuu virtsan mukaan elimistöstä.

Ohessa listaus magneettikuvauksia ja -toimenpiteitä tekevistä toimi- / kuvantamispaikoistamme.

Päivitetty: 11.4.2017 14:44

 Kuvantamispaikat

 

 

AD2-röntgen, os. 940GP0|#99fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80;L0|#099fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80|Tyks Kantasairaala, Turku;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b
Loimaan röntgenGP0|#5f802764-e44d-4dbf-a6c2-d590e5e27cfa;L0|#05f802764-e44d-4dbf-a6c2-d590e5e27cfa|Tyks Loimaan sairaala;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b
Uudenkaupungin röntgen, os. 146GP0|#92c67b8e-399e-48f3-9bcb-c3a984d8785e;L0|#092c67b8e-399e-48f3-9bcb-c3a984d8785e|Tyks Vakka-Suomen sairaala;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b
Tyks Kirurgisen sairaalan TKS-röntgen, os. 141GP0|#c8cd3938-22f0-470f-9d84-e47b96cd8036;L0|#0c8cd3938-22f0-470f-9d84-e47b96cd8036|Tyks Kirurginen sairaala;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b
TC2-röntgen, os. 947GP0|#99fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80;L0|#099fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80|Tyks Kantasairaala, Turku;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b
Salon röntgen, os. 148GP0|#7b97e6bc-f624-41e5-a2d9-15a16c1d025d;L0|#07b97e6bc-f624-41e5-a2d9-15a16c1d025d|Tyks Salon sairaala;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b
TG2-päivystysröntgen, os. 942GP0|#99fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80;L0|#099fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80|Tyks Kantasairaala, Turku;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b