Siirry sisältöön

​Veri- tai syöpäsairaus lapsilla

Pahanlaatuiset veri- ja kasvainsairaudet ovat harvinaisia ennen aikuisikää. Syöpätautien ja vakavien veritautien diagnostiikka ja hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin. Uusia syöpiä todetaan Suomessa noin 150 tapausta vuodessa alle 16-vuotiailla, ja Tyksin erityisvastuualueelle näistä tulee hoitoon 25–32 tapausta vuosittain.

Kolme suurinta diagnoosiryhmää ovat

Syövän ja veritautien hoito

Syövän ja veritautien hoito on lapsilla vuosia kestävää, ja seuranta jatkuu aikuisikään asti. Muutoksista, jotka saavat solun muuttumaan syöpäsoluksi, on monta teoriaa ja paljon tietoa. Perimmäistä syytä lapsuuden syöpään ei kuitenkaan tunneta.

Kaikille vaikeita veritauteja sairastaville tai lääkehoitoa vaativille syöpäpotilaille
asetetaan keskuslaskimoyhteys (infuusioportti tai tunneloitu keskuslaskimokanyyli) hoitoja varten. Harvinaisuutensa takia lasten ja nuorten veri- ja syöpätautien hoidossa käytetään vain kansainvälisesti kehitettyjä hoito-ohjelmia, ja hoitotuloksia myös seurataan sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Omat hoitotuloksemme ovat kansainvälisen tason mukaisia ja uusimmilla leukemiaohjelmilla olemme päässeet kansainväliseen kärkeen.

Hyvänlaatuiset hematologiset sairaudet

Pahanlaatuisten sairauksien lisäksi hoidamme – erityisesti Tyksin hematologisella poliklinikalla – hyvänlaatuisen eli  benignin hematologian alaan kuuluvia potilasryhmiä. Näitä ovat erilaisista veren hyytymisen sairauksista kärsivät potilaat, erityisesti hemofiliapotilaat, sekä esimerkiksi erilaiset anemiat ja valkosolujen tai verihiutaleiden tuotantoon liittyvät sairaudet.

Lapsilla ja nuorilla esiintyy myös hyvänlaatuisia kasvaimia. Yksi iso ryhmä hyvänlaatuisista kasvaimista ovat hemangioomat eli verisuoniluomet, joiden hoidosta vastaa Tyksin verisuonikasvainten hoitoryhmä.

Seuranta tärkeä osa hoitoa

Vaikean veritaudin tai syöpätaudin sekä niiden vuoksi annettujen hoitojen mahdollisesti aiheuttamien fyysisten ja psykososiaalisten haittojen seulonta, seuranta sekä hoito on hematologisen poliklinikan tärkeä tehtävä.

Kasvuiässä annetut syöpähoidot voivat aiheuttaa monien elinjärjestelmien ongelmia, jotka saattavat alkaa vasta vuosien kuluttua syöpähoitojen päättymisestä. 

Tyksin lasten ja nuorten hematologisessa yksikössä potilaita seurataan aikuisikään. Kun hoitojen päättymisestä on viisi vuotta, siirrytään 1–2 vuoden välein tapahtuviin käynteihin. Niiden tarkoituksena on huomioida mahdolliset kasvuun, puberteettikehitykseen, eri elinjärjestelmiin ja kognitioon liittyvät ongelmat. Tällaisten ilmentyessä potilas ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon kulloinkin tarvittavalle erikoisalalle.

Peruskoulun päättyessä ja myöhemmin täysi-ikäiseksi tulevien kohdalla joudutaan ottamaan kantaa koulutuskysymyksiin, varusmiespalvelukseen, psykososiaaliseen selviytymiseen ja pohtimaan, miten yksilöllinen aikuisiän seuranta tulisi kullekin potilaalle järjestää.

Seuranta on kunkin potilaan yksilölliseen riskiarvioon perustuvaa ja pohjautuu kansainvälisiin suosituksiin. Olemme vuonna 2015 aloittaneet myös aikuistuneiden syöpäpotilaiden myöhäisvaikutuspoliklinikan toiminnan (STEP-poliklinikka). Tämä toiminta on asiantuntijasairaanhoitajan vastuulla ja laaja erikoislääkärien asiantuntijaverkosto on tunnistettu hänelle avuksi. Lisätietoja löydät STEP-poliklinikan sivuilta.

Hoito-ohjeet

​Sädehoitoon tulevalle 

Lisätietoa

 Tietoa vuototautien diagnooseista ja hoidosta (Hemofiliayhdistyksen kotisivut)

Päivitetty: 12.9.2017 8:47

 Hoitopaikat

 

 

Lasten ja nuorten hematologinen osasto ja poliklinikkaGP0|#99fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80;L0|#099fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80|Tyks Kantasairaala, Turku;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b
SädehoitopoliklinikkaGP0|#99fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80;L0|#099fabb34-3257-4b17-83af-ce9d1bdb3e80|Tyks Kantasairaala, Turku;GTSet|#f4996b33-405e-4d21-bbdf-cc18dc8f8947;GPP|#5e3ddc24-776f-4ee5-a9d5-70a0ce2a513b