Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

​Peräruiskekannu - marraskuu 2016

peraruiskekannu-kk-esine-2016-11.jpg 

Turun Lasarettimuseon perusnäyttelyssä on esillä monen muotoisia, värisiä ja kokoisia eri materiaaleista valmistettuja peräruiskekannuja 1900-luvun eri vuosikymmeniltä. Peräruiskekannuja on käytetty paljon paitsi sairaaloissa, myös yksityiskodeissa. 1900-luvun alkuvuosikymmenillä suurelle osalle Turun lääninsairaalan potilaista annettiin peräruiske osana sairaalahoitoa.

Peräruiskekannun käyttö periytyy osittain vanhasta humoraalipatologian ajatuksesta. Sen mukaan ihmiskehossa virtaa neljä nestettä: musta ja keltainen sappi, veri ja lima. Näiden nesteiden epätasapainoa pidettiin sairauksien aiheuttajana. Tasapaino pyrittiin palauttamaan poistamalla epätasapainoa aiheuttava neste. Keinoja oli monia: suoneniskentä ja veren valuttaminen, iilimatojen käyttö, potilaan hikoiluttaminen, oksennuslääkkeiden antaminen tai peräruiskeen käyttö. Suoliston tyhjennykseen liittyi monesti myös ulostuslääkkeet.

Jo yli 4000 vuotta sitten egyptiläiset alkoivat pitää yhtenä terveyden lähtökohtana peräsuolen säännöllistä tyhjennystä. Kuukausittain suoritetut suoliston tyhjennykset olivat samalla symbolista sisäistä puhdistautumista. Egyptissä muotoutuikin ensimmäisenä suoliston tyhjennyshoidon periaate. Siinä pyrittiin tukemaan elimistön puhdistautumista poistamalla elimistöä saastuttaneita aineita. Ajatus levisi Kreikkaan ja osaksi humoraalioppia, joka vaikutti Euroopassa aina 1800-luvulle asti.

Sairaanhoitajien oppikirjoista saattoi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lukea, minkälaisia seoksia peräruiskekannuun voitiin potilaan diagnoosista riippuen laittaa. Esimerkiksi hyvin rauhattomalle potilaalle on voitu laittaa kannuun kamomillavettä.

Ennen nenämahaletkujen kehittämistä peräruiskeilla koetettiin myös ravita potilasta, joka ei saanut suun kautta nautittua ravintoa. Tällaisessa tapauksessa saatettiin käyttää esimerkiksi lihalientä tai maidosta ja kananmunista sekoitettua ravinneliuosta, joka ruiskutettiin potilaan peräsuoleen. Nykytiedon valossa kyseinen toimenpide ei ollut erityisen tehokas, mutta tuolloinkin on pyritty toimimaan potilaan parhaaksi ja parhaimman tietämyksen mukaan.

Peräruiske oli Turun yliopistollisessa keskussairaalassa yleisesti käytössä vielä 1900-luvun puolivälissä ja käyttö hiipui kohti 1900-luvun loppua. Aiemmin peräruiske liittyi olennaisesti esimerkiksi synnytyksiin ja lantion alueen leikkauksiin, mutta näidenkin kohdalla suolen tyhjentämisestä on luovuttu tai toimenpide on korvattu esimerkiksi lääkeaineilla.

Teksti ja kuva: Anna-Maria Niinikoski

Päivitetty: 7.11.2016 8:45
Luotu: 7.11.2016 8:37