Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

​Yskösastia – huhtikuu 2017

yskosastia-lasarettimuseo-huhtikuu-2017.pngSuomi oli sotien jälkeisenä aikana Euroopan tuberkuloottisin maa. Tautiin menehtyi 1950-luvulla vuosittain noin 8000 ihmistä. Syinä tuberkuloosin suureen esiintyvyyteen olivat köyhyys ja sen mukanaan tuoma asumisahtaus ja huono ravinto. Myös tietämättömyys taudin tarttumistavoista vaikutti riittämättömän hygienian kautta sen yleisyyteen.

Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama, yleensä keuhkoissa esiintyvä pitkäaikainen sairaus. Tuhansia vuosia vanha tauti alkoi yleistyä 1700-luvulla. Tuberkuloosin vastainen työ eteni harppauksin sen jälkeen, kun Robert Koch selvitti taudin aiheuttajabakteerin vuonna 1882 ja Wilhelm Röntgenin 1890-luvulla kehittämää röntgensäteilyä alettiin käyttää apuna tuberkuloosipesäkkeiden varhaisessa havaitsemisessa keuhkoista. Albert Calmetten kehittämää elävää nautatuberkuloosibakteeria sisältävää rokotetta alettiin käyttää vuonna 1921. 

Suomessa tautia torjumaan perustettiin tuberkuloosiparantoloita 1900-luvun ensivuosikymmeneltä lähtien. Vuoden 1949 tuberkuloosilaki toi pienoisröntgenkuvauspaikat eri puolille maata. 1950-luvulla kehitettiin uusia tehokkaita tuberkuloosilääkkeitä, kuten streptomysiini. Tämän jälkeen tuberkuloosi väheni Suomessa nopeasti.

Tuberkuloosibakteeri on erittäin kestävä. Mikäli maahan syljetty lima sisälsi bakteeria, saattoi se syljen kuivuttua nousta pölynä ilmaan ja kulkeutua ihmisten hengitysteihin. Muun muassa tämän vuoksi syljeskely lattioille julkisilla paikoilla oli kiellettyä. Sairaalassa tällaisia tartuntoja pyrittiin hillitsemään sylkykupeilla, eli yskösastioilla. Astian puhdistus oli tarkkaa työtä ja se tuli tehdä tietyin ainein ja säännöllisesti. Kahvallinen ja kannellinen yskösastia oli aikanaan sairaalassa jokaisella potilaspöydällä. Elämää Halikon sairaalassa -näyttelyssä esillä oleva yskösastia oli käytössä Halikon sairaalassa. Osa sairaalan potilaista sairasti myös tuberkuloosia. Heidät oli eristetty muista potilaista taudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi sairaalan muuta toimintaa eriytettiin tuberkuloosipotilaille ja muille potilaille. Esimerkiksi tuberkuloosipotilaiden käyttämät lusikat oli merkitty rei’ittämällä lusikan varsi, jotta ne tiedettiin pitää erillään muiden potilaiden lusikoista.

Elämää Halikon sairaalassa -näyttelyyn voi tutustua Tyksin T-sairaalassa 3. kerroksen G-aulassa sairaalan aukioloaikana 24.9.2017 asti.

Teksti: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski

Päivitetty: 11.4.2017 15:12
Luotu: 11.4.2017 15:09