Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

​Valokaappi röntgenkuvien katseluun - lokakuu 2014

Wilhelm Röntgen kehitti läpäisevän X-säteen käyttöä 1890-luvulla. Röntgenin keksintö oli lääketieteellisesti niin merkittävä, että potilaan hoidossa käytettävät laitteet kehitettiin hyvin nopeasti.

Kiinamyllynmäelle ensimmäinen röntgenlaite hankittiin jo vuonna 1902. Laite oli tuolloin vielä akkukäyttöinen, sillä sairaalaan saatiin sähkö 1910-luvulla.

Wilhelm Röntgen sai keksinnöstään ensimmäisen Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1901. Hän kieltäytyi patentoimasta keksintöään eettisiin syihin viitaten.

Röntgenkuvauksen lääketieteellinen käyttö on yksi kuvauksen tunnetuimmista muodoista. Kuvausta käytettiin aluksi pääasiassa luiden kuvantamiseen, mutta menetelmien kehityttyä myös pehmeiden kudosten kuvaus yleistyi.

Aluksi röntgenkuvat teetettiin lasilevyille. Lasilevyt olivat kuitenkin kalliita ja epäkäytännöllisiä, joten nopeasti kuvia alettiin teettää myös muille materiaaleille.

Nykyisin röntgenkuvat otetaan suoraan digitaaliseen muotoon. Tämä nopeuttaa sekä kuvaamista että tiedon siirtymistä. Lisäksi se pienentää tutkimuksen säteilymääriä.

Aiemmin röntgenkuvien katselussa tarvittiin apuna erillistä röntgenkuvien katselulaitetta, jossa kuva asetettiin tasaiselle läpikuultavalle tasolle, jonka takana oli kuvien katselemisen mahdollistanut valonlähde.

Turun Lasarettimuseon perusnäyttelyssä on esillä puinen seinälle kiinnitetty valokaappi, jonka sisällä on lamppu. Laitteen edessä on himmeä lasi ja kiinnityspidikkeet katseltavien röntgenkuvien kiinnittämiseen. Vastaavanlaisia valokaappeja on valmistettu 1930-luvulta lähtien ja niitä on ollut käytössä ainakin 1970-luvulle asti.

Kirjoittaja: Anna-Maria Niinikoski, museonhoitaja

Päivitetty: 17.10.2014 8:54
Luotu: 17.10.2014 8:49