Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
huhti 27
Nopean sote-uudistuksen välttämättömyys

​ Sote-uudistuksen epävarmuus ja sen pääperiaatteen vaihtuminen taajaan kolmena viime vuotena  heikensi sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden päivittäistä työssä jaksamista.  Silti varsin monet odottavat nyt muutosta;  samaan joukkoon kuulun itse.

 

Odotellessamme uutta hallitusohjelmaa on syytä kerrata, miksi kulunut kolmen vuoden epävarmuus ei ole hukkaan heitettyä, jos nyt kaikki ymmärrämme uudistuksen välttämättömyyden.

 

Viisikymmentäluvun alussa sodasta toipuva Suomi oli nopeasti vaurastuva, mutta edelleen Euroopan sairaimpia maita.  Vastasyntyneen tytön elinajan odote oli 69,9 vuotta ja pojan 63,4 vuotta. Maassa oli puutetta lääkäreistä ja hoitajista.  Maassamme alkoi voimakas palvelujärjestelmän kehittämisen kausi; luotiin keskussairaalaverkosto ja terveyskeskusjärjestelmä. Maahan saatiin lopulta kaikkiaan viisi lääketieteellistä tiedekuntaa. Valtio tuki sairaaloiden ja terveyskeskusten rakentamista ja virkojen perustamista. Palveluiden laajentamista varten oli työvoimaa, ja sitä koulutettiin terveydenhuollon tarpeisiin.  Vielä 1970-luvun alussa Suomessa oli jokaista työikäistä kohden 0,5 huollettavaa: lasta tai ikääntynyttä.  Lisääntyviä palveluita rakennettiin lähelle usein omaa elinympäristöä; kehittäminen tarkoitti voimavarojen lisäystä.

 

Viime vuonna Suomessa vastasyntyneen tytön elinajan odote oli 83,8 vuotta ja pojan 77,8 vuotta. Nyt kuulumme terveyden osalta Euroopan keskikastiin, joskin eri väestöryhmien terveyserot ovat meillä varsin suuria. Terveytemme parantaminen tästä eteenpäin on nyt erityisen haasteellista. Meiltä on vaarassa loppua työltämme tekijät ja rahat. Viiden vuoden kuluttua meillä on huollettavia jokaista työikäistä kohden 0,6 kansalaista.  Vuonna 2030 lienemme Euroopan vanhusvoittoisin kansakunta, silloin meillä on yli 0,7 huollettavaa jokaista työikäistä kohden. Tämä aiheuttaa uudistuksen aikataulupaineen. Kolme vuotta meni jo. Uudistuksen uusi suunnittelu ja toimeenpano vie viitisen vuotta, ja  siltä on lupa odottaa  tavoitteiden mukaisia tuloksia viiden vuoden kuluttua toimeenpanosta. Olemme silloin vuodessa 2025. Suomen huoltosuhde nykyennusteen mukaan paranee  jo vuoden 2030 jälkeen. Toivottavasti Suomessa ei silloin sanota, että uuditus olisi tarvittu "aikanaan".

 

Hajautettu kunnallinen hallintomallimme ja nopea palvelujärjestelmän laajentaminen johti Euroopan pirstaleisimpaan terveydenhuoltojärjestelmään.  Keskimääräinen kunnan asukasluku on nyt 17 000. Kunta vastaa terveyspalveluiden järjestämisestä ja pääosin niiden rahoituksesta.  Seuraavaksi Suomea keskitetympää mallia Euroopassa edustaa järjestämisvastuun osalta Luxemburg (52 000 asukaan väestöpohja) ja rahoitusvastuun osalta Kreikka (374 000 asukkaan väestöpohja).

 

Ikävää on, että eri kuntien ja kuntayhtymien työntekijät, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajat ovat työssään joutuneet keskelle monien järjestämistahojen intressien ristiriitaa, kun rahat ja työntekijät uhkaavat loppua, mutta tarpeet lisääntyvät. Potilaat itse toki jo liikkuvat terveyskeskusten, "ylikunnallisen" työterveyshuollon" ja eri sairaanhoitopiirienkin välillä. He eivät usein itse tiedä, kuinka hajautettu järjestelmämme on.  

 

Kun sote-uudistus saa taas uuden konkreettisen muodon, alkaa luonnollisesti jälleen kerran erimielisyys sen sisällöstä. Jollain tavalla meidän on kuitenkin löydettävä tie takaisin niiltä poluilta, joita kuljimme vuosikymmeniä, kun laajensimme nopeasti hajautettua palvelujärjestelmäämme.

 

O-P Lehtonen

sairaanhoitopirin johtaja

 

Kommentit

Tähän viestiin ei ole lisätty kommentteja.

Blogia kirjoittaa
sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen