Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
marras 29
Sote-muutoksen ydin

Valtioneuvoston linjauksen 7.11. ensireaktiot meissä lienevät samanlaisia kuin aina muutoksissa: kuinka minulle tai meille käy?

Tämän takia  keskustelu esimerkiksi päivystävien sairaaloiden määrästä sai äkkiseltään hyvin suuren huomion julkisuudessa. Mitä tapahtuu palveluetäisyyksille ja työpaikoille?

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta voi todeta, että linjauksen mukaan kuulumme päivystäviin sairaaloihin ja Tyks on yliopistollisena sairaalana nimeltä mainittu päätöksessä. Itsehallintoalueeksi nykyinen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alue olisi luonnollinen alue. Kunnat antavat lausuntonsa 28.1. tästä mennessä.

Murheenamme sote-muutoksen valmistelussa on ollut, ettei yliopistosairaaloiden roolia tutkimuksessa, koulutuksessa ja elinkeinopolitiikassa ole juuri lainkaan otettu huomioon aiemmassa valmistelussa. Nyt näitä suuntaviivoja löytyy jo jossain määrin linjauksesta: "Yliopistosairaaloiden ja vastaavien sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnalle ja kehittämiselle sekä alan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden käytännön kehittämisessä luodaan tarvittavat perusteet." Virkatyönä tehdyn perustelumuistion 9.11. mukaan valtioneuvoston järjestämispäätöksellä voidaan ohjata yksityiskohtaisemmin itsehallintoalueiden tukeutumista viiteen yliopistolliseen sairaalayksikköön.   Nykyisen terveydenhuoltolain perusteella erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien päätöksenteon yhteensovittaminen ei ole ollutkaan helppoa.

Se, että yliopistollisen sairaanhoitopiirin tärkeys on havaittu on hyvä, mutta se ei ole sote-muutoksen ydinkysymyksiä . Muutoksen on muutettava palvelurakennetta ja kansalaisen terveyttä sekä hyvinvointia.

Suomi on maa, joka kansainvälisissä vertailuissa on näyttäytynyt kohtuullisen hyvin toimivalta, mutta terveydenhuoltojärjestelmältään erikoiselta, ellei aivan poikkeavalta.  Yli kolmensadan järjestämisvastuullisen kunnan ohella siihen on liittynyt yksi pohjoismaisittainkin erikoinen piirre; aluehallinnon ohjaus on jäänyt varsin heikoksi.

Nykyistä järjestelmää olisi ehkä voitu jatkaakin, elleivät väestöennuste ja talouden tilanne olisi aiheuttaneet muutokselle välttämätöntä "kriisiä". Pelkän talouden osalta tämä järjestelmä olisi kyllä pitänyt kulut kurissa, niinhän olemme nyt itsekin tehneet. Terveys ja hyvinvointi eivät ole kuitenkaan samaa kuin kulujen kurissa pitäminen. Kulujen seuranta voi onnistua tehokkaastikin pienissä yksiköissä. Kansalaisen terveydestä ja hyvinvoinnista vastaaminen vaatii ehdottomasti suurempia kokonaisuuksia.

Nyt sote-muutos avaa "korkin pullosta".  Takaisin sitä on vaikea enää saada. Ei voi tehdä pientä korjausta; muttei ehkä pidäkään, kun Suomea yritetään saada eurooppalaiselle tasolle. Aikoinaan Suomessa oli vahvempi valtionohjaus. Jokaista virkaa anottiin Lääkintöhallituksesta. Norjan sairaalauudistuksessa päädyttiin uudestaan samantyyppiseen keskitettyyn ratkaisuun.

Nyt itsehallintoalueet tarjoavat uuden mahdollisuuden yhteensovittaa alueen paikalliset olosuhteet väestön palvelutarpeisiin. Vaadittavien talousvaikutusten takia valtio tulee ohjaamaan  itsehallintoalueita. Itsehallintoalueet tekevät linjauksen mukaan esityksensä alueen järjestämispäätökseksi, mutta valtioneuvosto tekee päätökset ministeriön esittelystä.

Muutos on menestyksellinen, kun riittävän nopeasti pääsemme yli ajatusmallista "muuttuuko mikään" ajatusmalliin "miten teemme palvelut tehokkaammiksi ja yhdenvertaisemmiksi".

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri valmistelee nyt uutta strategiaa vuosiksi 2017-2018 juuri näistä lähtökohdista.

 

Olli-Pekka Lehtonen

Sairaanhoitopiirin johtaja

 

Kommentit

Tähän viestiin ei ole lisätty kommentteja.

Blogia kirjoittaa
sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen