​Asiaa aivoista Aivoviikolla Tyksin yleisöluentosarjassa

Tyksin maaliskuun yleisöluennolla torstaina 12.3. klo 18-20 asiantuntijamme kertovat aivoterveyden kasvavasta merkityksestä, muistisairauksien kehittymisestä ja ehkäisystä, aivoverenkiertohäiriöiden synnystä ja aivojen kuntoutuksesta. Kerromme myös miten alkoholi vaikuttaa aivoihin, mitä aivot kestävät ja millaiset ovat nauttivat aivot.

Ohjelma:

Puheenjohtaja toimialuejohtaja, professori Risto O. Roine

18.00–18.10 Tilaisuuden avaus, professori Risto O. Roine.
Aivoterveyden kasvava merkitys. Aivoliiton ja Aivosäätiön esittely

18.10–18.40 Hanki itsellesi käytetyt aivot! Professori Juha Rinne
Muistin lajit.  Kuluvatko aivot käytössä? Voiko muistisairauden ehkäistä

18.40–19.10 Voiko aivoverenkiertohäiriön ehkäistä? Professori Risto O. Roine
Aivot ja sydän. Näihin riskitekijöihin voit itse vaikuttaa. Aivojen kuntoutus

19.10–19.40 Suojaa aivosi! Ylilääkäri, dosentti Olli Tenovuo 
Mitä aivot kestävät? Aivot ja alkoholi

19.40–20.00 Nauttivat aivot. Ylilääkäri, professori Seppo Soinila
Hyvä ja paha stressi. Aivojen palkitsemisjärjestelmä. Aivot ja musiikki

Professori Risto O. Roine: Aivoverenkiertohäiriö on ehkäistävissä.

Roine käsittelee aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä ja niiden ehkäisyä sekä omahoidon että lääketieteellisen hoidon näkökulmasta. Korkean riskin potilailla jopa 9/10 aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä, väestötasollakin 8/10.

Eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin riskitekijä ja maallikon on hyvä tietää, kuinka tulee toimia eteisvärinän kiinni saamiseksi ja hoitamiseksi. Yksi elämä -hanke ja Tunne pulssisi –väestökampanjat, jotka toteutetaan potilasjärjestöjen yhteistyönä, tarjoavat paljon käytännönläheistä tietoa valtimotautien, joihin aivoverenkiertohäiriökin kuuluu, ehkäisystä.

Juha Rinne: Muistia on monenlaista.

Raja normaalin ikääntymisen ja alkavan muistisairauden välillä on häilyvä. Nimimuistin sekä mieleen painamisen ja palauttamisen hidastuminen kuuluu normaaliin vanhenemiseen. Asioiden säilyttäminen mielessä ei kuitenkaan huonone, ja iäkkäänäkin voi oppia uusia taitoja.

Muistin joustavuus ja tehokkuus kuitenkin heikentyvät. Aikaisemmin opitut tiedot ja taidot sekä kokemus auttavat kompensoimaan tätä tehokkuuden heikentymistä.

Aktiivinen elämä, virikkeet ja toimiva sosiaalinen verkosto auttavat pitämään aivomme ja muistimme kunnossa. Aivot ovat siinä mielessä erikoinen kapistus, että ne eivät käytössä kulu, vaan päinvastoin: harjoittelu ja virikkeet tehostavat aivojen toimintaa.

Tärkeää on myös aivoja vaurioittavien tekijöiden välttäminen. Siksi olisi pidettävä kypärä päässä pyöräillessä tai vauhdikkaissa harrastuksissa. Liiallinen alkoholin käyttö tai tupakointi heikentää aivojen toimintaa.

– Aivot ja muu elimistö vaativat myös lepoa ja siksi riittävä ja laadukas yöuni on tärkeää aivojen huollon kannalta. Joskus muistipulmien taustalla voi olla lääkitys, jolla on haitallinen vaikutus muistin toimintaan tai jotkut yleissairaudet saattavat toissijaisesti heikentää muistitoimintoja ja siksi näihin asioihin puuttumine on myös tärkeää.

– Kun haluaa ikääntyneenäkin oppia uusia asioita, on hyvä muistaa, että oppiminen sujuu paremmin levänneenä ja virkeänä, ja kun ympäristöstä on poistettu erilaiset häiriötekijät, kuten melu. Kertaamisen merkitys ikääntyneellä on tärkeämpää kuin nuoremmalla. Opittavan asian jakaminen osakokonaisuuksiin ja sen yhdistäminen aiempaan tietoon ja kokemukseen helpottaa myös oppimista ja muistamista, kertoo professori Juha Rinne.

Ylilääkäri Olli Tenovuo: Aivojen vammautuminen.

Tenovuo kuvaa luennossaan tapaturmaisten aivovammojen mekanismeja sekä sitä millaisia voimia tarvitaan aivojen vammautumiseen esim. kaatumis- tai liikennetapaturmissa. Läpi käydään myös näiden vammojen riskitekijät ja ennaltaehkäisy ja miksi kannattaa ehdottomasti käyttää pyöräilykypärää.

Alkoholi on aivovammojen tärkein riskitekijä. Kuulemme myös miten alkoholi vaurioittaa aivoja, ovatko muutokset palautuvia ja mitkä asiat vaurioitumiseen vaikuttavat. Entä voiko alkoholista olla aivoille hyötyä?

Ylilääkäri, professori Seppo Soinila: Musiikin merkitys aivoille.

Musiikkia on käytetty terapian välineenä vuosituhansien ajan. Vasta 2000-luvulla on saatu vakuuttava tieteellinen näyttö sen vaikuttavuudesta neurologisten potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

– Musiikin kuuntelun kuntoutusvaikutus on osoitettu aivoinfarktissa, Parkinsonin taudissa ja dementiasairauksissa. Se vähentää merkittävästi akuutin aivoinfarktin stressivaikutuksia. Musiikin kuuntelu aiheuttaa laaja-alaisen aivojen aktivaation, joka lisää aivovauriosta toipuvan potilaan hermoverkostojen korjautumista ja lisää toimivan aivokudoksen määrää.

– Jo 20–60 minuutin päivittäinen musiikin kuuntelu vaikuttaa merkitsevästi toipumiseen. Musiikin käyttö aivovaurion kuntoutuksessa voidaan toteuttaa hyvin kevyellä ohjauksella ja minimaalisin investoinnein, toteaa professori Seppo Soinila.

Yleisöluento vielä huhtikuussakin

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan kevätkauden koko ohjelma on luettavissa internetissä.

Kevään viimeinen yleisöluento kuullaan torstaina 9.4., jolloin kuullaan mistä on kysymys kun vatsa vaivaa.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa, Satakunnan keskussairaalassa Porissa ja maaliskuuta lukuun ottamatta myös Vaasan keskussairaalassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Yleisöluennot pidetään Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -saleissa T-sairaalassa. Sisäänkäynti on T-sairaalan pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Tervetuloa!

Muokattu : 10.3.2015 10:05
Luotu : 10.3.2015 10:02