Kun vatsa vaivaa

Tyksissä syksyllä 2014 aloitetut yleisöluennot kasvattivat suosiotaan koko ajan. Kevään viimeinen yleisöluento huhtikuussa keskittyi vatsavaivoihin. Paikalle saapunut tiedonhaluinen joukko mahtui juuri ja juuri T-sairaalan luentosaleihin.

vatsaluento_net2.jpg 

Tyksin yleisöluennolla oli huhtikuussa aiheena erilaiset vatsavaivat, joista salin täyteiselle yleisölle kertoivat erikoislääkäri Jukka Koffert (vas.), ylilääkäri Markku Voutilainen, erikoislääkäri Teppo Stenvall ja erikoislääkäri Heikki Nuutinen. 

 

Alkoholi ei tee hyvää maksalle

Erikoislääkäri Teppo Stenholm puhui alkoholista maksan sairauksien taustalla:

– Turmiolan Tommin ajoista alkaneesta vilkkaasta alkoholivalistuksesta huolimatta suomalaiset nauttivat alkoholia runsaasti, eli 12 litraa henkeä kohden. Aikojen kuluessa on vain siirrytty kotipolttoisesta Suomenlahden takaa hankittuun aineeseen. Vuosittain alkoholikuolemia tapahtuu noin 3 000, niistä kolmannes on maksasairauksia, muiden taustalta löytyy esimerkiksi akuutteja haimatulehduksia ja väkivaltaa.

Suurkulutuksen raja on Suomessa esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna korkealla, miehillä 24 annosta ja naisilla 16. Alkoholin sieto on yksilöllistä, naisilla riskit ovat suurempia.

Maksa käsittelee suolistosta tulevan veren ennen sen palautusta verenkiertoon. Maksa käsittelee imeytyneet ravintoaineet ja poistaa niistä haitalliset ainesosat. Maksa tuottaa veren valkuaisaineet, varastoi verta ja energiaa.

Rasvamaksa on maksasairauden ensimmäinen aste, joka voi alkoholin lisäksi johtua myös ylipainosta ja sokeritaudista. Alkoholin aiheuttamista rasvamaksoista 20 prosenttia etenee kirroosiin eli maksan arpeutumiseen, kun ilman alkoholia kehittyneistä rasvamaksoista näin tapahtuu vain yhdellä sadasta. Kirroosipotilaat ovat pitkään oireettomia tai lieväoireisia ja tulevasta kirroosista viestivät kohonneet maksa-arvot todetaankin yleensä sattumalta laboratoriokokeissa tai ultraäänitutkimuksessa.

Maksakirroosin aiheuttamia ongelmia ovat askites eli vesivatsa, jossa suoloja ja vettä kertyy elimistöön, mikä vähentää maksan verenkiertoa. Verenvuodot, tulehdusherkkyys ja munuaisten toiminnan pettäminen kuuluvat myös kuvaan ja vaikeimmissa tapauksissa myös maksakooma eli enkefalopatia ja maksasyöpä. Kirroosipotilailla maksasyövän riski on koholla jo oireettomassa vaiheessa.

Askitesta hoidetaan suola- ja nesterajoituksella. Vuoden kuluttua askitesta potevista noin puolet on enää elossa. Verenvuotoa esiintyy mm. ruokatorven laskimolaajentumissa. Munuaisten vajaatoiminnassa virtsanmuodostus heikkenee, ja verenpaineen laskiessa virtsaa ei tule enää lainkaan. Usein esiintyy myös turvotuksia ja hengenahdistusta. Vatsakalvontulehdus ilmaantuu, kun suoliston bakteereja siirtyy askitesnesteeseen. Aivojen toiminta häiriintyy maksakoomassa, kun elimistöön kertyy ammoniakkia. Maksasyöpiä esiintyy noin 500 vuosittain, miehillä tauti on 2-4 kertaa yleisempi kuin naisilla.

Tulehdukselliset suolistosairaudet

Erikoislääkäri Heikki Nuutisen mukaan Crohnin tauti ja haavainen  paksusuolentulehdus ovat hyvää vauhtia muodostumassa uusiksi kansantaudeiksi.

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat autoimmuunitauteja, eli ne ovat elimistön itsensä aiheuttamia. Ympäristö- ja ravintotekijöillä on merkitystä henkilöille, joilla on geneettinen altistus. Taudit puhkeavat tyypillisimmillään 25-35-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Niiden esiintyvyys on noussut 50 prosentilla vuosina 1986-1999. Haavaisen paksusuolitulehduksen ilmaantuvuuden kasvu on jatkunut tuonkin jälkeen voimakkaana. Suomessa on noin 32 000 IBD:tä sairastavaa, joille Kela korvaa lääkityksen. Heistä valtaosa (65 %) sairastaa haavaista koliittia, 28 prosenttia Crohnin tautia ja loput seitsemän prosenttia välimuotoista tautia.

Tulehduksellisten suolistosairauksien taustasyitä ei edelleenkään täysin tunneta. Perintötekijät eivät ole muuttuneet. Ympäristö ja ravinto sen sijaan ovat muuttuneet. Merkitystä voi olla ravintorasvoilla, D-vitamiinilla, hygienialla, vähentyneellä lapsuusajan mikrobialtistuksella, antibioottien käytöllä ja muilla syillä.  Kukaan ei kuitenkaan ole vielä pystynyt sitovasti osoittamaan mikä tai mitkä muutokset ovat aiheuttaneet tämän suuren lisäyksen sairastuvuuteen.

Haavainen paksusuolitulehdus (haavainen koliitti eli colitis ulcerosa) oireilee ripulina, veriripulina tai limaisina tai verisinä ulosteina. Osalla ripulin yhteydessä esiintyy myös kramppimaista vatsakipua, varsinkin vasemmalla alavatsalla

Crohnin tauti esiintyy missä tahansa maha-suolikanavan alueella, yleensä ohutsuolen loppuosassa tai paksusuolessa, tai molemmissa. Oireena esiintyy usein pitkittynyttä ripulia. Kyseessä on tulehdus, joka voi ulottua suolen läpi aina naapurisuoleen saakka ja se voi aiheuttaa fistelejä mm. peräaukkoon. Ohutsuolen tulehdus ainakin alkuvaiheessa aiheuttaa vähemmän oireita kuin paksusuolen tulehdus. Vatsakipuja esiintyy yleensä alavatsan oikealla puolella, aikuisilla on painon laskua, lapsilla kasvuhäiriöitä. Kuumeilua, väsymystä, paiseita ja fistelejä voi esiintyä sekä usein verinäytteissä tulehdusarvot ovat koholla.

Tulehduksellisten suolistosairauksien liitännäisinä voi esiintyä pienten nivelten tulehduksia, selkärankareumaa, osteoporoosia, suun aftoja, kyhmyruusua, silmä- ja laskimotulehduksia sekä sappiteiden kroonisia tulehduksia.

– Viime aikoina tieto perintötekijöiden osuudesta tulehduksellisten suolistosairauksien taustalla on nopeasti lisääntynyt. On löydetty toistasataa geeniä, joilla on yhteys sairastumisriskiin. Ensimmäisen asteen sukulaisilla riski sairastua on 10-15 kertainen. Sukuhistoria voi varhentaa taudin alkua. Muistaa kannattaa kuitenkin, että 85 prosentilla sairastuneista ei ole sukuhistoriaa, toteaa Nuutinen.

Crohnin tautiin ja haavaiseen paksusuolitulehdukseen ei ole parantavaa hoitoa. Ruokavaliotekijöillä on vähän merkitystä, mutta osa hyötyy yksilöllisestä ruokavaliosta. Se ei kuitenkaan saa olla liian rajoittava. Kroonisen taudin hoidossa tarvitaan jatkuvaa estolääkitystä ja taudin mahdollisissa ajoittaisissa pahenemisvaiheissa lääkityksen muutoksia. Yleensä lääkitys aloitetaan valmisteilla, joilla on mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia. Lääkehoidon tavoitteena on rauhoittaa tulehdustila ja sen jälkeen ylläpitää saavutettu remissiotila. Tulehduksen rauhoittumisen myötä vähennetään paksusuolensyövän riskiä.

Toiminnalliset vatsavaivat – ärtyvä suoli

Tulehduksellisissa suolistosairauksien hoidossa ruokavaliolla ei ole suurtakaan merkitystä. Ns. toiminnallisia vatsavaivoja, kuten ärtyvän suolen oireyhtymää, sen sijaan hoidetaan pitkälti vähentämällä ravinnosta tiettyjä FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita, kuten palkokasveja, herneitä ja kaaleja, sipulia, parsaa ja artisokkaa, useimpia kotimaisia viljoja ja hedelmistä mm. omenaa ja päärynää ja xylitolimakeisia. Oireita aiheuttavien ravintoaineiden luettelo on pitkä.

Milloin sitten on kyse toiminnallisista vatsavaivoista?

– Kaikki oireilevat joskus, mutta oireyhtymästä on kyse, jos vaiva on jatkuvaa ja haittaavat potilaan elämänlaatua. Toiminnalliset vatsavaivat oireilevat usein vuoroin ummetuksena, vuoroin ripulina. Vatsakipujen lisäksi esiintyy usein iltaa kohti lisääntyvää turvotusta ja ilmavaivoja. Vatsakivut helpottavat yleensä ulostamisen jälkeen. Oireet vaihtelevat, niillä on usein yhteys elämäntilanteeseen, mielialaan ja ravintoon, selvittää erikoislääkäri Jukka Koffert.

Lääkäriin kannattaa hakeutua kun paino putoaa selvästi ja väsymys lisääntyy, ulosteessa on verta, suolen toiminta muuttuu ja muutos jatkuu viikkoja. Suvussa esiintyvä keliakia tai peräsuoli- tai munasarjasyöpä ovat myös lisäsyy lääkärintutkimuksiin. Useimmiten kyse on hyvälaatuisesta vaivasta, mutta on tärkeää sulkea pois tiettyjä hoitoa vaativia sairauksia kuten koliitit, keliakia ja syövät sekä kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta.

Ruokavalion lisäksi kannattaa huolehtia riittävästä liikunnasta. Toiminnallisten suolioireiden syy on monitekijäinen ja mieliala ja sen muutokset vaikuttavat usein oireiden aistimukseen. Vaivoihin voi liittyä myös elämäntilanteeseen liittyviä stressitekijöitä, jotka aiheuttavat ahdistusta tai masennusta. Ravitsemuksella on yhteytensä myös hermostoon.

Harmilliset toiminnalliset vatsavaivat ovat onneksi hyvänlaatuisia ja potilasohjauksesta on usein hyötyä. Liikunnan ja ruokavalion lisäksi osa voi hyötyä psykoterapiasta. Lääkitys räätälöidään potilaan vallitsevan oirekuvan mukaan. Lääkityksenä käytetään reseptivapaita kuitu-valmisteita, kuten ispagulansiemenkuorta sisältävää Vi-Sibliniä tai pellavansiemenvalmisteita. Probiootit lieventävät usein ilmavaivoja. Ilmavaivoissa ja ripulissa voidaan käyttää lapsillakin tuttuja ilmavaivavalmisteita ja käsikaupan ripulilääkkeitä. Ajoittain  tarvitaan myös reseptilääkitystä. Luontaistuotevalmisteiden, joiden koostumuksesta ja vaikutuksista ei ole tutkimustietoa, käyttöä ei suositella.

Viheliäinen närästys kertoo usein refluksitaudista

– Närästystä esiintyy tyypillisesti aterioiden jälkeen tai makuulla. Etenkin runsas syöminen, rasvainen ruoka, suklaa, kahvi, väkevät alkoholit ja happamat mehut aiheuttavat närästystä. Kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet pahentavat vaivaa. Närästys, rintalastan takainen polttava tuntemus, on refluksitaudin tärkein oire. Närästystä on 75 prosentilla refluksipotilaista, kertoo ylilääkäri Markku Voutilainen.

Refluksitauti on usein krooninen sairaus, jonka oireista kärsii länsimaissa noin 10 – 20 prosenttia väestöstä. Refluksitaudissa mahalaukusta nouseva sisältö aiheuttaa oireita ja joskus myös ruokatorvivaurion. Ruokatorven tähystystutkimuksessa kahdella kolmesta tutkitusta ruokatorvesta ei löydy elimellistä vikaa. Nielty sylki neutraloi refluksin aiheutumista ja alentunut syljeneritys lisää taudin riskiä. Tupakointi huonontaa syljen eritystä ja altistaa siten refluksitaudille. Altistavia tekijöitä ovat myös raskaus, skleroderma eli ihonkovettumatauti, Sjögrenin oireyhtymä ja diabeettinen gastropareesi, jossa mahalaukku tyhjenee poikkeuksellisen hitaasti. Miehillä refluksia esiintyy naisia useammin.

Refluksitaudin toinen pääoire on käänteisvirtaus, joka tarkoittaa ilman ponnistelua tapahtuvaa mahansisällön takaisinvirtausta suuhun. Siihen ei liity pahoinvointia eikä oksentamista. Muita oireita ovat palan tunne, nielemiskipu ja ajoittainen refluksiin liittyvä runsas syljeneritys.

Refluksitauti on tärkein ei-sydänperäisen rintakivun syy. Ruokatorvivaivojen lisäksi voi esiintyä laryngiittia ja äänen käheyttä, astmaa, keuhkokuumetta, idiopaattista keuhkofibroosia, kroonista yskää, poskiontelotulehduksia tai hampaiden kiillevaurioita. Tautia voi esiintyä myös yhdessä toiminnallisten vatsavaivojen kanssa. Ruokatorven limakalvorikkojakin esiintyy.

Hälyttäviä oireita, jotka vaativat tutkimuksia ovat verioksennukset, anemia, nielemisvaikeudet ja poikkeuksellinen laihtuminen. Joskus uusi lääkehoitokin voi aiheuttaa reflluksivaivoja.

Omahoitoa närästykseen:

  • kokeile vuoteen päädyn korotusta
  • lopeta tupakointi
  • pudota painoa
  • älä käytä kiristäviä vaatteita
  • vältä rasvaisia ruokia, suklaata, alkoholia, piparminttua, sipulia, sitrushedelmiä, kahvia ja tomaattia
  • nauti pieniä aterioita ja jätä ilta-ateriat pois.

 

Kirjoittaja: lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen.
Kuva: Esa Halsinaho​

Muokattu : 29.12.2015 14:37
Luotu : 1.6.2015 13:55