Lääkärihelikopterit 20 vuotta Varsinais-Suomessa

Lääkärihelikopteriyksikön nykyinen, moderni tukikohta Turun lentoasemalla on järjestyksessään jo kolmas. Lääkärit voivat enää vain hymyssä suin muistella aikaa, jolloin "tosimiehet ja -naiset" päivystivät Kärsämäen paloaseman pihalla työmaaparakissa.

Tasan 20 vuotta sitten 21.5.1998 Medi-Heli 02 lääkärihelikopteriyksikkö sai ensimmäisen operatiivisen tehtävänsä Marttilaan Valtatielle 10. Lääkäri Arttu Lahdenperä oli tuolloin päivystysvuorossa. Potilas kuljetettiin helikopterilla hoitoon Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Ennen toiminnan käynnistymistä alueen ensihoidon pioneerit olivat ponnistelleet lääkäriyksikön saamiseksi.  Tuohon ajanjaksoon kuuluvat Turun Lääkäriambulanssiin Tuki ry:n perustaminen, lääkärihelikopterikokeilu ja lääkäriambulanssikokeilut, Johanniittojen ajatus tuoda lääkäriyksikkö Turkuun, keskusteluja ja neuvotteluja siiloin Turun palolaitoksen sekä poliittisten päättäjien kanssa. Etenkin anestesiologian erikoislääkäri Arno Vuori toimi määrätietoisesti lääkäriyksikön saamiseksi alueellemme. Sittemmin Vuori itse kuului myös lääkärihelikopteritoiminnan alkuvuosina "lentävien lääkäreiden" vakiokaartiin.

Kenneth Krogius ja Arno Vuori.jpg

 Kuvassa lääkäri Arno Vuori lentäjä Kenneth Krogiuksen vieressä oikealla . Kuva Medi-Heli ry.

Vuonna 1995 Turun palolaitoksen ambulanssi siirtyi osa-aikaisesti päivystämään Tyksin ensiapupoliklinikalle.

– Työskentelin tuolloin anestesiologian klinikan lääkärinä. Olin kiinnostunut ensihoidosta ja lähdin ambulanssin mukaan kiireisille ensihoitotehtäville. Varsin pian sairaankuljetutuksesta kiinnostuneet palolaitoksen sairaankuljettajat ja joukko meitä ensihoidosta kiinnostuneita lääkäreitä aloimme toimia yhdessä. Hyvä yhteistyö sairaalan ja ensihoidon välillä on jatkunut siitä asti, päivystyksen ylilääkärinä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa (EPLL) työskentelevä Teemu Elomaa kertoo.

Medi-Heli alkoi kokeiluna

Medi-Heli-lääkärihelikopteri.gif

Lääkärihelikopteri on tärkeä turva saariston asukkaille ja lomailijoille. Kuva VSSHP.

Medi-Heli yhdistys oli aloittanut lääkärihelikopteritoiminnan jo vuonna 1992 Uudellamaalla.  Toimintamallia haluttiin levittää joko Turkuun tai Tampereelle.  Sopimusneuvottelut yhteistyötahojen kanssa etenivät nopeasti. Toukokuun 21. päivänä vuonna 1998 Medi-Heli ry aloitti lääkärihelikopteritoiminnan kokeilujakson raha-automaattiyhdistykseltä ja keräyksistä saatujen rahojen turvin.

Aloitusvaiheessa lääkäritoiminnan järjestämisestä vastasi EMA-group ja lääkärit olivat alkuvuosina osin Medi-Helin 01:ssä päivystäneitä lääkäreitä sekä Tyksin anestesiologian klinikan erikoislääkäreitä. Medi-Heli 01 -lääkäreihin lukeutuivat useat ensihoidon pioneerit kuten lääkärit Ari Kinnunen ja Janne Reitala.  Päivystysvuorot siirtyivät sangen nopeasti Tyksin lääkäreille.

– Alkuvuosina päivystysvuorokausia saattoi yhdelle lääkärille alkuvaiheessa tulla helposti yli kaksi vuorokautta yhtäjaksoisesti, kun hoidettiin sekä anestesiapäivystyksiä että ensihoitoa, Elomaa muistaa.

Lentotoiminnasta ja lentäjistä vastasi Helikopteripalvelu. Lentoavustajat olivat Turun palolaitokselta ja lento-operaattori vastasi heidän kouluttamisestaan lentotoimintaan. Lentoavustajien nimike on muuttunut vuosien varrella HEMS (Helicopter Emergency Medical Services)-pelastajaksi.  

Heidän koulutuksensa vaatimustaso on vuosien saatossa jatkuvasti noussut. Miehistö on silti rakenteeltaan aivan sama kuin toiminnan alkuaikoina ja jokainen miehistön jäsen on aivan yhtä tärkeä ja tehtävät on selkeästi jaoteltu ensihoitotehtävän jokaisessa vaiheessa, Elomaa sanoo.

Lääkärihelikopteriyksikön toiminnan perusteet eivät ole muuttuneet alkuajoista.

Nopea ja laadukas hoito tavoitteena

– Yksikön tarkoitus ei ole lentää, vaan viedä erikoiskoulutettu ensihoitolääkäri sairastuneen luo tai tapaturmapaikalle nopeasti joko helikopterilla tai maayksiköllä ja antaa potilaalle yhdessä muiden ensihoidon toimijoiden kanssa mahdollisimman laadukas alkuvaiheen hoito. Lääkäriyksikkö on yksi tekijä ensihoitoketjussa, jossa jokainen sen lenkki; hätäpuhelun käsittely, ensivasteyksiköt, sairaankuljetus, useat yhteistyöviranomaiset ja lopulta sairaalan tarjoama hoito tukitoimineen ovat yhtä tärkeitä potilaan lopullisen ennusteen kannalta, hän sanoo.

Lääkäriyksikkö on saanut parhaimmillaan yli 3700 hälytystehtävää vuodessa. Ensihoidon ja riskinarvioinnin kehittyessä hälytystehtävät ovat jonkin verran vähentyneet, mutta hälytysten rinnalle ovat tulleet voimakkaasti ensihoidon konsultaatiotoiminta sekä ensihoidon koulutus.

Väri vaihtunut keltavihreään

Varsinais-Suomen-FinnHEMS-FH20.gif

Lääkärihelikopterin väritys on nykyisin keltavihreä. Varsinais-Suomen tunnus on FH20. Kuva: VSSHP.

Lääkärihelikopteriyksikön kutsutunnus on muuttunut Finn-Hems 20:ksi. Kopterin väritys on vaihtunut valkoisesta punaiseen ja edelleen nykyiseen keltavihreään väritykseen. Yksikkö on jo vakiintunut osa paikallista ensihoitoketjua. Sen toiminta on tuttua Varsinais-Suomen viranomaisille, terveydenhuollon toimijoille ja alueemme kansalaisille.

– Ensihoitolääkärin mukana olo ensihoitokentän tehtävissä ja toimintaan liittynyt koulutustoiminta yhdessä ensihoidon toimijoiden koulutustason vaatimusten kasvun, laadukkaasti toimivan kenttäjohtotoiminnan, sairaanhoitopiirin paikallisesti räätälöidyn ensihoidon ohjauksen tarkentumisen ja teknologian kehityksen kanssa on mahdollistanut sen, että ensihoidon taso on noussut tasolle, joka kestää vertailun millä tahansa foorumilla.

Vuosien varrella lento-operaattori on vaihtunut useampia kertoja. Nykyisin lääkärit ovat pääosin sairaanhoitopiirimme lääkäreitä ja päivystäessäänkin työtehtävässä EPLL:ssä. Lentoavustajien työnantajana on palolaitoksen seuraajana Turun pelastuslaitos.

Nykyinen lento-operaattori SHT (Skärgårdshavets Helikoptertjänst AB) ja edelleen sitten koko valtakunnan lääkärihelikopterien lentotoiminnasta yliopistosairaanhoitopiirien kanssa vastaava ja sitä koordinoiva Finn-HEMS on heidän palkanmaksajansa.

– Toiminta siis muuttaa muotoaan ja kehittyy koko ajan niin itse toimijoiden kuin valtakunnantason ohjauksenkin mukana. Perusajatus on kuitenkin se sama kansalaisten avuntarpeeseen vastaaminen ja terveyshyödyn tuottaminen mahdollisimman laadukkaasti, nopeasti ja tasapuolisesti, Elomaa sanoo.

Teemu Elomaa ja kopteri.jpg 

 Lääkäri Teemu Elomaa työskenteli Turun Medi-Helissä alusta loppuun ja on jatkanut Finn-Hems-lääkärinä. Kuva Medi-Heli ry.

Muokattu : 21.5.2018 13:41
Luotu : 21.5.2018 11:59