Kutsu yleisötapahtumaan 12.4.2017

Perhe on paras keskosellekin

Tyksin keskolan asiantuntijat ja vanhemmat kertovat keskosvauvan ja perheen elämästä yleisötapahtumassa Hansatorilla keskiviikkona 12.4. klo 15-18

Keskolan-tiedote.-netti.jpg 

Elämä ennenaikaisesti syntyneen vauvan kanssa on vanhemmille seikkailu, johon joudutaan yleensä yllättäen. Perhe ei kuitenkaan ole yksin erilaisen startin jälkeen ja vanhemmat otetaan keskolassa aiempaa tiiviimmin mukaan vauvan hoitoon alusta alkaen. Tuore Keskosen hoito ja kehitys -kirja tarjoaa tietoa kaikille keskosen hoitoon osallistuville.  

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) vastasyntyneiden teho-osaston eli keskolan hoitotulokset ovat kansainvälisessä vertailussa erinomaiset. Ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen hoitoa on kehitetty sisulla ja sydämellä, myös tutkimuksen keinoin. Sisukas sydän sykkii sekä keskosvauvan, vanhempien että henkilökunnan rinnassa. Yhteistyö pienen ihmisen huomisen turvaamisessa on avainasia.

Tyksin vastasyntyneiden teho-osasto eli keskola, Lounais-Suomen vastasyntyneiden tutkimusrahasto ja MLL:n Turun keskosperheet ry järjestävät yhteisen tempauksen keskoslasten hoidosta

Turun Hansatorilla

keskiviikkona 12.4. klo 15-18.

Tule tutustumaan keskosvauvojen ja heidän perheidensä erilaiseen elämän alkuun. Saat tietoa asiantuntijoilta – Tyksin keskolan henkilökunnalta ja keskoslasten vanhemmilta.

Voit tutustua keskoskaappiin, jossa vauva aloittaa kohdunulkoisen elämänsä ja testata kenguruhoitotuolin, jossa vanhemmat hoitavat keskosvauvaansa jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tyksin keskola on ollut etulinjassa kehittämässä keskosten perhekeskeistä hoitoa. Uutta lasten ja nuorten sairaalaa odotetaan kiihkeästi, sillä siellä keskola saa tilat, jotka on suunniteltu alun perin vauvojen perhekeskeistä tehohoitoa varten.

Tyksin keskola: Perhekeskeistä tehohoitoa vastasyntyneille

Vanhempien läsnäolo ja osallistuminen edesauttavat keskosvauvan kehitystä. Kun vanhemmat pääsevät keskosta ympäröivistä laitteista huolimatta osallistumaan vauvansa arkeen, se ehkäisee vanhempien sivullisuuden kokemusta. Vanhempien ja vauvan välisen suhteen tukeminen tehohoidon aikana hyödyttää koko perheen hyvinvointia.

Ennen 32. raskausviikkoa syntyneet tai alle 1500 grammaa painavat pikkukeskoset kohtaavat elämänsä ensihetkinä oudon maailman. Ensiminuutit ja ensimmäinen elinviikko ovat usein ratkaisevia. Epäkypsää elimistöä täytyy tukea sekä hengittämään että ottamaan ravintoa. Hoidon tulee kuitenkin olla mahdollisimman lähellä sitä maailmaa, jossa vauva kohdussa kehittyisi. Siihen kuuluu mahdollisimman vähän tekniikkaa, kovia ääniä tai kirkkaita valoja ja mahdollisimman paljon äidin ja isän syliä ja läsnäoloa.

Pikkukeskonen viettää keskolassa keskimäärin kaksi ensimmäistä elinkuukauttaan. Kotiutuminen on nykyään mahdollista entistä varhemmin, myös nenämahaletkun kanssa, koska hoito on tullut vanhemmille tutuksi. Varhaisempi kotiutuminen parantaa perheiden elämänlaatua ja on yhteiskunnalle edullista sairaalapäivien vähentyessä.

– Vielä vuonna 2009 Suomessa syntyneistä pikkukeskosista menehtyi 14 %, 2016 enää 9 %. Eloonjäämislukujen parantumisen lisäksi on parannettu monin tavoin sekä vauvojen että perheiden elämänlaatua. Olemme eturintamassa tekemässä tätä työtä, tiivistää osastonylilääkäri, professori Liisa Lehtonen.

Tyksissä vuosina 2001–2006 syntyneitä pieniä keskosia tutkivassa Pipari-projektissa on seurattu 232 vauvan kehitystä ja sikiöaikaisten ja vastasyntyneisyyskauden riskitekijöiden vaikutusta pikkukeskosten elämään. Tutkimus on tuottanut tietoa paitsi keskolan hoitokäytäntöjen parantamiseen, myös keskoslasten myöhemmän elämän tuen tarpeiden tunnistamiseen.

Projektista on valmistunut kymmeniä tutkimuksia, kymmenen lääketieteen tai psykologian väitöskirjaa ja useita muita opinnäytetutkimuksia. Tällä hetkellä työn alla on kuusi väitöskirjaa. Projektin johtajina toimivat professori Liisa Lehtonen, dosentti Helena Lapinleimu sekä nykyisin Helsingin yliopiston lastenneurologian professorina toimiva Leena Haataja.

Tyksin keskolasta huippuosaamiskeskusKeskolan-hoitajat.-netti.jpg

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri nimesi 21.3.2017 Tyksin keskolan huippuosaamiskeskukseksi neljän muun yksikön ohella. Perustelujen mukaan Tyksin keskolan hoitotulokset ovat Suomen parhaat ja tutkimushenkilökuntaan nähden sillä on paljon laadukasta tutkimusta. Keskolan tutkimuksella on kehitetty sekä Tyksin omaa että koko Suomen keskosten hoitoa. Yksiköllä on pienestä koostaan huolimatta merkittävää koulutusvientiä ulkomaille. Siellä hoidetaan ja tutkitaan sekä muista sairaanhoitopiireistä että ulkomailta lähetettyjä potilaita.

Tapahtumassa esitellään myös uutuuskirjaa

Pääosa kirjan toimituskunnasta ja suuri osa tekijöistä ovat Tyksin keskolan asiantuntijoita eli työskentelevät siellä tai ovat tehneet tutkimusta keskolassa. Kirja auttaa vanhempia, perheenjäseniä ja ammattilaisia olemaan läsnä keskosen arjessa sairaalassa ja kotona ja tukemaan keskosena syntyneen lapsen kehitystä.

Keskosen hoito ja kehitys -kirja sisältää alan tuoreimman tutkimustiedon ja käytännön hoito-ohjeiden lisäksi keskosena syntyneiden nuorten aikuisten ja keskoslasten vanhempien omakohtaisia kertomuksia. Tarinat rohkaisevat vanhempia, joille on juuri syntynyt keskosvauva, katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen. Vaikean alun jälkeen monessa keskosvauvan perheessä eletään myöhemmin tavallista lapsiperheen arkea.


Uutuusteos: Keskosen hoito ja kehitys. Suvi Stolt, Anneli Yliherva, Vilhelmiina Parikka, Leena Haataja ja Liisa Lehtonen (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2017.

Kirjan toimittajista FT, puheterapeutti Suvi Stolt on Helsingin yliopiston yliopistonlehtori ja Turun yliopiston logopedian dosentti, erityisalana lapsen kielen kehitys. Hän on väitellyt Turun yliopistossa.

LT Leena Haataja on Helsingin yliopiston lastenneurologian professori. Hän on yksi Tyksin pienipainoisia riskilapsia tutkivan Pipari-projektin johtoryhmän jäsenistä.

LT Vilhelmiina Parikka on lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri Tyksin Lasten ja nuorten klinikassa.

FT Anneli Yliherva on Oulun yliopiston yliopistonlehtori ja Lapsenkielen tutkimuskeskuksen dosentti.

LT Liisa Lehtonen on Turun ylipiston lastentautiopin professori ja Tyksin Lasten ja nuorten klinikan osastonylilääkäri ja vastuualuejohtaja.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja, tiedottaja Tuula Vainikainen.

Kuvat: VSSHP
 

Muokattu : 12.4.2017 9:21
Luotu : 12.4.2017 9:13