Tyksin keskolan johtama monikeskustutkimus todisti:

Perhehuoneet tärkeitä vanhempien läsnäolon mahdollistajia

Vastasyntyneelle luonnollinen ja aivojen kehityksen kannalta optimaalisin kasvuympäristö on lähellä vanhempaa. Erityisen tärkeää se on ennenaikaisena syntyneille vauvoille. Tämä tärkeä ennenaikaisten vastasyntyneiden hoitoa parantava tekijä on huomioitava tulevaisuuden sairaalasuunnittelussa järjestämällä perhehuoneita vastasyntyneiden teho-osastoille.

 Keskola-109-net.jpg

Wiljami syntyi Tyksissä keskosena 28+1 viikolla ja painoi vain 1160 grammaa. Vanhemmat Elina Kajantola ja Toni Mikkonen osallistuivat Wiljamin hoitoon synnytyspäivästä alkaen Tyksin perhehuoneessa omahoitaja Elina Niemisen ohjauksessa. (Kuva: Pasi Leino)

Juuri julkaistussa Turusta johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroja ennenaikaisesti syntyneiden vastasyntyneiden ja heidän vanhempiensa välisen läheisyyden määrässä Euroopan maissa. Vanhemmat viettivät enemmän aikaa vauvansa kanssa, jos heillä oli mahdollisuus yöpyä osastolla. Siksi perhehuoneita tulisi järjestää kaikille vastasyntyneiden teho-osastoille.

Läheisyys tukee keskosvauvan aivojen kehitystä

Sairaalahoito erottaa maailmanlaajuisesti vuosittain 15 miljoonaa ennenaikaisesti syntynyttä vastasyntynyttä heidän normaalista kasvuympäristöstään, vanhempien läheisyydestä. Ennenaikaisesti syntyneet ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä, koska heidän aivojensa nopean kehityksen vaihe tapahtuu kohdun sijaan sairaalaympäristössä. Vanhempien läheisyydellä ja hoitoon osallistumisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia näiden lasten kehitykseen.

Vastasyntyneiden teho-osastojen hoitokulttuuri on mullistunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Kenguruhoito, jossa vauva on vaippasillaan ja mahdollisesti myssy päässä vanhemman paljasta rintakehää vasten iho-iho -kontaktissa, aloitettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) 1980-luvulla. 2000-luvulla vanhemmat ovat päässeet yhä useammin mukaan hoitamaan vauvojaan tehohoidossa, sillä keskoshoidossa vaadittava tekniikka on kehittynyt vauva- ja perheystävällisemmäksi.

Ennenaikaisten vastasyntyneiden optimaalisen kehityksen ja laadukkaan hoidon kannalta onkin oleellisen tärkeää mahdollistaa vanhempien mahdollisimman jatkuva läsnäolo, fyysinen läheisyys sekä aktiivinen osallistuminen vauvan hoitoon vastasyntyneiden teho-osastolla.

– Tutkimuksemme tavoitteena oli kuvata vanhempien läsnäolon ja vauvalle antaman fyysisen läheisyyden määrä nykyisten hoitokäytäntöjen ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi, toteaa lääkäri, väitöskirjatutkija Simo Raiskila.

International Closeness Survey -tutkimuksessa selvitettiin vanhempien läsnäolon ja fyysisen läheisyyden määrää vastasyntyneiden teho-osastolla. Tutkimukseen osallistui 328:n ennenaikaisesti syntyneen vanhemmat 11:lta vastasyntyneiden teho-osastolta. Osastot edustivat kuutta Euroopan maata (Suomi, Ruotsi, Norja, Viro, Italia ja Espanja). Suomesta tutkimukseen osallistui vain Tyksin vastasyntyneiden teho-osasto. 

Vanhemmat itse raportoivat päiväkirjan avulla läsnäolonsa ja vanhemman ja vauvan välisen läheisyyden määrän vastasyntyneiden teho-osastolla vietettynä aikana. Fyysistä läheisyyttä mitattiin sylihoidon ja kenguruhoidon ajallisella määrällä.

Vanhempien ympärivuorokautisen läsnäolon mahdollisuutta ja vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta tuettava kaikin tavoin

Vanhempien läsnäolo vaihteli muutamasta tunnista lähes ympärivuorokautiseen läsnäoloon ja kenguruhoito puolesta tunnista yhdeksään tuntiin päivässä. Läsnäolon ja fyysisen läheisyyden määrässä oli eroa eri maiden välillä, mutta myös saman maan eri yksiköiden välillä. Tärkein yksittäinen tekijä, joka selitti vanhempien läsnäoloa, oli vanhempien mahdollisuus yöpyä osastolla. Erityisesti nuoret äidit hyödynsivät tämän mahdollisuuden osallistua vauvan hoitoon.

Vanhempien on luonnollisesti oltava osastolla, jotta he pystyvät osallistumaan lapsensa hoitamiseen ja tätä kautta he myös oppivat tuntemaan lapsensa. Kenguruhoidolla on aikaisemmin todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia varhaisen vuorovaikutussuhteen kehittymiseen, vastasyntyneen kasvuun ja kehitykseen, rintaruokintaan ja vanhempien hyvinvointiin.

– Meidän on kaikin keinoin tuettava vanhempien läsnäoloa sekä lapsen ja vanhemman välistä fyysistä läheisyyttä sairaalassa. Tulevaisuuden sairaalasuunnitelulla ja erityisesti perhehuoneilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti ennenaikaisten vastasyntyneiden ja heidän perheidensä tulevaisuuteen, tiivistää Simo Raiskila.

 

Acta Pediatricassa julkaistu International Closeness Survey on Euroopan laajuinen monikeskustutkimus, joka on suunniteltu ja toteutettu osana Separation and Closeness Experiences in the Neonatal Environment (SCENE) tutkimusryhmää (http://www.utu.fi/en/sites/scene/Pages/home.aspx). SCENE on monitieteinen, kansainvälinen tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on parantaa vastasyntyneiden sairaalahoidon tuloksia sekä vanhempien ja vastasyntyneiden kokemuksia hoidosta.

Julkaisu: Simo Raiskila; Anna Axelin; Liis Toome; Sylvia Caballero; Bente Silnes Tandberg; Rosario Montirosso; Erik Normann; Boubou Hallberg; Björn Westrup; Uwe Ewald and Liisa Lehtonen: Parents' presence and parent – infant closeness in 11 NICUs in six European countries varies between and within the countries. Acta Paediatrica 2017 Feb 24. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/apa.13798/full

Tutkijoista Simo Raiskila ja Liisa Lehtonen työskentelevät Tyksissä ja Turun yliopistossa, Anna Axelin Turun yliopistossa, Liis Toome Tallinnan Lasten sairaalassa ja Tarton yliopistossa, Sylvia Caballero Gregorio Maranonin yliopistosairaalassa Madridissa, Bente Silnes Tandberg Drammenin sairaalan Lasten ja nuorten klinikassa ja Bergenin yliopistossa, Rosario Montirosso IRCCS Eugenio Medea -tutkimuskeskuksessa Leccossa, Erik Normann ja Uwe Ewald Upsalan yliopiston Lasten ja nuorten sairaalassa ja Boubou Hallberg ja Björn Westrup Huddingen sairaalassa Karoliinisessa Instituutissa Tukholmassa.

Perhekeskeistä tehohoitoa vastasyntyneille

Turun yliopistollinen keskussairaala on keskoshoidon suomalainen kehittäjä. Tyksin vastasyntyneiden teho-osastolla eli keskolassa hoidetaan vuosittain noin 600 vastasyntynyttä. Heistä noin 70 on ns. pikkukeskosia, jotka ovat syntyneet ennen 32. raskausviikkoa tai painavat alle 1 500 g. Nämä lapset viettävät sairaalassa keskimäärin 60 vuorokautta ennen kotiutumista.

Tyksin vastasyntyneiden teho-osasto on perhekeskeisen keskoshoidon edelläkävijä.  Osaston Vanhemmat vahvasti mukaan -kehittämishankkeen suuntaviivojen mukaan osaston asiantuntijat, osastonylilääkäri, professori Liisa Lehtonen, hoitajat, erikoispsykologi Sari Ahlqvist-Björkroth ja hoitotieteen dosentti Anna Axelin ovat kouluttaneet jo kymmenen suomalaisen keskososaston ja Trondheimin yliopistosairaalan henkilökuntaa.

Tyksin keskolasta huippuosaamisyksikkö

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri nimesi 21.3.2017 Tyksin keskolan huippuosaamiskeskukseksi neljän muun yksikön ohella. Perustelujen mukaan Tyksin keskolan hoitotulokset ovat Suomen parhaat ja tutkimushenkilökuntaan nähden sillä on paljon laadukasta tutkimusta. Keskolan tutkimuksella on kehitetty sekä Tyksin omaa että koko Suomen keskosten hoitoa. Yksiköllä on pienestä koostaan huolimatta merkittävää koulutusvientiä ulkomaille. Siellä hoidetaan ja tutkitaan sekä muista sairaanhoitopiireistä että ulkomailta lähetettyjä potilaita.

 


Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja, tiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimustiedotukseen liittyvissä asioissa.
Sähköposti tuula.vainikainen@saunalahti.fi ja puh. 045 6719558.

 

 

Muokattu : 5.4.2017 14:31
Luotu : 5.4.2017 8:15