Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin influenssakauden 2017–2018 loppuraportti:

Päättynyt kausi poikkeuksellinen

Kulunut influenssakausi oli poikkeuksellinen monella tavalla. Suurimman epidemian aiheutti influenssa-B -virus, jota seurasi seurasi influenssa-A -viruksen aiheuttama epidemia. Myös RSV-kausi oli tavanomaista aktiivisempi, eli kaikki kolme virusinfektiota olivat hyvin aktiivisia. Influenssakausi oli poikkeuksellisen pitkä. Influenssan huippu ajoittui helmikuun lopulle ja Turun yliopistollisen keskussairaalan poliklinikalla ja osastoilla kuormitushuippu oli maaliskuussa.

 

Influenssa A: (Tiedot 20.5.2018 saakka).

Mennyt influenssakausi on ollut poikkeuksellinen verrattuna edellisiin talviin. Epidemiaa hallitsi influenssa-B -virus koko talven ajan aina maaliskuun alkupuolelle asti, mutta sen jälkeen influenssa-A -virusta alkoi esiintyä lisääntyvästi.

Vallitseva A-influenssavirus oli H3N2 ja vallitseva B-influenssavirus oli Yamagata-virus.

Epidemian huippu Varsinais-Suomessa asettui tavanomaista myöhäisempään ajankohtaan viikolle 12.

Kauden aikana todettiin 1106 virologisesti varmennettua A-influenssatapausta (potilaiden ikä 0–99 vuotta, keskiarvo 65 vuotta).

Talven 2017–2018 aikana sairaanhoitopiirin sairaaloissa hoidettiin ennätysmäärä influenssapotilaita (289 varmistettua A-influenssapotilasta, 275 aikuista, 14 lasta). Näistä potilaista 17 (16 aikuista ja yksi lapsi) tarvitsi myös teho-osastohoitoa. Vertailun vuoksi kaudella 2016–2017 sairaalahoitoa vaativia A-influenssatapauksia oli 259 ja tehohoidossa oli 8 potilasta. Influenssa-A -potilaiden hoito vaati tällä kaudella 1088 hoitopäivää vuodeosastoilla ja 64 hoitopäivää teho-osastoilla.

Influenssa B ja RS-virus: Kuluneen talven aikana esiintyi edellisvuotta runsaammin Influenssa-B ja RSV-tapauksia. Influenssa-B – tapauksia todettiin kuluneen talven aikana yhteensä 1114 laboratoriovarmistettua tapausta. B-influenssan huippuviikko oli viikko 8, jolloin todettiin 166 tapausta. RSV-tapauksia todettiin puolestaan 673 tapausta, joista 68 epidemian huippuviikolla 9. Influenssa-B ja RSV-potilaita on ollut sairaalahoidossa talven aikana runsaasti, mutta näitä tapauksia ei ole tilastoitu yhtä yksityiskohtaisesti kuin A-influenssaa sairastaneita.

Hengitystieinfektioiden kuormittavuus: Talven 2017–2018 hengitystieinfektiokausi oli pitkä ja raskas, sillä talven aikana esiintyivät kaikkien kolmen tärkeimmän aiheuttajaviruksen epidemiat. Tämä käy hyvin ilmi kaavioista 5a ja 5b, joissa esitetään hengitystieinfektioista johtuvien päivystyskäyntien määrä VSSHP:n päivystyspisteissä.

Kaavioiden 5a ja 5b perusteella hengitystieinfektioepidemioiden ulkopuolella on noin 200 hengitystieinfektiosta johtuvaa päivystyskäyntiä viikoittain. Tämän perustason ylittävät käynnit liittyvät siten epidemioiden aiheuttamaan kuormitukseen. Näin laskien talvella 2016–2017 hengitystieinfektiot aiheuttivat 1031 "ylimääräisen" käynnin kuorman, mutta kuluneena talvena näitä käyntejä oli peräti 3893. Suuri ero selittyy pitkälti sillä, että talvella 2016–2017 B-influenssa ja RSV loistivat poissaolollaan, mutta menneen talven aikana niitä esiintyi runsaasti.

Influenssa- ja RSV-epidemiat kuormittivat myös sairaalan vuode- ja teho-osastoja. Influenssan kuormitushuippu oli 22.3., jolloin vuodeosastoilla oli hoidossa 36 ja teho-osastoilla lisäksi 8 potilasta (Kaaviot 6a ja 6b).

Yhteenveto:

Hengitystievirusten aiheuttama kuorma terveydenhuollolle (sairaalat, terveyskeskukset ja avovastaanotot) oli poikkeuksellisen suuri ja pitkäkestoinen.
Terveydenhuollon tulee kaikilla tasoilla varautua jatkossakin suuriin infektioepidemioihin joustavalla henkilö- ja tilaresurssien käytöllä.

Lue koko raportti: Loppuraportti influenssakausi 2017-2018.pdf

Muokattu : 25.5.2018 8:13
Luotu : 24.5.2018 10:57