Hoito kehittyy tutkimuksella:

Tyksin erityisvastuualueen tutkimusrahoitukseen 2,6 miljoonaa euroa

Vakavien mielenterveyshäiriöiden tutkimusohjelma, pre- ja perinataalisten riskitekijöiden vaikutus psyykkisten häiriöiden ja oirekokonaisuuksien kehittymiseen sekä varhainen mikrobisto- ja probioottihoito ovat aiheita, joiden tutkimukseen myönnettiin suurimpia kliinisen tutkimuksen apurahoja.

Palvelujärjestelmän tutkimuksena tuetaan mm. eteisvärinän ja sydäntoimenpiteiden komplikaatioiden tutkimusta, terveydenhuollon kehittämistä rekisteritiedon avulla, potilasohjauksen tuloksellisuuden arviointia sekä aggressiivisen potilaan hallintaan kehitettävän intervention arviointia.

tutkimus_net.jpg 

Yhteensä 176 tutkimushanketta tai tutkijaa Tyksin erityisvastuualueella saa tukea valtion osoittamasta tutkimusrahoituksesta vuonna 2017. Heistä 44 valmistelee väitöskirjaansa.  Lisäksi 50/50 tutkijavakanssirahoitusta, jossa Tyksin viranhaltija työskentelee toisen puolen kliinisessä työssä ja toisen tutkijana, myönnettiin seitsemälle tutkijalle. Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit.

Perusterveydenhuollon tutkimukseen varattua määrärahaa jäi vielä jakamatta tuettavien hakemusten puuttuessa. Vuodelle 2017 Tyksin erityisvastuualue sai valtion hankerahaa 2 625 000 euroa. Tästä jaettiin tutkijoille 1 902 128 euroa ja loppu 669 681 euroa jää yksiköiden myöhemmin jaettavaksi.

Valtion tutkimusrahoituksella voidaan tukea terveydenhuollon yksiköissä tapahtuvaa kliinisen sekä palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimuksen tutkimusalueisiin kuuluvaa terveystieteellistä tutkimusta. Hankerahoitusta on osoitettu koko Tyksin erityisvastuualueelle eli tutkijoita työskentelee sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä, pääasiassa Tyksissä, mutta myös Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä ja Turun kaupungin terveydenhuollossa.

– Tyksin erityisvastuualueella on yliopistosairaala ja Satakunnan ja Vaasan keskussairaalat, joiden kaikkien tehtäviin kuuluu myös tieteellisen tutkimuksen tekeminen osana näyttöön perustuvaa toiminnan kehittämistä. Terveydenhuollon arjessa tehtävän tutkimuksen rahoittaminen on tärkeää, jotta sairauksien ehkäisy, diagnostiikka ja hoito voitaisiin perustaa tutkitulle tiedolle. Nyt tehdyillä rahoituspäätöksillä luodaan mahdollisuuksia tehdä tutkimustyötä osin vapaana kliinisestä työstä, palkata hankkeisiin tutkijoita ja maksaa esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, selvittää tutkimusylilääkäri Päivi Rautava sairaanhoitopiirin tutkimustoimistosta..

Jaettavana oleva valtion osoittama tutkimusrahoitus on supistunut viime vuosina huomattavasti aiemmasta tasosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat myöntävät nykyisin tutkimukseen 1,5 miljoonaa euroa. Sillä rahoituksella toteutetaan tutkimuksen tukipalvelutoiminta niin, että kaikki valtion tutkimuksen hankeraha voidaan jakaa tutkijoille.

– On erittäin huolestuttavaa, että valtion tutkimusrahoitus on supistunut viime vuosina koko ajan, vaikka tutkimusaktiviteettimme on erittäin hyvä. Kuntien osoittama rahoitus tutkimukseen on positiivinen alku, sitä on ollut käytettävissä nyt toista vuotta. Jotta tutkimuksen nykytaso voitaisiin säilyttää, toivomme sen osuuden tulevaisuudessa kasvavan ja kompensoivan valtion rahoituksen supistumista, Rautava toteaa.

Alla olevaan luetteloon on poimittu suurinta rahoitustukea (yli 20 000 euroa) saaneet hankkeet. Osa hankkeista on saanut tukea jo aiemminkin:

Suurhankkeet:

Vakavien mielenterveyshäiriöiden etiologia ja hoito (VAMI) -tutkimusohjelma.
Professori Jarmo Hietala, psykiatria, 40 000

Terveydenhuollon kehittäminen rekisteritiedon avulla
Ehkäisevän terveydenhuollon professori, tutkimusylilääkäri Päivi  Rautava, 40 000

Kliininen tutkimus:

Aivomuutokset Alzheimerin taudin riskiryhmissä
Professori Juha Rinne, Pet-keskus, 30 000

Uudet MRI-tekniikat eturauhassyövän tunnistamiseen ja luokitteluun: kehittämis- ja validaatiotutkimus.
Ylilääkäri Hannu Aronen, Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus, 21 000

Varhainen mikrobisto ja probioottihoito: avain ei-tarttuvien tautien (allergia, krooniset tulehdussairaudet ja lihavuus) tunnistamiseen ja ehkäisyyn
Lastentautiopin professori Erika Isolauri, 30 000

Sepelvaltimotaudin uudet tutkimusmenetelmät.
Professori, johtaja Juhani Knuuti, PET-keskus, 24 650

Ihosyövän kasvun ja leviämisen mekanismit,
Ihotautiopin professori Veli-Matti Kähäri, 25 000

Aivojen kehitys äidin raskaudenaikaiselle stressille altistuneilla lapsilla – pitkittäinen magneetti- ja diffuusiotensiokuvantamistutkimus aivojen varhaisesta kasvusta, rakenteista ja yhteyksistä
LT Noora Scheinin, psykiatria, 25 500

Pre- ja perinataalisten riskitekijöiden vaikutus psyykkisten häiriöiden ja oirekokonaisuuksien kehitykseen
Lastenpsykiatrian professori Andre Sourander, 40 000

LMNA-mutaatioihin liittyvän laajentavan kardiomyopatian patofysiologia
LT Pekka Taimen, patologia, 21 250

Lapsuusajan lihavuutta ennustavat aivojen rakenteen ja toiminnan piirteet
LT Jetro Tuulari, psykiatria, 20 000 

Palvelujärjestelmä- ja vaikuttavuustutkimus:

Potilasohjauksen tuloksellisuuden arviointi 
Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi, 25 000

STEPPI-tutkimushanke 2016 - 2020: Terveyttä tuottavaa perushoitoa älykästä teknologiaa hyödyntäen
TT, kehittämisylihoitaja Heljä Lundgren-Laine, 20 000

Eteisvärinä ja sydäntoimenpiteiden onnistuminen ja komplikaatiot
Professori, toimialuejohtaja Juhani Airaksinen, Sydänkeskus, 40 000

Aggressiivisen potilaan hallintaan kehitettävän käyttäjälähtöisen intervention vaikuttavuuden arviointi
Hoitotieteen professori Maritta Välimäki, 25 000

Muita aiheita, joihin myönnettiin rahoitusta ovat mm. seuraavat:

Neuroinflammaatio Parkinsonin taudissa   (Anna Brück)

Solujen tukirankaa muokkaavat proteiinit pahanlaatuisten aivokasvainten leviämisessä ja potilaan ennusteen arvioinnissa (Maria Gardberg)

Rasvasiirre vatsaontelon kiinnikkeiden hoidossa  (Pauliina Hartiala)

Ei-alkoholiperäisen rasvamaksan kohdennettu hoito (Satu Pekkala)

Nenänielun bakteeriston vaikutus äkillisen välikorvatulehduksen kehittymiseen ja hoitovasteeseen (Paula Tähtinen)

Uni ja hengitys (Tarja Saaresranta)

Sydänlihasvaurion uudet kuvantamismenetelmät  (Antti Saraste)

Huntingtonin taudin epidemiologia, genetiikka ja kliininen kuva Suomessa  (Jussi Sipilä)

Ympäristö, liikunta ja kardiovaskulaariterveys (Jussi Vahtera)

Valkosoluliikenteen PET-kuvantaminen tulehdusperäisissä sairauksissa (Helena Virtanen)

 

Kaikki jakopäätökseen liittyvät tiedot.

 

​Tiedotteen kokosi lääketieteen toimittaja, tiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimustiedotukseen liittyvissä asioissa. Hänet tavoittaa sähköpostilla: etunimi.sukunimi (at) saunalahti.fi ja puh. 045 6719558.

Kuva: VSSHP / Mikael Soininen

Muokattu : 10.1.2017 15:09
Luotu : 10.1.2017 13:37