Ministeriö valmistee asetusta, joka säätää koordinaatiotehtäviä

Tyks tahtoo uni- ja vireystilahäiriöiden osaamiskeskuksen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri esittää hengitys-, uni- ja vireystilahäiriöiden hoidon keskittämistä Turkuun. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan asetusta, joka säätää valtakunnallisten keskusten perustamista erikoisaloille.

Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) pystyy tarjoamaan hengityksen sekä unen ja vireystilan vaikeista häiriöstä kärsivälle hoitoa ja apuvälineitä.  Ne auttavat hallitsemaan oireita, eikä ihmisen tarvitse esimerkiksi toistuvasti tilata ambulanssia.

Näin ei kuitenkaan ole läheskään kaikkialla Suomessa. Hengitysvaje sekä unen ja vireystilan häiriöt tunnistetaan huonosti. Esimerkiksi unettomuudesta kärsiville ei ole tarjolla Käypä hoito -suosituksen mukaista apua julkisessa terveydenhuollossa. Sen sijaan unilääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvitysmies totesi puutteen tuoreessa raportissaan "Konservatiivisten erikoisalojen järjestämistä koskevia periaatteita 2020-luvulla". Hengitys-, uni- ja vireyshäiriöpotilaiden hoidosta puuttuvat valtakunnalliset laatuvaatimukset. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa Suomessa ei ole yhtään julkisen terveydenhuollon yksikköä, joka olisi keskittynyt vaikeiden, työkykyä uhkaavien uni- ja vireystilapotilaiden hoitoon.

Tyksissä kokemusta ja osaamista

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri esittää osaamiskeskuksen perustamista Turkuun. Perusteluna on Tyksin kokemus ja osaaminen monialaisesta ja -ammatillisesta uni-ja vireystilapotilaiden hoidosta.

Lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä vahvistaa, että erikoisalojen koordinaatiovastuita ollaan säätämässä yhdelle tai useammalle yliopistosairaanhoitopiirille. Tyksin esitys on valmistelussa mukana.

– Valtakunnallisia keskuksia tarvitaan, ja niitä koskeva asetus on parhaillaan työn alla. Tyksin esitys on ainoa konkreettinen ehdotus hengitysvajeen ja unihäiriöiden hoidon osalta. Tyksissä on myös kehitetty tämän erikoisalan hoitoa enemmän kuin missään muualla Suomessa, Keistinen sanoo.

Hänen mukaansa ministeriön esitys saadaan lähtemään lausuntokierrokselle huhtikuussa. Asetus annettaneen kesällä. Se perustuu vuodenvaihteessa voimaan tulleeseen terveydenhuoltolakiin.

Kansainvälinen verkosto

Tyksiin on kehittynyt vuosien työn tuloksena kansainvälisesti arvostettua uni-ja vireystilahäiriöiden osaamista. Tyksin Keuhkoklinikka on Suomessa ainoa yksikkö, jossa uniapnean ja hengitysvajeen hoito on kansainvälisesti vertaisarvioitu. Vilkas tutkimusyhteistyö on tuonut varsinaissuomalaisille potilaille uusia hoitoja, esimerkiksi hengitysvajeen etäseurannan ensimmäisenä Pohjoismaissa.  

– Esimerkiksi keuhkoahtaumataudin hoidossa säästetään potilasta ja kustannuksia, kun ihminen voi seurantalaitteen avulla olla kotona. Tavoitteena on hyvälaatuinen elämä ilman turhia sairaalareissuja myös elämän loppuvaiheessa. Tätä tukevat myös hoitajavetoiset, hengitysvaje- ja keuhkosyöpäpotilaiden oireenmukaiseen hoitoon keskittyvät poliklinikat, jotka aloitimme ensimmäisenä Suomessa, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Tarja Saaresranta kertoo.

Uusi erikoisala

Suomen Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys on Suomessa vain 25 työikäisellä lääkärillä. Tyksissä seitsemällä lääkärillä on suomalainen, pohjoismainen tai eurooppalainen pätevyys. Heistä neljällä, eri erikoisaloja edustavalla lääkärillä, ovat lisäksi unilääketieteen kouluttajaoikeudet. Suunnitteilla on lääkäreiden lisäkoulutusohjelman perustaminen Turun yliopiston kanssa sekä hoitajakoulutuksen käynnistäminen Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Tyksin maine uni- ja vireystilahäiriöiden hoidon osaajana on jo tuonut Tyksiin potilaita myös muualta Suomesta, mikä on mahdollista erikoissairaanhoidossa jo olevan valinnanvapauden ansiosta. Myös ulkomaisia potilaita autetaan tilanteissa, joissa osaamista ei löydy omasta maasta.

Tasa-arvoa hoitoon

Saaresranta odottaa ministeriöltä ratkaisevaa päätöstä päästä kehittämään monialaista ja -ammatillista uni- ja vireyshäiriöpotilaiden hoitoa koko Suomessa. Hän näkee tärkeimmäksi tavoitteeksi hoidollisen tasa-arvon, joka ei nykyisellään toteudu. Hän haluaisi jalkauttaa Tyksin osaamista perusterveydenhuoltoon, sillä hengityksen, unen ja vireystilan häiriöt ovat yleisyydessään verrattavissa muihin kansansairauksiin.

– Meillä pitäisi olla terveyskeskuksissa uni- ja vireystilahäiriöpotilaiden omia hoitajia samalla tavoin kuin esimerkiksi diabeteshoitajiakin. Hyvin tavalliset unettomuus sekä uniapnea ja levottomat jalat -oireyhtymä voivat pitkään jatkuessaan alentaa työkykyä merkittävästi. Vanhuksilla ne lisäävät yöllisten kaatumisten riskiä, hän sanoo.

Saaresrannan mielestä koordinaatio on avainsana hoidollisen tasa-arvon kehittämisessä.

– Tärkeintä että tieto liikkuu. Potilaiden ei tarvitse liikkua hoidon perässä.

Tavoitteena osaamiskeskus

Sairaalajohtaja Petri Virolainen näkee, että Tyksillä on kaikki valmiudet ottaa hengitysvajeen sekä uni-ja vireystilahäiriöiden hoidon kehittämiskeskuksen rooli. 

– Olemme valmiit resursoimaan ja ottamaan koordinaatioasema hoidon yhtenäistämiseksi Suomessa. Jos saamme valtakunnallisen osaamiskeskuksen, pystymme potilashoidon lisäksi järjestämään entistä kattavammin koulutusta, laatimaan kansallisia laatustandardeja, hoitopolkuja ja hoito-ohjeita sekä tekemään kansainvälisen tason tieteellistä tutkimusta, hän sanoo.

Tyks haluaa profiloitua erittäin laajan osaamisen yliopistollisena sairaalana, jolla on lisäksi omat kansalliset vastuualueensa.

Uniapnea kokous.jpg 

ESADA (European Sleep Apnoea DAtabase) on eurooppalaisten uniapneatutkijoiden verkosto, joka on kerännyt maailman suurimman tietokannan uniapneaepäilyn takia tutkimukseen lähetyistä potilaista. Keskuksia on mukana 33, joista Tyksin keuhkoklinikka on ainoa suomalainen keskus. ESADA-tutkijat kokoontuivat Tyksiin helmikuussa 2017.

Muokattu : 16.3.2017 9:33
Luotu : 16.3.2017 9:17