Potilaiden hoito nopeutuu ja rahaa säästyy

Tyks tehostaa kroonisten haavojen hoitoa sairaanhoitopiirissä

Turun yliopistollinen keskussairaala tehostaa painehaavojen ja muiden kroonisten haavojen hoitoa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella erityisen projektin avulla. Tavoitteena on sekä ehkäistä haavojen syntyä että nopeuttaa niiden paranemista.

– Kroonisista haavoista aiheutuu potilaille usein tarpeetonta kärsimystä ja hoidon pitkittymistä. Ja yhteiskunnalle hoito tulee kalliiksi. Valtakunnallisesti haavoista aiheutuu satojen miljoonien eurojen hoitokulut vuodessa. Meidänkin sairaanhoitopiirin alueella kulut ovat kymmeniä miljoonia, sanoo Tyksin plastiikka- ja yleiskirurgian erikoislääkäri Tarja Niemi.

Projektin vastuulääkärinä toimiva Niemi uskoo, että sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito säästäisi jopa miljoonia euroja vuodessa, jos kroonisten haavojen ehkäisy ja hoito olisi nykyistä parempaa.

– Haavan hoito on käsityötä ja hoitoon menee aikaa. Haavanhoidon kustannukset tulevat hoitoon käytetystä ajasta, hoitajien palkasta, sairaalahoidoista sekä vähemmän hoitotuotteista ja apuvälineistä. Haavan paraneminen voi kestää useita kuukausia. Sairaanhoitopiirimme alueella on useita tuhansia haavapotilaita, tällöin haavanhoidon kustannukset nousevat ymmärrettävästi korkeiksi.

– Tähän me haemme nyt ratkaisuja. Lisäämme yhteistyötä ja kommunikaatiota perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yhtenäistämme haavanhoitoprosesseja, kehitämme koulutusta ja keskitämme osaamista. Tavoitteemme on hoitaa lisääntyvä potilasmäärä nykyisillä resursseilla, Niemi kertoo.

Aiemmat kokemukset hyödynnetään

Tyksin projektissa käytetään apuna Loimaalla ja Kaarinassa aiemmin toteutetun eMedic -hankkeen kokemuksia. Tässä pilottihankkeessa haavapotilaiden pääsy erikoissairaanhoitoon nopeutui alle puoleen aiemmasta ja hoitopäivät vähenivät. Molemmat kunnat säästivät selvää rahaa.

Nyt alkaneessa uudessa hankkeessa tehdään työtä samalla reseptillä: kustannussäästöt syntyvät paremmalla tietojenvaihdolla potilasta hoitavien välillä, diagnostiikkaa parantamalla ja lisäämällä osaamista potilaan lähellä.

– Olemme myös ottaneet käyttöön uuden koulutustavan, ketjulähettikoulutuksen, jossa perusterveydenhuollon nimeämät haavaa hoitavat saavat "osaamiskapulan" Tyksin haavanhoitajilta ja vievät sitä eteenpäin omaan yksikköönsä.

– Tärkeää on yhdenmukaistaa kroonisten haavojen hoitoja, jotta eri kunnissa hoidettavat potilaat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Tässä meidän ammattitaitoiset haavahoitajamme ovat avainasemassa, Niemi toteaa.

Haavojen varhainen tunnistaminen ja riskiarviointi ovat avainasemassa. Esimerkiksi painehaavoista suurin osa voitaisiin ehkäistä ennalta, jolloin hoitokulut jäisivät kymmenesosaan pahoiksi päässeiden haavojen kustannuksista.

Projektissa on jo vahvistettu Tyksin haavahoitajayksikköä toisella hoitajalla. Haavavastaanoton lisäksi toinen hoitaja tekee konsultaatiokäyntejä, vastaa reaaliaikaisiin etäkonsultaatiopyyntöihin ja kouluttaa. Toimintatapoja yhtenäistetään erikoisalojen yhteistyöllä.

Sairaanhoitopiirin haavanhoidon kehittämisprojekti alkoi jo viime keväänä. Nyt meneillään olevan Vanhusten viikon aikana aihetta pidetään esillä Hallitse haava – teeman avulla.

Kuluvalla viikolla muun muassa järjestetään kaikissa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköissä kysely kroonisten haavojen hoitotavoista koulutuksen suuntaamiseksi. Lisäksi haavojen hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota järjestämällä terveydenhuollon ammattilaisille luentokoulutusta ja kannustamalla kuntia kohdistamaan huomionsa haavanhoitoteemaan.

Haavanhoidon kehittämisprojekti kestää vuoteen 2017 saakka, jonka jälkeen se vakiintuu sairaanhoitopiirin normaaliksi toiminnaksi.

 

TÄSTÄ ON KYSE

Painehaavoja eli makuuhaavoja syntyy erityisesti vuodepotilaille, jotka makaavat pitkiä aikoja eivätkä pysty itse kääntymään vuoteessa. Vaikeita sairauksia potevilla ja iäkkäillä on erityisen suuri riski saada painehaava. Pitkäaikaista hoitoa tai hoivaa saavista noin joka kymmenennellä on painehaava. Jopa 80 000 suomalaista saa vuosittain painehaavan.

Toinen suuri ryhmä on krooniset alaraajahaavat, joiden tavallisimmat syyt ovat laskimovajaatoiminta ja alaraajojen tukkiva valtimotauti sekä osaltaan myös diabetes.

Haavapotilaiden määrä lisääntyy erityisesti eliniän kasvun sekä diabeteksen ja verenkiertosairauksien yleistymisen myötä.

Painehaavojen ja muiden kroonisten haavojen hoitoon kuluu 2–4 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista. Haavojen hoidon kustannukset syntyvät pääasiassa haavanhoitoon käytetystä työajasta, sairaalahoidon tarpeesta ja haavanhoitotuotteista. Kroonisten haavojen ehkäisyllä ja paremmalla haavojenhoidolla yhteiskunta säästäisi jopa satoja miljoonia euroja.

Muokattu : 5.10.2015 12:04
Luotu : 5.10.2015 12:00