Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennolla 14.3. ollaan aivojen asialla

Viikko 11 on kansainvälinen Aivoviikko. Päänsäryn ja MS-taudin ajanmukaiset hoidot, aivokasvaimen ensi oireet ja neurologisen potilaan ajokyvyn arviointi ovat Aivoviikon yleisöluennon teemoja. 

Päänsärky on erittäin yleinen oire, jota lähes jokainen ihminen tuntee jossakin elämänsä vaiheessa, naiset useammin kuin miehet. Pään alueen särky voi olla peräisin lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, aivohermoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta.

small-driver-867577_1920.jpg

Yleisöluennolla puhutaan muun muassa ajokyvyn arvoinnista.

Ohimenevän päänsäryn syitä ovat esimerkiksi jännittäminen, rasitustila tai unen puute. Yleisimpiä samoin oirein toistuvan päänsäryn syitä ovat migreeni ja lihasperäisistä syistä johtuva jännityspäänsärky. Migreeni on pahimmillaan lähes invalidisoiva sairaus.  Neurologian professori ja neurologian poliklinikan ylilääkäri Seppo Soinila kertoo päänsäryn uusista hoidoista.

MS-tauti kaksi kertaa yleisempi naisilla

MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. MS-tautia on naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. MS-taudin nimi tulee sanasta multippeliskleroosi eli pesäkekovettumatauti. Kyseessä on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita.

MS-taudin aiheuttavia tekijöitä ei vieläkään tunneta kunnolla runsaasta tutkimustyöstä huolimatta. Sen katsotaan syntyvän monen tekijän yhteisvaikutuksena. Perintötekijöiden ohella vaikuttavat myös ympäristötekijät. MS-tauti on aivoihin ja selkäytimeen vaikuttava tulehduksellinen sairaus. Tulehduksen seurauksena hermoja ympäröivään kudokseen (myeliiniin) syntyy hermoimpulssien kulkua häiritseviä tulehduspesäkkeitä, jotka ajan myötä muuttuvat arpikudokseksi. Nämä estävät tai hidastavat hermoston sähkönjohtavuutta aivojen ja selkäytimen ja kehon välillä.

Oireiden aaltomaisuus kuuluu useimpien MS-tautia sairastavien elämään. Pahenemisvaiheessa oireet vaikeutuvat joidenkin viikkojen ajaksi, ja välissä voi olla vuosien mittaisia oireettomia jaksoja. MS-taudissa voidaan tunnistaa tiettyjä alatyyppejä. MS-taudin muuttuvista hoidoista kertoo dosentti, osastonylilääkäri Merja Soilu-Hänninen.

Tunnista aivokasvaimen ensioireet

Kasvaimia esiintyy kaikkialla elimistössä, niin myös keskushermostossa eli aivojen ja selkäytimen alueella. Yhdeksän kymmenestä on aivokasvaimia. Melko yleinen on meningeooma, aivokalvoista lähtöisin oleva hyvänlaatuinen kasvain. Kasvainten aiheuttamat oireet vaihtelevat sen mukaan, missä keskushermoston osassa ne sijaitsevat. Ensioire voi olla mm. epileptinen kouristuskohtaus, halvausoire tai päänsärky. Epileptinen kohtaus on ensioire noin puolella potilaista. Päänsärky on hyvin harvoin kasvaimen ainoa oire. Kasvaimiin voi liittyä myös psyykkisiä oireita ja käytöksen muutoksia. Sijainnista riippuvien oireiden lisäksi suuri kasvain missä tahansa aivojen osassa voi nostaa aivopainetta ja aiheuttaa yleisiä keskushermostoperäisiä oireita. Jos kasvain on selkäytimessä, ensioire on yleensä tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa. Neurokirurgian dosentti Ville Vuorinen kertoo aivokasvaimen ensi oireista ja niiden tutkimuksista ja hoidoista.

Kuinka arvioidaan ajokykyä?

Ajokyvyn arviointi tulee ajankohtaiseksi paitsi näkökyvyn heikentyessä esimerkiksi muistisairauksien, epilepsian ja vakavien unihäiriöiden yhteydessä. Ammattikuljettajien kohdalla ajoluvan kriteeristö on tiukempi kuin tavallisilla kuljettajilla. Neurologian professori Risto O. Roine kertoo kuinka neurologisen potilaan ajokykyä arvioidaan.

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Maaliskuun luentoa voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Porissa ja Vaasassa ja myöhemmin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nettisivuilla, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään Turussa T-sairaalan Johan Haartman -salissa ja tarvittaessa myös Risto Lahesmaa -salissa. Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Potilasjärjestöistä Aivoliitto, Muistiliitto, MS-liitto ja Parkinson-liitto esittelevät toimintaansa Haartman-salin aulassa ennen tilaisuutta.

Vaasassa luentoja voi seurata Vaasan keskussairaalan Merihanhi-auditoriossa (Hietalahdenkatu 2-4).

Porissa luentoja voi seurata Satakunnan keskussairaalan N2-auditoriossa.

 

Yleisöluentoja voi katsoa noin viikko tilaisuuden jälkeen sairaanhoitopiirin netistä.

 

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuva: Pixabay

Muokattu : 6.3.2019 11:16
Luotu : 6.3.2019 11:06