Maaliskuun Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennolla 15.3. vaalitaan aivoja

Viikko 11 on kansainvälinen Aivoviikko. Sen kunniaksi Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennon aiheena on aivot. Luentotilaisuudessa kuullaan mm. aivojen kuvantamisesta, Parkinsonin taudin uusista hoitomenetelmistä ja viikon teeman mukaisesti muistin vaalimisesta, johon meillä jokaisella on mahdollisuus.

Yleisöluennon-ryhmäkuva.gif

Yhteiskuvaan asettuivat vasemmalta professori, ylilääkäri Seppo Soinila, viestintäsuunnittelija Liisa Koivula Aivoliitosta, dosentti, neurologi Valtteri Kaasinen, asiantuntija, hankekoordinaattori Marjut Aalto Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksestä, dosentti, neurologi Janek Frantzén, järjestösuunnittelija Milla Roos Suomen Parkinson-liitosta, Tyksin Neurotoimialueen johtaja, professori Risto Roine, järjestöassistentti Kamilla Karlsson Suomen Parkinson-liitosta ja fysioterapeutti Elina Rannikko Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksestä. Kuva: Suvi Vainio.

Aivojen sairauksien hoito vaatii ensin tietoa siitä, mikä aivoissa on vikana. Neurologian professori ja neurologian poliklinikan ylilääkäri Seppo Soinila avaa aivojen kuvantamistutkimuksia ja kertoo miltä aivot näyttävät. Alustuksessa esillä ovat magneettikuvauksen, mikroskoopin ja tietokoneen näkökulmat.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan tumakkeen solukadosta ja siitä aiheutuvasta dopamiinin vähenemisestä. Myös masennusta ja muistihäiriöitä voi esiintyä. Taudin syytä ei tiedetä, eikä sitä osata parantaa. Oireita hoidetaan lääkkeillä ja kuntoutuksella. Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 ihmistä.

Essentiaalinen eli toisesta sairaudesta tai ulkoisesta tekijästä riippumaton vapina on yksi tavallisimmista neurologisista diagnooseista ja toiseksi yleisin liikehäiriö levottomien jalkojen jälkeen. Essentiaalinen vapina on liikkeessä ja asennon ylläpitämisessä ilmaantuvaa vapinaa, joka näkyy selvimmin eteen ojennetuissa käsissä ja tarkassa työssä. Essentiaaliseen vapinaan ja Parkinsonin tautiin voi liittyä ei-motorisia oireita, kuten unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, väsymystä ja masennusta.

Syväaivostimulaatio on uusi hoitokeino, jolla essentiaalista vapinaa ja Parkinsonin tautia voidaan hoitaa. Aivojen syvästimulaatiota (deep brain stimulation, DBS), voidaan käyttää, mikäli pelkkä lääkehoito ei riittävästi poista oireita. Hoitomuotoa on Suomessa käytetty vuodesta 1999 yli tuhannelle potilaalle. Hoidon teho ja turvallisuus ovat osoittautuneet hyväksi mutta se ei sovellu kaikille potilaille.

– Syväaivostimulaatiohoidon soveltuvuuden arvioi neurologi ja leikkaushoidon toteuttaa neurokirurgi yhteistyössä neurologin, kliinisen neurofysiologin ja sairaalafyysikon kanssa. Leikkausta edeltävän kuvantamisen laadun paranemisen ja leikkauksen aikaisen kuvantamismahdollisuuden myötä toimenpiteen tarkkuus ja turvallisuus ovat parantuneet, kertovat neurologi Valtteri Kaasinen ja neurokirurgi Janek Frantzen, jotka esitelevät tätä uutta hoitomuotoa.

Aiemmin potilas oli hereillä osan aikaa leikkauksesta. Nykyään koko toimenpide tehdään pääsääntöisesti nukutuksessa. Uusimmissa tutkimuksissa on osoitettu, että myös nuoret Parkinsonin tautia sairastavat potilaat hyötyvät hyvin DBS-hoidosta ja että hoidon teho säilyy pitkään.

Muisti heikkenee ja muistisairauksien määrä lisääntyy iän myötä. Kyse ei kuitenkaan ole kohtalosta.

– Uusin kotimainen tutkimustieto osoittaa, että muistisairauden riskiä voidaan pienentää aktiivisemmalla elämäntavalla ja ravintotekijöillä. Jopa runsas saunominen näyttää tutkimusten mukaan liittyvän pienempään muistisairauden riskiin. Nähtäväksi jää miten tulokset ovat toistettavissa ja miten ne siirretään kliiniseen käytäntöön, pohtii Turun yliopiston neurologian professori, Tyksin neurotoimialueen toimialuejohtaja ja Aivoliiton ylilääkäri Risto O. Roine.

Roine esittelee alustuksessaan mm. tuoretta kansainvälistä LipiDiDiet-tutkimusta, joka osoittaa ensimmäistä kertaa, että Alzheimerin taudin kehittymistä voidaan estää ravintovalmisteella. Vielä merkittävämpää lienee kuitenkin se, että aivoverenkiertohäiriöiden ja muistisairauksien riskitekijät ovat yhteisiä, ja että toistuvat aivoverenkiertohäiriöt voivat johtaa muistisairauteen.  Korkean riskin potilailla yhdeksän kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä.

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Maaliskuun luentoa voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Porissa ja Vaasassa ja myöhemmin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin nettisivuilla, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään Turussa T-sairaalan Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -saleissa. Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla. Potilasjärjestöistä Aivoliitto, Muistiliitto ja Parkinson-liitto esittelevät toimintaansa Haartman-salin aulassa ennen tilaisuutta.

Vaasassa luentoja voi seurata Vaasan keskussairaalan Merihanhi-auditoriossa (Hietalahdenkatu 2-4).

Porissa luentoja voi seurata Satakunnan keskussairaalan N2-auditoriossa.

Yleisöluentoja voi katsoa noin viikko tilaisuuden jälkeen sairaanhoitopiirin  verkkosivulta: Yleisöluennot

Tervetuloa!

Yleisöluentosarjaa koordinoi tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, sposti: tuula.vainikainen(at)saunalahti.fi, puh. 045 6719558.

Muokattu : 15.3.2018 18:50
Luotu : 12.3.2018 8:33