​Tyksissä tutkitaan – saako potilas tarpeeksi tietoa

– Tieto on potilaan oikeus. Toteutuuko tämä oikeus ja millä alueilla. Ja ellei toteudu, miksi ei? hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi kysyy. Hän vetää tutkimuskokonaisuutta potilasohjauksen etiikan ja tuloksellisuuden arvioinnista. Se on yksi valtion tutkimusrahoitusta saaneista hankkeista.

Helena Leino-Kilpi ulkona Tyksin mäellä, taustalla näkyy mm. tuomiokirkon torni

 Professori Helena Leino-Kilpi katsoo, että jo nyt tutkimuksella on saatu todella hyvä tuntuma potilaan tietoon liittyvistä odotuksista ja toteumasta.

Potilasohjauksessa kyse on potilaan tiedosta, neuvonnasta ja ohjauksesta sekä siitä, miten hän pystyy ohjauksen pohjalta toimimaan.

– Tähän mennessä on aina tutkittu potilaita, kysytty heiltä ja havainnoitu ohjaustilanteita. Nyt liitämme tähän uuden eettisen komponentin eli etsimme potilaiden itse ilmaisemia näkemyksiä tiedon puutteesta tai hyvyydestä.

Eettisen näkökulman selvittämiseen haetaan dataa Tyksin tietoaltaasta. Sieltä kerätään tietoon ja neuvontaan liittyvää aineistoa vuoden 2019 Tyksin ja sairaanhoitopiirin potilaspalautteista, potilaiden tekemistä haittailmoituksista sekä potilasasiamiesyhteydenotoista.

– Ajatus on selvittää, toteutuuko potilaiden eettinen oikeus tietoon ja mitä he siitä itse kertovat.  Idea on, että potilasohjaus palvelee potilasta parhaiten, jos hänen omat voimavaransa odotuksensa ja olemassaoleva tietonsa kyetään huomioimaan. Koko ohjelman nimi on Empowering Patient Education, Leino-Kilpi kertoo. Etiikan tutkijana hän osaamisensa ytimessä.

Rahoitus mahdollistaa hoitotieteessä urakehitystä

Tutkimusrahoitusta potilasohjauksen etiikan ja tuloksellisuuden arviointi sai nyt 39 100 euroa.  Kyseessä on terveydenhuollon palvelujärjestelmien kannalta merkittävä ja moniosainen tutkimushanke.

Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemistä kolmesta painoalueesta vuoteen 2023 saakka tutkimuskokonaisuus osuu kahteen. Se on kliinistä ja translationaalista terveystieteellistä tutkimusta, joka tukee tutkijan urapolkua. Toiseksi se kuuluu terveyseroja kaventavaan palvelujärjestelmän kehittämistä tukevaan tutkimukseen.  

Hoitotieteen puolella valtion tutkimusrahoitus on tärkeää myös koska se tukee urakehitysmahdollisuuksia. Rahoitus mahdollistaa esimerkiksi tutkija Saija Inkeroisen palkkaamisen koordinoimaan tutkimusta.

Tutkimusperheeseen liittyy myös post doc tutkija Heli Virtasen saama 12 750 euron rahoitus. Hänen tutkimuskohteensa on henkilöstön osaaminen potilasohjauksessa.

Potilasohjausta niin leikkaus- kuin syöpäpotilaille

Potilasohjaus on yksi Turun yliopiston hoitotieteen tutkimusohjelmista.

–  Tyksin tuki- ja liikuntaelinten toimialueella, ortopediassa olemme tehneet seitsemän maan vertailututkimusta mittareilla, jotka arvioivat potilaan tietoon liittyvien odotusten ja toteutuneen ohjauksen suhdetta. Juuri nyt katsotaan kansainvälisessä yhteistyössä, miten nämä Turussa kehitetyt mittarit toimivat. Mittarit on käännetty useille kielille ja pyyntöjä niiden käyttöön tulee jatkuvasti.

Arja Pekosen väitöskirjatutkimukseen on koottu Tules-alueelta myös 300 leikkauspotilaan aineisto. Pekonen tutkii potilaiden ohjauksen yhteyttä potilaiden toipumiseen.

Osana tutkimuskokonaisuutta on tehty väitöskirjoja myös esimerkiksi rintasyöpäpotilaiden hoitopolkuun perustuvasta ohjauksesta sekä sädehoidossa olevien potilaiden ohjauksesta tietotesteineen. Pro Comp-hanke puolestaan tutkii valmistuvien sairaanhoitajien ohjauskompetenssia. 

Suurin ohjaustarve psykososiaalisesta tuesta

– Keskeisin asia, mikä ohjauksesta näyttäisi puuttuvan ja mikä tekisi siitä vielä parempaa, on psykososiaalinen tutkimus ja - tuki. Tämän tuen tarvetta kartoitetaan Tyksin, Läntisen Syöpäkeskuksen sekä Husin noin 400 potilaan aineiston avulla, Leino-Kilpi sanoo.

Suuri tulevaisuuden trendi on hyödyntää ohjauksessa tietotekniikkaa entistä monipuolisemmin – vaikkei tekniikka ohitakaan ammattilaisten inhimillisen ohjauksen merkitystä. Toinen suuri trendi on, että ihmiset ikääntyvät. Ikääntyminen ei sinänsä ole huono asia, mutta muistihäiriöisten potilaiden osuus on otettava sekä ohjauksessa että ohjausmateriaaleissa huomioon. Tämä asia on kansainvälisestikin lastenkengissä.

– Voidaanko tehdä jotain paremmin tai toisin? Saadaanko resursseja paremmin hyödynnettyä? Nämä ovat kysymyksiä, joita palvelujärjestelmälle pitää esittää. Paljon asioita liittyy tietoon, jonka varassa ihmisen pitää pärjätä.

Palvelujärjestelmätutkimuksessa on tutkittava mahdollisuuksia tukea potilaiden omien voimavaroja sekä kehittää uusia ajantasaisia ohjausmenetelmiä.

- Kaikki terveysstrategiat puhuvat ihmisten omien voimavarojen merkityksestä. Toki niin, että ihmisillä on oikeus sairastaa, kokea tulevansa hoidetuksi ja kohdelluksi inhimillisesti, Leino-Kilpi linjaa.

Nyt on myös oikea aika hakea opiskelemaan hoitotiedettä Turkuun. Hakuaika on 18.3.-1.4. www.opintopolku.fi

Teksti ja kuva: Sini Silvàn

Muokattu : 25.3.2020 8:57
Luotu : 25.3.2020 8:27