ESADA-tutkijat koolla Tyksissä 1. - 3.2.2017

Uniapnean monimuotoisuus ja vaikutukset täsmentyvät

Mielikuva yötä päivää uneliaasta uniapneaa sairastavasta on osoittautunut puutteelliseksi. Tuore kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että uniapneapotilaissa on hyvin monenlaisia ja eri tavalla nukkuvia ihmisiä. Turkulaiset uniapneapotilaat ovat ainoina suomalaisina mukana laajassa eurooppalaisessa tutkimusverkostossa. ESADA-tutkijat kokoontuivat Tyksiin.

Ryhmä.jpg 

Uniapnealla tarkoitetaan ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvaa oireyhtymää, jossa uneen liittyy usein äänekäs ja epäsäännöllinen kuorsaus, hengityskatkokset, levoton uni ja hikoilu, valveilla ollessa väsymys, aamupäänsärky ja muistin huononeminen.

Uniapnean moninaiset vaikutukset tunnetaan vielä yllättävän huonosti, joten vertailevaa tutkimusta tarvitaan edelleen.

Uniapnean ilmiasu vaihtelee

Uniapneapotilaiden ajatellaan yleensä olevan uneliaita yötä päivää. Laajassa ESADA-verkoston tutkimuksessa, johon osallistui yli 6000 unirekisteröinnillä varmistettua uniapneapotilasta eri puolilta Eurooppaa, kuitenkin vain viidennes uniapneapotilasta vastasi tätä perinteistä mielikuvaa.

- Neljännes potilaista oli päivisin väsyneitä, mutta kärsi myös unettomuusoireista, toisella neljänneksellä ei ollut päiväväsymystä eikä unettomuusoireita ja kolmannes kärsi unettomuusoireista, mutta ei päiväväsymyksestä. Yli puolet potilaista siis raportoi unettomuusoireista kuten pitkästä nukahtamisviiveestä ja lyhyestä yöunesta, kertoo osastonylilääkäri, dosentti Tarja Saaresranta Tyksin keuhkosairauksien vastuualueelta. Hän oli ykköstutkija arvostetussa PLoS-lehdessä lokakuussa 2016 julkaistussa uniapneatutkimuksessa.

Sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes

Uniapnealla on tiedetty olevan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. 
- Tutkimuksessamme sydän- ja verisuonisairaudet olivat yllättäen yleisimpiä "unettomilla uniapneapotilailla", vaikka heidän uniapneansa oli yöllisten hengityskatkosten tiheyden perusteella lievempi kuin uneliailla uniapneapotilailla, kertoo Saaresranta. 
Uniapnea on myös diabeteksen riskitekijä, vaikka yhteiset riskitekijät kuten lihavuus otetaan huomioon. ESADA-tutkijat havaitsivat, että tyypin 2 diabetes oli sitä yleisempi, sen hoitotasapaino huonompi ja pitkäaikaisverensokeriarvot huonommat, mitä vaikeampi uniapnea oli. Myös diabetesta sairastamattomilla havaittiin uniapnean vaikuttavan epäsuotuisasti verensokerin säätelyyn. 

Maailman suurin uniapneatietokanta

ESADA (European Sleep Apnoea DAtabase) on eurooppalaisten uniapneatutkijoiden verkosto, joka on kerännyt maailman suurimman tietokannan uniapneaepäilyn takia tutkimukseen lähetyistä potilaista. Keskuksia on mukana 33, joista Tyksin keuhkoklinikka on ainoa suomalainen keskus. Potilaita on tietokannassa jo yli 20 000, joista turkulaisia tuhatkunta. Heitä tutkitaan ja hoidetaan kunkin maan tavanomaisen käytännön mukaan, jolloin saadaan tietoa tavallisista potilaista ja tieto on helposti sovellettavissa käytäntöön. 

Turkulaiset uniapneatutkijat emännöivät ESADA-verkoston 10-vuotiskokousta. Professor Eero Tala Symposium 2017: Ten years of the ESADA Network järjestetään Tyksissä 1. - 3.2.2017.

Kokoukseen osallistuu kolmisenkymmentä uniapnean tutkijaa noin 15 Euroopan maasta. Tutkijoiden alustuksissa käsitellään mm. CPAP-laitehoidon pitkäaikaisvaikutuksia metaboliseen oireyhtymään ja munuaisten toimintaan, sairaalloisen lihavien uniapneaa ja diabetesta sairastavien tilannetta, uniapnean ja syövän yhteyksiä sekä pohditaan kuinka tulevaisuuden kliinisissä tutkimuksissa voidaan hyödyntää sairaaloiden kliinisiä tietovarantoja. 

Mitä tuloksia lähitulevaisuudessa?Saaresranta-ja-Anttalainen.jpg

Turkulaisista unitutkijoista dosentti, osastonylilääkäri Tarja Saaresrannan (kuvassa vas.) kiinnostuksen kohteena ovat uniapnean ilmiasussa esiintyvät erot eri maiden välillä.

LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalainen tutkii tällä hetkellä mm. astman ja syövän yhteyksiä uniapneaan. He tutkivat myös uniapnean hoidon pitkäaikaisvaikutuksia oheissairastavuuteen eli vähentääkö uniapnean asianmukainen hoito sitä sairastavien sairastumista diabetekseen ja muihin valtimotauteihin.

Taustatietoja:

Uniapnea pähkinänkuoressa

Uniapneassa esiintyy toistuvia, vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta henkilön nukkuessa. Silloin, kun apneajaksot johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.  

Vähintään neljä prosenttia miehistä ja kaksi prosenttia naisista sairastaa uniapneaa. Uniapnea on yleisintä 40 - 65-vuotiailla. Hoitokeinoja ovat elintapahoidot (laihdutus, ravitsemushoito ja liikunnan lisääminen), CPAP-hoito, uniapneakisko tai leikkaus. 
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tällä hetkellä yli 7000 potilasta käyttää CPAP-ylipainehappihoitolaitetta ja yli tuhat potilasta uniapneakiskoa .

Professori Eero Tala toimi Turun yliopiston keuhkosairauksien professorina vv.1968 -1994.

Alkuperäisjulkaisu: Saaresranta, Tarja, Hedner, Jan, Bonsignore, Maria R, Riha, Renata, McNicholas, Walter T, Pentzel, Thomas, Anttalainen, Ulla, Kvamme, John Arthur, Pretl, Martin, Sliwinski, Pawel, Verbraecken, Johan, Grote, Ludger: Clinical Phenotypes and Comorbidity in European Sleep Apnoea Patients.  PLoS One. 2016 Oct 4;11(10):e0163439. doi: 10.1371/journal.pone.0163439.

Tarja Saaresranta ja Ulla Anttalainen työskentelevät Tyksin keuhkosairauksien vastuualueella.

Teksti: Tuula Vainikainen

Kuvat: Suvi Vainio

 

Muokattu : 2.2.2017 13:41
Luotu : 31.1.2017 8:56