​Varsinais-Suomessa lyhin odotusaika erikoissairaanhoitoon

Koko maassa lyhimmät odotusajat erikoissairaanhoitoon ovat Varsinais-Suomessa, jossa hoitoon pääsyn mediaani on 31 vuorokautta. Pisimmät odotusajat ovat Etelä-Savossa, jossa mediaani on 66 vuorokautta. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta seurantaraportista, joka kuvaa elokuun lopussa vallinnutta tilannetta. 

Odotusajan mediaani on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintojen keskimmäinen arvo. Mediaani kuvaa jakauman tyypillistä arvoa yleensä luotettavammin kuin keskiarvo. 

Erikoissairaanhoitoon pääsy on nopeutunut koko maassa. Elokuun lopussa yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli 1,3 prosenttia. Hoitoonpääsyn ajoissa on kuitenkin suuria maakunnallisia ja erikoisalakohtaisia eroja.  

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan Varsinais-Suomessa on vähän yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita, eikä hoitotakuun saavuttaminen yleisellä tasolla ole ongelma.  

Virolainen_Petri_web1.jpg

- Pitkissä odotusajoissa on kyse yleensä erikoisalakohtaista yksittäistapauksista, joihin on selkeä syy. Pienissä potilasryhmissä ja erityisen vaativissa hoidoissa on tilanteita, joissa potilaiden hoitaminen ei suju aivan lain edellyttämissä ajoissa. Keskimääräiset hoitoajat kertovat tilanteesta yksittäisiä tapauksia paremmin.  

Pisimmät keskimääräiset odotusajat ovat kaihi- sekä polven ja lonkan tekonivelleikkauksiin. Varsinais-Suomessa kaihileikkauksen keskimääräinen odotusaika on 65 vuorokautta ja tekonivelleikkauksiin 61 vuorokautta.

- On hienoa, että myös leikkauskohtaisia eroja on saatu kavennettua, mutta vielä tilanne ei ole toivottu, Virolainen sanoo.   

Useita keinoja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen

Lähetteiden kasvu erikoissairaanhoitoon on jatkunut merkittävänä ja uusia hoitomuotoja on kehitelty jatkuvasti. Nyt apua on saatavissa moneen sairauteen, johon aikaisemmin hoitoa ei ollut. Keskimääräistä hoitoon pääsyaikaa on pystytty lyhentämään tästä huolimatta. Tämä on edellyttänyt käytettävissä olevien resurssien uudelleenjakoa, mutta myös muutoksia lähetteiden käsittelyyn ja hoitolinjoihin.  

Virolaisen mukaan hoitoketjujen sujuvuuteen on kiinnitetty huomiota ja leikkaussalien käyttöastetta on parannettu. Uutta tietoa hoidon vaikuttavuudesta on käytetty hoidon valinnan apuna ja tämä on tarkoittanut joidenkin hoitomuotojen osittaista korvautumista toisilla.  

- Olemme vähentäneet hoitojen kontrollikäyntejä ja saaneet sillä tavalla tilaa uusien potilaiden hoitamiseen. Polikliinisiä palveluita on korvattu sähköisillä palveluilla. Osa lääkäripoliklinikoista on korvattu hoitajapoliklinikoilla ja konsultaatiopalveluita on lisätty. Saapuneita lähetteitä on palautettu mukaan liitetyillä hoito-ohjeilla, kertoo Virolainen keinoista, joilla lisääntyneeseen asiakastarpeeseen on vastattu.    

- Kiireellisessä hoidossa viiveet tulisi minimoida. Myös tältä osalta on saatu parannusta. Odotusajat esimerkiksi päivystysleikkauksiin ovat lyhentyneet. Kiireettömässä hoidossa odotusajat ovat hyväksyttävämpiä. Vaikka jonot Tyksissä ovat mediaaniltaan Suomen lyhimmät, niin edelleen ne ovat kiireettömässä hoidossa liian pitkät. Työtä on tehtävä edelleen tilanteen parantamiseksi, Virolainen sanoo.

Muokattu : 14.11.2017 10:29
Luotu : 14.11.2017 10:22