Suomen antibioottiresistenssin torjuntaohjelman pääkirjoittaja Antti Hakanen huolissaan bakteerien lisääntyvästä vastustuskyvystä

Lääkkeiden teho säilyy yhteisvoimin

Suomi on yksi maailman parhaista maista antibiooteille vastuskykyisten tautien torjumisessa. Tyksin Mikrobiologian ja genetiikan ylilääkäri Antti Hakasen mukaan jokainen voi vaikuttaa, että tilanne myös pysyy hyvänä. Hän on yksi pääkirjoittajista Suomen toimintaohjelmassa, joka luovutetaan 12.5. ministereille.

 

Antti-Hakanen-net.jpg 

Tyks Mikrobiologian ja genetiikan ylilääkäri Antti Hakanen on huolissaan bakteerien lisääntyvästä vastustuskyvystä antibiootteja kohtaan.

Suomi on laatinut Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjeistuksen mukaisesti kansallisen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimintaohjelman vuosille 2017–2021. Ylilääkäri Hakanen kirjoitti toimintaohjelman yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntija Jari Jalavan ja Eviran ylitarkastaja Liisa Kaartisen kanssa.

Toimintaohjelma luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 12.5.2017.

Suomalaisetkin voivat jo sairastua tautiin, johon lääkärin määräämä lääkehoito ei auta.

– Kotimainen tavallinen ongelma on esimerkiksi virtsatieinfektioita aiheuttavien E. coli –bakteerin taltuttaminen, johon ei aina enää pysty sama lääke kuin aiemmin, vaan se joudutaan korvaamaan toisella. Myös korvatulehduksia ja keuhkokuumetta aiheuttava pneumokokki-bakteeri on paremmasta kehityksestä huolimatta edelleen usein vastustuskykyinen ainakin yhdelle lääkeryhmälle. Erityisen hankala ongelma ovat kaukomatkailijoiden hankkimat, hyvin monelle lääkkeelle resistentit suolistobakteerit, Hakanen kertoo.

Tautia voi kantaa tietämättään

Osa suomalaisistakin kantaa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. Niitä saattaa kulkeutua Suomeen ihmisen elimistössä tai iholla ulkomaanmatkoilta. 

– Kantajuus on usein haitatonta perusterveelle henkilölle, mutta jos hän tietämättään tuo bakteerin vaikka sairaalaan, se voi levitä siellä ja aiheuttaa hengenvaarallisia infektioita vastustuskyvyltään heikentyneille potilaille, hän huomauttaa.

Hakasen mukaan tavallinen kansalainen voi vaikuttaa lääkkeiden tehon säilymiseen. Antibioottihoidoissa pitäisi aina noudattaa annettuja ohjeita.

– Bakteeritaudeissa pitää syödä annettu kuuri loppuun, virustauteihin eivät antibiootit auta. Matkailijat voivat tehdä paljonkin: noudattaa hyvää käsi-, ruoka- ja juomahygieniaa ja välttää lievän turistiripulin hoitoa antibiooteilla. Paikalliset, laittomat lääkekuurit pitää ehdottomasti jättää ostamatta, hän neuvoo.

Suomessa hyvä tilanne

Suomen tilanne antibioottiresistenssin torjumisessa on yksi maailman parhaista Pohjoismaiden ja Hollannin rinnalla. Myös eläinpuolella tilanteemme on erinomainen. Jo lähialueillamme, kuten Venäjällä ja Välimeren maissa tilanne on erittäin huono monien bakteerien suhteen.

Kansallinen toimintaohjelma korostaa jatkuvaa työtä uhan torjumiseksi.

– Hallittu mikrobilääkkeiden käyttö ja resistenttien bakteerien leviämisen ehkäisy sekä paikallisesti että ulkomailta Suomeen ovat tärkeimmät keinot torjua uhkaa. Terveydenhuollon piirissä hyvästä hygieniasta huolehtiminen kaikissa potilaskontakteissa on hyvä keino torjua tätäkin infektio-ongelmaa, Hakanen sanoo.

Turussa vahvaa osaamista

Turun yliopistossa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on vahvaa kliinisen mikrobiologian ja infektiotautitutkimuksen osaamista, joka saa loistavat puitteet, kun Turun terveyskampuksen Medisiina D valmistuu ensi keväänä.

– Turun alueella on myös vahvaa diagnostiikan ja lääkealan yritystoimintaa, joita molempia tarvitaan uusien innovaatioiden edelleen jalostamiseksi ja kaupallistamiseksi. Mikrobilääkeresistenssitutkimukseen ja uusien mikrobilääkkeiden kehittämiseen on kansainvälistä kiinnostusta ja kansainvälistä rahoitusta tarjolla, Hakanen sanoo.

Turulla on pitkät perinteet tällä alalla. Kansanterveyslaitoksen (KTL) Mikrobilääkelaboratorio oli alan uranuurtajia koko maailmassa vuodesta 1990 alkaen. Vuodesta 2009 alkaen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksena (THL) tunnettu organisaatio siirsi lähes kaikki Turun toimintonsa Helsinkiin viime syksynä.

 

Lue lisää STM:n tiedotteesta!

 

Teksti: Suvi Vainio, kuva: Esa Halsinaho.

 

 

Muokattu : 12.5.2017 13:52
Luotu : 12.5.2017 13:44