Ehkäisy, lapsettomuus ja hormonihoidot kiinnostivat yleisöä 

Tyksin yleisöluentosarjan joulukuun Studia generaliassa käsiteltiin hormonaalisen ehkäisyn syöpäriskiä, vaikean lapsettomuuden hoitoa sekä vaihdevuosien hormonihoitojen ja unen yhteyttä. Asiantuntijoiden luentoja seurasi Turussa noin 60 kiinnnostunutta ja etäyhteyden avulla kuulijoita oli myös Porissa ja Vaasassa

Ehkäisyllä on sekä syöpäriskiä kohottavia että pienentäviä vaikutuksia

Hormonaalisella ehkäisyllä tarkoitetaan joko ns. yhdistelmäehkäisyä, jossa ehkäisyvalmisteessa on sekä estrogeenia että keltarauhashormonia, tai pelkästään keltarauhashormoniehkäisyä.

Yhdistelmäehkäisyn valmisteet ovat tyypillisimmillään tablettimuodossa, mutta niitä on saatavilla myös laastarimuodossa tai emättimeen laitettavana ehkäisyrenkaana. Keltarauhashormoniehkäisyvalmisteet ovat joko tablettimuodossa ("minipillerit") tai implanttina (ehkäisykapselit tai hormonikierukka).

Yhdistelmäehkäisyn on tutkimuksissa todettu vähäisesti lisäävän rintasyöpäriskiä. Riski häviää vähitellen kymmenen vuoden kuluessa käytön lopettamisesta. Koska rintasyöpä on harvinainen tyypillisimmällä yhdistelmäehkäisyn käyttäjäryhmällä, alle 40-vuotiailla naisilla, on vähäisen riskin lisääntymisen vaikutus todettuihin tapausten määriin pieni.

Myös kohdunkaulansyöpää todetaan jonkin verran enemmän yhdistelmäehkäisyn käyttäjillä kuin ehkäisyä käyttämättömillä naisilla. On kuitenkin epäselvää, onko ehkäisyn käyttö itsenäinen riskitekijä, vai onko kysymyksessä voimakkaampi altistuminen papilloomavirukselle suojamenetelmän (kondomin) puuttuessa. Kohonnut kohdunkaulan syöpäriski palaa nollaan käytön lopettamisen jälkeen.

– Yhdistelmäehkäisyn munasarjasyöpäriskiä vähentävä vaikutus on osoitettu luotettavasti.  Lyhytaikainenkin yhdistelmäehkäisyn käyttö pienentää naisen munasarjasyöpäriskiä, ja yli viiden vuoden käytön on arvioitu lähes puolittavan naisen elämänaikaisen munasarjasyöpäriskin.

– Vaikutus perustuu ovulaation estoon, sillä naisen elämän aikana tapahtuneiden ovulaatioiden määrän on osoitettu olevan yhteydessä munasarjasyöpäriskiin. Vastaavaa hyötyä ei saada pelkällä keltarauhashormoniehkäisyllä, jonka ehkäisyvaikutus ei perustu munasolun irtoamisen estoon. Keltarauhashormoniehkäisyn syöpävaikutuksista ei vielä ole riittävästi tietoa, kertoi dosentti, naistentautien erikoislääkäri Annika Auranen. 

Vaikean lapsettomuuden hoidossa edetty pitkälle

Vaikean lapsettomuuden hoito perustuu yleensä koeputkihoitoon (IVF), joita on tehty vuodesta 1978 ja niiden avulla on laskettu maailmaan syntyneen jo yli viisi miljoonaa lasta.

IVF-hoidoissa useita naisen munasoluja hedelmöitetään laboratoriossa, jossa hedelmöitettyjen munasolujen kehittymisen alkuvaihetta alkioiksi seurataan ja paras alkio valitaan siirrettäväksi kohtuun.

Laboratoriotekniikoiden kehittymisen myötä siirretään nykyisin yksittäisiä alkioita ja näin on saatu minimoitua hedelmöityshoitojen aiempi monisikiöisen raskauden riski.

Naisen, eli munasolun tuottajan, ikä on edelleen merkittävin lapsettomuushoidon onnistumista ennustava tekijä. Hoitojen tulokset heikkenevät 40 vuoden iän lähestyessä, vaikka yksilöiden välinen vaihtelu onkin suuri. Suomessakin on alettu markkinoida munasolujen ennakoivaa pakastusta, jonka avulla hedelmällisyyttä on mahdollista "säilöä", mikäli hoitoihin hakeudutaan riittävän ajoissa. Munasoluja pakastamalla voidaan säilyttää esimerkiksi syöpähoitoja saavien naisten hedelmällisyyttä.

– Myös miehen vaikean hedelmättömyyden hoito on kehittynyt merkittävästi. Tyksissä on otettu käyttöön kiveksen mikroskooppileikkaus, jonka avulla on mahdollista löytää siittiöitä sellaistenkin miesten kiveksestä, joiden siittiötuotanto on vaikeasti häiriintynyt. Biologisen lapsen saamista pidettiin aiemmin mahdottomuutena näiden miesten kohdalla. Tekniikan avulla voidaan saada raskaus alkuun, vaikka siittiöitä löytyy vain tuhansia, kun niitä normaalisti on kymmeniä miljoonia. Menetelmän onnistumisen ennustaminen on edelleen lähes mahdotonta. Raskauden alkuun saamiseen tarvitaan aina koeputkihedelmöitys.

– Tähän saakka Tyksissä on tällä menetelmällä leikattu 67 miestä, ja siittiöitä on löydetty 25 mieheltä.  Lapsia on tällä menetelmällä syntynyt yhdeksän ja kaksi raskautta on meneillään,  selvitti dosentti Antti Perheentupa.

Suurimmat kehitysaskeleet ovat tapahtuneet lapsettomuuslaboratoriossa, perinteisen mikroskopia-arvion rinnalle alkioiden arvioinnissa ovat tulleet geneettiset analyysit sekä alkioiden aikaviivevideokuvaus.

Vaikean hedelmättömyyden hoito on nykyisin tehokasta. Mikäli hoitoon hakeudutaan riittävän aikaisin, ja hoito on mahdollista tehdä omien sukusolujen avulla, voidaan hoidoilla auttaa 80 prosenttia lapsettomista pariskunnista.

Myös luovutettujen sukusolujen avulla tehdyt hoidot ovat erittäin tehokkaita. Koeputkihoidon avulla aikaansaatuja raskauksia ja syntyneitä lapsia on seurattu huolella. Vaikka hedelmöityshoitolapsella on lievästi kohonnut riski syntyä ennenaikaisena ja pienipainoisena, on ilmeistä, että merkittävä osa tästä riskistä johtuu vanhempien alentuneesta hedelmällisyydestä, eikä vain saadusta hoidosta.

Hormonihoidot parantavat unen laatua

Univaikeuksia esiintyy läpi elämän, erilaisissa elämäntilanteissa, sekä naisilla että miehillä. Tästä huolimatta erityisesti vaihdevuosia pidetään tärkeänä univaikeuksia lisäävänä ajanjaksona. Univaje on tärkeä asia mm. ylipainon kehittymisessä.

Aina ei kuitenkaan ole helppoa arvioida, johtuvatko vaihdevuosien aikana aiheutuneet univaikeudet vaihdevuosista vai samanaikaisesti sattuvista muista muutoksista. Jo ikääntyminen sinänsä, kuten myös yleissairaudet, lääkitykset, painonmuutokset, mieliala ja muutokset elämäntilanteessa voivat olla univaikeuksien syynä.

– Vaihdevuosiin liittyvät oireet, erityisesti kuumat aallot ja hikoilukohtaukset, liittyvät unihäiriöihin. Myös mielialaoireet voivat aiheuttaa tai pahentaa uniongelmia. Toisilla naisilla uniongelmat ovat ainoita havaittavia vaihdevuosioireita, tosin usein silloinkin niiden taustalla ovat unenaikaiset kuumat aallot ja hikoilukohtaukset, jotka ovat kuitenkin sen verran lieviä, että nainen ei havaitse niitä.

– Naisten oman arvion mukaan vaihdevuosissa toteutettu hormonihoito parantaa unen laatua. Jos vaihdevuosiin liittyvään unettomuuteen ei selvästi löydy mitään erillistä myötävaikuttavaa tekijää, voidaan hormonihoitoa pitääkin ensisijaisena lääkkeenä univaikeuksien hoitoon. Hormonihoitoa voidaan usein antaa myös tukihoitona vaihdevuosi-ikäiselle naiselle, vaikka univaikeuksien syynä olisikin jokin muu sairaus tai tila. Hormonihoitoa voi hyvin kokeilla vaihdevuosi-ikäisen naisen unihäiriöiden hoitona. Jo kolmen kuukauden mittaisella jaksolla selviää, onko siitä hyötyä, kertoi dosentti, naistentautien erikoislääkäri Päivi Polo.

Vaihdevuosissa ja toisaalta ikääntyessä havaittavat muutokset useissa unta säätelevissä hormoneissa, kuten kasvuhormonissa, prolaktiinissa ja melatoniinissa saattavat myös olla unen säätelyn muutoksien taustalla. Myös unenaikaiset hengityshäiriöt ja levottomat jalat -oireyhtymä lisääntyvät vaihdevuosien jälkeen aiheuttaen unihäiriöitä.

Yleisöluennot jatkuvat keväällä 2015

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarja jatkuu keväällä 2015, joka kuukauden toinen torstai tammikuusta huhtikuulle. 15.1. aiheena ovat pään ja kaulan alueen kasvaimet, 12.2. puhutaan unen häiriöistä ja 12.3. aivoista. Toukokuun teema on vielä työn alla.

Kevään koko luento-ohjelma julkaistaan tässä sairaanhoitopiirin verkkosivustossa. Yleisöluennot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia tilaisuuksia.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan hoitojen kehittämistä. Näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista kerromme yleisöluentosarjassamme myös keväällä. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa, Satakunnan keskussairaalassa Porissa ja Vaasan keskussairaalassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

 


 

Yleisöluentosarjan tiedotusta hoitaa tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, sähköposti: tuula.vainikainen@saunalahti.fi, puh. 045 671 9558.

Päivitetty: 29.12.2015 15:06