Tyksissä tehty tutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista

Kesäaikaan siirtymisen ja siitä palaamisen vaikutus sydäninfarktien ilmaantuvuuteen on monisyinen​

Kesäaika on käytössä yli 70 valtiossa maailmanlaajuisesti. Kesäajan tavoitteena on valoisimman vuodenajan valoisien tuntien mahdollisimman tehokas hyödyntäminen ja energian säästäminen.

Näyttö energian säästymisestä on kuitenkin jäänyt hyvin heikoksi. Sen sijaan kesäaikaan ja siitä pois siirtymiseen on epäilty liittyvän merkittäviä terveydellisiä haittoja, kuten sydäninfarktien määrän lisääntyminen. Tutkimusnäyttö on kuitenkin ollut ristiriitaista.

Tyksissä tutkittiin kesäajan vaikutusta sydäninfarktista johtuvien sairaalahoitojaksojen määrään Suomessa vuosina 2001 ̶ 2009. Tutkimus julkaistiin Annals of Medicine -tutkimusjulkaisussa joulukuussa 2015.

Tutkimuksessa verrattiin kellojen siirtoa seuraavan viikon aikana alkaneiden sydäninfarktihoitojaksojen määrää ja jakaumaa siirtoa edeltävien kahden viikon ja siirtoa seurannutta viikkoa seuranneiden kahden viikon aikana alkaneisiin. Tutkimus käsitti 6298 potilaan hoitojaksot kesäaikaan siirryttäessä ja 8161 potilaan hoitojaksot kesäajasta normaaliaikaan palattaessa.

– Kesäaikasiirtymät eivät vaikuttaneet sydäninfarktista johtuvien sairaalahoitojaksojen kokonaismäärään kummankaan siirtymän yhteydessä.  Hoitojaksojen alkamisajankohtien jakauma sen sijaan muuttui: kesäaikaan siirryttäessä sydäninfarktihoitojaksojen määrä lisääntyi siirtoa seuraavana keskiviikkona.  Normaaliaikaan palattaessa sydäninfarktien määrä väheni kellojen siirtoa seuraavana maanantaina verrattuna tarkkailuviikkoihin, mutta vastaavasti lisääntyi saman viikon torstaina, selvittää kardiologian dosentti ja erikoislääkäri Ville Kytö.

Kesäaikasiirtymät eivät vaikuttaneet potilaiden sairaalakuolleisuuteen tai sydäninfarktien tyyppiin, eikä sukupuolten välisiä eroja havaittu. Myöskään potilaiden iällä ei ollut vaikutusta tuloksiin.

Liitännäissairauksien määrässä havaittiin kuitenkin eroja: kesäaikaan siirtymisen jälkeen sydäninfarktin vuoksi sairaalaan joutuneilla potilailla oli harvemmin diabetes, mutta useammin munuaisten vajaatoiminta kuin kontrolliviikoilla sairaalaan joutuneilla. Normaaliaikaan palaamisen jälkeen taas sydäninfarktipotilailla oli diabetes useammin kuin kontrolliviikkojen potilailla.

– Siirtymiset kesä- ja normaaliaikaan eivät vaikuta sydäninfarktien kokonaisilmaantuvuuteen Suomessa, mutta siirtymät muuttavat infarktien ajallisen ilmaantuvuuden jakaumaa siirtymiä seuraavilla viikoilla.

– Tulokset ovat tältä osin yhteneväisiä muista maista julkaistujen aiempien tutkimusraporttien valtaosan kanssa. Munuaisten vajaatoiminta ja diabetes näyttävät vaikuttavan siirtymien seurauksiin, mutta lisätutkimuksia asiasta tarvitaan edelleen.

 


 

Julkaisu: Jussi O.T. Sipilä, Päivi Rautava & Ville Kytö (2015): Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland, Annals of Medicine, DOI: 10.3109/07853890.2015.1119302

Tutkimuksen abstrakti internetissä

Jussi Sipilä työskentelee neurologian erikoislääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Joensuussa sekä tutkijana Tyksin Neuro-toimialueella. Päivi Rautava on Tyksin tutkimusylilääkäri ja kansanterveystieteen professori. Ville Kytö on dosentti ja kardiologian erikoislääkäri, joka työskentelee Tyksin Sydänkeskuksessa ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa.

Suomessa on tehty kansalaisaloite kesä-talviaika -siirron poistamisesta otsikolla Yhteiskunnan rasitteet kesä-talviaika pois: Voimaa, terveyttä työpäivään ja elämään Keski-Eurooppalaisella aikavyöhykkeellä.

Tämän tiedotteen laati lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostiosoitteella tuula.vainikainen(at)saunalahti.fi ja puhelinnumerosta 045 671 9558.

Tiedotetta on korjattu 14.1.2016 klo 17.22 Ville Kydön sitaatissa olevien tietojen osalta.

Muokattu : 29.1.2016 8:35
Luotu : 14.1.2016 12:24