​Uusi tutkimustieto:

Yksilön kipuherkkyyttä ja alttiutta pitkittyvään hermovauriokipuun sekä kivun magneettihoidon tehoa voidaan ennustaa verikokeella

Geneettisen verikokeen avulla pystytään jatkossa ennustamaan esimerkiksi leikkauksen jälkeisen kivun voimakkuutta ja kohdistamaan tehostettua kivunhoitoa sitä todennäköisesti tarvitseville. Verikokeella voidaan myös tunnistaa ne potilaat, jotka todennäköisimmin hyötyvät kivun magneettistimulaatiohoidosta.

Tulokset ovat peräisin Tyksin, Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden Pain-lehdessä julkaistusta työstä.

Ihmiset tuntevat ja sietävät kipua eri tavoin. Leikkauksen tai vamman jälkeisen kivun pitkittyminen ja kivun vaste lääke- tai magneettistimulaatiohoidolle vaihtelevat ihmisten välillä. Perimällä on aiemminkin arveltu olevan merkitystä kivun kroonistumiselle ja kivun vasteelle eri hoitomuotoihin, mutta tarkkaa mekanismia ei ole tunnettu.

Tyksin kliinisen neurofysiologian, psykiatrian, suu- ja leukasairauksien, kipuklinikan, kuvantamiskeskuksen ja neurologian yksiköiden, sekä Turun yliopiston tilastotieteen ja Helsingin yliopiston fysiologian laitosten tutkijat ovat selvittäneet kipuherkkyyteen ja magneettistimulaatiohoidon tehoon vaikuttavia perinnöllisiä mekanismeja.

Arvostetun Pain-lehden lokakuun numerossa julkaistu tutkimus osoittaa aivojen dopamiini-välittäjäaineen ja sen toimintaa säätelevien geneettisten tekijöiden keskeisen merkityksen kroonisessa kivussa.

Tutkimuksessa selvitettiin aivojen dopamiini D2-reseptorin toimintaan liittyvän perinnöllisen vaihtelun vaikutusta lämpötunto- ja kipukynnyksiin terveillä koehenkilöillä. Lisäksi tutkittiin geneettisesti määräytyvien reseptorityyppien esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta kivun voimakkuuteen hermoperäisestä kasvokivusta kärsivillä potilailla.

– Tutkimuksessa kyettiin ensimmäistä kertaa yhdistämään dopamiini-D2-reseptorijärjestelmään liittyvä 957TT-genotyyppi kohonneeseen riskiin sairastua hermoperäiseen kipuun ja koetun kivun voimakkuuteen. Sama genotyyppi sääteli myös terveiden koehenkilöiden lämpöaistimusherkkyyttä ja kuuma/kylmäkipukynnyksiä, toteaa tutkimusta johtanut kliinisen neurofysiologian professori ja ylilääkäri Satu Jääskeläinen Turun yliopistosta ja Tyksistä.

– Toisaalta on aiempaa näyttöä, että herkkä kuumakivun tunnistus ennen leikkausta ennustaa kroonisen leikkauksen jälkeisen kivun kohonnutta riskiä. Löytämämme geneettinen polymorfia voi siis toimia jatkossa esimerkiksi leikkauksen jälkeisen pitkittyvän kivun riskin arvioinnissa. Leikkausta edeltävän verikokeen avulla tunnistetuille riskialttiille henkilöille voitaisiin järjestää tavanomaista tehokkaampi postoperatiivinen tai vamman jälkeinen kivunlievitys - ja näin estää kivun kroonistumista. Akuutin kivun tehokas hoito on paras keino ehkäistä kivun kroonistumista.

Tutkimuksessa todettiin myös, että tällä genotyypityksellä voidaan tunnistaa ne potilaat, jotka todennäköisimmin hyötyvät suoraan aivoihin vaikuttavista kivun neuromodulaatiohoidoista, kuten aivojen magneettistimulaatiosta. Oikea potilasvalinta tehostaa tulevaisuudessa neuromodulaatiohoitojen vaikuttavuutta.



 

Julkaisu: Satu K. Jääskeläinen, Pauliina Lindholm, Tanja Valmunen, Ullamari Pesonen, Tero Taiminen, Arja Virtanen, Salla Lamusuo, Heli Forssell, Nora Hagelberg, Jarmo Hietala, Antti Pertovaara: Variation in the dopamine D2 receptor gene plays a key role in human pain and its modulation by transcranial magnetic stimulation. PAIN 155 (2014) 2180–2187.

Julkaisun tiivistelmä englanniksi verkko-osoitteessa
http://www.painjournalonline.com/article/S0304-3959(14)00388-1/abstract  


Päivitetty: 11.12.2014 13:18