Tyksissä tutkittua:

Leikkaus nostaa vain vähäisesti Guillain-Barrén oireyhtymän riskiä

Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologien tuoreen tutkimuksen mukaan leikkaus on mahdollinen, mutta harvinainen Guillain-Barrén (GBS) oireyhtymän riskitekijä. 

GBS on akuutti polyradikuliitti eli hermojuurten ohimenevä tulehdus. Se aiheuttaa päivien tai viikkojen aikana kehittyvän halvausoireiston, joka alkaa alaraajoista ja etenee keholla ylöspäin. Taudin syntymekanismeja ei toistaiseksi tunneta.

Aiempien tutkimusten tapaan infektiot olivat ehdottomasti suurin oireyhtymän riskitekijä, mutta ylähengitysinfektioita oli Tyksin aineistossa aiemmissa tutkimuksissa todettua enemmän verrattuna maha-suolitulehdusten määrään. Rokotuksilla ei näytä olevan merkitystä oireyhtymän taustalla.

Tyksin neurotoimialueen tutkijoiden, neurologian erikoislääkäri Jussi Sipilän ja dosentti Merja Soilu-Hännisen tutkimus julkaistiin 7.9.2014 European Journal of Neurologyn on-line-versiossa.

Sipilä ja Soilu-Hänninen tutkivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekisteristä Tyksissä 1.1.2004–31.12.2013 hoidetut GBS-diagnoosin saaneet yli 16-vuotiaat potilaat. He varmistivat diagnoosin potilasasiakirjoista ja keräsivät tiedot taudinkuvasta ja -kulusta sekä altistavista tekijöistä. 

Rekistereistä tunnistettiin 69 potilasta, joista 80 prosentilla löytyi mahdollinen oireyhtymän laukaissut tekijä. Infektio oli laukaisevana tekijänä 55 potilaalla (71 prosenttia), joista 29:llä (42 prosenttia) syynä oli hengitysinfektio ja 16 potilaalla (23 prosenttia) maha-suolitulehdus. Neljä potilasta (5.8 prosenttia) oli leikattu ja kaksi potilasta (2.9 prosenttia) oli saanut rokotuksen edeltävien kuuden viikon aikana. Toinen rokotus oli kausi-influenssaa ja toinen pandeemista influenssa vastaan. 

– Aiempien tutkimusten tapaan infektiot olivat ehdottomasti suurin riskitekijä oireyhtymälle, joskin ylähengitysinfektioita oli aiempaa enemmän verrattuna maha-suolitulehduksiin.

– Leikkauksen todettiin nostavan GPS-riskin normaaliväestöön verrattuna kuusinkertaiseksi leikkausta seuraavien kuuden viikon aikana, joten se oli GBS:n mahdollinen, joskin harvinainen riskitekijä. Absoluuttinen riski on erittäin pieni: yksi tapaus 80 000 leikkausta kohden. 

– Rokotuksista pandeemiseen influenssarokotukseen (Pandemrix) todettiin liittyvän normaaliväestöön verrattuna lähes
kolminkertainen GBS-riski rokotusta seuraavien kuuden viikon aikana. Kyseessä oli kuitenkin vain yksi potilas ja muihin viime vuosina julkaistuihin tutkimuksiin verrattuna löydös oli epävarma. Mikään muu rokote, mukaan lukien kausi-influenssarokote, ei lisännyt GBS-riskiä, kertoo neurologian erikoislääkäri Jussi Sipilä.

Kehittyminen kestää päiviä tai viikkoja

Guillain-Barrén oireyhtymän halvausoireisto kehittyy päivien tai viikkojen aikana. Se alkaa alaraajoista ja etenee sieltä ylöspäin. Oireistoon kuuluu usein myös lieviä tunto-oireita. GBS on itsestään rajoittuva ja yleensä yksivaiheinen ja saavuttaa huippunsa 2-4 viikon kuluessa oireiden alusta. 

Oirekuvan vaikeusaste vaihtelee huomattavasti lievästä alaraajaheikkoudesta aina neliraajahalvaukseen, jossa myös hengitys- ja nielemislihaksisto voi halvaantua. 

Potilaat paranevat yleensä täysin, mutta kuntoutuminen voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Tutkitusti tehokkaista suonensisäisistä immunoglobuliini- ja plasmafereesihoidoista huolimatta kuolleisuus on viisi prosenttia.

Suomessa diagnosoidaan vuodessa 50 - 100 akuuttia polyradikuliittia. Tyksissä todettiin 69 GBS-oireyhtymää vuosina 2004–2013. Vaihteluväli oli 3-12 potilasta vuodessa  Esiintyvyys on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. 

Tauti on immuunivälitteinen, mutta sen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Infektiot, erityisesti maha-suolitulehdukset ja monet ylähengitystieinfektiot, on aiemmin tunnistettu altistaviksi tekijöiksi. Rokotteiden osuutta taudin synnyssä on epäilty, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Myös kirurgisten toimenpiteiden on esitetty voivan laukaista oireyhtymän.



Julkaisu: Sipilä JOT, Soilu-Hänninen M. The incidence and triggers of adult-onset Guillain Barré syndrome in southwestern Finland 2004 - 2013. European Journal of Neurology, Online First 7 September 2014, doi:10.1111/ene.12565.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ene.12565/abstract

Tiedotteen laati lääketieteen toimittaja ja tiedetiedottaja Tuula Vainikainen, joka avustaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä tutkimusta koskevassa viestinnässä. Hänet tavoittaa sähköpostilla osoitteesta tuula.vainikainen@saunalahti.fi ja puhelimella numerosta 045 671 9558.

Päivitetty: 19.9.2014 13:31