​Yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa tunnistettiin

Uusi ennustekijä melanooman liitännäishoidon kohdentamiseen

Melanooman liitännäishoito eli leikkauksen jälkeinen lääkehoito interferonilla on herättänyt kysymyksiä pitkään, koska siitä saatu elinajan hyöty on ollut melko pieni. Yhteispohjoismaisessa interferonitutkimuksessa on löydetty tekijöitä, joiden avulla voidaan kohdentaa hoito paremmin siitä hyötyville potilaille.

Korkean uusiutumisriskin melanooman hoitoon on toistaiseksi ollut melko niukasti hoitovaihtoehtoja.

Tyksin syöpäklinikassa työskentelevä syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Pia Vihinen ja yhteispohjoismainen tutkimusryhmä ovat julkaisseet arvostetussa Cancer Immunology Immunotherapy -lehdessä tutkimuksen, jossa löydettiin ennustekijöitä, joiden avulla interferonihoitoa voitaneen tulevaisuudessa kohdistaa paremmin siitä hyötyville.

Tutkimuksessa korkean uusiutumisriskin leikatut melanoomapotilaat (460 potilasta) satunnaistettiin joko seurantaan tai 1-2 vuotta kestäneeseen liitännäishoitoon interferonilla. Lähtötilanteessa heidän seerumistaan mitattiin kollageenia hajottavan entsyymin pitoisuus (matriksin metalloproteinaasi 8, MMP-8).

– Potilaat, joilla oli keskitasoa korkeampi MMP-8-seerumitaso lähtötilanteessa, hyötyivät merkittävästi liitännäishoidoista interferonilla, kun taas matalan tason potilaat eivät hyötyneet hoidoista, kertoo dosentti Pia Vihinen.

Pidempi tautivapaa jakso

Hyöty näkyi uusiutumisvapaan elinajan merkittävänä pitenemisenä. Interferonia saaneilla korkean MMP-8-tason potilailla tauti ei uusiutunut 36,8 kuukauteen, Niillä, jotka eivät saaneet hoitoa, tauti pysyi poissa vain 10,6 kuukautta. Samansuuntainen trendi oli havaittavissa myös elinajan pitenemisenä, mutta elinajan lisäys ei ollut tilastollisesti merkittävä.

– Melanooman korkean uusiutumisriskin potilaiden interferonihoidoista saama elinajan hyöty on toistaiseksi ollut melko pieni. Lisäksi potilaaseen liittyvät tekijät, jotka ennustaisivat interferonihoidon hyötyjä, ovat huonosti tunnettuja. Siksi on merkittävää, että löydämme uusia ennustekijöitä, jotka voivat auttaa löytämään hoidosta hyötyvät potilaat, selvittää Vihinen.

Tutkimukseen osallistui tutkijoita Tyksin lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, Helsingin yliopistosta, Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM), Karolinska Institutetista Tukholmasta ja Sahlgrenska sjukhusetista Göteborgista sekä Tanskassa Odensen ja Norjassa Oslon yliopistollisista sairaaloista.

Julkaisu: Pia Vihinen, Taina Tervahartiala, Timo Sorsa, Johan Hansson, Lars Bastholt, Steinar Aamdal, Ulrika Stierner, Seppo Pyrhönen, Kari Syrjänen, Johan Lundin, Micaela Hernberg: Benefit of adjuvant interferon alfa-2b (IFN-α) therapy in melanoma patients with high serum MMP-8 levels. Cancer Immunology, Immunotherapy DOI 10.1007/s00262-014-1620-1


Päivitetty: 6.11.2014 14:13