Muistoja Tyksin historiasta: Risto Laalo

Tyks on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala. Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik allekirjoitti Turun Lasaretin (Åbo Lazarett) perustamisasiakirjan yli 260 vuotta sitten 17. joulukuuta 1756 ja Lasaretti aloitti toimintansa keväällä 1759. Sen jälkeen sairaala on toiminut Turussa keskeytyksettä muuttuen ensin Lääninsairaalaksi ja 1.4.1958 Turun yliopistolliseksi keskussairaalaksi.

Koska varsinainen yliopistosairaalaksi tulon vuosipäivä 1.4. osuu nyt pääsiäispyhiin, pidettiin juhlatilaisuus tänä vuonna jo perjantaina 23.3. Tilaisuuteen kutsuttiin perinteen mukaisesti­ eläkkeelle viimeisen vuoden aikana siirtyneet sekä tasavuosia pitkään palvelleet työntekijät, vuoden menestyjät, henkilöstöjärjestöjen edustajat, Tasavallan Presidentin kunniamerkin viimeksi saaneet, kuntayhtymän hallituksen jäsenet sekä sairaanhoitopiirin ja Tyksin virkamiesjohtajat.

Tyksin 60 vuoteen yliopistosairaalana mahtuu tietysti paljon tapahtumia ja tarinoita. Pyysimme muutamilta eri vuosikymmeninä johtotehtävissä toimineilta ja nyt eläkepäiviään viettäviltä entisiltä tyksiläisiltä muistoja heidän omilta työvuosiltaan.

Nyt haastattelukysymyksiimme vastaa Tyksin hallintojohtajana ja sairaanhoitopiirin talousjohtajana pitkään toiminut Risto Laalo.

Risto_Laalo_net.jpg

Mikä oli työssäsi kivointa?

– Sain olla työssä, joka oli erittäin merkittävää, arvokasta ja palkitsevaa ja kohdistui koko Varsinais-Suomen väestöön. Pääsin olemaan monessa roolissa eli sairaanhoitopiirin talousjohtaja, Tyksin hallintojohtaja, Tykslabin toimitusjohtaja, Medbitin hallituksen puheenjohtaja ja TYKS-säätiön hallituksen puheenjohtaja. Viimeksi mainitussa tehtävässä olen edelleen. Ympärillä oli ja on suuri joukko hyvin koulutettuja, motivoituneita ja ahkeria osaajia. Pääosa heistä oli naisia, joita ilman Tyks ei toimi hetkeäkään.

Mikä oli suurin muutos Tyksissä/sairaanhoitopiirissä aikanasi?

– Niitä muutoksia on todella paljon, mutta ehkä merkittävin oli se, kun syntyi päätös ja taloudelliset edellytykset käynnistää T-sairaalan rakentaminen. Se hanke jatkuu edelleen ja kestää yli kaksi vuosikymmentä.

Mihin pystyit vaikuttamaan eniten?

– Varmaankin työni puolesta siihen, että joka päivä oli sen verran rahaa kassassa, että voitiin selviytyä jokapäiväisistä menoista, jotka eivät olleet aivan vähäiset. Sain olla mukana myös rakenneratkaisuissa, joissa Kirurginen sairaala siirtyi Turulta osaksi Tyksiä, sekä muodostettiin yksi laboratorio ja kuvantaminen.

Mikä ei ollut kivaa?

– Tutkimusrahoituksen sotkujen jälkiselvittely ei ollut kivaa.

Minkä työpäivän muistat aina?

– Valitsen kaksi hyvin eri syistä mieliin painunutta. Toinen on Estonian onnettomuuden jälkeinen aamu. Toinen oli, kun siirryin sairaanhoitopiirin keskustoimistosta Tyksin hallintojohtajaksi suurin odotuksin.

Kuka kollega vaikutti sinuun eniten?

– Kyllähän kymmenen yhteistä työvuotta Aki Lindenin kanssa on tehnyt suurimman vaikutuksen aikaani Tyksin mäellä. Yhteisten töiden lisäksi hän esimiesasemaansa hyväksi käyttäen muun muassa velvoitti minut eri tilaisuuksissa esittämään Junnu Vainion laulun Pankinjohtajan vapaapäivä.

(Laalon lauluesitys oman kitaran säestyksellä on legendaarinen, toim.huom.)

 

Haastattelu on tehty sähköpostilla.

Toimitus: Esa Halsinaho

Lue myös, miten Tyksin tapahtumia ovat muistelleet:

Aki Lindén

Seija Paatero

Taru Luukkala-Viitanen

Leo Mikkola

 

 

 

Muokattu : 29.3.2018 10:47
Luotu : 28.3.2018 10:42