Tyksin huhtikuun yleisöluennolla 20.4. aiheena nuorten mielenterveys

Nuoruus on seikkailu suunnaton, lauloi Katri-Helena. Nuoruus on myös aikaa, jolloin lapsesta aikuiseksi kasvaminen ottaa joskus lujille ja merkitsee aivojen kannalta suurta epävakauden tilaa useamman vuoden ajaksi.  Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennolla puhutaan nuorten masennuksesta, ahdistuksesta ja syömishäiriöistä. Alustajat kertovat, mikä altistaa näille häiriöille ja mikä suojaa niiden synnyltä.

 

20.4.2017 Kun nuoren mieli järkkyy

Puheenjohtajana psykiatrian professori Jarmo Hietala

18.00–18.10    Avaus: Turun seudun psykiatrinen hoito ja tutkimus, professori Jarmo Hietala

18.10–18.40    Nuoren masennus – mikä altistaa, mikä suojaa?, dosentti, lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson

18.40–19.10    Nuorta ahdistaa – milloin pitää olla huolissaan? Dosentti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Max Karukivi

19.10–19.40    Nuorten syömishäiriöt, ylilääkäri Kim Kronström

19.40–20.00    Kysymyksiä ja keskustelua

 

Murrosikä on erityinen riski masennuksen kehittymiselle

Tavanomaisesti etenevä murrosikä merkitsee aivojen kannalta suurta epävakauden tilaa useamman vuoden ajaksi ja siihen liittyy erityinen riski masennustilojen kehittymiselle. Merkittävä osa aikuisten masennustiloista on saanut alkunsa nuoruusiässä, koska masennusjaksot uusiutuvat herkästi. Koska masennustiloihin liittyy yleensä monenlaisia terveysongelmia ja sosiaalisia vaikeuksia, voidaan masennuksen varhaisella tunnistamisella yleensä parantaa nuoren elämäntilannetta laaja-alaisesti.

Nuoruusikään liittyy kehityksen ja oppimisen kannalta välttämätöntä aivojen muovautumista, mikä merkitsee samalla lisääntynyttä riskiä masennustilan ilmaantumiselle. Yleisesti ottaen masennustiloille altistavat stressiä ja kuormitusta aiheuttavat elämäntapahtumat ja olosuhteet. Ihmissuhteisiin ja niiden heikkoon laatuun liittyvät stressitekijät (esimerkiksi menetykset, huolenpidon puute, kiusaaminen) ovat näistä tärkeimpiä.

– Tärkeimmät suojaavat tekijät liittyvät ihmissuhteisiin. Aikuisilta ja ikätovereilta saatu sosiaalinen tuki ja muiden kanssa toimiessa opitut ongelmanratkaisu- ja stressinhallintakeinot ovat merkityksellisiä. Perintötekijöillä on merkitystä.  Mikäli nuoren lähisukulaisilla on vakavia mielialahäiriöitä, hän tarvitsee kehityksensä tueksi erityistä ympäristön huomiota suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi ja riskitekijöiden vaikutusten vähentämiseksi. Nuorten masennustiloihin on olemassa hyviä hoitoja ja ennuste on parempi, jos hoito päästään aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kertoo dosentti Linnea Karlsson.

Nuoret erityisen alttiita ahdistuneisuudelle

Ahdistuneisuus on ollut ihmislajin kehityksen aikana tärkeä ja mielekäs reaktio, jonka tarkoituksena on suojella uhalta. Ajoittainen ahdistuneisuus on kaikille tuttu tuntemus eikä välttämättä viittaa varsinaiseen häiriöön. Ahdistuneisuus on ongelma silloin, kun sitä esiintyy väärässä paikassa ja väärään aikaan. Ahdistuneisuushäiriöissä tulkitsemme ‒ usein tietämättämme ‒ ympäristön virheellisesti uhkaavaksi ja kehomme ylivirittyy varautuakseen tähän uhkaan. Toisinaan ahdistuneisuus on toistuvaa ja jatkuvaa, ja sitä on vaikea yhdistää ulkoisiin tekijöihin.

Nuoret ovat ikäkauteen kuuluvan kehityksen vuoksi monestakin syystä erityisen alttiita ahdistuneisuudelle. Ahdistuneisuushäiriöt ovatkin yleisin mielenterveyden häiriöiden ryhmä nuoruusikäisillä, joilla esiintyvyys on noin 10‒15 %.

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, paljonko oireet haittaavat nuorta ja rajoittavat hänen elämäänsä. Ahdistus johtaa herkästi siihen, että nuori alkaa vältellä tilanteita, jotka aiheuttavat ahdistuneisuutta. Vaikka hän saattaa näin onnistua ahdistuneisuuden vähentämisessä, välttäminen alkaa ajoittaa elämää ja vahvistaa ahdistuneisuushäiriötä.

Ahdistuneisuus tulee erottaa samantyyppisiä oireita aiheuttavista ruumiillisista sairauksista, kuten astmasta. Myös muiden mielenterveyden häiriöiden, esimerkiksi masennuksen, yhteydessä esiintyy ahdistuneisuutta. Nuoren on tärkeää saada tietoa ahdistuneisuuden luonteesta ja oireiden tavanomaisuudesta. Monesti nuori kokee olevansa ainoa ahdistuneisuudesta kärsivä. Asiallinen tieto ja neuvonta (psykoedukaatio) rauhoittavat nuorta.

– Orastavaakin välttämiskäyttäytymistä on tärkeää lähteä purkamaan. Kun nuori ahdistuneisuudesta huolimatta pyrkii tekemään asioita, ahdistuneisuus tyypillisesti lievittyy vähitellen. Mielenterveystalo-palvelusta on vapaasti saatavilla tietoa ahdistuksesta ja ahdistukseen löytyy myös omahoito-ohjelma. Hoito käynnistetään kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa tai terveyskeskuksessa. Vaikeimmat häiriöt kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Psykoterapeuttiset menetelmät ovat ensisijaisia, mutta vaikeat häiriöt edellyttävät usein myös lääkitystä hoidon tueksi, kertoo dosentti Max Karukivi.

Nuoret naiset usein tyytymättömiä kehoonsa

Valtaosa nuorista naisista on tyytymättömiä omaan kehoonsa ja yrittävät siksi laihduttaa. Osalla laihduttaminen johtaa syömishäiriön kehittymiseen. Tällöin ruokaan, syömiseen ja omaan ulkonäköön liittyvät ajatukset ja toiminnat alkavat viemään tilaa muulta elämältä. Tärkeimmät syömishäiriöt ovat laihuushäiriö eli anoreksia ja ahmimishäiriö eli bulimia.

Laihuushäiriössä ensimmäisiä merkkejä sairastumisesta ovat usein liikunnan lisääminen, ruokavalion rajoittaminen ja vaivihkaa etenevä hoikistuminen. Nuori alkaa vältellä sosiaalisia ruokailutilanteita ja hänen elämänsä muuttuu usein sääntöjen rajoittamaksi. Painon laskiessa nälkiintyminen vahvistaa laihuushäiriöistä ajattelua, kuten ruokaan liittyviä pakkoajatuksia.  Laihuushäiriöön liittyy myös kehonkuvan häiriö, eli laihuudestaan huolimatta nuori näkee itsensä lihavana. Vakavaan alipainosuuteen liittyy monenlaisia kehollisia muutoksia, jotka saattava aiheuttaa nuorelle välitöntä terveysvaaraa tai pidempiaikaisia terveysongelmia.

Ahmimishäiriössä nuorella on toistuvaa, joskus päivittäistä ylensyömistä ja oksentelua. Noin puolella ahmimishäiriötä sairastavista on aiemmin ollut laihuushäiriö. Laihuushäiriöön liittyvä nälkiintyminen altistaa syömiseen liittyvän kontrollin pettämiselle ja ahmimiselle. Ahmimishäiriöön usein liittyvään runsaaseen oksenteluun liittyy terveysongelmia, kuten hammaskiilteen vaurioitumista, ruokatorven tulehdusta sekä elimistön suolatasapainon horjumista.

– Syömishäiriötä epäiltäessä asia kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa. Tilanne voi kääntyä parempaa keskustelun, syömisen tukemisen ja perheen tarjoaman avun turvin. Mikäli oireilu on runsasta tai tilanne on vaikeutumassa, on nuori syytä ohjata hoitoon, esimerkiksi kouluterveydenhuollon kautta, suosittaa ylilääkäri Kim Kronström.

Lisää yleisöluentoja syksyllä

Suositut Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennot jatkuvat jälleen syksyllä 7.9.2017 alkaen. Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -saleissa. Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Tervetuloa!

Muokattu : 18.4.2017 11:40
Luotu : 13.4.2017 14:44