Tyksin helmikuun yleisöluennolla ollaan SYDÄMEN ASIALLA

Sydänsairaudet ovat yleisiä ja ne lisääntyvät iän myötä. Diagnostiikka- ja hoitomenetelmien kehitys parantaa hoitomahdollisuuksia sekä kardiologiassa että perinteisessä sydänkirurgiassa. Ihmisten oma panos on tärkeä mm. sepelvaltimotaudin kehittymisen ehkäisyssä että rytmihäiriöiden seurannassa, joka tapahtuu yksinkertaisesti omaa pulssia tunnistelemalla.

Tyksin asiantuntijat kertovat maksuttomalla yleisöluennolla 16. 2. uusimpia tietoja sydänsairauksien diagnostiikasta ja hoidosta.

 

tyks-sydankeskus-leikkaussali.jpg 

Kuva Tyksin Sydänkeskuksen toimenpidesalista. (Kuva: Titam Truong, Princeps Oy)

Tukkeutuneita sepelvaltimoita hoidetaan sekä pallolaajennuksilla että ohitusleikkauksin. Viime vuosikymmeninä sepelvaltimoiden pallolaajennusten määrä on kasvanut ja ohitusleikkausten määrä vastaavasti vähentynyt, mutta molempia hoitomuotoja tarvitaan ja ne soveltuvat hieman erityyppisille potilaille.

– Sydänkirurgian kehittyessä on olennaisen tärkeää, että uudet hoitotoimenpiteet otetaan käyttöön suunnitelmallisesti yhdessä sydänpotilaita hoitavien ja tutkivien kardiologien kanssa. Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on edelleen pitkäaikaisennusteen kannalta paras hoitomuoto vasemman sepelvaltimon päärunkoon ulottuvan ahtauttavan taudin hoidossa. Myös pitkälle edenneessä sepelvaltimotaudissa ohitussuonilla saadaan laaja-alaisempi suojavaikutus kuin paikallisilla pallolaajennuksilla ja stenteillä, kertoo sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri, dosentti Vesa Anttila Tyks Sydänkeskuksesta.

Sydämen läppävikoja esiintyy yleisimmin aorttaläpässä ja mitraali- eli hiippaläpässä. Läppävikoja hoidetaan kirurgisesti joko korjaamalla läpän rakennetta tai korvaamalla vioittunut sydämen läppä tekoläpällä. Katetritekniikoilla läppävikoja voidaan hoitaa potilaalle kevyemmällä tavalla verisuonen kautta ilman avoleikkausta. Katetrin avulla asennettava aorttaläppäproteesin asennus eli TAVI (transcatheter aortic valve implantation) sopii potilaille, joilla avosydänleikkaukseen liittyvät riskit arvioidaan liian suuriksi.

Onko vikaa rytmeissä? Sydämen syke tuntuu joskus epäsäännölliseltä ja tavallista nopeammalta. Kyse on todennäköisesti tuolloin iän mukanaan tuomasta eteisvärinästä. Se voi tuntua tykytyksenä, epäsäännöllisenä sydämen lyöntinä tai yleiskunnon laskuna. Yli 100 000 suomalaista sairastaa eteisvärinää. Alle 50-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen, mutta 80 vuotta täyttäneistä jo joka viidennellä on eteisvärinää. 

– Vähäoireisen tai oireettoman eteisvärinän tunnistaminen on tärkeää, sillä oireetonkin rytmihäiriö altistaa aivoinfarktille. Tämä riskitekijä on hoidettavissa ajoissa aloitetulla antikoagulaatio- eli verenohennushoidolla. Eteisvärinän epäsäännöllisen pulssin voi tunnistaa omaa sykettä ranteesta tunnistelemalla. Joskus myös verenpainemittarin antamat oudot sykelukemat tai mittaushäiriöt voivat vihjata eteisvärinästä, mutta varmuus saadaan vasta viivyttelemättä otetulla EKG:n rekisteröinnillä, kertoo Tyks Sydänkeskuksen johtaja, kardiologian professori Juhani Airaksinen.

Rytmihäiriöistä pitää aina huolestua, jos niihin liittyy tajunnan heikentymistä, huimausta, rintakipua tai huonovointisuutta. Syytä tarkastukseen on myös yleensä, jos syke painuu alle 45 lyöntikertaan minuutissa ilman sykettä hidastavia lääkkeitä.

Yleensä ei ole huolestuttavaa, jos sydämesi tuntuu lyövän tavallista voimakkaammin, mutta säännöllisesti eikä nopeasti tai rinnassa tuntuu värinää, mutta ranteesta tunnustellen pulssi on normaali. Oman pulssin tunnustelun opettelu ja säännöllinen tarkastus on yhtä tärkeää kuin verenpainemittaukset, muistuttaa Airaksinen.

Helmikuun yleisöluennolla kardiologi, professori Antti Saraste kertoo lisäksi sydämen uusista kuvantamistutkimuksista ja vastuualuejohtaja, kardiologi Mikko Pietilä pallolaajennuksesta sepelvaltimotaudin hoitokeinona.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdään vuosittain hieman yli tuhat pallolaajennusta, hieman yli 400 avosydänleikkausta ja noin sata katetriläppätoimenpidettä sekä asennetaan noin 500 sydämen tahdistinta.

Helmikuun yleisöluento pidetään torstaina 16.2. klo 18–20.

Ohjelma:

Uutta sydänsairauksen diagnostiikasta ja hoidosta
Puheenjohtajana Tyks Sydänkeskuksen johtaja, professori Juhani Airaksinen
18.00–18.05      Avaus, professori Juhani Airaksinen
18.05–18.30      Mitä sydämen kuvantamistutkimukset kertovat, professori Antti Saraste
18.30–18.55      Pallolaajennus sepelvaltimotaudin hoitona, dosentti Mikko Pietilä

18.55–19.20      Nykyaikainen sydänkirurgia, dosentti Vesa Anttila

19.20–19.45      Rytmihäiriöiden hoito, professori Juhani Airaksinen

Kysymyksiä ja keskustelua

 

Yleisöluennot ovat maksuttomia. Luennot pidetään T-sairaalan Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -saleissa. Sisäänkäynti on pääsisäänkäynnin kautta Hämeentien puolelta. Sairaalan edessä on parkkipaikkoja, mutta aivan sairaalan eteen Hämeentielle pääsee mm. useilla Kauppatorilta lähtevillä busseilla.

Yleisöluennot ovat tärkeä tapa lisätä alueen väestön tietämystä terveyteen liittyvistä asioista.

– Yliopistosairaalassa paitsi hoidetaan potilaita, myös tutkitaan sairauksien ehkäisyä, toteamista ja hoitojen kehittämistä. Yleisöluentosarjassamme kerromme näistä tutkimuksista ja nykypäivän hoidoista. Luentoja voi Turun lisäksi seurata videoyhteydellä myös Tyksin erityisvastuualueen keskussairaaloissa Porissa ja Vaasassa, kertoo tutkimusylilääkäri Päivi Rautava.

Luennot jatkuvat

Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluennot jatkuvat maalis-ja huhtikuussa kuukauden kolmantena torstaina:

16.3.2017         Lääkehoito: muistilääkkeet, sydänlääkkeet, syöpälääkkeet ja niiden tutkimus

20.4.2017         Nuorten mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito

Tervetuloa!

Katso kaikkien luentojen ohjelmat!

Muokattu : 10.2.2017 9:54
Luotu : 9.2.2017 13:39