Siirry sisältöön

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin viestintästrategia​ 2018

 Vaalimme elämäsi tärkeintä -julisteen kuva. Kuvassa pieni vauva ja aikuisen kädet.

Vaalimme elämäsi tärkeintä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin viestintästrategia 2018

Esipuhe

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hyväksyttiin vuonna 2015 viestintästrategia linjaamaan viestintämme painopisteitä ja kohteita. Strategian toteutumista on arvioitu vuosittain, syksyllä 2016 henkilökunnalle kohdistetulla kyselyllä ja syksyllä 2017 muun saadun palautteen ja johtoryhmäkeskustelun avulla.

Viestintästrategiamme perusviesti on "Vaalimme elämäsi tärkeintä". Julkisuuskuvamme perustuu siihen, miten meidän nähdään toimivan sen mukaisesti. Syyskuussa 2017 Tyksissä ja muissa yliopistosairaaloissa kuvattiin jo toista kertaa ajankohtaisohjelmaa nimeltä Elossa 24h. Sarjassa kerrotaan potilas- ja henkilötarinoiden kautta siitä, miten julkinen terveydenhuolto toimii Suomessa, ja se esitetään tammikuussa 2018 YLE 1 kanavalla parhaaseen katseluaikaan. Ensimmäinen kausi kuvasi kauniisti sitä ammattilaisen ja potilaan välistä lämmintä ja inhimillistä vuorovaikutusta, jota perusviestimme edustaa.

Henkilöstölle tärkein sisäisen viestinnän kanava vuoden 2016 viestintäilmapiirikyselyssä oli piirin intranet eli Santra. Sen runsaasta sisällöstä osa on edelleen vaikeasti löydettävää tai vanhentunutta. Sairaanhoitopiirin yleisviestintä sai melko hyvän arvosanan, mutta kehittämistarvetta on viestinnän oikea-aikaisuudessa ja positiivisten asioiden julkisaamisessa. Keskitetyt viestintäpalvelut eivät ole täysin kyenneet vastaamaan yksiköiden toiveisiin, joten viestinnän uudet henkilöresurssit ovat tulleet tarpeeseen. Olemme vuoden 2017 aikana saaneet vahvistusta sekä ruotsinkieliseen viestintään että markkinointiviestintään. Yksiköiden omaa viestintää on tuettu kouluttamalla viestintäkoordinaattoreita, jotka oman toimensa ohessa kehittävät sekä sisäistä että ulkoista viestintää oman yksikkönsä tärkeistä asioista.

Viestinnässä onnistuminen edellyttää oikeita valintoja: mitkä asiat nostetaan viestittäväksi kun tilaa viestinnälle on rajallisesti? mitkä kohderyhmät ja kanavat valitaan, miten valitaan sopiva ajankohta, varsinkin valmistelussa oleville asioille. Muutoksesta viestiminen on vaativaa: tarvitaan faktoja ja niiden riittävää toistoa, on keskusteltava ja kerättävä palautetta. Aina ei voi kertoa tuloksista, mutta niiden puuttuessa kannattaa kertoa prosessista ja sen etenemisestä.

Nykyaikaisessa viestinnässä korostuvat sähköiset kanavat, niitä mekin rakennamme. Sen lisäksi tarvitaan eri kohderyhmille perinteistä kirjallista ja suullista viestintää. Edelleen pitää muistaa, varsinkin vaikeista asioista viestiessä, että mikään ei korvaa hyvää keskustelua vuorovaikutuksen välineenä.  

Leena Setälä

sairaanhoitopiirin johtaja

 

Johdanto: Toimintaympäristön muutos on viestinnälle mahdollisuus

Viestinnän tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa tiedon jakamista. Sen lisäksi viestinnän tulee olla vuorovaikutteista, proaktiivista ja monikanavaista – ja sähköistä.

Viestintä ei ole enää pitkään aikaan ollut yksisuuntaista tiedottamista, vaan vuorovaikutteista ja avointa vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa. Viestinnän on oltava entistä avoimempaa, nopeampaa, monikanavaisempaa ja vuorovaikutteisempaa. Keskustelu sekä myönteisistä että kielteisistä asioista on tärkeää.

Terveydenhuollon toimintaympäristö on valtavassa murroksessa ja muutos haastaa myös viestinnän.

1. Henkilöstö on viestinnän merkittävin resurssi. Viestintä ei ole vain viestintäyksikön käsissä, vaan me kaikki sairaanhoitopiirin ammattilaiset olemme viestinviejiä. Yhdessä luomme yhteisömme mainetta. Eri sukupolvien väliset erot ja hierarkioiden katoaminen asettaa suuria haasteita, mutta on parhaimmillaan myös yhteisöllisyyttä rakentava asia. Avoin vuorovaikutus oman talon sisällä on osa palvelukulttuurin kehittämistä. Ilman toimivaa sisäistä viestintää emme pysty täyttämään lupaustamme parhaasta mahdollisesta hoidosta.

2. Potilaiden mahdollisuus valita hoitopaikkansa on haaste viestinnälle. Viestinnässä on entistä selkeämmin ja avoimesti tuotava esille huippuosaaminen, hyvät hoitotulokset ja hoitokäytänteet – kaikki sidosryhmät huomioiden. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä ja sitä kautta rakentuva tunnettuus, mielikuva ja maine rakentavat osaltaan kilpailukykyämme.

3. Hyvä asiakaspalvelu on myös tärkeä mielikuvien luoja. Asiakaspalvelukokemus on hyvän hoidon rinnalla tulevaisuudessa erittäin merkittävä tekijä, kun potilaiden liikkuvuus kasvaa ja kilpailu asiakkaista lisääntyy. Toisaalta se on myös suuri mahdollisuus, koska asiakaspalvelukokemukseen voimme kaikki vaikuttaa – se syntyy niin pienistä kuin isoistakin teoista.

4. Sähköisen median murros ja sosiaalinen media muuttavat viestinnän tapoja. Median murros näkyy niin sisällöissä kuin kanavien määrän kasvamisena. Median kiinnostus erityisesti erilaisista potilastarinoista ja uusista hoitomenetelmistä on kasvamassa ja antaa samalla potentiaalisen mahdollisuuden tuoda esille huippuosaamista. Samaan aikaan potilaiden tiedontarve kasvaa entisestään ja luotettavaa tietoa haetaan erilaisista sähköisistä medioista, verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Mielikuvat myös yhä useammin rakentuvat audiovisuaalisuuden ja sähköisen median takia. Sen vuoksi tunne on tullut merkittävämmäksi osaksi viestintää, erityisesti terveydenhuollossa.

Viestintäympäristön suurin muutos on sosiaalisen median koko ajan kasvava rooli. Myös meidän on hyödynnettävä rohkeasti sosiaalisen median mahdollisuuksia asiakaspalvelussa ja viestinnässä.

5. Selkeäkielisyyden vaatimus lisääntyy. Potilaita on helpompi ohjata hoidossa, jos he todella ymmärtävät saamiaan ohjeita. Selkeäkielinen ja ymmärrettävä viestintä on tärkeää erityisesti terveydenhuollossa. Se ei ole vaikeaa ja me kaikki hyödymme siitä.

Tämä päivitetty viestintästrategia pohjautuu sairaanhoitopiirin strategiaan vuosille 2017–2018 ja määrittelee sen kautta viestinnän suuntaviivat vuodelle 2018. Viestintästrategia laadittiin vuonna 2015 valmisteluryhmän työnä hyödyntäen käytettävissä olevaa asiakaspalautetietoa sekä laajaa kuulemista sairaanhoitopiirin sisällä. Viestintästrategia hyväksyttiin hallituksen ja johtoryhmän lisäksi yhteistyötoimikunnassa.

Vuonna 2016 tehty päivitys nojasi erityisesti syyskuussa 2016 tehtyyn koko henkilöstölle kohdistettuun viestintäilmapiirikyselyyn sekä toimi-, tulos- ja palvelualueiden sekä liikelaitosten johtajille tehtyyn haastatteluun. Lisäksi päivityksessä on huomioitu lokakuussa 2016 pidetyn hallituksen seminaarin markkinointiviestintää koskevat kannanotot.

Viestintästrategiassa tunnistetaan ja pyritään ratkomaan viestintään liittyviä haasteita ja epäkohtia. Strategiaa täydentää vuosittain laadittava yksityiskohtaisempi viestintäsuunnitelma.

Toimintaympäristön muutos ja oman organisaatiomme haasteet ja vahvuudet yhdessä antavat suuntaviivat viestinnälle. Tällä viestintästrategialla pyritään myös ratkomaan niitä haasteita ja epäkohtia, joita olemme tunnistaneet omassa toiminnassamme. 

 

Tavoitemielikuvamme on yhteinen

Tavoitemielikuva on sairaanhoitopiirin tahtotila siitä, millainen se haluaa olla nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien keskuudessa. Käytännössä se mielikuva, jonka haluamme meistä antaa.

Tavoitemielikuva pohjaa vahvasti todellisuuteen ja toisaalta ilmentää yhteisiä tavoitteitamme. Siksi haluamme, että mielikuva meistä pohjautuu olemassa oleviin vahvuuksiimme ja nostaa esille erottuvimmat kilpailuedut.

Meidän täytyy sairaanhoitopiirinä erottua ja saada kaikki eri yksiköt samansisältöisen viestin taakse. Vahvuutemme on se kivijalka, johon kaikki viestintä pohjautuu. Lisäksi meillä on haasteita, joihin viestinnällä voimme vastata.

 

Vahvuudet

  • vankka ammattitaito
  • potilaslähtöisyys
  • luotettavuus
  • tuottavuus, tehokkuus, toiminnallisuus
  • taloudellinen vakaus
  • nopeus silloin, kun hätä on suurin
  • tieteellinen tutkimus, kansainvälinen osaaminen.

 

 

Haasteet

  • proaktiivisuus, hyvät teot esille
  • yhteisöllisyyden kasvattaminen
  • avoimuus
  • hierarkisuus
  • selkeäkielisyys
  • sosiaalisen median hyödyntäminen
  • audiovisuaalisuus.

 

Meidät tunnetaan parhaiten siitä, että

  • Olemme ammattitaitoisia, luotettavia ja tehokkaita.
  • Olemme huippuyksikkö, joka toimii kaikessa potilaslähtöisesti.
  • Hyödynnämme toiminnassamme vankkaa osaamista ja kansainvälisesti arvostettua tutkimustietoa.

Näiden lisäksi haluaisimme meidät tunnettavan siitä, että olemme avoimia, ihmisläheisiä ja ystävällisiä.

Tavoitemielikuvan mukainen perusviestimme on "Vaalimme elämäsi tärkeintä".

Perusviestin tehtävä on herättää vastaanottajassa tunne, joka vastaa mielikuvatavoitetta. Se on samalla lupaus, joka lunastetaan käytännön tekemisellä; palvelulla, hoidolla ja tutkimuksella. Toisin sanoen perusviesti on linkki tavoitemielikuvan ja käytännön tekemisen välillä.

 

Tyks on viestinnän kärkemme

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin viestinnän kärki on Tyks eli Turun yliopistollinen keskussairaala.

  • Tyks on huippuluokan yliopistosairaala, joka tarjoaa maamme parhaat erikoissairaanhoidon palvelut sekä tutkimus- ja opetusympäristön.
    => Tyks puhuttelee ihmistä eli potilasta, inhimillisesti, mutta osaavasti.
  • VSSHP on tehokas ja osaava erikoissairaanhoidon tuottaja.
    => VSSHP puhuttelee kunta-asiakkaita eli omistajia, vakuuttavasti ja ymmärrettävästi. Sairaanhoitopiiri takaa turvallisen huomisen, jotta henkilöstö saa keskittyä potilaiden hoitoon.
  • Muut VSSHP:n tulosalueet ja liikelaitokset viestivät asioistaan tätä yhteistä viestintästrategiaa soveltaen.

 Tyksin tavoitemielikuva:

tavoitemielikuva.gif 

 

Viestinnän arvot ja periaatteet ohjaavat oikeaan suuntaan

Viestinnän arvot ja periaatteet kertovat käytännössä sen, miten haluamme toimia kaikessa viestinnässämme.

Kaikkea toimintaamme ohjaavia arvoja ovat demokratia, potilaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, tehokkuus, henkilöstön hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. Nämä toiminnalliset arvot ohjaavat päivittäistä tekemistämme.

Viestinnässä taas pyrimme noudattamaan periaatteita, joiden mukaan viestintämme on

  • avointa
  • luotettavaa
  • oikea-aikaista
  • palvelevaa
  • uudistuvaa
  • vaikuttavaa
  • ymmärrettävää.

Avoimuus tarkoittaa, että annamme tietoja niitä tarvitseville lukuun ottamatta lainsäädännön perusteella salassa pidettäviä tietoja. Luovutamme julkiset asiakirjat pyydettäessä. Tiedotamme asioista niiden valmisteluvaiheessa. Kerromme myös itsellemme epämieluisista asioista. Kunnioitamme perustuslain suomaa sananvapautta ja kannustamme rakentavaan vuoropuheluun.

Luotettavuus tarkoittaa, että antamiemme tietojen oikeellisuuteen voi luottaa, että olemme rehellisiä. Jos olemme jakaneet virheellisiä tietoja, korjaamme ne.

Oikea-aikaisuus tarkoittaa, että ajoitamme viestintämme kyseisen kohderyhmän ja viestittävän asian kannalta sopivaksi.

Palvelevuus tarkoittaa, että hyvällä viestinnällä on keskeinen rooli palvelutilanteissa. Varmistamme, että potilaamme ja muut asiakkaamme saavat riittävät ja selkeät tiedot hoitonsa ja muun asiointinsa tueksi.

Uudistuminen tarkoittaa, että viestintämme kehittyy ja uudistuu muuttuvien olosuhteiden tarpeiden mukaan.

Vaikuttavuus tarkoittaa, että viestintämme saa aikaan tavoitteiden mukaisia muutoksia ja käyttäytymistä. Viestinnällä voidaan vaikuttaa myös lisäämällä viestinnän kohteen tiedon tasoa.

Ymmärrettävyys tarkoittaa, että ilmaisemme asiamme mahdollisimman selkeästi, käytämme viestinnässä kulloisenkin kohderyhmän ymmärtämää kieltä ja terminologiaa sekä vältämme viestin vastaanottajille vieraita ilmaisuja. Tarvittaessa tuemme tekstiä havainnollistavalla kuvituksella.

 

Millaisia haluaisimme olla? Millaisia emme haluaisi olla?

 

Arvojen ja periaatteiden lisäksi olemme tunnistaneet asioita, jotka kuvaavat tapaamme toimia. Ne ovat niitä määreitä, joita haluamme ihmisten liittävän mielikuvaansa Tyksistä ja muista toimintayksiköistämme. Ja niitä, joita emme halua näihin liitettävän. Ne ohjaavat kaikkea viestintäämme, äänensävyä ja tyyliä. Ne ovat myös perusta, jolle sekä visuaalinen että sanallinen viestintä perustuu. 

Millaisia emme saisi olla?

  • ylimielisiä
  • tylyjä
  • kiireisiä
  • byrokraattisia
  • hitaita
  • ikäviä
  • vanhanaikaisia
  • sulkeutuneita
  • epäselviä
  • vaikeasti ymmärrettäviä.

Millaisia meidän tulisi olla?

  • luotettavia
  • rohkeita
  • osaavia
  • turvallisia
  • ystävällisiä
  • empaattisia
  • tehokkaita
  • ihmisläheisiä
  • moderneja
  • asiakaslähtöisiä
  • ystävällisiä
  • tutkimusmyönteisiä
  • kansainvälisiä.
Millainen mielikuva meistä syntyy, riippuu pitkälti siitä, miten toimimme ja millaiseen sävyyn viestimme. Mielikuvat rakentuvat niin viestinnästä kuin pienistä arkipäivän teoista. Positiivinen työnantajakuva on myös paras mahdollinen kunnianosoitus ammattitaidollemme.

 

Perusviestimme kertovat merkityksestämme kohderyhmille

Perusviestimme kertoo toimintamme merkityksen kaikille eri sidosryhmille. Kohderyhmäkohtaiset ydinviestit kiteyttävät samalla, mikä on perusviestin olennaisin sisältö kohderyhmittäin. Ydinviestejä käytetään hyödyksi viestinnän ja markkinoinnin sisältösuunnittelussa. Niitä ei käytetä markkinoissa tai viestinnässä sellaisenaan, eivätkä ne ole ulospäin viestittäviä markkinointisloganeja.

Perusviestimme on: "Vaalimme elämäsi tärkeintä".

Perusviestimme on kaiken toimintamme allekirjoitus. Se kertoo ennen kaikkea tavastamme toimia ja on myös siinä mielessä lupaus.

Ydinviestimme kertovat, miten tämä lupaus lunastetaan meille tärkeimmissä kohderyhmissä. Ydinviestit kiteyttävät samalla mikä on tavoitemielikuvan, arvojen ja palvelulupauksen olennaisin sisältö kohderyhmittäin. Ydinviestejä käytetään hyödyksi viestinnän sisältösuunnittelussa. Niitä ei käytetä viestinnässä sellaisenaan, eivätkä ne ole ulospäin viestittäviä markkinointisloganeja.

Viestinnän kohderyhmät ovat

  • potilaat
  • oma henkilöstö
  • omistajat eli kuntapäättäjät
  • tiede- ja tutkimusyhteistyökumppanit
  • muut sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat eli mm. lähettävät lääkärit, potilasjärjestöt, alan opiskelijat ja muut potentiaaliset työntekijät
  • media.

Kohderyhmäkohtaiset ydinviestit:

Potilaat: Meillä on ammattitaitoinen ja ystävällinen henkilökunta sekä korkeatasoiset palvelut, joiden vuoksi meidät kannattaa valita ensisijaiseksi hoitopaikaksi.

Oma henkilöstö: Olemme oikeudenmukainen, luotettava ja vastuullinen työnantaja, joka tarjoaa hyvät edellytykset työn tekemiselle ja ammattitaidon kehittämiselle.

Omistajat: Olemme osaava ja tehokas erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaja. Palvelumme luovat yhteiskunnallista hyvinvointia.

Tiede- ja tutkimusyhteistyökumppanit: Tyksissä on huippuluokan kansainvälistä tutkimusosaamista. Tarjoamme tutkijoille laadukkaat tukipalvelut.

Muut sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat: Olemme luotettava yhteistyökumppani, jonka kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä. Palvelujamme voi suositella eteenpäin.  

Media: Olemme luotettava terveydenhuollon huippuyksikkö. Viestintämme on ammattimaista, avointa ja ennakoivaa.

 

Viestintämme merkitys ja rooli kohderyhmien palvelussa

Potilaita ja heidän läheisiään tuemme viestinnällä jakamalla heidän hoitoaan ja kuntoutumistaan koskevia tietoa, ohjaamalla potilaat oikeisiin tutkimus- ja hoitopaikkoihin ja pitämällä heidät ajan tasalla hoidon eri vaiheista.

Omalle henkilöstölle tarjoamme heidän työssään tarvitsemat tiedot ymmärrettävässä ja helposti löydettävässä muodossa. Työnhakijoille ja sote-alan opiskelijoille tiedotamme vapaana olevista työ- ja harjoittelupaikoista. Jaamme heille myös yleistä tietoa työyhteisöistämme sekä tarjoamistamme ura- ja kehittymismahdollisuuksista.

Omistajaorganisaatioiden päätöksentekoa ja tiedon tarvetta tuemme tuottamalle heille raportteja ja selontekoja sairaanhoitopiirin toiminnasta, taloudesta ja suunnitelmista.

Tiedeyhteisön edustajille teemme viestinnän avulla mahdollisimman helpoksi osallistua tutkimushankkeisiimme ja tehdä kanssamme muutakin yhteistyötä. Teemme yhteistyötä Turun yliopiston viestinnän kanssa.

Muita sote-toimijoita pidämme viestinnällä ajan tasalla toiminnastamme. Meille läheisten toimijoiden kanssa teemme myös keskinäistä viestintäyhteistyötä edistääksemme yhteisiä tavoitteitamme. Muihin sote-toimijoihin kuuluvat muut sairaanhoitopiirit, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto sekä sote-alan valvontaviranomaiset, lainsäätäjät, järjestöt ja oppilaitokset.

Mediaa palvelemme tarjoamalla aktiivisesti uutisaiheita, tiedottamalla säännöllisesti toiminnastamme ja helpottamalla median työtä ja tiedonsaantia. Media on suuren yleisön tavoittava viestintäväylä, joka täydentää omia viestintäkanaviamme.

 

Viestinnän vastuut ja organisointi eli viestintäyksikön ja muun henkilöstön roolit

Viestintä on tärkeä osa hoitotyötä ja kaikkea asiakaspalvelua. Hyvä palvelu syntyy hyvästä hoidosta ja hyvästä viestinnästä. Viestintä on myös osa kaikkea johtamista. Meillä on kaikilla oma roolimme hyvässä viestinnässä.

Viestinnän vastuut määritellään VSSHP:n hallintosäännössä ja toimintasäännössä. Niiden mukaan kuntayhtymän viestintää johtaa hallitus, joka hyväksyy viestintästrategian. Sairaanhoitopiirin johtaja johtaa kuntayhtymän päivittäistä viestintää, apunaan viestintäyksikkö.

Viestintäorganisaation roolit ja tehtävät:

Viestintäyksikkö

  • vastaa päivittäisestä ulkoisen ja sisäisen viestinnän toteutuksesta
  • kehittää viestintää ja laatii viestintäohjeita
  • vastaa keskeisten painettujen ja sähköisten viestintäkanavien koordinaatiosta ja sisällöntuotannosta
  • vastaa mediayhteistyöstä ja seurannasta
  • koordinoi ja avustaa eri tulosyksiköiden ja toimialueiden viestintää.

Esimiehet

  • vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, yhteistyössä viestintäyksikön kanssa
  • huolehtivat siitä, että henkilöstö saa oikea-aikaisesti ja riittävästi tietoa heihin ja organisaatioon liittyvistä asioista
  • tukevat yksikkönsä oto-tiedottajien viestintää.

Viestintäkoordinaattorit ("oto-viestijät") omalla johtamisalueellaan

  • toimivat viestinnän yhteyshenkilönä
  • valvovat internetsivuston ja Santran tietojen oikeellisuutta
  • ideoivat ja tuottavat aiheita some-kanaviin
  • koordinoivat painotuotteiden tuotantoa
  • toimivat johdon tukena viestinnässä.

Henkilöstö

  • vastaa omasta viestinnästään hoitotyössä parhaan mahdollisen palvelukokemuksen saavuttamiseksi, potilaiden kontaktit ovat viestinnässä kaikkein tärkeimmät
  • jokaisella työntekijällä on oikeus viestiä, kuitenkin tietosuojan ja lojaliteettivelvoitteen sekä muun lainsäädännön vaatimukset huomioiden
  • julkisena viranomaisena viesteihimme täytyy voida luottaa, ja siksi tietojen oikeellisuus pitää aina varmistaa viestinnästä tai asiantuntijalta
  • tukee viestintäihmisten työtä osallistumalla keskusteluun rakentavasti ja ammattitaitoa esille tuoden.

Viestinnän kehittämisen painopistealueet

Painopisteet perustuvat VSSHP:n vuoden 2018 sitovien tavoitteiden strategisiin päämääriin, jotka ovat potilaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö sekä jatkuva parantaminen ja uudistaminen.

Potilaslähtöisyys

  • Otetaan viestinnässä asiakkaan näkökulma, tarpeet ja palvelukokemus huomioon, "puhutaan asiakkaalle". Hyödynnetään asiakaspalautteita, asiakasraatia ja kokemusasiantuntijoita.
  • Viestitään asiakkaille/väestölle digitaalisista palveluista, kuten ODA, Terveyskylä ja etävastaanotot.
  • Yhtenäistetään Tyksin brändi, laaditaan Tyksille markkinointisuunnitelma ja lisätään tavoitteellisesti markkinointiviestintää.

Yhdenvertaisuus

  • Lisätään ruotsinkielen käyttöä viestinnässä.
  • Tehdään lähisairaaloiden palveluita tunnetuksi alueen väestölle.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö 

  • Kehitetään työyhteisön muutosviestintää ja muuta työyhteisöviestintää.
  • Kehitetään kokoustiedotusta osana päätöksistä viestimistä.
  • Jalkautetaan ohjeet häiriötilanteiden viestinnästä.

Jatkuva parantaminen ja uudistaminen 

  • Viestitään Tyksin huippuosaamisesta.
  • Viestitään T3-hankkeesta uutena tulevaisuuden sairaalaympäristönä.
  • Viestitään aktiivisesti sote-uudistuksen vaikutuksista oman toimintamme kannalta.
  • Otetaan viestintäkoordinaattorit aktiivisemmin mukaan viestintään.

 

Viestintästrategia ja siihen liittyvät kehittämistavoitteet tarkistetaan ja päivitetään hallituksen toimesta vuosittain syyskaudella.

Hyväksytty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 19.12.2017

Päivitetty: 13.9.2018 15:49