Toimittaja/projektipäällikkö:
Esa Soppi
Medical Interscience Talents M.I.T. Consulting Ltd.
PL 16, FIN-00601 Helsinki, FINLAND
mobile phone +358-40-524 2728
telephone/fax +358-9-728 7064
esa.soppi@co.inet.fi
Strategiatyön ohjausryhmä:
Turkka Tunturi, johtajaylilääkäri puheenjohtajana
Risto-Pekka Happonen, professori, hammaslääketieteen laitos
Jaakko Hartiala, kliinisen fysiologian professori
Helena Leino-Kilpi, hoitotieteen professori
Sirkka-Liisa Kivelä, yleislääketieteen professori
Hanna Mäkäräinen, tulosryhmän johtaja
Mika Scheinin, farmakologian professori
Jouko Suonpää, lääketieteellisen tiedekunnan dekaani
Olli Wanne, johtajaylilääkäri, Satakunnan shp
Pirjo Penger, toimistosihteeri sihteerinä
Julkaisija:
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Kiinamyllynkatu 4 – 8
PL 52, 20521 Turku
Puh. 02-313 0000
Fax 02-313 3613
www.vsshp.fi
Hyväksytty Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksessa 23.1.2007
Lyhennelmä englanniksi / Abstract in english (pdf-tiedosto)
Johdanto
Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisesti organisoima tulevaisuuden kehitystä luotaava Finnsight 2015 –raportti toteaa, että Suomen voidaan katsoa siirtyneen innovaatiovetoisen kehityksen vaiheeseen 1990-luvulla. Innovaatiovetoisessa kehitysvaiheessa muiden maiden ratkaisujen jäljittely johtaa toivottuihin tuloksiin yhä harvemmin. Selvitys National Institute of Health’in rahoittamista lääketutkimuksista ja niiden vaikutuksista kansanterveyteen ja terveydenhuollon kuluihin on kuitenkin mielenkiintoinen. Selvitys osoitti, että tutkimusten tuloksina syntyneet uudet lääkehoitomuodot johtivat aluksi terveydenhuollon kulujen lisääntymiseen, mutta saadut rahalliset terveyshyödyt olivat huomattavasti kuluja suuremmat ja lisäksi yhteiskunnallisesti arvokkaita.
Keskeinen haasteemme onkin välttää tyytymistä omiin aiempiin ratkaisuihin ja saavutuksiin, koska muuttuvassa toimintaympäristössä on jatkuvasti haettava uusia aineksia tulevaisuuden ratkaisujen ohjenuoraksi ja luotava omia ratkaisuja tieteen-, teknologian- ja tutkimuksen keinoin.
Innovaatioympäristön muutokset ja muutosnopeus johtavat siihen, että aikaisemmin opittu vanhenee nopeasti ja jatkuvan oppimisen ja kehittämisen merkitys korostuu. Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän asenteellinen ja rakenteellinen uudelleen arviointi on välttämätöntä. Ympäristön uudistaminen edellyttää usein hyvinkin vakiintuneiden toimintatapojen aktiivista unohtamista ja muuttamista. Verkottuminen, uudet yhteistyösuhteet ja monialaisuus – niin tieteellisesti, teknologisesti kuin organisatorisestikin – muodostuvat entistä tärkeämmiksi. Tieteen ja tutkimuksen merkitys nousee entistä keskeisempään asemaan ja sen myötä toimijoiden piiri laajenee. Yksilön ja väestön terveyden edistäminen sekä terveydenhuoltojärjestelmän ja terveyspalveluiden toimivuuden parantaminen ovat tutkimuksen keskeisiä tavoitteita, ja elämän laatu sekä pitkäjänteiset terveystaloudelliset vaikutukset ovat tärkeitä mittareita.
Strategian luomisen keskeisenä elementtinä pidetään sitä, että se mahdollistaa toimijoiden välisen avoimen, tasavertaisen ja näkemyksellisen tulevaisuuskeskustelun. Yhteisellä keskustelulla valotetaan heikkojen signaalien, mahdollisuuksien ja uhkien merkitystä. Vuorovaikutus luo yhteistä näkemystä siitä, mikä on todella tärkeää sekä mihin teemoihin ja toimenpiteisiin päättäjien tulisi keskittyä. Muualla Suomessa tehdyistä ratkaisuista ja valinnoista voidaan oppia, mutta sisällölliset valinnat ovat aina asia- ja paikkakunta-sidonnaisia.
Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualuetta leimaa useiden sairaaloiden, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä laajan avoterveydenhuollon läheisyys ja kumppanuus. Tästä seuraavaa kansainvälistä ja kilpailukykyistä huippututkimusta on hyödynnetty myös kaupallisesti, mikä on johtanut Suomen vahvimman bioalan klusterin syntymiseen Turun alueelle.
Investoinnit tiede- ja tutkimustoimintaan asemoivat seudun valtakunnallisesti, luovat osaamista ja motivaatioon perustuvan ilmapiirin houkutellen henkilökuntaa, jolla on varmuus valmiudesta pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Lisäksi nämä investoinnit tuottavat monipuolisia hyötyjä, joihin kuuluvat väestön luottamuksen ja turvallisuuden lisääntyminen, ne tuovat kerrannaisvaikutuksina työpaikkoja ja tuloja, laajentavat rahoituspohjaa, estävät päällekkäisyyksien syntymistä ja parantavat tutkimuksen keinoin järjestelmän rationaalisuutta ja taloudellisuutta. Näin palvelujärjestelmä kehittyy entistä korkeatasoisemmaksi, mikä helpottaa sairauksien ehkäisyä ja varhaista toteamista, tuottaa potilaille vaikuttavaa hoitoa ja väestölle parempaa elinvoimaa.
Tiede- ja tutkimusstrategian määrittely
Tiede- ja tutkimusstrategia mahdollistaa resurssien fokusoinnin valituille tieteenaloille sekä sellaisiin terveyshaasteisiin, joissa hyötyjä voidaan saavuttaa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä voi tarkoittaa joidenkin erityisosaamisalueiden nimeämistä ja erityisosaamiskeskusten perustamista, mutta myös sen myöntämistä, että joillakin alueilla ei pyritä muuhun kuin keskussairaalatasoiseen kliiniseen potilashoitoon. Tiede- ja tutkimusstrategia määrittelee myös laajemman kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön raameja sekä ohjaa verkottumiseen ja yhteistyöhön tahojen kanssa, joilla on strategisesti toisiaan täydentävää osaamista. Turun yliopistolla huomattavana bioalan yliopistona on pitkällä tähtäimellä tiede- ja tutkimusstrategian toteutumisessa keskeinen merkitys.
Strategiset tavoitteet
Tiede- ja tutkimusstrategia voi tukea sellaisia alueita, jotka heijastavat terveydenhuollon tarpeita tai biolääketieteellisen tutkimuksen viitoittamia päänavauksia tai mahdollisuuksia. Edellytyksenä on, että tutkimustoiminnan henkiset, fyysiset ja rahoitukselliset edellytykset ovat ja pysyvät kilpailukykyisinä. Toisaalta tavoitteena on varmistaa kilpailukyky erityisesti EVO-rahoituksen kertymisessä ja kannustaa muun rahoituksen hankkimiseen.
Yhteistyö yliopistotutkijoiden kanssa edellyttää osallistumista myös perustutkimukseen, joka kehittyy soveltavaksi ja kliiniseksi tutkimukseksi. Tämä toiminta on riskialtista, mutta tutkimustoiminnan riskit ja mahdolliset epäonnistumisetkin on hyväksyttävä ja hyödynnettävä oppimiskokemuksena. Terveydenhuollon palvelujärjestelmä-, vaikuttavuus- ja hoitotieteellinen tutkimus tulee nivouttaa kliiniseen tutkimukseen ja sen pitää tukea strategisia painopistealueita. Tähän liittyy läheisesti terveydenhuollon johtaminen sekä lääketieteellisten että muiden interventioiden vaikutusten arviointi.
Finnsight 2015 –osaamisalueita on tarkasteltava kriittisesti, mutta myös opportunistisesti ja on etsittävä erityisvastuualueen nykyisten vahvojen tutkimusalueiden sisältä tai reunoilta sellaisia tutkimusaiheita, jotka kvalifioituvat valtakunnallisesti rahoitettaviksi ja edelleen kehitettäviksi Finnsight 2015 –työstä seuraavien kansallisten aloitteiden kautta.
SatSHP ja VSSHP ovat tutkimustoiminnan kehitysasteeltaan, kypsyydeltään ja strategisesti täysin eri vaiheissa. SatSHP:n tutkimustoiminta on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana, kun taas Turun yliopiston, Turun kaupungin ja yliopistosairaalan perinteet tällä alueella ulottuvat VSSHP:ssä vuosikymmenien taakse. Tästä syystä Turun kaupungin ja kummankin sairaanhoitopiirin tulee omista lähtökohdistaan määritellä tutkimuksen rooli strategiassaan ja selkiyttää yhteinen tutkimustoiminnan tahtotila yhdessä poliittisten päättäjien kanssa. Lisäksi Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan pitää sopia, että niiden tutkimusalueet vastaavat ja tukevat toisiaan.
Tiede- ja tutkimustoiminta vaatii vakavasti tutkijaksi ryhtyvältä huomattavaa henkilökohtaista panostusta, ja merkittävän tutkimusalueen luominen kestää yleensä vähintään 5 – 10 vuotta. Tästä syystä myös tutkimustoimintaa ohjaavien toimenpiteiden soveltamisen pitää tapahtua pitkällä aikajänteellä.
Tutkimustyön houkuttelevuus erityisesti nuorten kliiniseen työhön hakeutuvien lääkäreiden keskuudessa näyttää vähenevän. Kliinisen työn sitovuus ja vaativuus muodostavat esteen tutkimustyön harjoittamiselle ja toisaalta tieteellisillä meriiteillä on keskeistä merkitystä kliinisen uran kehitykselle vain yliopistosairaaloissa.
Tasapainotettuun mittaristoon pohjautuva strategia
Erityisvastuualueen tiede- ja tutkimusstrategia perustuu laajaan sisäisen ja ulkoisen dokumentaation pohjalta tehtyyn analyysiin, jota on täydennetty kattavilla strategisen johdon ja operatiivisten toimijoiden haastatteluilla. Strategia tähtää tutkimustoiminnan kehittymisen ja jatkuvuuden kautta saavutettaviin terveyshyötyihin ja edelleen alentuviin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin.
Tutkimusrahoituksen turvaaminen
Tiede- ja tutkimusrahoitus koostuu tulevaisuudessakin pääasiassa EVO-rahoituksesta, yksityisestä, julkishallinnollisesta ja teollisuusrahoituksesta. Sairaanhoitopiirin omistajakunnat näkevät aktiivisen tieteellisen toiminnan sairaalapalveluiden menestyksellisen tuottamisen edellytykseksi ja ovat valmiit tukemaan läpinäkyvästi tätä toimintaa erillisellä budjettirahoituksella. Rahoituksen kokonaismäärä kasvaa strategiakaudella 50 %:lla.
Rahoituksella kannustetaan nykyistä laaja-alaisempien ja monitieteellisempien tutkimusprojektien syntymistä ja pitkäjänteistä kehittämistä. Ulkopuoliseen arviointiin perustuvat EVO-hankerahoitettavat projektit saavat rahoitusta vähintään 3 – 5 vuoden ajan.
Tutkimusrahoituksen turvaaminen tarkoittaa myös sitä, että tiede- ja tutkimustoiminta eriytetään sisällöllisesti ja taloudellisesti muusta toiminnan kehittämisestä.
Tutkimuksen keihäänkärkialueiden hyödyntäminen
TYKSin erityisvastuualueella tutkimuksen keihäänkärkialueita ovat:
- Syöpäsairaudet
- Kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet
- Bioaktiivisiin materiaaleihin liittyvä osaaminen ja sovellutukset
- Funktionaalinen neurotiede
- PET- keskus itsenäisenä ja eo alueita tukeva osaaminen ja sovellutukset
Keihäänkärkialueet liittoutuvat yhteisten päämäärien taakse laajoiksi konsortioiksi, jotka rakentavat tutkimussuunnitelmansa "EU-hankkeiden" periaatteita noudattaen ja kirjalliseen konsortiosopimukseen perustuen. Järjestelmä- ja hoitotieteellisen tutkimuksen osallistumista konsortioihin tuetaan aktiivisesti.
Keihäänkärkialueiden lisäksi tuetaan ja harjoitetaan tutkimustoimintaa muilla tutkimuksellisilla vahvuusalueilla:
- Infektiot (lapset ja aikuiset)
- Keskosuuteen ja pienten lasten kehitykseen liittyvät ongelmat ja haasteet
- Geriatria ja gerontologia
- Harvinaiset (perinnölliset/mutaatioon perustuvat) lihas-, hermo- ja syöpäsairaudet
- Mielenterveys- ja päihdetutkimus
- Kliiniset lääketutkimukset
- Terveydenhuollon palvelujärjestelmän tutkimus (mukaan lukien terveystieteellinen hoitotieteellinen tutkimus)
Tutkimusalueilla tulee olla sellaista monialaista osaamista, mikä tukee tieteen keinoin erityisvastuualueen hoidollisia tavoitteita.
Tutkimuksen fokusoinnin ja monialaisten tutkimusryhmien lisäksi pitää jättää tilaa tarttua avautuviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin hyödyntäen yksilöllistä innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja riskinottoa, jotta voidaan luoda nopeasti uutta.
Tutkimustyön tuloksellisuuden parantaminen
Lääkäreiden ikääntyessä huomattava osa nykyisestä tutkijasukupolvesta jää eläkkeelle seuraavien 10 vuoden kuluessa. Kun samanaikaisesti kliinisen työn kuormittavuus on lisääntynyt huomattavasti ja nuorten lääkäreiden kiinnostus tutkimustoimintaan on vähentynyt, on mahdollista, että kliininen lääketieteellinen tutkimus näivettyy tekijöiden puutteessa.
Tieteellisen työn kiinnostavuutta ja palkitsevuutta tutkijoiden keskuudessa pitää parantaa. Tämä voi tapahtua ajallisin ja taloudellisin panoksin ja urakehitykseen liittyvin kannustein sekä tieteellisen työn vaikuttavuuden näkyvyyttä edistävin toimenpitein.
VSSHP ja Turun yliopisto selvittävät yhteistyössä, miten tutkijakouluja voidaan hyödyntää kliinistä työtä tekevien lääkäreiden väitöskirjahankkeiden tukemiseksi ja tutkimustyön kiinnostavuuden lisäämiseksi kehittämällä kannusteita esimerkiksi tehostamalla alueen korkeakouluyhteistyötä tarvittavan tutkija- ja johtamiskoulutuksen toteuttamisessa.
Post doc -vaiheeseen tulevat tutkijat ja tutkimus ovat pitkällä tähtäimellä avainroolissa, jotta vanhojen tutkimusryhmien säilyminen ja niiden innovatiivisen työn jatkuminen turvataan. Näin luodaan myös edellytykset uusien tutkimusryhmien muodostumiselle.
Tutkimuksen menestymisen edellytyksenä on riittävän kriittisen massan kokoaminen kutakin painopistealuetta kohden. Tutkimus on riskinottoa ja epäonnistumiset ovat mahdollisia ja ne on osattava käyttää hyödyksi tärkeinä oppimiskokemuksina.
Tutkimusprosessin, yhteistyön ja organisaation kehittäminen
Tutkimustyön tukiprosessin pitää olla yksinkertainen ja niveltyä saumattomasti sairaanhoidon prosesseihin, perustua sähköiseen asiointiin ja tutkimusta edistäviin tietojärjestelmiin. Uusien tietotekniikkahankkeiden yhteydessä pitäisikin huomioida kliinisen tutkimuksen tulevaisuuden tarpeet.
Tutkimustyön tuen tulee rakentua siten, että tutkijoille näkyvä kompleksisuus ja byrokratia vähenee. Tällöin tutkijoiden tuen ja koulutuksen rooli korostuu entisestään ja perustetulla Kliinisen tutkimuksen keskuksella on tässä keskeinen rooli.
Sairaanhoitopiirien uudis- ja korjausrakentamisen suunnitelmiin integroidaan tutkimuksen tilatarpeet.
Tutkijoiden tuen pitää sisältää asianmukaiset työskentelytilat, prosessi- ja sopimushaasteiden ratkaisemiseen perehtyneiden henkilöiden neuvonnan sekä pysyvän tutkimushoitajaverkoston.
Tämä edellyttää laaja-alaista yhteistyötä ja tarkoittaa verkostoitumista erityisvastuualueella yli erikoisalojen sekä yhteistyötä yliopistotoimijoiden ja Turun kaupungin sekä perusterveydenhuollon kanssa. Kontaktien pitäisi tapahtua "yhden luukun" periaatteella, joka niveltää kaikki tukiorganisaatiot yhteiseen ja yhtenevään prosessiin.
Keskipitkällä aikajänteellä tämä tarkoittaa, että erityisvastuualueella on yhteinen eettinen toimikunta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston kliininen tutkimustoiminta ja sen tuki yhdistetään tavoitteena rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyinen ja maan parhaiten toimiva kokonaisuus.
Keskeiset mittarit
VSSHP:n kokonaisstrategian tieteellisen tutkimuksen mittariksi tiede- ja tutkimusstrategia ehdottaa käytettäväksi kolmesta osatekijästä koostuvaa mittaria.
- Tiede- ja tutkimusrahoituksen määrä
- Tutkimusprojektien tulosten merkittävyys
- Tutkimustyön tieteellinen tuloksellisuus
Yhteenveto
Tutkimustoiminnan jatkumisen ja rahoituksen varmistaminen ja rahoituspohjan laajentaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ovat keskeisiä strategisia alueita.
Haasteiden voittaminen edellyttää ennen kaikkea "tilaa" tutkimukselle sekä tilausta tutkimustoiminnalle. Tämä vaatii yhteistyötä, rahallista tukea myös tutkimustyötä hyödyntäviltä organisaatioilta sekä ajallista että henkistä panostusta tutkijoilta. Konsortiossa tutkimus kehittyy ammattimaisemmaksi ja ne parantavat myös rahoituspohjan kansainvälistymistä.
Yhteistyöhön Tekesin ja teollisuuden kanssa pitää aktiivisesti hakeutua. Tutkimuksen fokusoinnin ja monialaisten tutkimusryhmien lisäksi pitää jättää tilaa riskinotolle, yksilölliselle innovatiivisuudelle ja yrittäjyydelle, jotta voidaan luoda uutta ja vastata myös pitkän aikavälin tulevaisuuden haasteisiin. |
