Nuorisopsykiatria esillä TYKSissä mielenterveysviikolla

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö viettää 15-vuotisjuhliaan järjestämällä perjantaina 22.11. klo 12.00 - 15.30 TYKSin auditoriossa (Kiinamyllynkatu 4-8, rakennus nro 11, 1. krs) seminaarin sairaanhoitopiirin työntekijöille. Seminaarin aiheena on NUORUUS VAI HULLUUS. Tilaisuuteen on ilmoittautunut 116 osallistujaa. Joukkoviestimien edustajat ovat myös tervetulleita seminaariin.

Suomen ensimmäistä nuorisopsykiatrian professuuria hoitava ylilääkäri Eila Laukkanen Kuopion yliopistosta puhuu Psykoottisesti oireilevan nuoren tutkimuksesta ja hoidosta klo 12-13.45.

LT, apulaisopettaja Jyrki Korkeilan aiheena on Psykoosin varhainen tunnistaminen klo 14.15- 15.15.

Luennoitsijoita voi tavata tauolla klo 13.45 - 14.15 tai tilaisuuden jälkeen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö on toiminut 15 vuotta. Se on vuosien aikana kehittynyt kuusi sairaansijaa käsittävästä osastosta ja kahden työntekijän poliklinikasta yksiköksi, jossa on kaksi osastoa (18 sairaansijaa) ja jonka poliklinikalla toimii kaksi työryhmää

Sairaanhoitopiirin alueella alaikäisten tahdosta riippumaton hoito on sovittu tapahtuvaksi TYKSissä. Nuorisopsykiatriset hoitomahdollisuudet ovat edelleenkin piirin alueella alimitoitettuja. Nuorten tarvetta hoitoon osoittaa se, että vaikka Halikon sairaan yhteyteen avautui vuosi sitten nuorten osasto, paikat TYKSissä ovat yleensä täynnä. Samoin avohoitotoiminta kasvaa vuosi vuodelta siitä huolimatta, että Turun kaupungilla on kaksi omaa poliklinikkaa nuorten hoitoon ja myös koulupsykologitoimintaa on vahvistettu.

Nuorten psykiatrista kuntoutusta, joka sijoittuu avohoidon ja osastohoidon välimaastoon, toteutetaan maassamme vielä varsin vähän .Toistaiseksi emme tiedä tarpeeksi, miten muita kuin psykoosia sairastavia nuoria voitaisiin kuntoutuksella hoitaa ja mitkä olisivat psykoterapian lisäksi ne keinot, joilla heidän toimintakykyään ja kehitystään voitaisiin palauttaa ikätasolle. Erilaisten kuntoutuspaikkojen puute haittaa myös hoitoketjun toimivuutta.

Valtion erityismäärärahojen mahdollistamana aloitimme kokeellisen kuntoutustoiminnan vuosi sitten sekä vakavaa mielenterveyden häiriötä että psykoosia sairastaville nuorille.

LIITTEET:       Tiivistelmä kummastakin luennosta

LT, psykiatri Jyrki Korkeila, Turun yliopisto, psykiatrian klinikka

Viime vuosina on pyritty löytämään mahdollisuuksia puuttua yhä useamman sairauden kulkuun jo sen alkuvaiheessa. Myös psykoottisten häiriöitten keskeisiksi tutkimusaiheiksi ovat nousseet varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen, koska ne saattavat merkittävästi parantaa hoidon tulosta ja muuttaa häiriön kulkua. Ennaltaehkäisyyn liittyy psykiatriassa tiettyjä ongelmia, vaikka perinteistä ennaltaehkäisymallia, sairastuvuuden ja sairastavuuden vähentäminen sekä vaikeusasteen ja toimintakyvyn rajoitusten lieventäminen, voidaan soveltaa myös psykiatrisiin häiriöihin. Useimpien häiriöitten taustalla on monia tekijöitä, ja samat tekijät voivat periaatteessa johtaa eri häiriöihin ja vaikuttaa niiden kulkuun eri tavoilla. Ennaltaehkäisy tai varhainen interventio psykoottisissa häiriöissä merkitsee kohdennettuja, aiheellisia toimia huolellisesti valikoiduille yksilöille.

Psykoosia ennakoivien tilojen tunnistamiselle suoraan väestössä ei ole toistaiseksi riittäviä perusteita. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla psykoosinkaltaiset tai yksittäiset psykoottiset oireet ovat melko tavallisia. Keskeisiä käsitteitä psykoosien varhaisvaiheen tutkimuksessa ovat ennakko-oirevaihe ja hoitamaton psykoosi. Ennakko-oirevaiheella tarkoitetaan aikaa ensimmäisten oireitten ilmaantumisen ja psykoosin alkamisen välillä. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että 3/4:stä skitsofreniaan sairastuneista voitiin todeta merkittäviä psykoosia ennakoivia oireita. Ennakko-oireita ilmeni keskimäärin viiden vuoden aikana ennen psykoosiin sairastumista. Epämiellyttävien ajattelutoiminnan häiriöiden, arkipäiväisen elämän taidoissa ilmenevien vaikeuksien ja epätäsmällisten oireitten, kuten masennus ja ahdistus, on todettu ennustavan skitsofreniaan sairastumista pitkällä seuranta ajalla. Ensimmäisten psykoosioireitten ilmaantumisen ja hoidon alkamisen välinen aika on useissa tutkimuksissa ollut kestoltaan keskimäärin yhden vuoden mittainen.

Mahdollisuuksia tunnistaa ja hoitaa psykoosin ennakko-oireita on tutkittu paljon Australiassa, missä alustavien havaintojen mukaan käyttämällä erästä psykoosilääkettä pieninä annoksina sekä kognitiivista psykoterapiaa kyettiin vähentämään psykoosiin sairastumista. Ajankohtaisen käsityksen mukaan optimaalinen hoitolinjaus käsittää sekä psykofarmakologisen että psykoterapeuttisen hoidon. Merkittävässä norjalaisessa havaittiin, että hoitamattoman psykoosin kestoa kyetään lyhentämään merkittävästi varhaiseen tunnistamiseen keskittyvällä hoito-ohjelmalla.

Nuorisopsykiatrian professori, ylilääkäri Eila Laukkanen, Kuopion yliopistosairaala ja Kuopion yliopisto

Nuoren todellisuudentajun häiriöt ovat aina merkki vakavasta psyykkisen tasapainon järkkymisestä ja vaativat välitöntä tilanteen selvittelyä. Osa vaikea-asteisista psykoottisista sairauksista puhkeaa nuoruusiässä, mm. skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Näissä sairauksissa varhainen, huolellinen sairauden määrittely ja oikein suunnattu lääkehoito ja monipuoliset vuorovaikutukseen perustuvat hoidot, mm. perhe-, yksilö-, toiminta-, taide- ja musiikkiterapia ovat tärkeitä. Varhain aloitettu, heti alusta saakka intensiivinen hoito on tehokkain. Sairauteen sopeutuminen ja omien persoonallisten selviytymiskeinojen ja mielekkään aikuisen elämän löytäminen ovat sairastuneelle nuorelle suuri haaste. Nuori ja hänen perheensä tarvitsevat runsaasti tukea. Usein hoito alkaa nuorisopsykiatrian osastolla, koska siellä pystytään tarjoamaan monipuolisten hoitojen lisäksi ikätoveriyhteisö ja mahdollisuus koulun käyntiin.

Myös psykoottisella tai psykoottisesti oireilevalla nuorella on jäljellä nuoruusiän kehitysmahdollisuuksia, koska ei ole vielä ehtinyt syntyä "vakiintunutta" patologista ratkaisua aikuistumiskehityksen umpikujaan. Psykoterapeuttinen hoito rakentuu tämän kehitysmahdollisuuden varaan eli etsimään niitä alueita, joissa nuori pystyy löytämään ratkaisuja ristiriitoihin, mahdollisiin lapsuuden traumoihin jne. Nuorelle tulisi olla tarjolla akuuttihoidon lisäksi mahdollisuus pitkään, tiiviiseen hoitosuhteeseen nuorten hoitoon koulutetun terapeutin kanssa.

Psykoottiset oireet ja mahdollisesti jo kehittynyt psykoottisen sairaus kertovat mielen luhistumisen uhasta. Kokemuksellisesti sairaus aiheuttaa suurta kärsimystä ja surua, koska nuori ei pysty siihen mihin muut ikätoverit. Lisäksi sairaus edetessään aiheuttaa työ- ja opiskelukyvyn menetystä. Näistä syistä näitä nuoria tulisi voida hoitaa intensiivisesti ja riittävän pitkään paikassa, joka on perehtynyt nuorten vakavien psyykkisten häiriöiden hoitoon.